Kolkkala ja Rautanen

Uutisointia 1930-luvulla

Kolkkalassa 30-luvulla

Talo n:o 50 16.7.1930 Rannan Sanomat
Tulipalonalku Kuolemajärven Kolkkalassa. Viime viikon keskiviikkona puolen päivän aikaan huomattiin Matti Kettisen talossa, että talon ullakolla oli tuli päässyt irti ja uhkasi koko rakennusta. Kuitenkin saatiin sammutusväkeä naapuritalostakin hätään ja tuli saatiin tukahdutetuksi heti alkuunsa sen ehtimättä saada aikaan sanottavampia vaurioita. Tilanne oli ollut kuitenkin niin uhkaava, että jos naapurista ei heti parin minuutin aikana olisi jouduttu paikalle, niin talo olisi tuhoutunut kohta maan tasalle. Tuli sai nähtävästi alkunsa savupiipun halkeamasta, josta kipinä pääsi ullakkotäytteisiin.

6.8.1930 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kunnanvaltuuston kokous pidettiin, kunnan lastenkodilla Mellolassa. Ennen varsinaista asiain käsittelyä herätettiin kysymys kommunistien äänillä ja avustuksella valittujen valtuusto jäsenten erottamisesta valtuuston jäsenyydestä. Koska valtuutettu V Matikainen oli estettä ilmoittamatta jäänyt kokoukseen saapumatta ja kun hän oli kommunistien avustuksella päässyt valtuustoon katsottiin hänet valtuustosta eronneeksi. Kokouksessa saapuvilla ollutta Jooseppi Rankia, joka niinikään oli tullut valtuutetuksi kommunistien myötävaikutuksella, kehoitettiin poistumaan kokouksesta, jonka hän muutaman puheenvuoron jälkeen tekikin. Tämän jälkeen valtuusto yksimielisesti katsoi mainitut valtuuston jäsenet eronneeksi valtuuston jäsenyydestä ja päätti tehdä asiasta ilmoituksen sisäasiainministeriölle ja läänin maaherralle. Talonpoikaismarssiin osallistuneille päätettiin maksaa matkakustannukset valtuuston käyttövaroista laskun mukaan. - Vaalilautakuntiin valittiin - Kolkkalan äänestysalueeseen: Konsta Mahkonen puheenjohtajana, J Venäläinen ja Konsta Hietanen. Varamiehet: Jooseppi Sirkiä, Mikko MP Hiironen ja Taavetti Villa. - Mainittakoon vielä, että kokouksen kestäessä opettaja M Remes, talonpoikaismarssiin osallistuneena, teki valtuustolle selkoa marssin aina saamistaan vaikutelmista, jonka jälkeen kohoitettiin kolminkertainen "eläköön" isänmaalle.

5.3.1931 Rannan Sanomat
Kuolemajärvi. Vaaliluettelot valtiollisia vaaleja varten Kuolemajärven kunnassa on tarkastamista varten esille pantuina maaliskuun 1 päivästä saman kuun 15 päivään. allamainittujen vaalilautakuntien puheenjohtajien luona: Akkalan äänestysalueella opet. S Kuikalla. Huumolan, opettaja R. Parikalla. Inkilän, taloll. Nikod. Inkisellä. Kaukjärven, opettaja E. P. Valiolla. Kolkkalan, taloll. Konsta Mahkosella ja Seivästön, herastuomari S. A. Rusilla. Kuolemajärvellä, 27 päivänä helmikuuta 1931. Vaalilautakunnat.

16.4.1931 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kunnanvaltuuston kokous tk. 7 pnä: - valittiin tielautakunnan puheenjohtaja lausunnon antajaksi maaherran välipäätökseen Koiviston rajalta Kolkkalan kautta johtavan maantien valtion haltuun tarjoamisasiassa.

30.4.1931 Rannan Sanomat
Kuolemajärvi. Koska kaikki eivät tuoneet lapsiaan rokotettavaksi äsken toimeenpantuihin yleisiin rokotuksiin, niin kehoitetaan lasten vanhempia ja huoltajia, laissa säädetyin edesvastuun uhalla, huolehtimaan siitä että rokottamatta jääneet lapset tulevat rokotetuiksi tätä varten järjestetyissä rokotustilaisuuksissa, jotka pidetään seuraavassa järjestyksessä: Laasolassa M Hiirosen perill. perjantaina 1.5 klo 11. Kolkkalassa K Mahkosella samana päivänä kol 15. Rokotuksen tarkastus toimitetaan viikon kuluttua samoissa paikoissa ja aikoina. Kuolemajärvellä, 23 päivänä huhtikuuta 1931. Kunnallislautakunta.

6.8.1931 Rannan Sanomat
Äkkikuolema kohtasi Kuolemajärven Kolkkalassa erästä vanhaa leskiemäntää, joka oli ollut rannalla mattoja pesemässä, noustuaan rannasta kotipihalle saikin sydänhalvauksen ja kuoli paikalla.

26.5.1932 Rannan Sanomat
Kaksi miestä hukkui Kuolemajärvellä. Maanant. vasten yöllä hukkui Kuolemajärvellä taloll. Emmanuel Loukonen Kotoisin Laasolan kylästä ja taloll. poika Antton Mooseksenp. Vyyryläinen, Pinnonniemestä. Sunnuntai iltana olivat miehet yhdessä luultavasti ryypiskelleet ja lähtivät myöhemmin pienellä veneellä Kuolemajärvelle soutaen järven toiselle puolelle Hietasen rantaan. Täältä he olivat lähteneet paluumatkalle todennäköisesti klo 1 ajoissa yöllä ja matkalla tapahtui hukkuminen. Kukaan ei hukkumistapausta nähnyt, aamulla löydettiin vene kumollaan Hietasen rannan puolelta ja jonkun matkan päässä siitä veneen toinen airo ja istuin sekä Vyyryläisen hattu uiskentelemasta veden pinnalta. Loukonen oli n. 55-60 vuotias, perheellinen, Vyyryläinen n. 30.vuot. perheetön. Hukkuneiden ruumiita ei ole tavattu ahkerista naarauksista huolimatta.

28.7.1932 Rannan Sanomat
Metsäpalo Kuolemajärvellä. Viime maanantaina kävi Kuolemajärvellä ankara ukkonen. ..iski salama Kristian Akkasen omistamaan metsään. Sammutustöihin ryhdyttiin kiireesti, kun oli tyyni ilma. ..saatiin tuli rajoitettua niin, että vain toista hehtaarin (?) alalta hakkausta ehti palaa

Talo K03 1.9.1932 Rannan Sanomat
Tulipalo Kuolemajärvellä. Riihi ahoksineen paloi poroksi. Viime sunnuntaina illalla K-järven Kolkkalassa sattui tulipalo. Mainittuna päivänä noin klo 19.30 Aleks. Torkkelin riihi syttyi palamaan. Riihi oli täydessä ahoksessa ja samaten riihen edessä oli toinen ahos. ..tuli naapureita myös sammutustyöhön runsaasti avuksi mutta riihi paloi perustuksiaan myöten poroksi. .. Mistä tuli oli saanut alkunsa ei ole tietoa. Riistä (!) oli viimeksi lämmitetty sunnuntaina aamulla. Riihi oli vakuutettu

15.9.1932 Rannan Sanomat
Haasteottelu Kuolemajärvellä. Kuolemajärven Kolkkalassa on ensi sunnuntaina pallokentällä luja potkupallo-ottelu. Kolkkalan pojat ovat haastaneet ukkomiehet kilpasille kanssaan ja ensi sunnuntaina siis ratkeaa, kumpi parempi on.

15.9.1932 Rannan Sanomat
Kuolemajärven sk:n Kolkkalan ja Akkalan kyläosastot pelasivat t.k.:n 4 p:nä ystävyysottelun jalkapalloilussa. Ottelut voitti Kolkkalan osasto tuloksella 2-1

24.11.1932 Rannan Sanomat
Kolkkalan Osuuskassan syyskokous pidettiin t.k.:n 13 p:nä Taavetti Kettisen talossa. Puheenjohtajana toimi Aapram (!) Lattu ja sihteerinä Väinö Venäläinen. Kassan ylimmäksi antomääräyslainaksi päätettiin 7000 mk jäsenelle, ottolainan ylin raja pysytetiin entisellään 700 000 markkaa. Erovuoroiset hallinnon jäsenet valittiin uudelleen paitsi Valfrid Juntusen tilalle valittiin varajäseneksi Eela (?) Koli. Tilintarkastajiksi tulivat Anton Tervahartela ja Juljus Rokka sekä varalle Yrjö Setälä ja Urho Sunden

Talo K25 24.11.1932 Rannan Sanomat
Kuolemajärven ampumistapaus. kuten olemme kertoneet, ammuttiin t. k. 13 p:nä myöhään illalla Kuolemajärven Kolkkalassa maantiellä työmies Väinö Lainetta, kun samana iltana Pentikäisen talossa pidetystä tansseista ihmiset olivat poistulossa. Nyttemmin on ampumistapauksen johdosta pidätetty kuulusteltavaksi Loukonen niminen mies, Hiop Loukosen poika, Kuolemajärveltä. Loukonen on kuulusteluissa kieltänyt syyllisyytensä, väittäen, että Laineeseen sattunut kuula lähti tämän omasta taskuaseesta. Tutkimuksia ja kuulusteluja jatketaan edelleen. Tiedustellessamme V. Laineen tilaa Viipurin lääninsairaalasta ilmoitettiin meille, että hengenvaaraa ei hänellä enää ole ja hänen vointinsa on nyttemmin hyvä.

5.1.1933 Rannan Sanomat
Oikeus ja poliisiasioita. Kuolemajärven välikäräjillä oli Kolkkalassa viime marraskuun 13 p:nä Kolkkalassa tapahtunut ampuminen, missä Laasonen-niminen mies ampui iltamatilaisuudessa talollisenp. Väinö Lainetta vatsaan sillä seurauksella, että Laine on vieläkin lääninsairaalassa hoidettavana ja hänen tilansa on huononlainen. Juttu lykättiin lisäselvitysten saamista varten tammik. 24 p:nä pidettäviin käräjiin.

Talo K33 Nikodemus Kettisellä ennen Heikkilää 5.1.1933 Rannan Sanomat
Tulipalo Kolkkalassa. Viime tiistaita vasten yöllä syttyi Kuolemajärven Kolkkalassa taloll. Nikod. Kettisen saunarakennus tuleen, palaen lyhyessä ajassa poroksi. Kun palo huomattiin, oli se jo niin suuressa mitassa, ettei minkäänlaiset sammutusyritykset enää olisi tehonneet. Saunan mukana paloi myöskin jonkun verran irtaimistoa ja pyykkivaatteita, joten 1500 mk. vakuutussumma ei vastaa vahinkojen suuruutta. Tulen irtipääsyn syytä ei vielä tarkoin tiedetä, mutta on luultavaa, että kipinä olisi sinkoutunut seinätäytteisiin, josta sytytti palon.

12.1.1933Rannan Sanomat
Kuolemajärven Kolkkalassa tapahtuneen ampumistapauksen uhri talollisenp. Väinö Laine on kuollut t. k. 5 pnä. Viipurin lääninsairaalassa. Kuten lehdessämme on kerrottu tapahtui ampuminen marras. 13 pnä. iltamatilaisuudesta poistuttaessa.

Talo K48 12.1.1933 Rannan Sanomat
Tapaturma Kuolemajärvellä. Maanantaina illalla tapahtui Kuolemajärven Kolkkalassa tapaturma. Eino Kettinen löi kirveellä ranteeseensa ja hänet oli tuotava Koivistolle kunnanlääkärin luo apua saamaan.

26.1.1933 Rannan Sanomat
Kuolemajärven ampumistapaukset. Kuolemajärven käräjillä, jotka päättyivät viime tiit. keskeytetään viikon ajan, oli käsiteltävänä Kuolemajärven Kolkkalassa viime marrask. tapahtunut ampumistapaus, jonka uhri talollisenp. Väinö Laine on nyttemmin kuollut, kuten lehdessämme on kerrottu. Ampuja työm. Laasonen oli tuotu vastaamaan oikeuteen, mutta asia siirrettiin vielä seuraaviin käräjiin.

Talo K38 9.2.1933 Rannan Sanomat
Kuolemajärven Kolkkalassa kuoli Abram Kettiseltä joku päivä sitten 2-vuotias juoksijahevosen alku, suolisolmuun. Omistajalle koitui tuntuva vahinko.

Talo K50 20.4.1933 Rannan Sanomat
Varkauksia Kuolemajärvellä. Kuolemajärven Kolkkalassa on perunakuoppiin tehty luvattomia vierailuita. Niinpä Matti Kettisen perunakuopassa käytäessä pääsiäisaattona huomattiin, että sieltä on kadonnut noin kaksi hehtoa perunoita ja kaikki mustikkapullot, luvultaan kymmenkunta, jotka olivat olleet kuopassa säilössä. Samaten oli Kolkkalassa viety hiljakkoin erään toisenkin talon perunakuopasta mustikkapulloja. VTalo K34 27.4.1933 Rannan Sanomat
Tulipalonalku Kuolemajärven Kolkkalassa. Tk:n 18 pnä syttyi Kuolemajärven Kolkkalassa Simo Aleksander Kettisen asuinrakennuksen katto tuleen savupiipusta lentäneestä kipinästä. Tulipalon syttyessä klo 4 aikaan ip. ei talossa sattunut silläkertaa olemaan miesväkeä kotosalla, mutta saatiin sammutusväkeä kuitenkin verraten nopeasti hälyytettyä paikalle ja tulipalo alkuunsa sammutettua niin, että vain muutamia reikiä ehti pärekattoon syntyä. Tuuli oli voimakas palon aikana, joten suurempikin vaara olisi ollut tarjolla ja yhteen aikaan tilanne näyttikin jo uhkaavalta katon ollessa kauttaaltaan tulessa.

27.4.1933 Rannan Sanomat
Miestappo Kuolemajärvellä. Viime perjantaina löydettiin Kuolemajärvellä Laasolan kylässä maantiellä makaamassa kuolleena. Kuollut tunnettiin talollisen vävyksi Mikko Sysmäläiseksi, Kuolemajärven Laasolan kylästä ja todettiin miestä lyödyn puukolla oikeaan kainaloon. Myöhemmin pidättivät viranomaiset Laasolasta kotoisin olevan työmiehen Nikodemus Laasosen, joka tunnustikin Sysmäläisen surmanneensa heidän välillään syntyneestä riidasta. Molemmat miehet olivat juopotelleet Anton Pentikäisen mökillä Laasolassa ja Laasosen kertoman mukaan oli Sysmäläinen ensiksi hyökännyt hänen kimppuunsa, jolloin hän itsepuolustukseksi löi puukolla Sysmäläistä edellä kerrotuin seurauksin. Sekä surmattu että surmaaja olivat molemmat perheellisiä miehiä ja tunnettuja ennestään resuisesta elämästään.

5.5.1933 Rannan Sanomat
Pienempi tapaturma sattui Vapunpäivän iltana Kuolemajärven Kolkkalassa Nikodemus Kettisen palveliattarelle, jonka jalan päälle vyöryi pylväskasasta eräs tukki ja vioitti nilkkaa pahanlaisesti. Tapaus sattui siten, että eräällä kankaalla oli istumassa pylväskasan päällä joukko kylän nuoria ja siinä keskinäisessä kisailussa sattuikin eräs tukki kasasta irtautumaan ja satutti vyöryessään mainittua palvelijatarta nilkkaan.

Talo K05 11.5.1933 Rannan Sanomat
Äkkikuolema kohtasi Kuolemajärven Kolkkalassa Tuomas Latun talon vanhan emännän tämän kotosalla ollessaan. Kuolema johtui todennäköisesti sydänhalvauksen kautta.

Talo K19 11.5.1933 Rannan Sanomat
Kuolemajärven Kolkkalassa olivat kyläkunnan lotat järjestäneet paikkakunnan äideille juhlan kansakoululla, jonne olikin juhlavieraita saapunut runsaasti. Tilaisuudessa piti puheen nti Hilma Venäläinen, nti Martta Lattu esitti kertomuksen, nti Martta Mäkeläinen lausui runon samoin rva Sylvi Rusi. Lotat esittivät laulua, nti Lahja Kettinen esitti yksinlaulua. Äidit saivat virvokkeita ja kahvia. Paikkakunnan äidit pyytävät lausua lotille sydämelliset kiitoksensa juhlien järjestelystä, joka heille tuotti sanomattoman ilon.

13.6.1933 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kunnanvaltuuston kokouksessa valittiin kunnallisvaalien vaalilautakuntaan Kolkkalan äänestysalueelle Konsta Mahkonen, Juho Venäläinen, Konsta Hietanen ja varalle Jooseppi Sirkiä, Niko Hiironen ja Taavetti Villa

27.7.1933 Rannan Sanomat
Taisteluharjoitus Kuolemajärvellä. Komppania Karjalan Kaartia ja Kuolemajärven suojeluskunta pitivät taisteluharjoituksen viime lauantaina Kuolemajärvellä. Sotilaat olivat hyökkäävänä ja suojeluskunta puolustajina. Ankaran "sodan" jälkeen vietettiin yhteisesti iltaa Kuolemajärven Seurojen talolla. Ohjelma oli vaihtelevaa, ja yleisöä tilaisuuteen oli kerääntynyt runsaasti.

10.8.1933 Rannan Sanomat
Kolkkalan peräkulmilla olivat joku aika sitten akat ärtyneet ilmi tappeluun joistakin pelikorteista jolloin aseina käytettiin vain terveitä nyrkkejä, mutta tartuttiin lopuksi seipäisiin. Mustelmia syntyi puolin ja toisin mutta mitään vakavampaa ei tullut. Siis Nainenkaan ei enää tahdo vaieta yhteiskunnassa, vaan on kaikessa mukana kuin mies.

24.8.1933 Rannan Sanomat
Otettu talteen. Auto otettu talteen Kuolemajärven-Kolkkalan väliseltä metsätaipaleelta. Omistaja kääntyköön asiassa konstaapeli Raatikaisen puoleen.

Talo K61 14.9.1933 Rannan Sanomat
Saunapalo Kuolemajärvellä Viime sunnuntaita vasten yöllä k:lo 2 aikaan syttyi Kuolemajärven Kolkkalan kylässä mökkiläisen Anton Jack'in sauna tuleen ja paloi tällöin perustuksiaan myöten. Talonväki kyllä heräsi ajoissa, mutta kun kylään on ainakin noin kilometrin matka ei sammutusväkeä saatu heti paikalle ja täten sauna sammutusväen puutteessa tuhoutui. Sauna oli vakuutettu.

Talo K39 21.9.1933 Rannan Sanomat
Kadonnut. Viime lauantaina katosi Kuolemajärven Kolkkalassa Anton Vyyryläisen lehmä. Tuntomerkit: nupo, kyyttö, kello kaulassa, 2 kert. poik. maitolehmä. Pyydetään ilmoittamaan Anton Vyyryläiselle.

28.9.1933 Rannan Sanomat
Puukotus öisellä maantiellä. Viime sunnuntai-iltana, kun yleisö oli palaamassa Rautasella vietetyistä sk:n iltamista, syntyi Rautasen ja Kolkkalan välisellä maantiellä kahakka eri kylien nuorten miesten välillä, luultavasti vanhoista kyläriidoista. Kahakan aikana lyötiin Kuolemajärven Kolkkalasta kotoisin olevaa Emil Kettistä aluksi seipäillä ja lopuksi puukolla molempiin olkapäihin. Toiset Kolkkalan miehet pääsivät ehjin nahoin, mutta Kettinen jäi hiukan muista jäljelle ja sai koko joukon niskaansa. Hänen saamansa haavat ovat kuitenkin verraten lieviä ja pääsi hän kohta sidonnan jälkeen kotiinsa. Kuulusteluja varten on tapauksen johdosta pidätettyinä Vilho Sorvali, Väinö Kuusela ja Toimi Parkki Rautaselta. Puukottajasta ei ole toistaiseksi saatu selvää.

28.9.1933 Rannan Sanomat
Auto ja 250 litraa Kuolemajärvellä. T.k. 15 p:nä ajoivat Koiviston rannikkokomennuskunnan miehet takaa erästä kuorma-autoa, jonka epäilivät olevan spriinkuljetuspuuhissa rannikolta ja saavuttivatkin sen Kuolemajärven Kolkkalan Mäkeläisen talossa. Kuorma-auto oli V 2769 ja oli siinä lastina 250 litraa spriitä, joka samoin kuin auto takavarikoitiin. Autossa olleet miehet pääsivät pakenemaan.

5.1.1934 Rannan Sanomat
Varkaus: Teurastaja Juho Poikonen Kuolemajärven Kolkkalasta on ilmoittanut viranomaisille häneltä uudenvuoden yönä tallista varastetun hevosvaljaat

Talo K44 15.2.1934 Rannan Sanomat
60 vuotta täyttää helmikuun 28 pnä maanviljelijä Konsta Mahkonen Kuolemajärven Kolkkalassa. Hän on syntynyt Viipurin pitäjän Samolan kylässä ja siirtyi jo 21 vuotiaana Kuolemajärvelle, jossa siitä lähtien on suurella harrastuksella ja menestyksellä harjoittanut maanviljelystä. Tämän ohella on hän toiminut monissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Niinpä hän on ollut kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenenä sekä holhouslautakunnan puheenjohtajana, jäsenenä köyhäinhoitohallinnossa, kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana, kunnanvaltuuston jäsenenä useampia kertoja kuuluen nykyäänkin valtuustoon, valtion sekä kunnan vaalilautakuntien puheenjohtajana Kolkkalan äänestysalueessa ja sotilasmajoituslautakunnan jäsenenä. Tämän lisäksi hän on osallistunut osuustoimintaan ollen m.m. Kolkkalan osuuskassan perustavana jäsenenä y.m. luottamustoimissa. Yhdymme osaltamme niihin lukuisiin onnitteluihin, jotka hän tänä merkkipäivänä saa.

1.3.1934 Rannan Sanomat
50-vuotias. Ensi maanantaina 5. pnä maaliskuuta täyttää 50 vuotta Koiviston kirkkoherra Toivo Kansanen. Kirkkoherra Kansanen on syntynyt Jyväskylässä, suorittanut ylioppilastutkinnon v. 1904 ja vihitty papiksi v. 1908. Palveltuaan aluksi ylimääräisenä pappina Petäjävedellä, Jyväskylässä ja Ähtärissä tuli hän Hauhon kappalaiseksi v. 1912 ja seuraavana vuonna Kuortaneen kirkkoherraksi, jota tointa hoiti lähes 7 vuotta. Siirtyi tämän jälkeen Joensuun kirkkoherraksi, jossa toimi m.m. Joensuun lyseon ja yhteiskoulun uskonnon opettajana. Oman virkansa ohella on khra Kansanen hoitanut Pielisensuun khr:n virkaa, ja toiminut sotilaspappina. V. 1924 toukokuussa tuli hän Koiviston kirkkoherraksi. Opintomatkoja on khra Kansanen tehnyt Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan, tutkien kirkollisia oloja näissä maissa. Myöskin kirjalliset harrastukset ovat hänen mielitöitään. Merkittävän työn on khra Kansanen suorittanut näiden, kohta kymmenen vuotta kestäneiden vuosien aikana, paikkakunnallamme. Paitsi seurakuntansa huolehtijana on hän myöskin mukana kunnallisessa elämässä, kuten kuuluen m.m. kauppalan valtuustoon ja on ollut raittiusseuran jäsenenä jo useamman vuoden. Ennenkaikkea on khra Kansanen kuitenkin seurakunnastansa huolehtiva paimen, joka hetkeäkään itseään säästämättä on aina valmis lähimmäistään auttamaan. Aina ystävällisenä todellisena kansanmiehenä, suuresti sivistyneenä ihmisenä onkin khra Kansanen saavuttanut seurakuntalaistensa täyden ymmärtämyksen ja suosion. Niiden satojen joukkoon, jotka tänä juhlapäivänä muistavat päivänsankaria yhtyy myöskin Rannan Sanomat.

Talo K39 7.6.1934 Rannan Sanomat
Lehmä löydetty kuolleena. Viime viikon torstaina löysi talollisen tytär Impi Mäkeläinen Kuolemajärven Kolkkalan kylästä n.k. Saunasuosta läheltä rataa mätänemistilassa olevan kuolleen lehmän. Tuntomerkeistä päätellen arvellaan lehmän olevan saman, joka katosi selittämättömällä tavalla viime kesänä ja jonka omisti talollinen Vyyryläinen Kolkkalan kylästä.

Talo K61 11.10.1934 Rannan Sanomat
Eläinten tapaturmia Kuolemajärvellä Joku aika sitten joutui Kolkkalan kylän kohdalla Kuolemajärvellä Anton Jackin lehmä rautatieylikäytävällä junan alle, murskaantuen tällöin täydellisesti. Lehmä oli omistajansa ainoa, joten köyhälle miehelle koitui tästä suuri vahinko.

Talo K05 11.10.1934 Rannan Sanomat
Niinikään äskettäin loukkaantui omituisella tavalla talollisen Aleksander Skytän hevonen Kolkkalan kylästä kun toinen hevonen kuljetettaessa potkaisi edellä mainitun Skytän hevoselta jalan poikki. Hevonen piti lopettaa heti. Tässäkin tapauksessa omistajalle koitui suuri vahinko, sillä hevonen oli arviolta noin 2,000 mk:n arvoinen

25.10.1934 Rannan Sanomat
Lääkärin vastaanotto Kuolemajärvellä: Uudenkirkon kunnanlääkäri ottaa vastaan potilaita Kuolemajärven apteekilla kuukauden toisena ja neljäntenä perjantaina klo 14.00 - 16.00 (2 - 4).

Talo K24 20.12.1934 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kunnanvaltuuston kokous pidettiin viime maanantaina ja käsiteltiin seuraavat asiat: --- Aleksis Triipposen anomusta päästä Suomen kansalaiseksi päätettiin puoltaa.

Talo K40 18.4.1935 Rannan Sanomat
Ikävä tapaturma Kuolemajärvellä. Viime maanantaina sattui Kuolemajärven pitäjän Kolkkalan kylässä ikävä tapaturma, kun noin 14-15 vuoden ikäinen talollisen poika Pentti Kettinen oli veljensä kanssa ottamassa olkikuormaa eräästä niittyladosta. Tällöin kaatui nimittäin heidän kuormansa sillä seurauksella, että kuorman päällä ollut Pentti Kettinen putosi kuormassa olleeseen heinähankoon, jolloin hangon piikki tunkeutui hänen vatsaansa. Kettinen tuotiin kiireesti Koivistolle, jossa kunnanlääkäri antoi hänelle ensiavun, jonka jälkeen hänet lähetettiin Viipurin Lääninsairaalaan.

5.9.1935 Rannan Sanomat
Juna ruhjoi Kuolemajärvellä lehmän. Viime maanantaina jäi Hietasen kylästä kotoisin olevan taloll. Hiirosen lehmä Koivistolta Kuolemajärvelle tulevan päiväjunan eteen sillä seurauksella, että juna sysäsi sen radan viereen. Tällöin sai lehmä niin pahoja vammoja, että se oli heti teurastettava. Lihat kyllä kelpasivat käytettäväksi, mutta hyvän lypsylehmän menettämisestä koitui kaikesta huolimatta sen omistajalle melkoinen vahinko.

Talo K16 17.10.1935 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Suomussalmelle rajavartia-alikersantti Vilho Mikonpoika Loukonen Kolkkalasta

Talo K25 28.11.1935 Rannan Sanomat
Ryöstö Kuolemajärven Kolkkalassa. Saalis: 4000 mk. rahaa ja velkakirjoja. Kun entinen talollinen Ossi Pentikäinen kotoisin Kuolemajärven Kolkkalan kylästä palasi viime perjantai-iltana klo 20-21 välillä Lattulan kylästä kotiinsa, hyökkäsi hänen päälleen Kolkkalan ja Lattulan välillä olevan parin sadan metrin suuruisen metsätaipaleen kohdalla kaksi miestä, joita Pentikäinen ei ehtinyt tuntea. He löivät ensin Pentikäistä kivellä päähän ja sitten kurkusta kuristaen ryöstivät tämän taskusta lompakon, jossa oli rahaa noin 4,000 :- mk. ja muutamia velkakirjoja. Teon tehtyään kiirehtivät miehet nopeasti karkuun. Pentikäinen yritti seurata heitä, mutta pääsivät nämä pakenemaan ennen kun hän ehti tuntea ketä miehet olivat. Asia on ilmoitettu poliisille. Ryöstäjät todenmukaisesti eivät ole etäisiä, koska he tiesivät Pentikäisellä olleen mukanaan rahaa, vaikka tämä ei liikkunut sellaisilla asioilla, jossa hän sitä olisi sitä tarvinnut.

12.12.1935 Rannan Sanomat
Jutelmaa. Kolkkalan isännän takki. Erään Kolkkalan isännän päällystakki Kuolemajärven Kolkkalassa paloi poroksi kaikista suojelutoimenpiteistä huolimatta kun siihen ensin hänen ollessaan metsässä lensi kipinä. Siitä kipinästä ei kuitenkaan seurannut lopullinen tuho, koska Kolkkalan isäntä sai sen sammutetuksi, mutta kun hän lähti tulemaan metsästä jonkun ajan kuluttua pois ja kantoi takkia kainalossaan, leimahtikin takki äkkiä ilmiliekkiin. Nyt olivat sammutustoimenpiteet tärkeitä ja kyllähän takin omistaja niihin ryhtyikin, mutta niistä ei ollut apua. Takki paloi vain, ja sen ohella, että oli polttaa vielä omistajansakin, se paloi aivan poroksi. Maantielle jäi tuhka, eikä omistajan ollut muuta neuvoa kuin katsella tapahtunutta hävitystä. Minkä sille. Kirjeenvaihtajamme, joka meille asian kertoi, ei mainitse, oliko takki vakuutettu taikka muuten turvattu tuhovaaralta, mutta toivokaamme, että se olisi ollut. Asian takia annamme lukijoillemme sellaisen neuvon, että he eivät panisi metsässä ollessaan takkiaan niin lähelle tulta, jotta siihen voisi pirahtaa kipinä. sillä kelle tahansa voi käydä samoin kuin Kolkkalan miehen takille. Ville Viksu.

23.12.1935 Rannan Sanomat
Maaherra käynyt Kuolemajärvellä. Viime lauantaina oli läänin Maaherra tutustumiskäynnillä Kuolemajärvellä, käyden tällöin kunnan toimistossa ja tutustuen siellä verotusta koskeviin asioihin sekä samalla neuvotellen tutkijalautakunnan jäsenten kanssa muutamista seikoista, jotka tulevat kysymykseen kunnan taksoituksessa. Maaherran oleskelu paikkakunnalla kesti ainoastaan yhden tunnin. Maaherra saapui Kuolemajärven asemalle, jossa häntä oli vastassa nimismies Aho ja kunnallislautakunnan esimies Tatu Muurinen junalla klo 10.10 ja poistui junalla klo 11.20.

Talo K19 31.12.1935 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia: Kuolemajärven Kolkkalan kansakoulussa viettivät Tikkalan nuorisoliittolaiset Tapaninpäivänä klo 3 henkisen juhlatilaisuuden runsaalla ohjelmalla, jossa oli puhe m.m. paikallisilta puhujilta Kettiseltä ja Venäläiseltä. Lisäksi oli ohjelmassa myöskin kertomuksia, vuorokeskustelua, lausuntaa ja raamattukeskustelua. Väkeä oli tilaisuudessa erittäin runsaasti.

12.3.1936 Rannan Sanomat
Marttayhdistys perustettu Kuolemajärven Kolkkalaan. Viime sunnuntaina pidettiin Kuolemajärven Kolkkalassa Kuolemajärven marttayhdistyksen neuvontapiirin toimesta kokous, jossa oli käsiteltävänä marttayhdistyksen perustaminen. .. katsottiin että oli välttämätön. Heti liittyi siihen 36 marttaa, ja valittiin johtokunnan jäsenet tasapuolisesti Kolkkalan ja Hietasen kylistä. Puheenjohtajaksi emäntä Aliina Hietanen Hietaselta, sihteeriksi rouva Sestola ja rahastonhoitajaksi neiti Luhtala

27.3.1936 Rannan Sanomat
Humaljoen ja Kolkkalan osuuskassat yhtyneet. Viime sunnuntaina pitämässään kokouksessa päätti Kuolemajärven Kolkkalan osuuskassa yhdistyä Koiviston Humaljoen osuuskassaan. Muutto Humaljoelle tapahtui viime maanantaina.

Talo K07 9.4.1936 Rannan Sanomat
Kuolemajärven Kolkkalan kalatalouskurssit. Osanottajia runsaasti, innostus suuri. Viipurin 1. maanviljelysseuran ja Hietasen kalastuskunnan toimesta järjestetyt kalatalouskurssit pidettiin Kuolemajärven Kolkkalassa, Nikolai Latun talossa kuluvan huhtikuun 5 pnä. (mutta kurssit kestivät useita päiviä) Kursseilla oli esitelmiä seuraamassa keskimäärin 50 kuulijaa joka ilta, mikä seikka selvästi todistaa, että kalataloudella on Kuolemajärven sisävesialueellakin sangen huomattava merkitys.

23.4.1936 Rannan Sanomat
Kuolemajärven suojeluskunnan ampumakilpailut t. k. 15 p. Kuolemajärven sk. ampumaradalla. .. mieskohtaiset tulokset: yhdistetty kilpailu 1) Kalle Olkkonen 136 p. 2) Nikod. Mamia 124 p. 3) Ilmari Mamia 121 p. 4) Edvard Mellanen 118 p 5) Eeti Loukonen (pistemäärää ei ollut)

8.10.1936 Rannan Sanomat
Tiekatselmus toimitettiin Kuolemajärven piirissä viime tiistaina. Katselmuksessa oli paitsi tie- ja vesirakennuspiirin tiemestari Toivolaa myöskin Kuolemajärven piirin nimismies, tielautakunnan puheenjohtaja A: Kauko sekä tieurakoitsija Tatu Muurinen. Katselmuksessa todettiin teiden olevan hyvässä kunnossa.

12.11.1936 Rannan Sanomat
Kurkkumätää runsaasti Kuolemajärvellä. Karjalaisten kansakoulu suljettu 2 viikon ajaksi. - Uudellakirkolla 3 tapausta. Kurkkumätä näyttää leviävän myöskin Uudenkirkon ja Kuolemajärven kunnissa. Varsinkin Kuolemajärvellä näyttää tilanne muodostuvan huolestuttavaksi, sillä viime päivinä on todettu 10 eri tapausta, joista suurin osa on Karjalaisten kylästä ja osa on kouluiässä olevia. Tästä syystä onkin taudin levenemisen ehkäisemiseksi päätetty Karjalaisten kylän kansakoulu sulkea kahden viikon ajaksi. Myöskin Uudellakirkolla todettiin eilen 3 tapausta. Tapaukset sattuivat Linkan kylässä ja ovat sairastuneet kaikki saman perheen lapsia. Aikaisemmin todetut tapaukset ovat kaikki parantuneet ja oli kulkutautisairaala jo jonkin aikaa suljettuna.

Talo K49 19.11.1936 Rannan Sanomat
65 vuotta täyttää ensi maanantaina maanviljelijä Juho Venäläinen Kuolemajärven pitäjässä Kolkkalan kylässä. Hän on syntynyt Kuopion pitäjässä, mutta asunut Kuolemajärvellä jo 40 vuotta. Venäläinen on ollut useissa kunnan luottamustehtävissä, mm. kunnanvaltuustossa, kunnallislautakunnassa, holhous-, tie- ja asutuslautakunnassa, Kolkkalan kansakoulun johtokunnassa y.m

Talo K44 10.12.1936 Rannan Sanomat
Marttojen ruoanlaittokurssit Kuolemajärven Kolkkalassa pidettiin viime viikolla K. Mahkosen talossa. Kurssit kestivät kolme päivää ja opetettiin niissä etupäässä kasvisruoan valmistusta. Lopettajaispäivälliset olivat viime torstaina ja oli päivällisvieraita 22. Erittäin hyvin onnistuneilla kursseilla oli "oppilaita" 13.

Talo K57 21.12.1936 Rannan Sanomat
Mv. Oskari Pesonen 50-vuotias. 50 vuotta täyttää tänään maanviljelijä Oskari Pesonen Kuolemajärven Kolkkalassa. Mv. Pesonen on syntynyt Johanneksessa josta muutti nykyiselle kotiseudulleen Kolkkalaan v. 1914, jossa ryhtyi tarmokkaasti harjoittamaan maanviljelystä saattaenkin tilansa lyhyessä ajassa mallikelpoiseen kuntoon. Paitsi, omaa, paljon aikaa ja voimia kysyvää työtään, on mv. Pesonen uhrannut runsaasti ajastaan myös yhteishyödyllisiin asioihin kuuluen mm. Humaljoen Osuuskauppa Yrityksen hallitukseen, on aikoinaan kuulunut taksoituslautakuntaan ja oli paikallisen osuuskassan hoitajana sen perustamisesta alken sekä paikkakuntansa monenlaisiin luottamustoimiin on Pesonen ottanut osaa. Yhdymme onnitteluihin.

Talo K14 8.1.1937 Rannan Sanomat
Autopalo Kuolemajärvellä. Viime tiistaina klo 17 ajoissa syttyi Kuolemajärven aseman läheisyydessä olevan osuuskaupan bensiinisäiliön luona autonkuljettaja Riipposen Chevroletmerkkinen kuorma-auto n:o 448 bensiinitankkia täytettäessä tuleen palaen lyhyessä ajassa käyttökelvottomaksi. ainoastaan kumit ja auton rautaosat jäivät jäljelle. Autossa oli myös perävaunu, mikä sekin tuhoutui. Tuli pääsi irti apumiehen tarkastaessa lyhdyn valossa bensiinimäärää tankissa. Bensiiniä paloi kaikkiaan noin 50 litraa.

30.9.1937 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kunnanvaltuuston kokous, joka pidettiin eilen, määrättiin kaikkien lauta- ja toimituskuntien palkkioksi 1938 20 mk kokoukselta ja matkakuluihin 1 mk kilometriltä edestakaisin. Kansakoulujen johtokuntiin valittiin seuraavat henkilöt. Kolkkalan koulu: Konsta Hietanen, Juho Venäläinen, Taavetti Villa, Erkki Loukonen, Nikolai T.P. Kettinen, Taavetti Rusi.

1.2.1938 Rannan Sanomat
Kunnanlääkärin vastaanottoajat Kuolemajärvellä. Sairashoidon järjestämiseksi Kuolemajärven kuntalaisille käytännöllisemmäksi ja joustavammaksi on Kuolemajärven kunta äskettäin tehnyt sopimuksen Johanneksen kunnanlääkärin, tohtori Matikaisen kanssa sairaiden vastaanotosta Kuolemajärven kunnassa. Sopimuksen mukaan tulee tohtori Matikainen käymään yhden kerran viikossa Kuolemajärvellä. Vastaanotot tapahtuvat joka perjantai klo 13.30-17.

4.2.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven lottakurssit: Kuolemajärven lottain muonitus-, keräys- ja kansliajaoston kursseilla on yhteensä 40 osanottajaa. Kurssien opettajat ovat lotat Kohvakka ja Peura. Edellinen opettaa lotille tarpeellisia asioita ja lotta Peura muonituksen eri puolia. Kursseilla on pitkä päivätyö. Herätys tapahtuu klo 7 ja työ jatkuu vähäisin tauoin klo 21. Käytännöllisten aineiden lisäksi on ohjelmassa laulua ja voimistelua.

15.2.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven sk:n Kolkkalan kyläosaston suojeluskuntalaisten ja lottien hiihtokilpailut olivat sunnuntaina. Tulokset olivat seuraavat: Suojeluskuntalaiset, matka 18 km: 1) Ruudolf Loukonen 1.13,47; 2) Einari Loukonen 1.14,10; 3) Toivo Kettinen 1.15,40; 4) Erkki Pesonen 1.16,44. Lotat, matka 5 km: 1) Sirkka Kettinen, 2) Kerttu Kettinen 3) Elina Loukonen 4) Martta Sertola. Pojat, alle 17 v., matka 5 km: 1) Lauri Loukonen 2) Martti Kettinen 3) Niilo Loukonen. Alle 13 v.: 1) Väinö Jak 2) Aarne Hietanen 3) Uuno Akkanen. Tytöt alle 17 v., matka 5 km: Kerttu Spännäri, 2) Irja Kettinen, 3) Marjatta Potinkara, 4) Aino Lattu. Alle 13 v.: 1) Irja Kettinen, 2) Aira Kääriäinen, 3) Helli Lattu, 4) Eeva Reponen.

1.3.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven sk. Piirin talvitoimintakurssin ja Uudenkirkon sk:n väliseen taisteluharjoitukseen sunnuntaina 6.3.-38 osallistuu Kuolemajärven sk:sta yksi kk.-joukkue seuraavasti: Yksi kk.-ryhmä ja kiv. johtaja Kirkonkylän, Aseman, Inkilän ja Kolkkalan kyläosastoista. Kyläosastojen johtajat huolehtivat henkilökohtaisesti siitä, että kk. ryhmä konekivääreineen ovat Uudenkirkon Harjoitustalolla sunnuntaina 6.3. klo 9,30 ja ilmoittautuvat alisotilasjohtaja Mureelle. Kaikilla sukset paitsi ajomiehillä, joilla myös sk.puku ja kivääri. Reessä kuljetetaan kk:t ahkioihin sijoitettuna tilanteen alkuvaiheessa. Suojeluskunnan kyläosastojen poikatyönjohtajien ja poikaosastojen talviharjoitus- ja neuvottelupäivät pidetään Harjoitustalolla 1-2.3.-38 alkaen klo 9,00. Talvivarusteet ja sukset mukaan. Harjoitukset kyläosastoissa: Hatjalahden kansakoululla keskiviikkona 2.3. klo 17,00; Kaukjärven kansakoululla torstaina 3.3. klo 16,00: K-järven aseman kansak. torstaina 17.3.klo 16,00; Seivästön kansak. torstaina 17.3. klo 17,00; Kolkkalan kansak. perjantaina 18.3. klo 16,00; Karjalaisten kansak. perjantaina 18.3. klo 17,00; Inkilän kansakoululla sunnuntaina 20.3. klo 13,00: Muurilan kansak. maanantaina 21.3. klo 18,00; Summan kansak. keskiviikkona 30.3. klo 16,30.

29.3.1938 Rannan Sanomat
SK-uutisia Kuolemajärven suojeluskunta. Suojeluskunnan ampumatoimintapäivät 2-3.4 klo Akkalan ampumaradalla. 2.4 klo 10.00 (kokoontuminen harjoitustalolla) kouluammuntaa kk- ja pk- aliupseereilla, ampujilla ja amp.- apulaisilla, sekä konepistooliampujilla. Koulutusammuntaa kiväärillä A-, B- ja C-luokkaan kuuluvilla. Kolkkalan kyläosaston ampumatoimintapäivä perjantaina 29.4. klo 15.

19.4.1938 Rannan Sanomat
Kuolemäjärven vapautumisen ja suojeluskunnan 20-vuotisjuhla. Sunnuntaina 8 päivänä toukokuuta vietettään Kuolemajärven vapautumisen ja suojeluskunnan 20-vuotisjuhlia. Juhlien ohjelma on valmisteilla ja suoritetaan seuraavasti: klo 9 rintamamiehet ja suojeluskuntalaiset kokoontuvat Puolustuslaitoken Harjoitustalossa ja järjestäytyvät kirkkoon menoa varten. Klo 10 alkaa kirkossa juhlajumalanpalvelus. Klo 12.30 suorittavat joukot ohimarssin ja mahdollisesti piiripäällikkö toimitta joukkojen katselmuksen. Klo 15 tarjoaa suojeluskunta päivälliset. Klo 17 alkaen Harjoitustalossa arvokasohjelmainen juhla. Ohjelmassa on kenttäpappi Gummeruksen esitelmä, suojeluskunnan esikunnan jäsenen A. Ahon puhe. Paikallispäällikkö Riikonen esittää historiikin suojeluskunnan 20-vuotiskaudelta. Kirjoittamansa juhlarunon esittää kanttori Jussi Suikkanen. Lisäksi esiintyy juhlassa Kuolemajärven sekakuoro ja JP I:n soittokunta.

Talo K04 10.5.1938 Rannan Sanomat
Löydetty miesten sileä kultasormus Kuolemajärven Kolkkalan maantieltä. Omistaja saa periä ilmoituskulut suoritettuaan Loviisa Mäkeläiseltä, Kolkkalasta.

10.5.1938 Rannan Sanomat
Sk.-uutisia: Kuolemajärvi: SK.-järjestön kevätampumamestaruuskilpailut pidetään Sk:n kyläosastoissa seuraavasti:.. Kolkkalan kyläosasto omalla ampumaradalla sunnuntaina 29.5 klo 9.

Talo K19 17.5.1938 Rannan Sanomat
Äitienpäivät Kuolemajärven Kolkkalassa pidettiin viime sunnuntaina Kolkkalan kansankoululla. Tilaisuus aloitetiin laululla, minkä jälkeen etupäässä nuoriso esitti tilaisuuteen sopivaa ohjelmaa. Äitejä oli saapunut erittäin runsaasti, mutta merkillepantavana seikkana ja kauniina piirteenä voidaan mainita, että myös isät olivat mukana juhlatilaisuudessa. Jo aikaisemmin oli kylän nuoriso ryhtynyt juhlavalmistelupuuhiin ja talo talolta keränneet erilaisia tarvikkeita, voidaksensa tuona äideille omistettuna juhlapäivänä osoittaa kiitollisuuttaan kauneimmalla kahvipöydällä. Tilaisuus ikuistettiin valokuvalla.

Talo K48 7.6.1938 Rannan Sanomat
-70 vuotta täytti eilen maanviljelijä Taavetti Loukonen Kuolemajärven Kolkkalassa. Maanviljelijä Loukonen on tarmokas ja toimen mies. Kaiken huomionsa hän pitkän elämänsä aikana kohdistanut maanviljelyksen ja karjanhoidon hyväksi. Joitakin aikoja sitten hän myi talonsa ajatellen vetäytyä vanhuuden lepoon, mutta työn innoittamana hän osti kuitenkin uuden talon, jossa vielä nytkin innokkaasti työskentelee.

21.6.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärveläiset! Historia tarjoaa lukuisia esimerkkejä siitä että vaaran uhatessa isänmaata sen kansalaiset ovat uhranneet vieläpä vihkisormuksensakin ja naiset ovat viimeisenä uhrinaan tuoneet palmikkonsakin synnyinmaan alttarille. Me emme pyydä niin paljon. Ja kuitenkin asia on nytkin yhtä kallis. Yhteisen isänmaan suurta asiaa voimme hyödyttää. Akateeminen Ilmasuojeluyhdistys panee kuluvan kesän aikana toimeen kaikkialla maassa romunkeräyksen lentokoneiden hankkimista varten armeijan reserville. ... ensi lauantaina t.k. 25 pnä pannaan romunkeräys toimeen Kuolemajärven sk-poikaosaston avustuksella...Kolkkalan koulupiirin keräyksen johtajana on poikaosaston johtaja Eino Hietanen..

Talo K07 21.6.1938 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia: Kultahäitään viettävät Kuolemajärven Kolkkalassa maanvilj. Nikolai Lattu ja vaimonsa Anna-Liisa os. Kettinen.

28.6.1938 Rannan Sanomat
Tietyöt Kuolemajärvellä. ..teillä on suoritettu vain pienempiä tasoituksia, ojitusta ja sorastusta. Myöskin tieosuudet Järvenpää, Kuolemajärvi as. - Kolkkala ja Kuolemajärvi - Inkilä ovat siksi valmiit että työt lopetetaan, mutta jatketaan korjausta kuitenkin syyspuolella.

Talo K56 1.7.1938 Rannan Sanomat
Myytävänä maitolehmä. J. Sirkiä, Kuolemajärvi, Kolkkala.

8.7.1938 Rannan Sanomat
Mies kaatui pyöräillessään Kuolemajärvellä. Solisluu meni poikki. Sunnuntaina klo 15 aikaan tapahtui Kuolemajärven Kolkkalassa tapaturma. Muuan paikkakuntalainen mieshenkilö oli pyöräilemässä. Eräässä alamäessä mies horjahti pyörineen tien oheen. Pyörä sinkoutui tieltä maantien ojaan ja mies paiskautui kiveä vasten saaden vakavan vamman. Hänen solisluunsa meni poikki. Hänet kuljetettiin Koivistolle saamaan lääkärinapua. Tapaturman uhria hoidetaan kotonaan. Vammat eivät ole hengenvaarallisia.

Talo K52 16.8.1938 Rannan Sanomat
Varas liikkunut Kuolemajärven Kolkkalassa. Viime viikon perjantaina varastettiin Kuolemajärven Kolkkalassa talollinen Taavetti Kettiseltä kaksi miesten paitaa ja Abraham Latulta samoin 1 miesten paita, jotka olivat ulkona kuivumassa. Varkauteen syylliseksi epäillään erästä kulkumiestä, joka juuri näihin aikoihin liikuskeli paikkakunnalla.

30.8.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kirkon urut korjataan. Valtuusto myönsi työtä varten 15 000 markkaa. Viime sunnuntaina jumalanpalveluksen päätyttyä pidettiin Kuolemajärven kirkkovaltuuston kokous, jossa oli käsiteltävänä kirkon urkujen korjausasia. Tällöin teki kirkkovaltuusto päätöksensä, jonka mukaan urut korjataan ja työ annetaan Kangasalan urkutehtaan tehtäväksi. Lähemmät toimenpiteet jäivät kirkkohallintokunnalle.

9.9.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven martoilla on parhaillaan menossa hapanleivän valmistuskilpailut sekä kilpailu ikkunain puhdistamisessa. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki Kuolemajärven pitäjän alueella olevat martat. Kilpailujen tulokset julistetaan piakkoin pidettävien syysjuhlien yhteydessä.

Talo K32 9.9.1938 Rannan Sanomat
Kuolleita. Maanantai-iltana kuoli Kuolemajärven Kolkkalassa yksi paikkakunnan vanhimmista asukkaista, räätäli Joonas Tapanainen. Hän oli syntynyt Lemillä, mutta asunut 20 vuotta Kolkkalassa harjoittaen räätälinammattiaan. Tunnollisena ja hyvänä räätälinä hän oli ehtinyt hankkia laajan asiakaspiirin ja rehtinä miehenä hän oli kaikilta pidetty. Tapanainen kuului aikoinaan Kolkkalan kansakoulun johtokuntaan. Kuollessaan hän oli 75-vuotias.

23.9.1938 Rannan Sanomat
Sokerijuurikkaan nostokursseja Kuolemajärvellä. Kuolemajärven sokerijuurikasviljelijöille järjestetään sokerijuurikkaan nostokursseja kuluvan syyskuun 28 päivänä kello 9 pidetään kurssit Kirjolassa ja samana päivänä klo 15 Hatjalahdessa. Kursseille saapuu myös Itä-Suomen raakasokeritehtaan edustaja. Lokakuun alussa lähemmin määrättävänä päivänä järjestetään samanlaiset kurssit Kolkkalassa ja Summalla.

Talo K44 27.9.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven martoilla oli ruokatalouskurssit Karjalaisten kylässä viime viikon lopulla. Päättäjäisiksi martat olivat järjestäneet sunnuntaina kasvisruokapäivälliset, joille osallistui noin 80. Vaikka päivällisiin osallistuneiden luku oli paljon suurempi kuin oli ennakolta osattu odottaa, riitti ruokaa kaikille. Kurssit onnistuivat erittäin hyvin. Lokaluun alussa tullaan järjestämään omenainpakkauskurssit Kolkkalan kylässä Mahkosen talossa.

Talo K36 4.10.1938 Rannan Sanomat
65 vuotta täytti v.k. 29 pnä emäntä Eva Loukonen Kuolemajärven Kolkkalassa.

Talo K56 4.10.1938 Rannan Sanomat
Mansikka kukkii. Eilen illalla näytettiin kirjeenvaihtajallemme mansikan kukkaa, joka oli poimittu Kuolemajärven Kolkkalassa Jooseppi Sirkiän puutarhasta. Harvinaista tähän aikaa vuodesta.

Talo K44 11.10.1938 Rannan Sanomat
Omenain pakkauskurssit Kuolemajärvellä. Eilen järjestettiin Kuolemajärvellä Marttayhdistyksen toimesta omenain pakkauskurssit. Kurssipaikalle Kolkkalan Mahkoselle oli saapunut lähiseutujen hedelmänviljelijöitä, sekä naisia että miehiä. Neuvoja Hätönen esitti kurssilaisille havainnollisesti menetelmät omenia pakattaessa korostaen erikoisesti sitä merkitystä, mikä pakkauksella on pyrittäessä järjestämään omenanviljely mahdollisimman tuottavaksi. VTalo K57 21.10.1938 Rannan Sanomat
A.I.V.-rehukurssit Kuolemajärvellä Tänään järjestettiin Kuolemajärvellä Kolkkalan kylässä maanviljelijä Pesosen talossa neuvontatilaisuus A.I.V.-rehun valmistuksessa. Osanottajia oli lukuisasti. Neuvoja Siitonen antoi ohjeita rehun valmistusmenetelmissä, tehostaen erikoisesti sokerijuurikkaan naattien sopivuutta A.I.V.-rehun raaka-aineena. Ajankohta on sopiva, kun sokerijuurikasta nostetaan parhaillaan ja pienemmilläkin sokerijuurikasviljelmillä on hyvä naattisato.

Talo K16 25.10.1938 Rannan Sanomat
Tapaturma metsätöissä Kuolemajärvellä. Eilen tapahtui Kuolemajärven Kolkkalan kylässä tapaturma. Joonas Lenkkerin metsätyömaalla työskentelevä Rudolf Loukonen löi kirveellä ammottavan haavan vasempaan käteensä. Peukalon jänne vioittui. Haava sidottiin alustavasti, minkä jälkeen tapaturman uhri tuotiin Koivistolle. Täällä sairaalassa tohtori Merikallio ompeli haavan umpeen. Potilasta hoidetaan sairaalassa ja vie paraneminen jonkin aikaa.

Talo K18 1.11.1938 Rannan Sanomat
Myytävänä: Toisella vuodella oleva tammavarsa Kuolemajärven Kolkkalassa veljekset Loukosella.

11.11.1938 Rannan Sanomat
Maanpuolustusjuhla Kuolemajärven Kolkkalassa. Viime tiistaina vietettiin Kolkkalan kansakoulussa maanpuolustusjuhlaa, johon oli saapunut runsaslukuinen yleisöjoukko. Puheita pitivät kirkkoherra Gummerrus, toimitusjohtaja A. Inkinen ja maanvilj. V. Venäläinen. Puheiden lomassa oli yhteislaulua ja lottain järjestämä kahvitarjoilu. Tilaisuus päättyi Maammelauluun.

11.11.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven Kolkkalaan valmistunut ampumarata. Syyskauden aikana on Kolkkalan kyläosaston suojeluskuntalaisilla ollut ampumaradan rakennuspuuhat käynnissä. Kylästä hiukan syrjässä onnistuttiin raivaamaan sopiva maa-alue, jolle voitiin tehdä rata viittä tauluparia varten. Työt on suoritettu osittain talkoilla, kuten maantasaukset y.m. ja näyttöhaudan betonityöt on ammattimiehen johdolla tehty urakkatöinä. Nyt alkaa rata olla valmiissa kunnossa ja voitiin siellä äskettäin pitää ensimmäiset kilpailut. Rataa varten saatiin Viipurin sk.-piiriltä avustus.

18.11.1938 Rannan Sanomat
Lääkärit. Lääkintöhallitus on määrännyt lääketieteenkanditaatti Kolehmaisen kuluvan marraskuun alusta lukien vuoden loppuun saakka hoitamaan Kuolemajärven kunnanlääkärin virkaa.

22.11.1938 Rannan Sanomat
SK-uutisia Kuolemajärvi. Harjoitus Kolkkalan kyläosastolle huomenna klo 14 Kolkkalan kansakoululla.

Talo K36 2.12.1938 Rannan Sanomat
75 vuotta täyttää itsenäisyyspäivänä 6.12. maanviljelijä Jooseppi Loukonen Kuolemajärven Kolkkalan kylässä. Kolkkala on Loukosen syntymäseutu ja hän on koko miehuutensa ajan ja voimansa uhrannut työhön maan hyväksi saattamalla isältään perimänsä talon viljelykset mallikelpoiseen kuntoon jatkaen vielä vanhuutensa päivinäkin vuosikymmenet tekemäänsä työtä henkisesti ja ruumiillisesti reippaana ja hyvinvoipana. Siihen aikaan, jolloin yhteys Venäjälle oli olemassa, Loukonen kuljetti suomalaisia tavaroita hevosellaan Venäjälle myyden ne siellä. Rehtinä ja tunnollisena kansalaisena hän on kaikkien taholta pidetty ja kunnioitettu.

22.12.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärvi on kauttaaltaan nyttemmin jäässä. Maanantaina jäätyivät siihen saakka vielä sulana olleet kohdat ja jääkuori on paikoitellen noin 5-6tuuman paksuinen ja kestää kulkea hevosellakin yli.

22.12.1938 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kunta lainaa 100 000 markkaa asutustarkoituksiin (=otsikko jutulle kunnanvaltuuston kokouksesta) … Kuolemajärven aseman - Rautasen tieltä Humaljoelle menevä n. 3 km pituinen Kolkkalan kylätie päätettiin ottaa kunnantieksi ja kunnan yhteisillä varoilla kunnossapidettäväksi

17.1.1939 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kunta jaettu 9 äänestysalueeseen (valtiollisissa vaaleissa).. Vaalilautakuntaan valittu: Kolkkala: Konsta Mahkonen puheenjohtaja, Juho Venäläinen varapuheenjohtaja, jäeset: Konsta Hietanen, Anton Vyyryläinen ja Mikko Hiironen

17.2.1939 Rannan Sanomat
Hiihtokilpailut Kuolemajärvellä. Viime sunnuntaina järjesti Kolkkalan sk. kyläosasto hiihtokilpailut raskaan kelin vallitessa. Siitä huolimatta oli kaikissa sarjoissa osaanottajia runsaasti. Miesten 17 km: A. Sari 1,05,50, N. Spännäri 1,06,02, P. Suurhasko 1,06,32, - Pojat alle 17 v, N. Loukonen 38,24, L. Loukonen 39,26, V. Jakki 39,51. Matka oli puolet edellisestä. - Alle 14 v. 4 km. U. Akkanen, U. Kettinen, P. Kettinen. - Lotat 5 km. Sirkka Kettinen 25,15, Irja Kettinen 25,26. Milja Loukonen 25,44. - Tytöt alle 17 v. Irja Kettinen 24,25, Hellin Lattu 27,00, A. Kääriäinen 27,25. Tytöt alle 12 v. Aili Riipponen 31,23, Eva Reponen 32,28, Impi Sirkiä44,12. Palkinnot jaettiin tiistaina pidetyssä illanvietossa, jolloin suoritettiin myös ohjelmaa. Lotat tarjosivat teetä.

10.3.1939 Rannan Sanomat
Kuolemajärven Kolkkalassa viime sunnuntaina järjestetyissä hiihtokilpailuissa saavutettiin seuraavat parhaat tulokset: Miesten 12 km:llä E. Loukonen, 58.06 N. Spännäri 59.14, E. Pirhonen 1.00.40, - Pojat alle17 v. 6 km: S. Mäkeläinen 33.25, L. Loukonen 33.34, N. Loukonen 36.50, - Pojat alle 14 v. 3 km: U. Kettinen 16.58, O. Tetri 18.12, P. Kettinen 19.54.

24.3.1939 Rannan Sanomat
Marttatoimintaa Kuolemajärvellä. Kolkkalassa järjestettiin viikon alussa marttayhdistyksen toimesta vuodevaatekurssit. Mukana oli toistakymmentä kylän neitosta sekä emäntää. Keskiviikkona pidettiin kurssien ohjelmalliset päättäjäiset. Kurssit pidettiin Kettisen talossa ja toimi niitten johtajana marttatyön neuvoja nti Hätönen.

9.5.1939 Rannan Sanomat
Itärajan Linnoittamiseen luovuttavat Kuolemajärven opettajat 16.5. palkkansa. Kuolemajärven opettajainyhdistyksen kokous pidettiin viime sunnuntaina Seivästön kansakoulussa opettaja Meripirtin luona. Tilaisuudessa oli opettajiston ohella läsnä piiritarkastaja Herman Lehto ja Kuolemajärven kirkkoherra E. Gummerus. Kun aluksi oli laulettu alkuvirsi ja alkurukouksen oli pitänyt Anton Junnola, piti tervehdyspuheen opettajatar Ilma Pohjola, minkä jälkeen seurasi kirkkoherra E. Gummeruksen alustus keskustelukysymykselle, sopiiko pappien ja opettajien kuulua suojeluskuntaan. Alustaja päätyi esityksessään myönteiseen tulokseen. Opettajien ja pappien tulee aktiivisesti osallistus sk. työhön ja erikoisesti puhuja suositteli heidän osaanottoaansa poikatyöhön samoin kuin pikkulottien toimintaan. Alustuksen johdosta syntyneessä keskustelussa yhdyttiin alustajaan Kokouksen osanottajat päättivät luovuttaa toukokuun 16 päivän palkkansa itärajalla tehtäviin linnoitustöihin. Tilaisuudessa jo toimitettiin palkkaerän keräys. Samalla opettajat puolestaan ilmoittivat olevansa halukkaita mieskohtaisesti osallistumaan linnoitustöihin. Kun välillä oli saatu kuulla opettaja H. Riihimäen esittämää yksinlaulua opettajatar Laila Riskin säestämänä sekä rva Toini Riihimäen lausuntaa, esitti piiritarkastaja Herman Lehto selostuksen kansakoululakien kondifioimisesta kuin myöskin tarkastajain kokouksesta Helsingistä. Opettaja K. Meripirtti piti mielenkiintoisen esitelmän itärannikon merenkulun kehityksestä Itämaisen sodan jälkeen. Lopuksi keskusteltiin eräistä käytännöllisistä juoksevista asioista. Kokous päättyi Isänmaan virteen. Väliajalla nautittiin vieraanvaraisen isäntäväen tarjoamia virvokkeita.

9.5.1939 Rannan Sanomat
Lahjoituksia Kannaksen linnoitusrahastoon. Kuolemajärven opettajat ja seurakunnan kirkon palvelijat ovat päättäneet lahjoittaa toukokuun 16 päivän palkkansa Kannaksen linnoittamiseen.

Talo K57 12.5.1939 Rannan Sanomat
Tapaturmia hevosille. Hevoselta jalka poikki Kuolemajärven Kolkkalassa. Tiistai-iltana tapahtui Kuolemajärven Kolkkalan kylässä niinikään hevosen hengen vaatinut tapaus. Maanviljelijä Oskari Pesonen oli talon läheisellä pellolla ollut maanmuokkaustöissä ja oli aikeissa lähteä kotiin. Rattaiden eteen valjastettu hevonen pelästyi jostain syystä lähtien laukkaamaan sillä seurauksella, että rattaat kaatuivat ja hevoselta katkesi toinen etujalka. Vamman johdosta eläin täytyi lopettaa. Tässäkin tapauksessa koitui omistajalle suuri vahinko, sillä hevonen oli talon ainoa, noin 10,000 markan arvoinen ja vakuuttamaton.

Talo K16, K18 9.5.1939 Rannan Sanomat
Kielto. Laillisen edesvastuun uhalla kiellämme lampaiden laiduntamisen omistamillamme mailla Kuolemajärven Kolkkalassa. Kuolemajärven Kolkkalassa 2.6.1939 Mikko Loukonen Veljekset Loukonen.

Talo K16 14.7.1939 Rannan Sanomat
Hevonen kuoli järveen. Ikävä vahinko kohtasi Kuolemajärvellä pienvilj. Mikko Loukosen taloa viime perjantaina. Kuolemajärven rannassa sijaitsevalla laitumella ollut talon hevonen oli kahlannut rantaveteen syömään vedessä olevaa ruohoa. Tällöin hevonen oli joutunut äkkijyrkän reunaan ja kaatunut veteen vajoten pohjaan. - Eläimen arvo on noin 5-6000 markkaa ja koitui sen menetyksestä tuntuva vahinko, sillä eläin oli vakuuttamaton. Mainittakoon, että vuosi sitten kohtasi maanviljelijä Loukosta samanlaatuinen onnettomuus. Silloinkin kuoli talosta ainoa hevonen.

Kirkolliset uutiset Kuolemajärven Kolkkalasta Rannan Sanomissa 1930-luvulla

13.6.1930 Rannan Sanomat
Avioliittoon vihitty ensimäisenä helluntaina morsiamen kodissa Yläkirjolasta neiti Helmi Loukonen ja myymälänhoitaja Aarne Villanen Inkilästä.

18.6.1930 Rannan Sanomat
Juhlallinen ripille laskemistilaisuus helluntaina Kuolemajärven kirkossa, jolloin ripille laskettiin toista sataa lasta, kirkon ollessa ääriään myötä väkeä täynnä.

13.8.1930 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettu talollisen poika Väinö Rikhard Kesäläinen Johanneksesta ja talollisen tytär neito Martta Kettinen Kolkkalasta.

22.10.1930 Rannan Sanomat
Kuolleita: Tm Simo Potinkara Kolkkalasta 63v 9kk 10pv

24.12.1930 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen leski Loukonen os. Laasonen 78v 5kk 27pv

15.1.1931 Rannan Sanomat
Muutot: Nti Olga Martta Hietanen Kolkkalasta Viipuriin

5.2.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Tal. vaimo Hanna Kettinen os. Hovi Kolkkalasta 77 v 2 kk 25 pv

5.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Aino Kettinen Kolkkalasta Viipuriin

26.2.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollinen Salomo Suurhasko Kolkkalasta 86 v 10 kk 4 pv

26.2.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollinen vaimo Eeva Kettinen os. Muurinen Kolkkalasta 58 v 6 kk 9 pv

26.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Matilda Savolainen Kolkkalasta Koivistolle

26.2.1931 Rannan Sanomat
Kylänlukuja: 3.3. Kolkkalassa Oskar Pesosella klo 10

12.3.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Helmi Kaijanen Kolkkalasta Koivistolle

12.3.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Saima Pirhonen Kolkkalasta Koivistolle

21.5.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Tal.p. Taavetti Loukonen Laasolasta 24 v 11 kk 20 pv

16.7.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Palv. Amalia Loukonen Kolkkalasta Viipuriin

6.8.1931 Rannan Sanomat
Kuolleet: Tal. leski Eeva Akkanen os. Laasonen Kolkkalasta 77 v 10 kk 14 pv

20.8.1931 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettu: Aleksanteri Skyttä ja Elisabet Lattu os. Kaukiainen Kolkkalasta

1.10.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisenpoika Otto Nikodemuksenpoika Loukonen Laasolasta 27 v 5 kk 12 pv

22.10.1931 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettu: Väinö Mäkeläinen ja Lyyli Kettinen, mol. Kolkkalasta 14.1.1932 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen lapsi Meeri Mäkeläinen Kolkkalasta 1 1/2 vrk

21.1.1932 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisentytär Saima Siviä Nikolaintytär Loukonen Kolkkalasta 24 v 5 kk 13 pv

28.4.1932 Rannan Sanomat
Kuolleita: Mäkitupalaisen lapsi Markus Kaijanen Kolkkalasta 12 v 6 p 19.5.1932 Rannan Sanomat
Kuulutettuja: Op. Urho Jalmari Lundén ja taloll. tr Martta Elina Konstantin.tr Mahkonen, mol. Kuolemajärven Kolkkalasta

7.7.1932 Rannan Sanomat
Kuolleita: Tal. Emmanuel Abrahaminp. Laukonen Laasolasta 51 v 9 kk 5 pv. (Hukkui Kuolemajärveen)

7.7.1932 Rannan Sanomat
Kuolleita: Taloll. p. Antton Mooseksenp. Vyyryläinen Pinonniemestä 41 v 3 kk 2 pv (Hukkui Kuolemajärveen)

28.7.1932 Rannan Sanomat
Kuolleita: Taloll. Herman Taavetinp. Pentikäinen Kolkkalasta 72 v 4 p.

28.7.1932 Rannan Sanomat
Kuulutetut: Taloll. poika Vilho Taavetinp. Rusi Laasolasta ja taloll. tr. Sylvi Elina Aprahamintr. Mäkeläinen Kolkkalasta.

15.9.1932 Rannan Sanomat
Muuttokirjaa Käkisalmen maaseurakuntaan anoo alakansakoulunopettaja Hilma Maria Gabrielintr. Lattu Kolkkalasta.

5.1.1933 Rannan Sanomat
Muuttanut Kolkkalasta Johannekseen Talollisen tytär Hilja Siviä Aapramintytär Lattu.

26.1.1933 Rannan Sanomat
Muuttanut Viipurin Tuomiokirkkoseurakuntaan palvelijatar Toini Anna Nikolaintytär Suurhasko Kolkkalasta.

9.3.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollinen Emil Abraminpoika Kettinen Kolkkalasta ikä 42v 4kk 1pv

5.5.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Ida Maria Abramintytär Kettinen Kolkkalasta 24v 9kk

11.5.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen pojan lapsi Hannu Eemelinpoika Lattu Kolkkalasta 5v 3kk 12pv

18.5.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen leski Beatta Joosepintytär Lattu Kolkkalasta 64v 8kk 12pv

1.6.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollinen Antti Hermanninpoika Kettinen Kolkkalasta 66v 7kk 6pv

29.6.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Mäkitupalaisen leski Helena Erkintytär Laasonen Laasolasta 78v 11kk 29pv

10.8.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollinen Herman Juosepinpoika Loukonen Kipinolasta 71v 7kk 27pv 12.10.1933 Rannan Sanomat
Kuolleita: Taloll. lapsi Hannu Kalevi Väinönp. Mäkeläinen 2 kk 21 pv

30.11.1933 Rannan Sanomat
Muuttaa: Koivistolle taloll. p Reinhold Abraminp. Mäkeläinen Kolkkalasta

29.12.1933 Rannan Sanomat
Kuolleet: Talol. poika Johannes Nikod. p Suurhasko Kolkkalasta 9 v 8 kk 25 pv

28.3.1934 Rannan Sanomat
Kuolleet: Talon vanha isäntä Abraham Joosepinpoika Loukonen Pinnonniemestä 78 v 11 kk 25 pv

12.4.1934 Rannan Sanomat
Kuolleet: Torpparin leski Kristiina Hermannintytär Sorvali Kolkkalasta 77 v 9 kk 15 pv

26.4.1934 Rannan Sanomat
Talollinen Taavetti Joosepinpoika Kettinen Kolkkalasta 50 v 28 pv

9.5.1934 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettuja: Itsellisen poika Ville Kettinen ja talollisen tytär Aino Alina Antintytär Kettinen molemmat Kolkkalasta

9.5.1934 Rannan Sanomat
80 vuotta täytti viime sunnuntaina Kuolemajärven Kolkkalassa maanviljelijä Nikodemus Kettinen

26.7.1934 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Koiviston kauppalan seurakuntaan työmies Apraham Joosepinpoika Sirkiä Kolkkalasta

29.11.1934 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettuja: Taloll. p. Feelix Juhonpoika Kotro Uudeltakirkon Toivolasta ja taloll. tr. Hilma Juhontytär Venäläinen Kolkkalasta.

20.12.1934 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettuja: Taloll. p. Salomon Abraminpoika Mäkeläinen ja taloll. tr. Lempi Pekanp. Mäkeläinen Kolkkalasta.

29.12.1934 Rannan Sanomat
Kuulutettuja: Taloll. poika Väinö Veikko Joosepinp. Sirkiä Kolkkalasta ja taloll. tytär Aili Siviä Niklaksentytr. Inkinen Inkilästä.

5.2.1935 Rannan Sanomat
Kuolleita: Romaani Kustaa Eliaanp. Lind Kolkkalasta 72 v 6 kk 14 p

6.6.1935 Rannan Sanomat
Kuolleita: Taloll. Konstantin Jaakonp. Hentula Laasolasta 62 v 18 p

6.6.1935 Rannan Sanomat
Aviol. kuul.: työmies Juho Nikodeemuksenp. Venälänen ja taloll. tr. Anna Siviä Anttonintr. Kontto, mol. Laasolasta

6.6.1935 Rannan Sanomat
Muuttannet: Aura Lahja Kääriäinen Kolkkalasta Koivistolle

29.7.1935 Rannan Sanomat
Muuttaneet: palvelijatar Lempi Sirkka Helvi Laasonen Laasolasta Tuusulaan

8.8.1935 Rannan Sanomat
Muuttokirjaa anoo Kirvuun tal.tr. Lyyli Aliisa Mikontr. Loukonen Kolkkalasta

19.12.1935 Rannan Sanomat
Aviol. kuul.: työmies Matti Joonaanp. Mäkeläinen Viipurin tuomiokirkkosrk:sta ja tal.tr. Helmi Maria Juhanantr. Suurhasko Kolkkalasta.

19.12.1935 Rannan Sanomat
Muuttokirjaa anovat Koiviston kauppalaan tal. Nikodemus Kettinen perh. Kolkkalasta.

16.1.1936 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Uuno Taavetinp. Mäkeläinen Kolkkalasta Ruokolahdelle.

13.2.1936 Rannan Sanomat
Muuttaneet: taloll. tr. Helmi Maria Suurhasko Kolkkalasta Viipurin tmk.srk:hon

20.2.1936 Rannan Sanomat
Muuttaneet: taloll. tr. Lilja Alisa Suurhasko Kolkkalasta Miehikkälään.

27.2.1936 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Lilja Aliisa Joosepintr. Sirkiä Kolkkalasta Miehikkälään

12.3.1936 Rannan Sanomat
Aviol. kuul.: työmies Tauno Olavi Matinp. Himala ja itsell.tr. Aili Katariina Pihkanen, mol. Kolkkalasta.

16.4.1936 Rannan Sanomat
Aviol. vih.: Urpo Aimo Veli Rytkölä ja Helvi Helena Rusi Kolkkalasta

7.5.1936 Rannan Sanomat
Kuolleita: talollisen vaimo Matilda Villentr. Loukonen os. Valtonen Kolkkalasta 47 v 2 kk 28 pv.

4.6.1936 Rannan Sanomat
Muuttaneita: taloll. tr. Olga Nikodemuksentr. Kettinen Kolkkalasta Ruokolahdelle.

18.6.1936 Rannan Sanomat
Muuttanut: talollisen tr. Olga Maria Pietarintr. Mäkeläinen Kolkkalasta Johannekseen.

26.4.1936 Rannan Sanomat
Kuollut: taloll. leski Loviisa Ristontr. Loukonen os. Rouvali Laasolasta 56 v 3 kk 16 pv

9.7.1936 Rannan Sanomat
Kuolleita: Emil Antinp. Kaijanen Kolkkalasta 19 v 5 kk 2 pv.

6.8.1936 Rannan Sanomat
Kuolleita: Taloll. Nikolai Kettinen Kolkkalasta 7 v 3 kk 1 pv ????

13.8.1936 Rannan Sanomat
Aviol. kuul: liikkeenomistaja Toivo Samuel Marjamäki ja taloll. tr. Saima Gabrielint. Lattu, mol. Kolkkalasta.

13.8.1936 Rannan Sanomat
Aviol. kuul: Nikolai Matinp. Hyle Johanneksesta ja taloll. tr. Vendla Nikolaintr. Lattu. Kolkkalasta.

27.8.1936 Rannan Sanomat
Kuolleita: taloll. lapsi Veikko Emil Akkanen Laasolasta 2 kk 9 pv.

27.8.1936 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Taloll. tr. Venla Niklaksentr. Hyle os. Lattu Kolkkalasta Johannekseen.

3.9.1936 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talokas Risto Antinp. Hietanen Laasolasta N:o 2 83 v 7 kk 24 pv.

9.11.1936 Rannan Sanomat
Aviol. vih.: Liikkeenomistaja Toivo Samuel Marjamäki ja taloll. tr. Saima Gabrielintr. Lattu mol. Kolkkalasta.

8.10.1936 Rannan Sanomat
Muuttaneita: torpparin tr. Kerttu Mooseksentr. Hietanen Kolkkalasta Viip. tuom.k.srk:hon

15.10.1936 Rannan Sanomat
Aviol. vih.: Työm. Mauno Ilmari Malakiaanp. Mellanen Pentikkälästä ja taloll. tr. Ester Pekantr. Parkki Laasolasta N:o 2.

3.12.1936 Rannan Sanomat
Aviol. kuul: Reino Vilhelm Nikodeemuksenpoika Akkanen Akkalasta ja talon. tr. Lyyli Alma Joosepintr. Sirkiä Kolkkalasta.

10.12.1936 Rannan Sanomat
Kirkollista: Raamattukurssit Kuolemajärven Kolkkalassa alkavat t.k. 13. pnä klo 12 Hilma Kettisen talossa ja kestävät 2 päivää.

28.1.1937 Rannan Sanomat
Kuolleita: Työmies Eino Aleksander Juhonpoika Kirjavainen Kolkkalasta 24v 12pv.

28.1.1937 Rannan Sanomat
Kuolleita: Taloll. leski Maria Erkintytär Akkanen os. Loukonen Laasolasta n:1 71v 7kk 9pv.

4.2.1937 Rannan Sanomat
Seurakunnasta muuttavat: Taloll. tr. Lempi Mirjan Abramintr. Lattu Kolkkalasta n:o 5 Mäntsälään.

4.2.1937 Rannan Sanomat
Seurakunnasta muuttavat: Talokas Abraham Joosepinpoika Kettinen ja lapsensa Armas, Emil ja Lahja Kolkkalasta n:o 3 Koivistolle.

18.3.1937 Rannan Sanomat
Seurakunnasta muuttavat: Talollisenpoika Emil Abrminpoika Mäkeläinen ja vaimonsa Martta Kolkkalasta n:5 Viipurin tuomiokirkkoseurakuntaan.

8.4.1937 Rannan Sanomat
Kuolleita: Työmies Hugo Tuomaanpoika Lattu Kolkkalasta 38v 1kk 21pv.

22.4.1937 Rannan Sanomat
Kuolleita: Itsellinen Gabriel Jaakonpoika Lattu Kolkkalasta 70v 11kk 10pv.

13.5.1937 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisenpoika Anton Nikolainpoika Lattu Kolkkalasta n:o 5 44v 6kk 25pv.

20.5.1937 Rannan Sanomat
Kuolleita: Entinen talollinen Aleksander Kustaanpoika Lind Kolkkalasta 47v 9kk 19pv.

23.6.1937 Rannan Sanomat
Kuulutettuja: Talollisenpoika Erland Antoninpoika Kettinen ja talollisentytär Impi Emilia Erkintytär Loukonen Kolkkalasta.

23.6.1937 Rannan Sanomat
Seurakunnasta muuttavat: Työmies Viljo Hietanen Kolkkalasta Vehkalahdelle.

1.7.1937 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettuja: Talollisenpoika Nestor Nikolainpoika Loukonen Kolkkalasta ja talollisentytär Milja Marjatta Ratia Koivistolta.

15.7.1937 Rannan Sanomat
Avioliittoon vihitty: Nestor Loukonen Kuolemajärveltä ja Milja Marjatta Ratia Rautaselta.

22.7.1937 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettuja: Talollisenpoika Väinö Joosepinpoika Ranki Seivästöltä n:o 1 ja talollisentytär Martta Abramintytär Lattu Kolkkalasta.

19.8.1937 Rannan Sanomat
Vihittyjä: Talollisenpoika Väinö Joosepinpoika Ranki Seivästöltä ja talollisentytär Martta Abramintytär Lattu Kolkkalasta.

19.8.1937 Rannan Sanomat
Kuulutettuja: Talollisenpoika Viljam Simonpoika Juva Hatjalahdesta ja talollisentytär Helmi Karoliina Albertintytär Loukonen Koivistolta.

30.9.1937 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen leski Anna Vyyryläinen os. Torkkeli Kolkkalasta 70v 10kk 1pv.

28.10.1937 Rannan Sanomat
Avioliittoon kuulutettu: Talollisenpoika Onni Alvar Aleksanterinpoika Ratia Johanneksesta ja talollisentytär Hilma Maria Suurhasko Kolkkalasta n:o 3.

25.11.1937 Rannan Sanomat
Kuolemajärven kirkkovaltuuston kokous pidettiin viime sunnuntaina. Kirkkovaltuustoon valittiin Urho Sestola …

25.1.1938 Rannan Sanomat
Seurakunnasta muuttavat: Talollisen vaimo Hilma Maria Antonintytär Ratia os. Suurhasko Kolkkalasta Johannekseen.

22.2.1938 Rannan Sanomat
Seurakunnasta muuttavat: Uudellekirkolle työmies Armas Nikodemuksenpoika Suurhasko Kolkkalasta n:o 2.

8.3.1938 Rannan Sanomat
Kuolleita: Mökkiläisentytär Potinkara os. Römpötti Kolkkalasta.

8.3.1938 Rannan Sanomat
Kuulutettuja: Eino Antoninpoika Kettinen ja talollisentytär Irja Impi Nikolaintytär Kettinen molemmat Kolkkalasta.

15.3.1938 Rannan Sanomat
Kuolleita: Paavo Kyösti Väinönpoika Venäläinen Kolkkalasta 1v 19pv.

29.3.1938 Rannan Sanomat
Avioliittoon vihitty: Talollisen poika Eino Antoninpoika Kettinen ja talollisen tytär Irja Impi Nikolaintytär Kettinen molemmat Kolkkalasta.

26.4.1938 Rannan Sanomat
Aviol. kuul: Taloll. p Vilho Nikolainp. Lattu Kolkkalasta ja taloll. tr. Martta Hermannintr. Kokko Pentikkälästä.

26.4.1938 Rannan Sanomat
Muutt.: Koivistolle mäkitupal. tr. Aino Julia Antintr. Kaijanen Kolkkalasta.

17.5.1938 Rannan Sanomat
Aviol. kuul: Taloll. p. Eeti Matti Eerkinp. Loukonen ja alakansakoulunopettaja Tyyne Ilona Aleksanderintr. Luhtala, mol. Kolkkalasta.

24.5.1938 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Johannekseen mäkitupal. tr. Hilda Kaijanen Kolkkalasta.

7.6.1938 Rannan Sanomat
Aviol. kuul. Taloll. p. Vlho Johannes Hermanninp. Vyyryläinen ja taloll. tr. Aura Nikolaintr. Kettinen Kolkkalasta.

11.6.1938 Rannan Sanomat
Aviol. vih.: Taloll. Simo Matinp. Kettinen ja palv. Helmi Johanneksentr. Naukkarinen, mol. Kolkkalasta.

28.6.1938 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Armas Aleksander Anttoninp. Kontto Laasolasta Viip. msrk:kon.

12.7.1938 Rannan Sanomat
Aviol. kuul.: Taloll. p. Eino Pekanp. Mäkeläinen Kolkkalasta ja taloll. tr. Helmi Malakiaantr. Rastas Laasolasta.

16.8.1938 Rannan Sanomat
Kuulutettuja: Työmies Nikolai Potinkara Viipurin tuomiokirkkoseurakunnasta ja talollisen tytär Impi Lyyli Emmanuelintytär Loukonen Hatjalahdesta.

13.9.1938 Rannan Sanomat
Kuolleita: Torppari Joonas Eliaanpoika Tapanainen Kolkkalasta 73v 9kkk 29pv

13.9.1938 Rannan Sanomat
Vihittyjä: Työmies Nikolai Potinkara Viipurin tuomiokirkkoseurakunnasta ja talollisen tytär Impi Lyyli Emmanuelintytär Loukonen Hatjalahdesta.

20.9.1938 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisenlapsi Pentti Einonpoika Kettinen Kolkkalasta 9 päivän ikäisenä.

4.10.1938 Rannan Sanomat
Seurakunnasta muuttavat: Työmiehenvaimo Impi Lyyli Potinkara os. Loukonen Hatjalahdesta Viipurin tuomiokirkkoseurakuntaan.

31.1.1939 Rannan Sanomat
Kuolleita: Taloll. leski Riitta Kettinen os. Tulkki Kolkkalasta 75 v 7 kk 1 pv.

31.1.1939 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Kotkaan palv. Martta Mirjam Anttonintr. Kettinen Kolkkalasta.

21.3.1939 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen vaimo Justiina Joonaantytär Kettinen os. Rokka Kolkkalasta 74v 9kk 23pv.

28.5.1939 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen lapsi Liisa Ilona Einontytär Mäkeläinen Kolkkalasta 3kk 7pv.

11.7.1939 Rannan Sanomat
Kuulutettu: Talollisen poika Nestor Nikolainpoika Kettinen Kolkkalasta no 3 ja talollisen tytär Ella Alisa Koskinen Koiviston Humaljoelta.

3.10.1939 Rannan Sanomat
Kuulutettuja: Talokas Artturi Simonpoika Kettinen Kolkkalasta ja talollisen tytär Lempi Taavetintytär Kesäläinen Johanneksen Kolmikesälästä.

21.11.1939 Rannan Sanomat
Maanviljelijä Konsantin Mahkonen syntynyt 18.2.1874 Viipurin pitäjän Samolassa kuoli kotonaan Kuolemajärven Kolkkalassa 17.11.1939.
































































































































































































































































































































































































































































Rautasella 30-luvulla

02.07.1930 Rannan Sanomat
Rautasen nuorisoseuran kesäjuhlat
pidettiin viime sunnuntaina Rautasen kylässä Koivistolla. Aiemmin päivällä pidetyissä urheilukilpailuissa jakaantuivat palkinnot seuraavasti: 3-ottelun voitti V Tervahartiala Koivistolta pistemäärä 225,19, 2p T Ahokas Revonsaaresta pistemäärä 209,7, 3p J Skytte Tikkalasta pistemäärä 206,27, lähinnä viimemainittua A Junnila pistemäärä 200,17.
5000 m:n juoksun voitti A Orava Humaljoelta ajalla 16,02 toiseksi tuli E Munukka aika 16,23 sekä kolmanneksi T Rousku Römpötiltä, lähinnä A Ratia ajalla 17,03.
Edelleen oli vielä ampumakilpailu pienoiskiväärillä, jossa kilpailussa järjestys oli seuraava: 1p M Luukkonen Rautaselta 24 pistettä, 2p Aaro Inkinen Kuolemajärveltä 23 pistettä, saman pistemäärän saivat myöskin Johannes Seppä ja Aaro Inkinen, mutta arpa ratkaisi palkinnon Inkisen hyväksi.
Piilenheitto 1p A Orava Humaljoelta 77 pistettä 2p E Etholen 76 pistettä. Palkinnoksi jaettiin kilpailuista hopeisia ruoka- ja teelusikoita.

06.08.1930 Rannan Sanomat
Kunnanvaltuuston kokous Koivistolla pidettiin kunnan talolla viime torstaina ja käsiteltiin siinä mm. seuraavia asioita: Valtuusto valtuutti kunnallislautakunnan ryhtymään toimenpiteisiin Viipurin - Koiviston välisen maantien kunnostamista varten mahdollisesti myönnettävien määrärahojen suhteen. - Leopold Karvosen kirjaston myyntitarjous jätettiin kunnan kantakirjaston johtokunnan käsiteltäväksi. Kokouksen alussa kehoitti puheenjohtaja kommunistisia valtuutettuja Robert Laitista ja Kalle Kähköstä poistumaan valtuustosta, jotka sitten jättivätkin paikkansa.

13.8.1930 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen maamiesseuran kesäjuhlat vietettiin urheilukilpailuineen viime sunnuntaina Rautasen nuorisoseurantalolla. Päivällä toimeenpannussa 5-ottelussa , johon kuului 100 m. juoksu, kuulantyöntö, pituushyppy. keihäänheitto ja 1500 m. juoksu, tuli ensimmäiseksi Oskar Qvanten Rautaselta pistemäärällä 273,63, toisena Anton Seppä Rautaselta 271,62 p, kolmas Matti Luukkanen 270,72 p, lähinnä Viljam Kaukiainen Kaipialasta 265,95 p. Osanottajia oli 6 ja jaettiin 3 palkintoa. 3000 m:n yksityistulokset olivat: Tauno Seppä Kaijalasta, aika 10,19, A Ratia Rautanen 10,41, Viljan Kaukiainen Kaipialasta 11,03. Pienoiskivääriammunnassa oli järjestys seuraava: Viljam Kaukiainen Kaipialasta 27 p ja Aaro Inkinen Kuolemajärveltä 26p. Naulanlyöntikilpailussa löi Johannes Seppä Rautaselta naulan 5,4 cm, Hugo Kaipiainen Kaipialasta 5 cm. Urheiluista jaettiin voittajille palkintoina erittäinkin ruoka- ja teelusikoita. -
Jatkona edelliseen alkoi nuorisoseurantalolla juhlailtama klo 20. Kun ensin oli laulettu "Kuulkaa korpiemme kuiskintaa" lausui tervehdyssanat Eino Kaukiainen kosketellen puheessaan maamiehen ankaraa työtä ja millaisia uusia herätteitä maamies saa saapuessaan yhteiseen juhlaan. Tämän jälkeen lausui opettajatar A Inkinen Mikko Inkisen kirjoittaman runon "Karjala" jonka esityksen jälkeen seurasi maanviljelijä Väinö Rikströmmin puhe ja huvittava jutelma. Lopuksi näyteltiin hilpeä huvinäytelmä, jonka esittäjistä omintakeisimpana tyyppinä, tulkoon mainituksi Eino Kaukiainen. Rahallinen tulos oli iltamista kohtalaisen hyvä.

10.9.1930 Rannan Sanomat
Koiviston maatalousnäyttelystä. nyt on enää vajaa kuukausi siihen Koiviston maamiesseuran maatalousnäyttelyyn, joka pidetään Rautasen kansakoululla ensi lokakuun 5 p:nä. Pitäkääpä koivistolaiset huolta siitä, että näyttelyn eri osastoille tulee tavaraa mahdollisimman paljon. Silloin näyttelystä tulee se mikä siitä on tarkoitettukin, nimittäin antamaan mahdollisimman täydellisen kuvan paikkakunnan maatalouden kehityksestä ja samalla antamaan opetusta mahdollisesta esiintyvien virheiden korjaamisessa. - Olisi syytä kiirehtiä näyttelyyn ilmoittautumista, sillä ilmoittautumisaika loppuu t.k. 21 p:nä jonka jälkeen ei enää voi saada esineitään ja tavaroitaan näytteille. - Varsinkin niitä, jotka aikovat tuoda juurikasveja, tai perunoita näytteille olisi syytä ilmoittautua mahdollisimman pian, että ennättäisi suorittaa näiden kasvien hallussa olevan maa-alueen mittaus. - Näyttelyyn ilmoittautumisia ottavat vastaan näyttelyn päätoimikunnan- ja maamiesseuran johtokunnan jäsenet. - Lopuksi kehottaisin niitä maanviljelijöitä, jotka eivät vielä ole ilmoittautuneet Viipurinl. maanviljelysseuran järjestämiin juurikasvien siemenviljelyskilpailuihin osallisiksi, tekemään ilmoituksensa maamiesseuralle t.k. 12 p:ään mennessä tai Viipurin 1. maamiesseuralle ennen t.k. 15 p:ää. - J.

10.9.1930 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen ns. teki vierailuretken viime sunnuntaina Kuolemajärven Summalla, missä sikäläisellä ns:n talolla vietettiin ohjelmallinen iltama, laulu, lausunta ja kertomusnumeroineen. Tilaisuudessa pidettiin myös puhe ns. alaosastoista eri työmuotoineen, varsinkin opintokerhoista ja raittiuskysymyksestä. Lopuksi esitettiin vielä huvinäytelmä ja iltama päättyi iloiseen karkeloon.

24.9.1930 Rannan Sanomat
Koiviston kunnanvaltuuston kokous pidettiin Koivistolla 18 p:nä sekä jatkokokousus 20 p:n. ja käsiteltiin näissä kokouksissa mm. seuraavaa: Viipurin läänin lääninkaslian välipäätökseen, koskeva Inkerin pakolaisen Pekka Moisajeffin anomusta päästä Suomen kansalaiseksi, päätettiin ilmoittaa, että anomusta ei voida puoltaa.
Valtuuston määräyksestä K Pullin ja M Suovan laatima ohjesääntö kunnan kansakoulujen puhtaanapidosta, päätettiin antaa kansakoulujen tarkastajan tarkastettavaksi lausuntoa varten.
V Esitettiin Rautasen tilasta kannattavuuslaskelma ja kun tilan kannattavuus on huono, niin päätti valtuusto jättää kunnallislautakunnan tehtäväksi esityksen tilan hoitotavasta vastaisuutta varten.
Valtuusto valitsi eri lautakuntiin seuraavia henkilöitä erovuoroisten tilalle: Kunnallislautakuntaan jäseniksi Konsta Kaipiaisen ja varalle Johannes. - Taksoituslautakuntaan Rautaselle: Kristian Sirkiän. - Tutkijalautakuntaan tuli valituksi: Anton Tervahartiala.
Esitettiin Koiviston maamiesseuran lähettämä kutsu seuran 30 v. juhlaan ja otettiin kutsu kiitollisuudella vastaan.
Koiviston maanvilj. näyttelytoimikunnan anomuksesta myönsi valtuusto Smk 200:- kunniapalkinnon ostoa varten parhaimmalle poikakerholaiselle.
Rautasen tilan isännöitsijän tiedusteluun, päätti valtuusto ilmoittaa, että tilalla olevaa vesiperäistä Ryönän niittyä ei oteta viljelykseen.
Päätettiin anoa, että Koiviston maanteiden hoitoon myönnettyjä varoja saataisiin käyttää työttömyyden torjumiseksi.
Rautasen koulun johtokunta oli lähettänyt valtuustolle hyväksyttäväksi koulun lisärakennuksen piirustukset, mutta siirsi valtuusto ....

1.10.1930 Rannan Sanomat
Kerho-savuke maistuu hyvältä näin Koiviston Rautasen maatalousnäyttelynkin aikana. Ja siellähän sitä vasta mukava onkin vedellä muun mukavan lomassa. Tupakkamiehen tuleekin suosia suomalaista tuotetta ja niin myös polttaakin ainoastaan suomalaista tupakkia, kuten Viipurin Tupakka Oy:n erinomaiseksi tunnettuja Kerho-savukkeita.

1.10.1930 Rannan Sanomat
Metsäpalo Makslahden ja Humaljoen välillä. Metsä paloi kolmessa eri paikassa yhtaikaa. Sunnuntai-iltana n. klo 20 ilmoitettiin Makslahden poliisivartiokonttoriin, että metsäpalo oli syttynyt Makslahden ja Humaljoen välillä Virkin metsässä. Kun poliisiviranomaiset riensivät palopaikalle, havaitsivat he, että metsä paloi kolmesta eri kohdasta, ollen paloalueet n. 200 m:n etäisyydellä toisistaan. Viranomaiset saivat kuitenkin heti palon sammumaan ennen kuin muuta väkeä oli ehtinyt palopaikalle kerääntyä. - Palosta ei kuitenkaan koitunut suurtakaan vahinkoa sillä metsä oli hakattua aluetta, ainoastaan kolmannen palopaikan alueella oli vähän suurempia puita. - Varsin luultavaa on, että palo oli sytytetty, sillä muutamia päiviä edellä kerrotusta, oli samalla paikalla tavattu hehkuva hiillos ja silloinkin oli sää ollut kosteanpuoleinen ja yöllä ollut pakkastakin.

8.10.1930 Rannan Sanomat
Maatalousnäyttely Koivistolle. Kuten aikaisemmin on mainittu, pidetään Koiviston maamiesseuran ja Rautasen maamiesseurapiirin toimesta maatalousnäyttely Koiviston pitäjän Rautasen kylässä, ensi sunnuntaina 5.10. Osanotto näyttelyyn tulee olemaan verrattain runsas, joten jokaisen maanviljelijän ja maataloutta harrastavan on syytä olla tilaisuudessa läsnä.
Näyttely käsittää seuraavat osastot: peltokasviviljelytuotteet, puu- ja kasvitarha-, sekä kotitaloustuotteet, maatalouskerhot ja kotiteollisuustuotteet. Lisäksi asettavat muutamat liikkeet esille erilaisia koneita, joihin yleisön on mielenkiintoista tutustua.
Ohjelma alkaa sunnuntaina klo 12 päivällä ja tulee päiväjuhlassa esitelmöimään agr. Erkki Kinnunen ja puutarhuri E Mäntykivi.
Näyttelypäivän iltana vietetään Koiviston maamiesseuran 30 v. juhla Rautasen nuorisoseurantalolla arvokkaalla ohjelmalla, josta mainittakoon agr A Oiispasen 30-vuotis kertomus ja agr. S Rantalan puhe. Ohjelman loputtua on tanssia.
Samalla huomautetaan näytteilleasettajille, että tavarat on tuotava 4 p:nä näyttelypaikalle. Näyttelyyn pääsee Makslahden asemalta, josta autoja tulee olemaan yleisön saatavissa. Pidempimatkaisille järjestetään yökortteereja.

8.10.1930 Rannan Sanomat
Rautasen ns:n vuosikokous pidettiin Rautasen ns:n talolla vk:n 30 p:nä. Kokous aloitettiin laulamalla Karjalaisten laulu, jonka jälkeen Eino Kaukiainen avasi kokouksen ja lausui tervehdyssanat. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eino Kaukiainen ja sihteeriksi neiti Hilda Römpötti.
Esiteltiin vuosikertomus ja hyväksyttiin tilit ja myönnettiin rahastonhoitajalle ja johtokunnalle tili- ja vastuuvapauus. Seuran esimieheksi valittiin edelleenkin Eino Kaukiainen sekä johtokuntaan Aino Inkinen, Ida Kaipiainen, Hilda Römpötti, Johannes Seppä, Hjalmar Pännäri, Viljam Kaukiainen sekä varalle Hugo Kaipiainen, V Kyytsönen ja Saimi Seppä.
Esiteltiin työsuunnitelma ensivuotta varten ja se hyväksyttiin sellaisenaan. Etelä-Karjalan ns:n vuosikokoukseen valittiin opettaja K Qvanteen, Viljo Kaukiainen ja Saimi Seppä. Koiviston ns. piirin vuosikokoukseen edustajaksi valittiin opettaja Qvanten ja Eino Kaukiainen. Tilintarkastajiksi valittiin K Qvanten ja Konsta Kaipiainen sekä varalle V Kyytsönen ja Saimi Seppä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin V Rikström ja Aino Inkinen. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään elikkä 2 mk:ssa.
Edelleen keskusteltiin vielä muista asioista sekä virallisten asioiden päätyttyä piti Eino Kaukiainen esitelmän tuonen tuville menneestä nuorisoseuran isästä Santeri Alkiosta. Kokous päättyi tämän jälkeen yhteisesti laulettuun "jos sydän sulla puhdas on". Yleisen kokouksen päätyttyä kokoontui johtokunta ja valitsi keskuudestaan varaesimieheksi J Sepän ja sihteeriksi Ida Kaipiaisen sekä varalle Hilda Pännärin ja rahastonhoitajaksi Hjalman Pännärin. Vielä keskusteltiin perheiltaman vietosta ja päätettiin se viettää tk. 26 p:nä ns:n talolla.

8.10.1930 Rannan Sanomat
Katsaus Koiviston nuorisoseuratoimintaan 1929-1930. Kulunut toimintavuosi on Koiviston nuorisoseurapiirillä ollut 22. Piiritoimikunnan puheenjohtajana on toiminut edelleenkin opettaja Albert Tuokko, varapuheenjohtajana opettaja K Qvanten, rahastonhoitajana ja sihteerinä herra Alpo Inkinen, sekä muina toimikunnan jäseninä opettaja Matti Ravantti, toimitusjohtaja J Rokka, neiti Laina Mannonen ja herrat Eino Kaukiainen, Vilho Skyttä ja Tatu Lerkki. Yleisiä piirin kokouksia on pidetty 1, ja piiritoimikunnan kokouksia 5. Vuosijuhla ja vuosikokous pidettiin lokakuun 6 p:nä Kuolemajärven kk.ns. talolla. Vuosikokoukseen olivat edustajansa lähettäneet: Rautasen, Mesteerjärven, Vitikkalan, Toivolan-Sortavalan, Makslahden ,Kurkelan, Seivästön, Kuolemajärven, Humaljoen, Inkilän, Anttanalan, Karhulan ja Mannolan nuorisoseurat.
Varsinaisten vuosikokoukselle kuuluvien asioiden päätyttyä alusti Toivolan-Sortavalan nuorisoseuran edustaja herra H Inkinen keskustelukysymyksen , kotiseututyöstä, selostaen samalla eri työmuotoja. Asiasta keskusteltiin ja valittiin erityinen toimikunta asiaa eteenpäin viemään.
Kuolemajärven ns. oli järjestänyt kahvikutsut jonne piiritoimikunta oli myös pyydetty ja jossa tilaisuudessa keskusseuran sihteeri P Montonen jätti paikkakunnan vanhimmalle nuorisoseuratyöntekijälle rouva A Riikoselle Etelä-Karjalan lähettämän nuorisoseuramerkin, huomauttaen valituin sanoin siitä pitkäaikaisesta työstä minkä rouva Riikonen on suorittanut paikkakunnalla nuorison hyväksi.
Illalla oli arvokasohjelmainen vuosijuhla, jossa puhuivat opettaja A Tuokko ja toimittaja P Montonen. Aapo Inkinen teki selkoa nuorisoseuraväen vierailusta Eestissä. Lausuntoa esittivät neiti Signe Akkanen ja Aapo Inkinen ja Kuolemajärven nuorisoseuralaiset näyttelivät.
Talvijuhlaa vietettiin Koiviston nuorisoseuratalolla tavanmukaisine kilpailuineen. Seurojen välisen joukkuehiihdon voitti tälläkin kertaa Kurkelan nuorisoseura. Lausuntakilpailussa sai I palkinnon herra V Uosukainen, II palkinnon neiti A Niemi ja III palkinnon herra A Vesterinen. Kaunoluvussa I palkinnon neiti Alma Akkanen, II palkinnon herra A Mamia ja III palkinnon neiti Olga Akkanen. Näytelmäkilpailussa sai I palkinnon Koiviston nuorisoseura, II palkinnon Kuolemajärven nuorisoseura ns. muusta ohjelmasta mainittakoon näyttelijä Otto Tuuloksen puhe näytelmätaiteesta, opettaja Tuokon juhlapuhe ja opettaja Kilkkisen lausuntaesitykset.....

8.10.1930 Rannan Sanomat
Koiviston maamiesseuran maatalousnäyttely ja 30-vuotis juhla. Koiviston Rautasen kylässä pidettiin viime sunnuntaina Koiviston maamiesseuran maatalousnäyttely ja 30-vuotis juhla. Näyttelypaikkana oli Rautasen kansakoulu, minkä pihamaalla vietettiin päiväjuhla alkaen klo 12.
Päiväjuhlan ohjelmasta mainittakoon mv. Joonas Villan tervehdyspuhe, missä puheessaan hän kuvasi maatalouden kehitystä Koivistolla ja yleensä koko maassa. Tämän jälkeen agr. Erkki Kinnunen esitelmöi maataloudellisesta kasvatustyöstä huomauttaen, että meillä on edellytyksiä niinkin huomattaviin saavutuksiin kuin Tanskassa. Agr. Kinnusen esitelmän jälkeen esitelmöi puutarhuri E Mäntykivi puutarhaviljelyksestä. Päiväjuhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.
Tämän jälkeen käytiin tutustumaan näyttelyyn, missä oli runsaasti edustettuna maataloustuotteita ja käsityötuotteita. Jatkona edelliseen pidettiin iltajuhla Rautasen ns:n talolla alkaen klo 19.
Ohjelmasta mainittakoon torvisoitto esitykset, neuvoja T Juottosen tervehdyspuhe, neiti Alina Inkisen runonlausunta, agr. Selim Rantalan juhlapuhe sekä 30-vuotistoimintakertomus, agr Piispasen esittämänä. Vapaan sanan aikana agr. Selim Rantala toi Uudenkirkon maamies- ja kotitalouskoulun terveiset ja onnittelut. Osuusliike Valion isännöitsijä herra Kotilainen esitti Valion onnittelut sekä Koiviston kauppalan valtuuston ja Kansallis-Osake-Pankin Koiviston konttorin onnittelut esitti kapteeni Mannonen ja Koiviston kunnanvaltuuston ja maatalouskerhoyhdistyksen onnittelut esitti maanviljelijä Mikko Hämäläinen.
Iltajuhlassa väkeä oli runsaasti samoin kuin päiväjuhlassakin ja muutenkin onnistuivat odottamattoman hyvin. Päiväjuhlasta kertyi tuloa 1692 mk ja iltajuhlasta n. 2600 mk.

22.10.1930 Rannan Sanomat
Kuolleita: Talollisen vaimo Karoliina Kaipiainen os. Tikka Kaipialan kylästä 75v 2kk 11pv

29.10.1930 Rannan Sanomat
Maatalouskerholaisten syysjuhlia. Rautasen maatalouskerholaisten syysjuhla oli nuorisoseuran talolla t.k. 6 p:nä. Ohjelma, jonka suorittivat suurimmaksi osaksi kerholaiset, alkoi Karjalaisten laululla, jonka jälkeen Tyyne Akkanen piti vaikuttavan tervehdyspuheen. Hilda Peussa lausui runon, Enni Römpötti luki kertomuksen ja kaksinlaulua esittivät Irja Ruottu ja Impi Mäkeläinen. Maatalousteknikko T Juottonen esitelmöi juurikasvien siemenviljelyksestä. Väliajan jälkeen jatkettiin ohjelmaa laulamalla kansalaislaulu. Sirkka Teräväinen lausui runon, Aaro Römpötti luki kertomuksen, Elida Römpötti esitelmöi maatalouskerhotyöstä ja kaksinlaulua esittivät Irja Ruottu ja Impi Mäkeläinen.Kerhoneuvoja H Kiisseli puhui kerholaisten kesän saavutuksista ja antoi ohjeita seuraavaa vuotta varten. Lopuksi kerholaiset esittivät pirteästi vuorokeskustelun "kahviserkut".
Tilaisuus päättyi Maamme lauluun. Yleisöä oli kohtalaisesti.

16.11.1930 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin t.k. 11 p:n. Rautasen ns. talolla. Kokouksen avasi seuran esimies maanviljelijä J Seppä, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Pöytäkirjaa pitämään valittiin seuran sihteeri maanviljelijä T kyytsönen. Kun kokous oli katsottu lailliseksi, valittiin erovuorossa oleva J Seppä uudelleen. Johtokunnasta oli erovuorossa maanviljelijät H Tervaharteala, T Kyytsönen ja varajäsen E Spännär, jotka kaikki valittiin uudelleen. Tilintarkastajiksi valittiin maanviljelijät E Koli ja V Kaukiainen ja varalle E Seppä ja T Seppä. Johtokunnan laatima työsuunnitelma hyväksyttiin pienin muutoksin. Mainittakoon mm. että seuralle päätettiin tulevan vuoden aikana ostaa peltojyrä ja pellavanloukotuskone. Koiviston maamiesseuran kokouksiin edustajiksi valittiin seuran esimies J Seppä ja sihteeri T Kyytsönen. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään, joka on 5 mk. Apilaita päätettiin hangata seuran hankaajalla t.k. 24-25 ja 26 p:nä H Tervahartealan myllyllä. Hankausrullia kannetaan á 3:50 siemenkilolta. Vielä valittiin järjestysmiehet vuodeksi ja keskusteltiin monista muista asioista. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin T Seppä ja H Kaipiainen.

24.12.1930 Rannan Sanomat
Rautasen Sonniosuuskunta r.l. syyskokous pidettiin Rautasella A Tervahartealan talossa tämän kuluvan kuun14 p:nä. Puheenjohtajana toimi A Tervaharteala ja kirjurina O Pesonen. Hallituksesta erovuoroinen jäsen T Kyytsönen valittiin uudelleen. Ja samoin valittiin uudelleen varajäsenet O Pesonen ja A Teräväinen. Edellisten lisäksi jäi hallitukseen A Tervaharteala ja E Kaukiainen. Käsiteltiin hallituksen laatima työsuunnitelma toimintavuodeksi 1931. Tämän johdosta päätettiin astutusmaksua kantaa lehmää kohti jäseniltä 25:- mk. ja ei jäseniltä 40:- mk. Ja näiden lisäksi päätettiin antaa sonnin elatusta varten 5 kg kauroja osaketta kohti. Sonni päätettiin sijoittaa v. 1931 Mikkeli Kyytsöselle. Ja vielä keskusteltiin uuden sonnin hankkimisesta, joka jätettiin hallituksen huoleksi.

8.1.1931 Rannan Sanomat
Rautasen ns vietti iltaman uudenvuoden päivänä ja oli ohjelmassa m.m. E. Kaukiaisen tervehdyspuhe ja lausuntaa Viljam Kaukiaiselta ja Edit Qvantenilta. Opettajatar Alina Inkinen piti puheen kosketellen siinä Suomen oloja vuodesta 1030 nykypäiviin saakka. Tilaisuudessa oli runsaasti yleisöä

15.1.1931 Rannan Sanomat
Kunnanvaltuustojen kokouksia. Koiviston kunnanvaltuuston kokous. Valittiin eri lautakunnat. Kunnalliset kuulutukset päätettiin ilmoittaa Rannan Sanomissa. Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessa 8/1 -31 käsiteltiin mm. seuraavat asiat: Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin kauppias Aalto Peussa Vanhastakylästä ja varapuheenjohtajaksi kauppias Joonas Lenkkeri Humaljoelta. Puheenjohtajan palkkioksi määrättiin kuluvalta vuodelta smk 500:-. Kuluvana vuonna päätettiin kunnalliset ilmoitukset julkaista sen lisäksi, mitä laissa määrätään julkisten kuulutusten ilmoitustavasta, kauppaliikkeisiin lähetetyillä ilmoituksilla. Kuulutuksista ilmoitetaan myös Rannan Sanomissa. Valtuuston kokouksista ilmoitetaan valtuuston jäsenille erikseen sekä myös Rannan Sanomissa. Kunnallislautakuntaan jäseniksi kuluvaksi komivuotiskaudeksi valittiin: ...Konsta Kaipiainen Rautaselta. Köyhäinhoitolautakuntaan jäseniksi valittiin: ...Eino Kaukiainen Rautaselta. Majoituslautakuntaan vuosiksi 1931-1933 valittiin jäseniksi ...Anton Tervahartela Rautaselta. Taksoituslautakuntaan vuodeksi 1931 ...Rautaselta Kristian Sirkiä ja Konsta Kaipiainen. Tutkijalautakuntaan valittiin ...Konsta Kaipiainen. Metsälautakuntaan valittiin vuosiksi 1931-1933 jäseniksi ...Viljam Kaukiainen. Kuntaa edustamaan Sähköverkko Osakeyhtiön yhtiökokouksiin ...Konsta Kaipiainen. Kansakoulujen johtokuntiin vuosiksi 1931-1933 valittiin seuraavat henkilöt: Rautasen koulun johtokuntaan: Anton Ratia, Abram Kaukiainen, Emil Spännäri, Ninna Päkki, Konsta Kaipiainen ja Simo Tulkki. Valtuusto päätti anoa yhdessä Koiviston kauppalan kanssa työttömyyden torjumiseksi paikkakunnalta 300 000:- mk:n määrärahaa tie- ja vesirakennushallituksen käytettäväksi Koiviston Makslahden tien korjaustöihin.

1.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Aleksanteri Skyttä ja perhe Rautaselta Viipurin kaupunkiin

12.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttanut: Toivo Aukusti Rastas Tetriniemestä Viipuriin 19.2.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Paavo Kalervo Närjä Lemminkylästä 1 v 9 kk 18 pv

19.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Aina Römpötti ja Sirkka Marjatta Römpötti Lemminkylästä Johannekseen

19.2.1931 Rannan Sanomat
Kylänlukuja: Rautasella pe 27.3.klo 11 Aleks. Teräväisellä

26.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Vendla Luoto ja lapsi Rautaselta Jaakkimaan

26.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Oskar Samuel Qvanten Rautaselta Impilahdelle

26.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Konsta Juntunen Rautaselta Kangasniemelle

26.2.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Aukusti Rahkonen perheineen Rautaselta Ilomantsiin

5.3.1931 Rannan Sanomat
Koivisto. Rautasen nuorisoseura järjesti hiihtokilpailun sunnuntaina maaliskuun 1 p:nä 10 km. matkalla yli 18 v. täyttäneille miehille ja 3 km. matkalla pojille alle 15 vuotta. Hiihdettävä matka oli murtomaata ja tulokset: 10 km. matkalla I. M. Hietanen, Kurkela, 43,53 min. II. K. Koli, Rautanen, 45,07 m. III V. Kaukiainen, Kaipiala, 45,54 m. Lähinnä: V. Hoikkala, Kurkela, 46,17 min. A. Ratia, Rautanen, 47,01 m. 3km. matkalla: I. A. Kesäläinen, Johannes, 14,35 min. II. E. Parkki, Savonniemi, 14,52 m. III. E. Aschan, Kuolemajärvi, 15,03 m. IV. A. Suni, Makslahti, 15,43. Lähinnä: E. Rokka, Kaipiala, 16,09 min. A. Kaukiainen, Kaipiala, 16,27. Illalla oli iltama nuorisoseuran talolla. Puheen hiihdosta ja talviurheilusta piti esimies E. Kaukiainen. Sama henkilö puhui vielä Kalevalasta. Muusta ohjelmasta mainittakoon Aino Inkisen lausuntanumero ja V Kaukiaisen lastu.

12.3.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Saima Pirhonen Kolkkalasta Koivistolle

19.3.1931 Rannan Sanomat
Rautasella. Koiviston Sk:n Rautasen kyläosasto toimi myöskin viime sunnuntaina hiihtokilpailut. Matkan pituutena oli 10 km. murtomaata ja osanottajia 12. Tulokset olivat seuraavat: 1) K. Koli 41,36. 2) V. Kaukiainen 42,47. 3) J. Seppä 44, 07. 4) A. Ratia 44,54. Lähinnä: E. Ratia 46,10. Mainita sopii, että kilpailun voittajana suoriutunut K. Koli on ijältään vasta 16 vuotias ja vasta toisen kerran osallistui kilpailuihin, joten hänestä kehittynee vielä ensiluokkainen hiihtäjä vartuttuaan. Kilpailuja oli seuraamassa runsas yleisöjoukko ja tarjoilivat lotat tänä aikana teetä.

30.4.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Salomon Tetri Tetriniemeltä 57 v 2 kk 22 pv

30.4.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Otto Oskar Behm (yksin) Kaipialasta Viipuriin

7.5.1931 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia: Koiviston kunnan raittiuspoliisille Aleksanteri Mäkeläiselle, Gabriel Villalle, Anton Rodille, Tarmo Hoikkalalle ja Santeri Hämäläiselle sekä talolliselle Erland Mäkeläiselle, Aalto Hoikkalalle, Armas Ukolle ja Eino Kaukiaiselle on myönnetty oikeus toimittaa kotietsintöjä kieltolakirikosten selville saamiseksi Koiviston kunnan alueella kahden vuoden aikana

15.5.1931 Rannan Sanomat
Pikku-uutisia: Äitien päivää vietettiin Koivistolla viime sunnuntaina melkein kaikissa kylissä. Runsaslukuisesti olivat äidit kaikkialla saapuneet näihin heille omistettuihin juhlatilaisuuksiin. Jospa puolisot ja lapset muistaisivat olla tarpeettomia huolia tuottamasta äideille muulloinkin kun "äitien päivänä"

15.5.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Risto Hackspik Rautaselta 71 v 29 pv

4.6.1931 Rannan Sanomat
Aviol. vihitty: Uno Tulkki ja Elsa Maria Pöyry Rautaselta

2.7.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneet: Saimi Kaipiainen Kaipialasta Joutsenoon

2.7.1931 Rannan Sanomat
Rautasen maamiesseurapiiri vietti kesäjuhlaansa viime sunnuntaina. Päivällä oli urheilukilpailu kolmi-ottelulla ja 3000 m juoksulla, johon kumpaankin otti osaa 6 miestä.Tulokset 3-ottelussa: 1) V. Tervahartela 242 pist., 2) T. Ahokas 218,13 pist., 3) a. Räkköläinen 214,26 pist. 3000 metrin juoksu: 1) L. Peräkylä 10,10, 2) E. Muukka 10,20 3) T. Peussa 10,26. Pienoiskivääriammunnassa 1) J. Seppä 27 pist., 2) T. Hörkkö 25 pist. Naulanlyönti: 1) T. Seppä, 2) V. Hoikkala. Juhlailtama alkoi klo 20 yhteislaululla, jonka jälkeen seuran puheenjohtaja J. Seppä piti tervehdyspuheen. Neuvoja T. Juottonen esitelmöi karjanrehusta. Ohjelmassa oli lisäksi runonlausuntaa, näytelmä ja lopuksi karkeloa. Yleisöä oli juhlaan saapunut runsaasti

20.8.1931 Rannan Sanomat
Pulakokoukset Koivistolla ja Uudellakirkolla. Viime sunnuntaina pidettiin Koivistolla Karjalan pulatoimikuntain kokoonkutsuma pulakokous. Kokous alkoi klo 19 seurakuntatalolla. Puhujaksi kokoukseen oli saapunut prof. Yrjö Jahnsson Helsingistä. Kokouksessa hyväksyttiin Helsingin kokouksen ponnet ja valittiin Koivistoa varten pulatoimikunta johon tulivat henkilöt: Kokoonkutsujaksi opettaja Pietilä Mannolasta, taloll. Anton Hovi Vatnuorista, lautamies Simo Villanen Härkälästä, taloll. Juho Kurki Kurkelasta, taloll. Eino Kaukiainen Rautaselta, taloll Gabriel Villa Humaljoelta, taloll. Pärttyli Kolkka Saarenpäästä, kauppias Aalto Peussa Vanhastakylästä, ent luotsi Aleksander Joelinp. Heino Kiurulahdesta, taloll. Kaarlo Pulli Ingertilästä, taloll. Anton Piispa, taloll. David Rynö ja vaatturi Aksel Nurmela Koiviston kauppalasta.

3.9.1931 Rannan Sanomat
Kiertokoulun opettajaksi Koivistolle on valittu alakansakoulunopettajatar Edit Qvanten. Koulu alkaa Mannolan kylässä Konsta Mannosen talossa ensi maanantaina klo 10 ap.

3.9.1931 Rannan Sanomat
Tervehdyksiä meriltä. "Merimiehen Tervehdyksiä meriltä. "Merimiehen Ystävässä" lähettävät m. m. seuraavat tervehdyksensä: Kööpenhaminasta koivistolaiset Anton Ratia ja Saimi Kaukiainen

3.9.1931 Rannan Sanomat
Muuttaneita: Adolf Parkki Rautaselta Käkisalmeen

1.10.1931 Rannan Sanomat
Rautasen kansakoululla pidettiin viime perjantaina raittiusjuhla. Puheita tilaisuudessa pitivät past. J. Tarén ja herra J. Peltoniemi. Vielä oli ohjelmassa lausuntaa sekä yksin- ja yhteislaulua. Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti.

8.10.1931 Rannan Sanomat
Rautasen n.s:n vuosikokous pidettiin viime tiistaina. Saapuvilla oli n. 30 jäsentä. Kokous aloitettiin yhteislaululla, jonka jälkeen tervehdyspuheen piti Eino Kaukiainen kosketellen puheessaan nuorisoseura- ja opintokerhotyötä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eino Kaukiainen ja sihteeriksi Aino Sirkiä. Vuosikertomus ja tilit hyväksyttiin ja tilintekijöille myönnettiin vastuuvapaus. Esimieheksi valittiin Veli Kaukiainen entisen esimiehen kieltäydyttyä toimeen ryhtymästä. Johtokuntaan valittiin seuraavat: Johan Seppä, Väinö Kaukiainen, J. Spänner, Ida Kaukiainen, Aino Inkinen, varajäseniksi valittiin samat kuin ennen. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 2 mk. Edustajikis Etelä-Karjalan n.s:n vuosikokoukseen valittiin Eino Kaukiainen ja K. Qvanten. Järjestysmiehiksi iltamatilaisuuksiin valittiin Viljo Kaukiainen, Johan Seppä, Väinö Kyytsönen, Arvi Junttonen ja Väinö Sorvali. Lopuksi Eino kaukiainen piti lopettajaispuheen

15.10.1931 Rannan Sanomat
Kuolleita: Liisa Kaipiainen os. Seppä Kaipialasta 62 v 3 kk 24 pv

22.10.1931 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin t. k. 15 p:nä Rautasen ns.-talossa. Kokouksen avasi seuran esimies J. Seppä, joka valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, pöytäkirjaa piti seuran sihteeri J. Kyytsönen. Kokouksessa käsiteltiin saamamme tiedon mukaan, seuraavia asioita: Toimitettiin johtokunnan vaali. Seuran esimieheksi valittiin seuran entinen esimies J. Seppä uudelleen, johtokunnasta erovuorossa ollut varsinainen jäsen E. Kaukiainen valittiin uudelleen, N. Suurhaskon tilalle valittiin E. Spänneri, varajäsen S. Tulkki valittiin uudelleen. Tilintarkastajiksi tulivat V. Kaukiainen ja V. Kesäläinen. Edustajiksi Koiviston maamiesseuran kokouksiin valittiin J. Seppä ja V. Kaukiainen. Seuran ostamalla apilanhankauskoneella päätettiin toimittaa apilan nuppujen hankausta marrask. 23-24-25 p:nä Rautasella. Hankaustullia kannetaan 3:50 siemenkilolta. Seuran kilpailutoiminnasta mainittakoon, että seuran alueella on käynnissä kolmivuotinen metsänhoitokilpailu sekä laidunviljelyskilpailu, josta viime mainittu päättyy tämän vuoden aikana.

5.11.1931 Rannan Sanomat
Koiviston rautasen suon kuivaus. .. kunnanvaltuuston viime kokouksessa oli käsiteltävänä Rautasen tilalle kuuluvan suon kuivaussuunnitelma, joka aiotaan teettää hätäaputöinä.

12.11.1931 Rannan Sanomat
Raittiusviikon vietto Koivistolla. Useita tilaisuuksia, yleisöä runsaasti. .. Rautasen kansakoululla oli raittiusjuhla t.k. 5. pna. Puhujina olivat past. Keituri, opettaja Hämäläinen ja emäntä Kurki

19.11.1931Rannan Sanomat
Rautasen maatalouskerholaiskesäkauden lopettajaiset pidettiin viime sunnuntaina n.s. talolla. Tilaisuus alkoi klo 19. Yhteislaulun jälkeen lausui kerholainen Saimi Kaukiainen yleisön tervetulleeksi. Kerholainen Sirkka Teräväinen esitti runon, Reino Hartikainen esitti kertomuksen, Impi Hämäläinen lausui runon. Sen jälkeen maatalousneuvoja Juottonen esitelmöi maan kuivatuksesta. Väliajalla nautittiin kerholaisten ravintolan antimia. Esteri Lassilta oli vielä kertomus, Kerttu Lassilta runo. Kerhoneuvoja H. Kiisseli piti esitelmän mehiläishoidosta.Ohjelmassa oli lopuksi reippaasti esitetty näytelmä. Samassa tilaisuudessa annettiin kiertopalkinto sen voittaneelle Lempi Kolille. Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti

26.11.1931 Rannan Sanomat
Muuttanut: Anna Liisa Parkki Tetriniemeltä Helsinkiin

25.2.1932 Rannan Sanomat
Hiihtoampumakilpailut Koiviston Rautasella. Koiviston sk:n Humaljoen ja Rautasen kyläosastojen väliset hiihtoampumakilpailut suoritettiin Koiviston Rautasella. Kilpailun voitti Rautasen kyläosasto pistemäärällä 68,3, Humaljoen kyläosaston pistemäärän ollessa 56,3. Yhteistulokset olivat seuraavat: 1. Ratia Aaro, Rautasen k.-osasto, 72 pist., 2. Kaukiainen Viljam, R:n osasto, 70 pist., 3. Ratia Arvo, Humaljoen k.-osasto, 66 pist., 4. Seppä Johannes, R:n osasto, 63 pist., 5. Peipponen A., H:n osasto 55 pist. Mieskohtaiset tulokset olivat seuraavat: Hiihdossa: 1. Koli Kaarlo, R:n osasto, 38 min 48 sek., 2. Kaukiainen Viljam, R:n osasto, 39 min. 46 sek. 3. Ratia Aaro, R:n osasto, 39 min. 58 sek., 4. Ratia Arvo, H:n osasto, 40 min. 36 sek., 5. Orava Aadolf, H:n osasto, 40 min. 43 sek. Hiihdettävä matka oli vähän yli 7,200 m. Kilpailun ulkopuolella hiihti Hoikkala Aaro Kurkelan kyläosastosta, saavuttaen parhaan ajan 38 min. 42 sek. Ampumisessa olivat tulokset seuraavat: 1. Ratia Aaro, R:n osasto 37 pist., 2. Seppä Johannes, R:n osasto, 36 pist., 3. Kaukiainen Viljam, R:n osasto, 35 pist., 4. Ratia Arvo, H:n osasto, 35 pist., 5. Peipponen Aleks, H:n osasto, 29 pist. "Hiihtokeli oli melko hyvä, latu huonon puoleinen.

7.4.1932 Rannan Sanomat
Koiviston Rautasella sijaitsevan kunnallis- ja lastenkodin sekä kansakoulun sähköistämistä on kiirehditty äskettäin pidetyssä Koiviston Sähköverkko Oy:n kokouksessa…

19.5.1932 Rannan Sanomat
Kuolleita: Juhana Juntunen Rautaselta 74 v 10 kk 18 pv

19.5.1932 Rannan Sanomat
Rautasen n.s.-n opintokerho Koiviston Rautasen n.s.-n opintokerhon päättäjäisjuhlaa vietettiin ns.-talolla ensimmäisenä helluntaipäivänä. Kerhon johtaja opett.K. Qvanten lausui yleisön tervetulleksi. Lausuntaa esittivät kerholaiset Aino Inkinen ja E. Kaukiainen sekä kertomuksen Lilja Repo. Juhlapuhe A. Tuokko. Näytelmä: Kosija hengenvaarassa. Toimintavuonna kerhossa työskenteli 16 opiskelijaa, joista 12 naista ja 2 miestä suoritti tutkinnon

19.5.1932 Rannan Sanomat
Koivistolla avattiin toissapäivänä Oy Alkoholiliikkeen väkijuomamyymälä…36 ostajaa. myynti 36 pulloa virolaista viinaa ja 12 pulloa olutta, liikevaihto 1520 mk.

26.5.1932 Rannan Sanomat
Koiviston Rautaselle ryhdytään kesän kuluessa vetämään sähkölinjoja, pylväät on nyttemmin saatu paikoilleen asetettua. Toistakymmentä taloa on lupautunut Rautasella ottamaan sähköä, kunnallisten laitosten, kuten kunnallis- ja lastenkodin sähköistämisestä ei sen sijaan ole vielä päätöstä tehty. Useissa Koiviston kylissä, jonne sähkövirta on saatu, eivät vielä läheskään kaikki ole sähkövirtaa hyväksi käyttäneet, esim. Humaljoen kylässä on puolet kylän asunnoista sähkövirtaa vielä ottamatta

7.7.1932 Rannan Sanomat
Koiviston sähköistäminen Koiviston Rautasella laitetaan parhaillaan sähköjohtoja niihin taloihin, jotka ovat lupautuneet sähkövalon ottamaan…

21.7.1932 Rannan Sanomat
Rautasen ns. kesäjuhlassa sunnuntaina 17.7 suoritettiin päivällä urheilukilpailut. Tulokset: 3-ottelu: E. Torkkeli 213,44 pist., I. Leppälä 212,15 pist., V. Hänninen 211,75 pist. Lähinnä: E. Ahokas 205,49 pist. 1500 m juoksu: T. Peussa 4,31 pist., A. Orava 4,33 pist., A. Ratia 4,37 pist. Piilenheitossa V. Kesäläinen 67 pist., A Kaijanen 52 pist. Iltajuhla alkoi klo 19. Laulettua yhteisesti "Ylös nuorten parvi sankka" lausui esim. V. Kaukiainen yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa esitti op.Alina Inkinen ja Edit Qvanten. Juhlapuheen piti neuvoja V. Skyttä puhuen etupäässä maalaisnuorisolle ja heidän valvollisuuksistaan kotien kohottajana sekä lausui lopuksi "Elon taistohon käy ja pelvotta sen koittehet kestä kuin mies". Esitettiin näytelmä "Tirisen kosinta". Vielä oli karkeloa. Yleisöä oli juhlassa kohtalaisen runsaasti

28.7.1932 Rannan Sanomat
Koiviston kunnallisten laitosten sähkövalonsaanti. Koiviston kunnan valtuuston viime kokouksessa päätettiin, että Rautasella oleviin kunnalliskotiin, lastenkotiin ja kansakouluun laitetaan sähkövalaistus. Näitä kunnallisia rakennuksia varten on jo sähköpylväät pystytetty ja sähkövalo voitaisiin toimittaa tästä syksystä alkaen

11.8.1932 Rannan Sanomat
Vihityt: Arvid Henrik Hovi ja Lempi Bergqvist Rautaselta

11.8.1932 Rannan Sanomat Onnettomuuksia Koiviston Tetriniemessä. V.k.n 20 p:nä piti Kuolemajärven Tetriniemessä lopettaa lapamadon takia hyvä maitolehmä. Edelleen 29 p:nä katkesi - tuntemettomalla tavalla - laitumella hevoselta jalka ja piti myöskin hevonen lopettaa.. Omistajalle J. Paikkoselle koitui molemmista tapauksista suuri vahinko

18.8.1932 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseuran kesäjuhla vietettiin viime sunnuntaina Rautasella. Päivällä suoritetussa urheilukilpailussa saavutettiin seuraavia tuloksia: 3-ottelu: T. Torkkeli 191,27 pist., I.Leppälä 191,14 pist., A. Kaijanen 187 pist. 3000 m juoksu: I. Leppälä 9,54, A. Natri 9,57., A. Ratia 10,04. Iltajuhlassa toivotti Johannes Seppä yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa es. Aapo Inkinen ja Sylvi Römpötti. Neuvoja Inkinen piti vielä puheen maatalouden kohottamisesta. Lopuksi näyteltiin "Rasvaprosentti". ..Mainittakoon vielä karamelliarvonnan voittaja Tauno Närjä, joka arvasi aivan karamellilleen oikein 328 kpl..

18.8.1932 Rannan Sanomat Koiviston sk:n alueen urheilukilpailut… 3000 m maastojuoksussa 3.s A. Ratia, Koiviston sk, 10,20

29.9.1932 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseurapiirin kokous. Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin viime sunnunt. Rautasen ns:n talolla. Puheenjohtajana kokouksessa toimi seuran esimies J. Seppä ja pöytäkirjaa piti E. Kaukiainen. Kun kokous oli todettu lailliseksi toimitettiin johtokunnan vaali. Erovuorossa oli E. Ratia, K. Kaipiainen ja varajäsen F. Kaipiainen, jotka kaikki valittiin uudelleen. Seuran esimieheksi valittiin uudelleen J. Seppä. Tilintarkastajiksi tulivat V. Kaukiainen ja F. Kesäläinen. Johtokunnan ehdottama työsuunnitelma vuodeksi 1933 hyväksyt. sellaisenaan. Päätettiin ostaa seuralle pellavan loukutuskone. Apilannuppuja päätettiin hangata A. Tervartealan myllyllä seuran koneella 24. 25 ja 26 p:nä lokak. Tullia päätettiin kantaa 3 mk. siemenkilolta. Koiviston maamiesseuran kokouksiin edustajiksi valittiin J. Seppä ja V. Kaukiainen. Jäsenmaksu 5 mk. päätettiin pysyttää entisellään. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin H. Kaipiainen ja Arvi Jantunen.

20.10.1932 Rannan Sanomat Kuolleita: Tal. vaimo Liisa Seppä os. Ratia Rautaselta 69 v 8 kk 29 pv

10.11.1932 Rannan Sanomat muutot: Lyyli Alisa Loukonen kauppalasta Kuolemajärvelle

24.11.1932 Rannan Sanomat Kuolemajärven ampumistapaus. kuten olemme kertoneet, ammuttiin t. k. 13 p:nä myöhään illalla Kuolemajärven Kolkkalassa maantiellä työmies Väinö Lainetta, kun samana iltana Pentikäisen talossa pidetystä tansseista ihmiset olivat poistulossa. Nyttemmin on ampumistapauksen johdosta pidätetty kuulusteltavaksi Loukonen niminen mies, Hiop Loukosen poika, Kuolemajärveltä. Loukonen on kuulusteluissa kieltänyt syyllisyytensä, väittäen, että Laineeseen sattunut kuula lähti tämän omasta taskuaseesta. Tutkimuksia ja kuulusteluja jatketaan edelleen. Tiedustellessamme V. Laineen tilaa Viipurin lääninsairaalasta ilmoitettiin meille, että hengenvaaraa ei hänellä enää ole ja hänen vointinsa on nyttemmin hyvä.

24.11.1932 Rannan Sanomat Kuolleita: Tal. Nikodemus Parkki Tetriniemeltä 64 v 8 kk 15 pv

15.12.1932 Rannan Sanomat Vih. Sulo Ensio Rokka Humaljoelta ja Anna Tetri Tetriniemeltä

5.1.1933 Rannan Sanomat Oikeus ja poliisiasioita. Kuolemajärven välikäräjillä oli Kolkkalassa viime marraskuun 13 p:nä Kolkkalassa tapahtunut ampuminen, missä Laasonen-niminen mies ampui iltamatilaisuudessa talollisenp. Väinö Lainetta vatsaan sillä seurauksella, että Laine on vieläkin lääninsairaalassa hoidettavana ja hänen tilansa on huononlainen. Juttu lykättiin lisäselvitysten saamista varten tammik. 24 p:nä pidettäviin käräjiin.

12.1.1933Rannan Sanomat Kuolemajärven Kolkkalassa tapahtuneen ampumistapauksen uhri talollisenp. Väinö Laine on kuollut t. k. 5 pnä. Viipurin lääninsairaalassa. Kuten lehdessämme on kerrottu tapahtui ampuminen marras. 13 pnä. iltamatilaisuudesta poistuttaessa.

12.1.1933 Rannan Sanomat Pirturiita Koiviston Rautasella. Joku aika sitten oli Koiviston Rautasella tullut Oskar Vikströmmin taloon muutamia miehiä, jotka melusivat talossa sekä uhkailivat ja syyttivät O. Vikströmmiä väittäen, että V. oli varastanut heiän spriitään, jota oli ollut 350 litraa kätkettynä Kaipialan kylän metsään. Tutkimukset tapauksen johdosta ovat vielä kesken

19.1.1933 Rannan Sanomat Kuolleita: Työmies Väinö Heikki Laine Tetriniemeltä 29v 4pv

19.1.1933 Rannan Sanomat Autotakavarikkoja. Tämän vuoden kuluessa ovat Koiviston poliisiviranomaiset takavarikoineet spriinkuljetusmatkoilta neljä autoa, joista on 2 Kuolemajärveltä 1 Makslahdesta ja 1 Antreasta.

26.1.1933 Rannan Sanomat Kuolemajärven ampumistapaukset. Kuolemajärven käräjillä, jotka päättyivät viime tiit. keskeytetään viikon ajan, oli käsiteltävänä Kuolemajärven Kolkkalassa viime marrask. tapahtunut ampumistapaus, jonka uhri talollisenp. Väinö Laine on nyttemmin kuollut, kuten lehdessämme on kerrottu. Ampuja työm. Laasonen oli tuotu vastaamaan oikeuteen, mutta asia siirrettiin vielä seuraaviin käräjiin.

16.2.1933 Rannan Sanomat Kuolleita: Talollinen Juhana Tetri Tetriniemestä 80v 7kk 17pv

5.5.1933 Rannan Sanomat Koiviston valtauksen 15-vuotisjuhlaa vietettiin viime viikon torstaina ns:n talolla alk. klo 19. Juhla alkoi orkesterin esityksellä "Jääkärien marssi", minkä jälkeen opettaja Ravantti lausui juhlayleisön tervetulleeksi kosketellen samalla tapauksia 15 vuotta sitten. Lausuntaesityksen ja kuorolaulun jälkeen seurasi ohjelmassa kirkkoherra Kansasen puhe, jossa puhuja korosti velvollisuuksiamme itsenäisenä kansana ja että näitä velvollisuuksia on meidän vaalittava säilyttääksemme saavutettu vapautemme. Tilaisuus päättyi "Maamme-lauluun", yleisöä oli juhlasali täysi.

26.5.1933 Rannan Sanomat Rautasen maatalouskerhon illanvietto oli sikäläisen n. s. talolla tiistaina toukokuun 15 pnä. Laulettiin "Väinämöisen soitto" piti Hilda Peussa tervehdyspuheen. Lausuntaa esittivät Impi Hämäläinen ja Hellä Rossi. Kertomuksia lukivat Sirkka Teräväinen ja Hilma Lassi. Kaksinlaulua esittivät Helvi Kyytsönen ja Hilma Lassi. RS 1933 2101 26.5.1933. Rautasen maatalouskerhon illanvietto oli sikäläisen n. s. talolla tiistaina toukokuun 15 pnä. Laulettiin "Väinämöisen soitto" piti Hilda Peussa tervehdyspuheen. Lausuntaa esittivät Impi Hämäläinen ja Hellä Rossi. Kertomuksia lukivat Sirkka Teräväinen ja Hilma Lassi. Kaksinlaulua esittivät Helvi Kyytsönen ja Hilma Lassi. RS 1933 2101 26.5.1933.jpgielä oli ohjelmassa pieni näytelmä "Soi kiitokseksi luojan" sekä laulua ja leikkiä opett. Dagmar Elorannan johdolla. Kerholaiset suorittivat ohjelmansa hyvin pirteästi ja puhdas tulo illanvietosta oli kohtalaisen hyvä, pienestä 1 mk. pääsymaksusta huolimatta. Ilolla mainittakoon, että yleisö osoitti harrastustaan nuorten puuhiin, saapumalla runsaslukuisesti nuorten järjestämään tilaisuuteen. Vielä oli ohjelmassa pieni näytelmä "Soi kiitokseksi luojan" sekä laulua ja leikkiä opett. Dagmar Elorannan johdolla. Kerholaiset suorittivat ohjelmansa hyvin pirteästi ja puhdas tulo illanvietosta oli kohtalaisen hyvä, pienestä 1 mk. pääsymaksusta huolimatta. Ilolla mainittakoon, että yleisö osoitti harrastustaan nuorten puuhiin, saapumalla runsaslukuisesti nuorten järjestämään tilaisuuteen.

1.6.1933 Rannan Sanomat Rautasen ns. opintokerhon päättäjäistilaisuus. Nuorisoseuran opintokerhon päättäjäistilaisuus oli toukokuun 25 pnä ns.-talolla. Yhteislaulun jälkeen piti Eino Kaukiainen tervehdyspuheen. Lausuntaa esittivät Hilda Peussa ja Aino Inkinen sekä kertomuksen Lilja Repo. Juhlapuhujaksi oli saapunut ns. työneuvoja Aapo Inkinen Kuolemajärveltä. Näytelmä "Koivulan kihlajaiset" esitettiin hyvin pirteästi. Hyvää ohjelmaa seuraamassa oli valitettavasti saapunut yleisöä vähänpuoleisesti, joten tulot tilaisuudesta eivät olleet suuret.

10.8.1933 Rannan Sanomat Rautasen ns:n talolla pitivät viranomaiset viime sunnuntaina iltamien aikana uuden asetuksen edellyttämän asetarkastuksen, jossa tarkastuksessa tavattiin vain muutamia puukkoja, ampuma-aseita ei ensinkään.

10.8.1933 Rannan Sanomat Rautasen nuorisoseuran kesäjuhlaa vietettiin Rautasen ns:n talolla viime sunnuntaina. Juhla aloitettiin klo 20 laulamalla yhteisesti kansalaislaulu, minkä jälkeen seuran esimies Viljam Kaukiainen piti tervehdyspuheen, jossa m. m. mainitsi urheilun ja kesäretkien suuresta merkityksestä ns:laisille. Lausuntaa esitti neiti Aino Inkinen ja erittäin sisältörikkaan juhlapuheen piti ylioppilas Olli Inkinen. Herra V. J. Santamo esitti hauskan pakinan ja eräät ns:laiset näytelmä "Tohtorin vastaanotto tunti". Kaiken tämän hauskanpidon lisäksi oli yleisöllä lopuksi tilaisuus karkeloida. Yleisöä oli tilaisuuteen saapunut hyvin runsaasti ja oli rahallinen tulos sen mukainen. Aiemmin päivällä oli järjestetty urheilukilpailut.

7.9.1933 Rannan Sanomat Kuolleita: Tal. leski Maria Suurhasko os. Kaipiainen Lemminkylästä 68 v 3 kk 28 pv

7.9.1933 Rannan Sanomat Urakkahuutokauppa. Makslahden Osuuskaupan r.l. Rautasen myymälän myymälärakennuksen teko annetaan huutokaupalla halullisten urakoitsijain tehtäväksi. Huutokauppa pidetään paikan päällä Rautasen kylässä sunnuntaina t.k. 10 päivänä klo 16. Smk:n 5,000:- hyväksyttävä takuu vaaditaan työn kunnollisesta suorittamisesta ja puolen tunnin miettimisaika pidetään huutojen hyväksymistä varten. Rakennuspiirustukset ovat nähtävänä liikkeen konttorissa, työselitykset voinevat saapua huutokauppatilaisuuteen mennessä. Rakennustarpeet tulevat olemaan työnantajan puolesta ja tulee rakennus tehtäväksi laudoista. Makslahdessa syyskuun 1 päivänä 1933 Makslahden Osuuskauppa r.l Hallitus.

12.10.1933 Rannan Sanomat Puukotus öisellä maantiellä. Viime sunnuntai-iltana, kun yleisö oli palaamassa Rautasella vietetyistä sk:n iltamista, syntyi Rautasen ja Kolkkalan välisellä maantiellä kahakka eri kylien nuorten miesten välillä, luultavasti vanhoista kyläriidoista. Kahakan aikana lyötiin Kuolemajärven Kolkkalasta kotoisin olevaa Emil Kettistä aluksi seipäillä ja lopuksi puukolla molempiin olkapäihin. Toiset Kolkkalan miehet pääsivät ehjin nahoin, mutta Kettinen jäi hiukan muista jäljelle ja sai koko joukon niskaansa. Hänen saamansa haavat ovat kuitenkin verraten lieviä ja pääsi hän kohta sidonnan jälkeen kotiinsa. Kuulusteluja varten on tapauksen johdosta pidätettyinä Vilho Sorvali, Väinö Kuusela ja Toimi Parkki Rautaselta. Puukottajasta ei ole toistaiseksi saatu selvää.

26.10.1933 Rannan Sanomat Kadonnut. Äskettäin katosi Koivistolla Rautasen kunnalliskodista 17 vuotias Lilja Närhi-niminen mielisairas tyttö. Tuntomerkkeinä voidaan mainita, että hänellä oli päällään huonot vaatteet, kengät ilman sukkia ja muuten käytökseltään hiljainen ja vaaraton. Henkilöitä, jotka kadonneesta saavat tietoa, pyydetään ilmoittamaan Koiviston poliisilaitokselle, kunnan kansliaan tahi sanottuun kunnalliskotiin.

9.11.1933 Rannan Sanomat Pikku-uutisia. 75 vuotta täytti viime sunnuntaina maanviljelijä Simo Ratia Koiviston Rautasella

30.11.1933 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous pidettiin Rautasen ns:n talolla viime sunnuntaina. Puheenjohtajana toimi kokouksessa seuran esimies J. Seppä ja pöytäkirjaa piti seuran sihteeri T. Kyytsönen. Kun kokous oli hyväksytty lailliseksi, toimitettiin johtokunnan vaali. Seuran esimieheksi valittiin J. Seppä uudelleen ja johtokunnasta erovuorossa olevat A. Tervahartela, T. Kyytsönen ja varajäsen V. Sairanen valittiin kaikki uudelleen. Tilintarkastajiksi valittiin V. Santamo ja T. Kesäläinen sekä varalle V. Kaukiainen ja E. Koli. Esitettiin johtokunnan laatima työsuunnitelma v. 1934 joka hyväksyttiin pienin muutoksin. Päätettiin m, m, ostaa seuralle puutarharuisku ja Fix-kylvökeppi sekä keskusteltiin viljakuivaajan ostamisesta seuralle joka jätettiin toistaiseksi kunnes johtokunta ottaa paremman selvyyden näistä laitteista. Apilaan nuppuja päätettiin hangata seuran koneella 14,15 ja 16 p. joulukuuta A Tervahartealan myllyllä. Hankaustullia kannetaan á 3 mk. siemenkilolta. Jäsenmaksun suuruus jätettiin entiselleen 5 mk.

30.11.1933 Rannan Sanomat Rautasen maatalouskerhon työkauden päättäjäis-juhla oli 28.11.33. Ohjelma alettiin laulamalla yhteisesti "Karjalaisten laulu", jonka jälkeen kerholainen Hilma Lassi piti tervehdyspuheen kosketellen siinä maatalouskerhotyön merkityksestä nuorison kasvattajana. Sitten Sirkka Teräväinen lausui runon "Uutistalon perhe" ja agronoomi Jaakobson esitelmöi karjan jalostuksesta. Esitelmöijä painosti erikoisesti kuulijoilleen miten tärkeätä on kunnollisten siitoseläinten valinta ja tarkastusyhdistystoiminta. Esitelmän jälkeen kerholaisten kuoro opettaja K. Qvantenin johdolla lauloi "Talonpoika taitava" ja "Nälkämaan laulu" varsin reippaasti. Maisteri L. V. Vilkki esitelmöi kerholaisten tuotteiden kaupallisen puolen järjestämisestä ja erikoisten "kauppakasvien" viljelemisestä, jota seurasi väliaika, jolloin nautittiin ravintolan antimia ja arvottiin kakku. Väliajan jälkeen jatkettiin ohjelmaa laulamalla yhteisesti "Olet maamme armahin". Ester Römpötti ja Aune Ratia esittivät lausuntaa, Milja Repo ja Lempi Koli lukivat kertomuksen. Kerholaisten esittämiä laululeikkejä seurasi yleisö suurella mielenkiinnolla. Kerholaiskuoro lauloi jälleen opettaja K. Qvantenin johdolla "Oi kuulkaa kuinka se sykkäilee" ja "Mä olen talonpoika vaan". Vielä oli ohjelmassa näytelmä, mikä esitettiin kohtalaisesti. Kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Saimi Kaukiainen. Ansiomerkkejä saivat Lempi Koli, Hilda Peussa, Saimi Kaukiainen ja Sirkka Teräväinen. Yleismerkin Hilma Lassi. Yleisöä runsaasti.

8.12.1933 Rannan Sanomat Kuolleet: Talol. lapsi Veijo Väinö Stykki Lemminkylästä ikä 9 kk 12 pv

8.12.1933 Rannan Sanomat Koiviston maatalouskerhoyhdistyksen syyskokous pidettiin marraskuun 25 pnä 1933 Rautasen nuorisoseuran talossa. Kun kokous todettiin sääntöjen mukaan kokoonkutsutuksi valittiin sen puheenjohtajaksi maanvilj. Eino Kaukiainen ja pöytäkirjan pitäjäksi neuvoja H. Kiisseli. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin T. Juottonen ja J. Mannonen. Johtokunnan laatima toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio v:lle 1934 hyväksyttiin yksimielisesti. Jäsenmaksun suuruuruus päätettiin pysyttää entisellään nim. 5 mk. ja siitä vapaaehtoisena ylöspäin. Erovuoroiset vakinaiset johtokunnan jäsenet maanviljelijät Mikko Hämäläinen ja Eemil Piispa sekä varajäsenet Aleks Mäkeläinen ja A. Nurmela valittiin uudelleen. Edustajiksi piiriliiton vuosikokoukseen valittiin Aleks Mäkeläinen Pentikkälästä ja Viljam Kaukiainen Rautaselta sekä heidän varamiehikseen K. Kaipiainen ja tuleva johtokunnan puheenjohtaja.

25.1.1934 Rannan Sanomat Rautasen nuorisoseuran hiihtokilpailuissa viime sunnuntaina saavutettiin seuraavia tuloksia: Miestenhiihdossa 15 km. oli 5 osanottajaa. Tulokset olivat seuraavat: 1 Tarmo Hoikkala 1,8,34, 2 Yrjö Kesäläinen 1,10,16, 3 Kaarlo Koli 1,11,10 Lähinnä: Onni Kurki, 1,13,05 (epäonnistui voiteissa), Yrjö Veijalainen keskeytti suksen katkeamisen takia. Pojat alle 18 v. 7,5 km. (9 osanottajaa) 1 Aaro Kesälä'inen 33,54, 2 Eino Parkki 35,09, 3 Olavi Lipponen 35,11, Lähinnä: Alvar Mäkinen 35,30. Naisten hiihto 5 km. (5 osanottajaa) 1 Eevi Veijalainen 28,02, Ester Kesäläinen 30,13, 3 Annikki Kurki 33,28, Lähinnä: Sirkka Teräväinen 34. Pojat alle 14 v. 2 km. 1 Martti Juntunen 14,33, 2 Ilmari Juntunen 15,35, 3 Eero Römpötti 16. Lähinnä Ilmari Arminen 16,05. Keli oli raskaanlainen. Runsas yleisö seurasi mielenkiinnolla kilpailua. Illalla oli onnistunut iltama n.s. talolla.

1.2.1934 Rannan Sanomat Kirje Rautaselta. Vähään aikaan ei ole Rannan Sanomissa ollut kuulumisia Rautaselta. Lienee sen tähden paikallaan kertoa jotakin. Sekä raittius- että kirjallisuusviikolla oli juhla kansakoululla runsaalla ohjelmalla. Varmaankin jotakin hyvää niistä jäi. Nuorisoseuran opintokerho on ollut vilkkaassa toiminnassa. Maatalouskerhollakin on ollut talvitoimintaa. Viime sunnuntaina piti Rautasen maamiesseurapiiri vuosikokouksensa Anton Kaukiaisen talossa. Kokouksen avasi entinen puheenjohtaja Johannes Seppä joka valittiin puheenjohtajaksi. Pöytäkirjaa piti seuran sihteeri Toimi Kyytsönen. Kun kokous oli tunnustettu lailliseksi, esitettiin viime vuoden toimintakertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Vielä luettiin seuran tilit ja myönnettiin tilintarkastajien lausunnon perusteella rahastonhoitajalle ja johtokunnalle tilivapaus. Myönnettiin määräraha metsänhoitokilpailun palkintojen ostoa varten. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Konsta Kaipiainen ja Eino Kaukiainen.

1.3.1934 Rannan Sanomat 50-vuotias. Ensi maanantaina 5. pnä maaliskuuta täyttää 50 vuotta Koiviston kirkkoherra Toivo Kansanen. Kirkkoherra Kansanen on syntynyt Jyväskylässä, suorittanut ylioppilastutkinnon v. 1904 ja vihitty papiksi v. 1908. Palveltuaan aluksi ylimääräisenä pappina Petäjävedellä, Jyväskylässä ja Ähtärissä tuli hän Hauhon kappalaiseksi v. 1912 ja seuraavana vuonna Kuortaneen kirkkoherraksi, jota tointa hoiti lähes 7 vuotta. Siirtyi tämän jälkeen Joensuun kirkkoherraksi, jossa toimi m.m. Joensuun lyseon ja yhteiskoulun uskonnon opettajana. Oman virkansa ohella on khra Kansanen hoitanut Pielisensuun khr:n virkaa, ja toiminut sotilaspappina. V. 1924 toukokuussa tuli hän Koiviston kirkkoherraksi. Opintomatkoja on khra Kansanen tehnyt Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan, tutkien kirkollisia oloja näissä maissa. Myöskin kirjalliset harrastukset ovat hänen mielitöitään. Merkittävän työn on khra Kansanen suorittanut näiden, kohta kymmenen vuotta kestäneiden vuosien aikana, paikkakunnallamme. Paitsi seurakuntansa huolehtijana on hän myöskin mukana kunnallisessa elämässä, kuten kuuluen m.m. kauppalan valtuustoon ja on ollut raittiusseuran jäsenenä jo useamman vuoden. Ennen kaikkea on khra Kansanen kuitenkin seurakunnastansa huolehtiva paimen, joka hetkeäkään itseään säästämättä on aina valmis lähimmäistään auttamaan. Aina ystävällisenä todellisena kansanmiehenä, suuresti sivistyneenä ihmisenä onkin khra Kansanen saavuttanut seurakuntalaistensa täyden ymmärtämyksen ja suosion. Niiden satojen joukkoon, jotka tänä juhlapäivänä muistavat päivänsankaria yhtyy myöskin Rannan Sanomat.

8.3.1934 Rannan Sanomat Rovasti T. Kansanen. Koivistolla sai osakseen 50-vuotisena syntymäpäivänään viime maanantaina onnentoivotuksia runsain määrin. Yöllä klo 12 jälkeen kävi kirkkokuoro laulutervehdyksellä esittäen m.m. päivänsankarin oman sävellyksen. Aamulla lauloivat yhteiskoulun ja lasten kuorot. Pitkin päivää toivat erilaisten järjestöjen lähetystöt onnentoivotuksiaan. Päivällä saapui seurakunnan kirkkovaltuusto in corpore, jättäen muistoksi taiteilija Viljo Kojon maalaaman arvokkaan Koiviston-kirkko aiheisen taideteoksen . Koiviston Yhteiskoulu lahjoitti pari 3-haaraista hopeista kynttilänjalkaa. Koiviston ystävät antoivat laatikon hopeaesineitä. Monia muita kallisarvoisia lahjaesineitä jätettiin. Hiippakunnan piispa Kaila antoi juhlijalle päivän merkityksen johdosta rovastin nimen ja arvon. Erilaisia kukkalaitteita oli saapunut 23 ja sähkösanoma-onnitteluja 63 eri taholta maata m.m. maaherra Mannerilta, Korkeimman Hallinto-oikeuden Presidentti Castrènilta, ja Tuomiorovasti Jauhiaiselta .

22.3.1934 Rannan Sanomat Keittokurssien lopettajaiset Rautasella. Koiviston maatalouskerhoyhdistyksen järjestämät, viikon kestäneet keittokurssit pidettiin Rautasella ja kursseille osallistui 18 henkilöä. Opettajana kursseilla toimi rva Liisa Kiisseli ja saivat kurssilaiset opetusta sekä liha- että kasvisruokien laitossa. Kurssien päättäjäiset pidettiin viime sunnuntaina Rautasen ns. talossa ja aloitettiin tilaisuus laulamalla yhteisesti "Nuorten parvi sankka", minkä jälkeen Hilda Peussa lausui tilaisuuteen saapuneen yleisön tervetulleeksi. Seurasi Hilma Lassin reippaasti esittämä runo ja Milja Revon esittämä kertomus. Impi Hämäläisen runon jälkeen piti rouva Kiisseli esitelmän ruukkukasvien viljelemisestä. Reippaasti esitettyjen laululeikkien jälkeen seurasi väliaika, jonka aikana tarjoilun ohella myytiin arpoja. Väliajan jälkeen aloitettiin ohjelman suoritus humoristisella esityksellä. Hilda Peussan erittäin taitavasti lausuman runon jälkeen seurasi Martta Sorvalin kertomus. Hauskan sepittämänsä pakinan kurssiajalta esitti Tyyne Akkanen ja lopuksi seurasi näytelmä "Toini", minkä jälkeen yleisöllä oli tilaisuus piirileikkiin. Kurssit pidettiin Anton Kaukiaisen talossa ja todistaa kurssien onnistumista, paitsi runsas osaanotto niihin, myöskin se, että sunnuntaina pidetyillä juhlapäivällisille oli saapunut nelisenkymmentä vierasta.

4.4.1934 Rannan Sanomat Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessa v.k. 28 pnä käsiteltiin seuraavat asiat: Rautasen tiehoitokunta oli anonut että Rautasen - Römpötin tie anottaisiin otettavaksi valtion hoitoon. Valtuusto päätti suostua anomukseen ja valtuutti Anton Tervahartialan ja K T Mannosen anomuksen tekijöiksi

19.4.1934 Rannan Sanomat Kuolleet: Talollisen leski Karoliina Spännäri Lemminkylästä 66 v 6 kk 5 pv

4.5.1934 Rannan Sanomat Kuolleet: Talollisen leski Helena Tetri os. Hietanen Tetriniemestä 72 v 11 kk 23 pv

17.5.1934 Rannan Sanomat Avioliittoon vihitty: Arvo Hoikkala Makslahdesta ja Hilkka Tellervo Kyytsönen Rautasen kylästä

17.5.1934 Rannan Sanomat Avioliittoon vihitty: Väinö Väntsi Johanneksesta ja Rauha Elina Sorvali Rautasen kylästä

17.5.1934 Rannan Sanomat Äitienpäivää vietettiin Rautasen ns-talolla alkaen klo 2 ip. Ohjelmana alkuvirsi, opettaja Qvantenin tervehdyspuhe, kuorolaulua, rovasti Kantasen puhe päivän tekstistä, ja lopuksi äideille 2 lausuntanumeroa, jotka esittivät Impi Hämäläinen ja Aino Inkinen, Saimi Kaukiaisen lukema kertomus, Impi Hämäläisen ja Irja Ruotun esittämä kaksinlaulu "äiti valvoo", vuorokeskustelua ja loppuvirsi. Ohjelman jälkeen oli vapaata tarjoilua.

31.5.1934 Rannan Sanomat Muuttanut: Lyyli Sirkiä Kaipialasta Johannekseen

31.5.1934 Rannan Sanomat Muuttanut: Juhana Hovi Rautaselta Jääskeen

31.5.1934 Rannan Sanomat Kunnanvaltuuston kokous Koivistolla. Hyväksyttiin kunnallsikodin mielisairasosaston piirustukset, kustannusarvio ja työselitys sekä valtuutettiin köyhäinhoitolautakunnan esimies anomaan sosiaaliministeriön vahvistusta piirustuksille.

31.5.1934 Rannan Sanomat Kunnanvaltuuston kokous Koivistolla. Luettiin kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriön kirjelmä, jossa ilmoitetaan, että maantie Makslahden asemalta Rautaselle otetaan ehdollisesti valtion haltuun

31.5.1934 Rannan Sanomat Rautasen n s.-opintokerhon 10-vuotisjuhla vietettiin ns-talolla viime sunnuntaina alkaen klo 20. Yhteislaulun jälkeen lausui opettaja Qvanten yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa esittivät kerholaiset Aino Inkinen ja Impi Hämäläinen. Juhlapuheen piti Kannaksen valistusohjaaja hra Antti Pänkäläinen, joka samalla toi Etelä-Karjalan nuorisoseuran johtokunnan onnittelut juhlivalle kerholle. Piiritoimikunnan puheenjohtaja A. Tuokko puhui ja onnitteli Koiviston ns-piirin piiritoimikunnan puolesta. Maanviljelijä Eino Kaukiainen esitti muistelmia 10-vuotiskaudelta. Vielä oli ohjelmassa yhteislaulu, leikkiä ja näytelmä: Juhannuksena. Yleisöä oli tilaisuuteen saapunut valitettavasti vähänpuoleisesti.

14.6.1934 Rannan Sanomat Koiviston suojeluskunnan Rautasen lotat olivat viime sunnuntaiksi järjestäneet nuorisoseurantalolle iltaman (tervehdyspuhe, lausuntaa, näytelmä ym.). Yleisöä tilaisuudessa oli vähänlaisesti.

12.7.1934 Rannan Sanomat Kesäjuhlan viettää Koiviston SK:n Rautasen kyläosasto heinäkuun 15 päivänä Rautasen ns-talossa alkaen klo 15. (5-ottelu ja 3000 m:n juoksu) Juhlaohjelma lähemmin pylväsilmoituksissa.

19.7.1934 Rannan Sanomat Koiviston Sk:n Rautasen kyläosaston kesäjuhla vietettiin viime sunnuntaina Rautasen ns.-talolla. Ohjelmasta mainittakoon urheilukilpailut, jossa saavutettiin seuraavat tulokset: 5-ottelu: 1) T.Peussa 350,96 pist. 2) A. Ratia 327,25 p. 3) U. Hilska 293,70 p. Lähinnä A. Peipponen 291,64 pist. 3000 m:n juoksu: 19 A. Orava 9,29. 2) T. Mannonen 10.07. 3) O. Saarela 10,18. Lähinnä T. Virjonen 10.42. Pienoiskivääriammunta: 1) J. Seppä 26 pist. 2) V. Kaukiainen 24 pist., lähinnä A. Inkinen 23 pist. Pienten poikain 100 m. juoksu (alle 15 vuotta): 1) B. Aschan 14,09. 2) H. Kolkka 15,04. 3) S. Hirvonen 15,08. Lähinnä E, Römpötti 16,04. Iltajuhlan ohjelmasta mainittakoon yhteislaulu "Olet maamme armahin Suomenmaa", V. Kaukiaisen tervehdyspuhe, Sirkka Teräväisen lausuntaesitys, sk.upseeri Leo Autereen ansiokas ja sisältörikas juhlapuhe ja näytelmä "Ivalon ruusut". Lopuksi oli karkeloa ja yleisöä oli tilaisuuteen saapunut kohtalaisesti.

26.7.1934 Rannan Sanomat Heinälato heinineen poroksi Rautasella viime lauantaina klo 4 ja 5 välillä iltapäivällä käsitteli eräs noin 11 vuotias paimenpoika varomattomasti tulta Koiviston Rautasen kunnalliskodin erään heinäladon luona sillä seurauksella, että lato ja siinä olleet 7 000 kiloa heiniä paloi lyhyessä ajassa poroksi. Lato oli vakuuttamaton

26.7.1934 Rannan Sanomat Heinälato paloi poroksi heinineen lauantai-iltana Koiviston kunnan maatilalla Rautasella. Palo sai heti niin suuren vallan, että oli mahdoton enää ryhtyä mihinkään pelastuspuuhiin. Vahingot nousevat n. 7 000 mk:aan. Palon sytytti tyhmyydessään eräs paimenpoika.

16.8.1934 Rannan Sanomat Ei enään rautaristikoita - vaan lasia Koiviston Rautasella valmistumassa ajanmukainen mielisairaala. Viime heinäkuussa alettiin Koiviston Rautasen kunnalliskodin yhteyteen rakentaa mielisairasosastoa, jonka työn otti tehtäväkseen 106,000 mk:n urakkasummasta urakoitsija E. Montonen Koiviston kauppalasta. Mielisairaalaosasto valmistuu syyskuun 15 päivään mennessä ja tulee se olemaan kaikin puolin uudenaikainen vesijohtoineen ja keskuslämmityksineen. Erikoisuutena mainittakoon, että hoidokkiosastojen ikkunat, rautaristikkojen sijasta, varustetaan paksuilla laseilla, jotka yksistään tulevat maksamaan toistakymmentätuhatta markkaa ja tuotetaan mainitut ikkunalasit Saksata. Mielisairaalaan voidaan ottaa 12 potilasta. Tulkoon tässä yhteydessä myöskin mainituksi, että Rautasen kunnalliskodin keittiörakennuskin on parhaillaan muutoksen alaisena, nimittäin leivinuunit ja hellat muutetaan toiseen paikkaan ja rakennusta sisäpuolelta muutenkin korjaillaan. Rautasen tilan maatalous on kuluvana vuonna antanut sangen hyvän tuloksen. Tila tuotti aikaisemoina vuosina lievää tappiota, mutta nyttemmin tilanne on jo päinvastainen ja niinpä sen ansiosta kunnalliskodissa kauppalan ja kunnan hoidokkikustannus nousee vain 6 markkaan kutakin hoidokkia kohti. Tuskinpa missään kunnassa hoidokkikustannus pysyttelee näin alhaisena. Nimittäin Rautasen tilan tuotteet kuten viljat, perunet, maidot j.n.e. myydään kunnalliskodin tarpeiksi.

23.8.1934 Rannan Sanomat Rautasen ns:n kesäjuhlasta sunnuntaina elokuun 25 pnä huomautetaan vielä. Urheilukilpailut alkavat klo 16. Kilpailuihin kuuluvat 3-ottelu sekä miesten ja naisten juoksut ym. Iltajuhla alkaa klo 19 ja on ohjelmaltaan arvokas mainittakoon siitä, puheita lausuntaa kuorolaulua ja näytelmä. Ns-väkeä pyydetään runsaslukuisena saapumaan tilaisuuteen.

6.9.1934 Rannan Sanomat Rautasen ns:n kesäjuhlat vietettiin sunnuntaina viimekuun 26 päivänä alkaen urheilulla klo 16. Tulokset. Kolmiottelu: 1) T. Väntsi 214,32 pist. 2) A. Ratia 212,94 ja 3) T. Muurinen 210,33. Lähinnä J. Skyttä 206,28. Miesten 1,500 m. juoksu: 1) A. Ratia 4,41, 2) P. Etholen 4,41, 3) V. Skyttä 4,52. Naisten 100 m. juoksu: A. Etholen 15,2, 2) M. Repo 16, 3) S. Teräväinen 17. 4) R. Hilska 17 (uusinta ratkaisi). Piilen heitto: 1) T. Riski 70 pist. 2) Sulo Rokka 63 p.

Juhlailtama alkoi klo 20 ns-talolla. Laulettua yhteisesti "Ylös nuorten parvi..." lausui opettaja K. Qvanten yleisön tervetulleeksi, lausuntaa esitti neiti Aino Inkinen ja juhlapuheen piti Etelä-Karjalan ns:n sihteeri herra P. Montonen selostaen, että vaikka nykyaika ei olekaan lainkaan otollista ns-työlle, niin nuoret siitä huolimatta ovat innokkaasti työskennelleet sopivan johdon alaisina. Vielä oli ohjelmassa sekakuoron laulua: "Nuorososeuran marssi", "Talkooväen laulu" ja "Mun maani Suomi". Maanviljelijä V. J. Santamo esitti "naurupillereitä" ja lisäksi oli huvinäytelmä "Vaihdettu morsian", joka herätti suurta hilpeyttä katsojissa. Lopuksi oli lyhyt karkelo. Yleisöä oli tilaisuudessa runsaasti ja juhla oli kaikin puolin hyvin onnistunut.

20.9.1934 Rannan Sanomat Opettaja K. F. Qvanten 50-vuotias Viisikymmentä vuotta täyttää ensi sunnuntaina t.k. 23 pnä kansakoulunopettaja Karl Fredrik Qvanten Koiviston Rautasella. Hän on syntynyt syysk. 23 pnä 1884 Tuusulassa, jossa hänen isänsä silloin oli kansakoulunopettajana. V. 1908 valmistui hän kansakoulunopettajaksi Uuden Kaarlepyyn ruotsalaisesta seminaarista. Tämän jälkeen toimi hän vuoden opettajan Oravaisissa, josta v. 1909 siirtyi nykyiseen toimeensa Rautasen kansakoulun opettajaksi, ja on hän hoitanut tätä virkaansa yhtämittaisesti jo 25 vuotta. Karl Fredrik Qvanten on suorittanut arvokkaan päivätyön kansakoulunopettajana. Oman virkansa ohella on hän ottanut innokkaasti osaa myöskin kunnalliseen elämään toimien m.m. molempien vaalilautakuntien puheenjohtajana. Samoin hän on kuulunut suojeluskuntaa. Kolkkalan Osuuskassassa hän on myöskin perustava jäsen ja on toiminut siinä tilien tarkastajana. Erikoisena sydämen asiana on opettajan Qvanten'illa ollut ns-työ paikkakunnalla ja on hän toiminut m.m. paikallisseuran puheenjohtajana 15 vuotta sekä myöskin laulukuoron ja opintokerhon johtajana. Koiviston ns-piirin toimikuntaan on hän kuulunut sen perustamisesta asti ja ollut toimikunnan puheenjohtajana 2 vuoden ajan. Luonteeltaan hiljaisena, ystävällisenä ja vaatimattomana on opettaja Qvanten saavuttanut niin oppilaittensa kuin muidenkin paikkakuntalaisten kunnioituksen ja suosion. "Rannan Sanomat" pyytää vilpittömästi yhtyä niihin runsaihin onnentoivotuksiin, jota lehtemme monivuotiselle kirjeenvaihtajalle hänen merkkipäivänään osoitetaan.

27.9.1934 Rannan Sanomat Kuolleet: Eeva Sofia Römpötti Lemminkylästä 60 v 15 pv

25.10.1934 Rannan Sanomat Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessa joka pidettiin viime tiistaina: Suomen sukututkimusseuran esitystä vanhojen arkistojen jäljentämisestä hylättiin, koska valtuusto katsoi asian kuuluvan seurakunnalle.

25.10.1934 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseurapiiri vietti toissa sunnuntaina 10-vuotisjuhlaansa Rautasen nuorisoseuran talossa. Juhla aloitettiin kansalaislaululla. Tervehdyspuheen piti mv. Eino Kaukiainen. Runon, Päivän laulu, lausui mv. Viljami Kaukiainen. Kirjoittamansa 10-vuotiskertomuksen luki seuran esimies mv. Johannes Seppä. Tämän jälkeen ohjelmassa seurasi väliaika. Väliajan päätyttyä laulettiin yhteisesti Talonpojan laulu. Sisältörikkaan juhlapuheen piti neuvoja Viljo Vuorinen. Puheessaan hän selvitteli maamiesseuratoimintaa ja loi suuntaviivoja tulevalle toiminnalle. Samalla hän toi Viipurin läänin maanviljelysseuran onnittelut ja terveiset 10-vuotiaalle seuralle. Tämän jälkeen laulettiin Työ Suomen hyväks' uhratkaamme. 10-vuotiskronikan esitti mv. Väinö Santamo. Ohjelmassa seurasi vapaa sana. Onnittelukirjelmiä olivat lähettäneet Koiviston maamiesseura, Koiviston maatalouskerhoyhdistys, maatalousteknikot T. Juottonen ja H. Kiisseli. Rautasen nuorisoseuran onnittelut esitti mv. Viljami Kaukiainen. Ohjelmassa oli vielä näytelmä "Multalan musta vasikka". Juhlassa oli kohtalaisesti yleisöä. Juhla antoi luottamusta ja uskoa yhteistoimintaan maatalousalalla.

25.10.1934 Rannan Sanomat Valtioneuvosto on julistanut mm. Rautasen - Kolkkalan - Kuolemajärven tien maantieksi Koiviston pitäjässä

1.11.1934 Rannan Sanomat Kertomus Koiviston nuorisoseurapiirin toiminnasta. Kulunut vuosi oli piirillämme 25.s toimintavuosi. Piirin puheenjohtajana on edelleen toiminut opettaja A Tuokko, varapuheenjohtajana opettaja K Qvanten sekä sihteerinä ja rahastonhoitajana maanviljelijä Aapo Inkinen...

8.11.1934 Rannan Sanomat 50-vuotias. Keskiviikkona t.k. 7 pnä täytti työnjohtaja Erland Lassi Koiviston kunnan maatilalla Rautasella 50 vuotta. Syntyneenä Humaljoella joutui hän jo nuorena olemaan useita vuosia merellä. Kuitenkin hänestä olo maakamaralla tuntui turvallisemmalta ja keväästä 1928 onkin hän ollut nykyisessä toimessaan. Merkkipäivänään muistivat ystävät häntä tervehdyskäynneillä ja lahjoilla. Myöskin pidettiin juhlijalle puheita.

8.11.1934 Rannan Sanomat Polkupyörävarkaus Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina vietettiin Koiviston Rautasella nuorisoseurantalolla iltamia. Iltamien ajaksi oli Makslahdesta kotoisin oleva Kauko Heikkilä asettanut pyöränsä iltamatalon seinää vasten. Tänä aikana oli pyörä kuitenkin hävinnyt mainitulta paikalta. Pyörä oli vanhanpuoleinen, Kotka-merkkiä, likasuojukset ja kehykset punaiset ja puiset, kumit kuluneet ja arvoltaan koko pyörä noin 400 mk. arvoinen. Varkaasta ei toistaiseksi ole tietoa.

15.11.1934 Rannan Sanomat Kiitos. Tahdon kiittää niitä tuttaviani, jotka muistivat minua 50-vuotispäivänäni läsnäolollaan sekä puheilla, lauluilla ja lahjoilla. Rautasella 15.11.1934 Erland Lassi.

13.12.1934 Rannan Sanomat Rautasen maatalouskerhon työkauden lopettajaisjuhla oli marraskuun 30 p:nä nuorisoseuran talossa. Ohjelma alettiin yhteislaululla "Nälkämaan laulu", jonka jälkeen Sirkka Teräväinen piti tervehdyspuheen kerhotyöstä ja sen merkityksestä maalaisnuorisolle. Sitten Hilda Peussa lausui runon "Lapsuuden tähti" ja Hilma Lassi luki kertomuksen, minkä jälkeen laulettiin yhteisesti "Mä olen talonpoika vaan". Kerholaiset esittivät laululeikkejä ja kuvaelman. Neuvoja H. Kiisseli puhui kauppapuolen kehittämisen välttämättömyydestä kerhotyössä ja kauppakasvien viljelemisestä. Väliajalla arvottiin kerholaisten valmistama kakku ja nautittiin ravintolan antimia. Ohjelman suoritus alettiin yhteislaululla "Talonpoika taitava". Sitten Milja Repo luki kertomuksen ja Sirkka Teräväinen esitti lausuntaa. Vielä kerholaiset esittivät pilan ja näytelmän "Päättäjäisjuhla". Yleisöä oli Runsaasti. Kiertopalkinnon voitti omakseen Saimi Kaukiainen. Yleismerkin sai Maila Römpötti. Kunniakirjoja, tunnustukseksi 6-vuotisesta maatalouskerhotyöstään saivat Saimi Kaukiainen, Lempi Koli, Sirkka Teräväinen ja Hilda Peussa.

13.12.1934 Rannan Sanomat Muuttavat: Maria Elisabet Kallonen Tetriniemestä Johannekseen.

7.3.1935 Rannan Sanomat Hiihtokilpailut Rautasella. Koiviston Sk:n Humaljoen ja Rautasen kyläosastojen välinen ampumahiihtokilpailu pidettiin Rautasella t.k. 5 p:nä Rautasen kyläosaston järjestämänä. Hiihdettävä matka oli n. 8 km. verryttelyhiihtoa, josta laskettiin 20 % hiihtoajasta ja n. 5 km. pikataivalta. Parhaimmat hiihtoajat saavuttivat K. Koli, Rautanen 20.58; 2) V. Kaukiainen, Rautanen 32,02; 3) A. Orava, Humaljoki 33,30. Parhaat ampumatulokset: 1) T. Tikka, Humaljoki 35 pist.; 2) T. Römpötti, Rautanen 32 pist.; 3) J. Torkkeli, Humaljoki 32 pist. Yhdistetyt mieskohtaiset tulokset: 1) V. Kaukiainen, Rautanen 63,5 pist.: 2) T. Tikka, Humaljoki 58 pist.; 3) K. Koli, Rautanen 58 pist.; 4) T. Römpötti, Rautanen 49,5 pist.; 5) A. Orava, Humaljoki 49 pist. Joukkueitten välinen tulos oli: 1) Rautanen 171 pist. 2) Humaljoki 155 pist.

5.4.1935 Rannan Sanomat Avioliittoon vihitty: Johannes Seppä ja Aina Maria Sihvo molemmat Rautasen kylästä

16.5.1935 Rannan Sanomat Rautasen ns:n ohjelmallinen iltama oli viime sunnuntaina Rautasen ns:n talolla. Ohjelma aloitettiin laulamalla yhteisesti "Karjalan termesillä". Tervehdyspuheen piti maanvilj. Eino Kaukiainen kohdistaen puheensa nuorisoon ja kevääseen, Lausuntaa esitti Sirkka Teräväinen, pakinan Tyyne Akkanen, kuorolaulua esitettiin opettaja Turakan johdolla. Tinttamareskin jälkeen laulettiin yhteisesti ja lopuksi oli hetkinen karkeloa.

6.6.1935 Rannan Sanomat Rautasen ns. opintokerholaisten päättäjäisjuhla oli helatorstaina alk. klo 20 ns. talolla. Laulettua yhteisesti "Nuorisoseuralaismarssi" piti kerhon johtaja K. Qvanten tervehdyspuheen. Muusta ohjelmasta mainittakoon opintokerholaisen Sylvi Römpötin ja Aino Inkisen lausuntaa ja näytelmä "Pekan naimapuuhat". Tilaisuudessa, jossa oli myös opettaja A. Tuokon sisältörikas juhlapuhe, oli yleisöä vähänlaisesti

14.6.1935 Rannan Sanomat Katsaus nuorisoseuratyöhön Koivistolla viimeisten 5 vuoden aikana. (R.S:lle opettaja K. Qvanten). Urheiluun on kiinnitetty paljon huomiota ja urheiluharrastus on levinnyt ympäri kuntaa. Nuorisoseuratyötä on tehty pitkään Koivistolla. Nykyään pyritään syventämään ja parantamaan tätä työtä. Suuuriarvoinen on se työ, jota Koiviston ns. piiritoimikunta on tehnyt täällä. Kokoukset ja juhlat ovat olleet eri paikoissa ja neuvontatyötä on suoritettu. Seurat, jotka omistavat oman talon ja ovat saaneet johtoonsa innostuneita ja ymmärtäväisiä henkilöitä, ovat tietysti saavuttaneet parempia tuloksia. Mutta moni pienikin seura on päässyt huomattaviin tuloksiin. Opintokerhotyö, yksi seurojen tärkeimmistä työmuodoista, on päässyt hyvään alkuun. Tätä työmuotoa olisi otettava käytäntöön kaikissa seuroissa, sillä niin suuri on sen merkitys työn onnistumiselle. Näytelmä- ja lausuntaharrastus ovat myös nousutilassa, samoin raittiusharrastus ja onkin tätä puolta useissa eri tilaisuuksissa käsitelty. Huvittelupuoli pyrkii saamaan monessa seurassa liian suuren sijan. Tätä vastustakaamme. Samoin juoppoutta ja korttipeliä. Ohjelmien valmistukseen ns. tilaisuuksissa on kaikkialla kiinnitetty huomiota. Lauluharrastus ei ole sellainen kuin sen tulisi olla, vaikka karjalaiset ovat tunnetut laulajakansana. Varsin suurimerkityksellinen ns. aatteen levittämisessä Koivistolla on Rannan Sanomain myötämielisyys nuorisoseuratyölle ollut. Lukuisat ovat ne kirjoitukset, jotka tällä 5-vuotiskaudella ovat levittäneet tietoa tästä työstä, Ilman merkitystä eivät myöskään ole olleet lyhyemmät selostukset ns. eri tilaisuuksista. Kaikella ihmistyöllä on puutteellisuuksia. Ns. työ on saanut joskus ankaraakin arvostelua osakseen. Me, jotka hyväksymme tämän työmuodon, huolehtikaamme siitä, että tätä työtä tehdään vakavassa hengessä siten, että siitä on hyötyä. Koettakaamme kykymme mukaan saada ns. jäsenelle itselleen selväksi itsekasvatuksen tärkeys. Etelä-Karjalan Ns. vuosikirjoihin tutustumalla ja paikallisoloja tuntevana olen huomannut, että ns. työ on ollut tärkeä sivistysmuoto ja mainitsemallani 5-vuotiskaudella Koivistolla. Kyntäkäämme vaan vaot syvemmiksi, ja varmasti tulee tämä työ vielä kantamaan suurempia hedelmiä. Tästä huolehtikoon Koiviston nuorisoseuraväki!

11.7.1935 Rannan Sanomat Muuttaneet: Urho Rickström Kaipialasta Johannekseen

29.7.1935 Rannan Sanomat Koiviston Rautasen nuorisoseura vietti kesäjuhlaansa viime sunnuntaina. Urheilukilpailut alkoivat klo 16 Syrjänmäellä. Tulokset: 5-ottelu 1) A. Ratia 349,24 pist.; 2) M. Paavolainen 341,52 pist.; 3) A. Mäkinen 324,84 pist. Lajien parhaat: kuula A. Ratia 10,19, 100 m. A. Ratia 12,4, pituus A. Ratia 5,94, keihäs M. Paavolainen 38,02, korkeus A. Ratia 1,45. 1500 m.: 1) R. Etholen 4,32; 2) A. Ratia 4,34; 3) P. Etholen 4,35, 4) K. Torkkeli 4,35; 5) T. Virjonen 5,06. 1,000 m. alle 17-vuotiaille: 1) H. Kolkkala 3,24; 2) V. Aschan 3,31; 3) H. Montonen 3,39; 4) E. Römpötti. Juhlailtama alkoi seuran talolla klo 20,30. Yhteislaulun jälkeen lausui seuran esimies V. Kaukiainen yleisön tervetulleeksi. Lausuntaa esittivät neidit Sylvi Römpötti ja Hilda Peussa (runot "Vala maalle" ja Kultainen päivä"). Opettaja K. Qvanten piti Kalevala-aiheisen puheen. Vielä esitettiin näytelmä "Mestarin nuuskarasia" hyvin pirteästi. Lopuksi oli lyhyt karkelo. Yleisöä oli juhlassa runsaasti ja sen käytös siivoa.

1.8.1935 Rannan Sanomat Sk:n ja Lottien yhteinen kesäjuhla Koiviston Rautasella. Koiviston suojeluskunnan ja Lotta-Svärd yhdistyksen Rautasen kyläosastojen yhteinen kesäjuhla oli viime sunnuntaina Rautasella. Päivällä suoritettiin urheilukilpailu alkaen klo 15 ja saavutettiin siinä seuraavat tulokset: Juoksusarja 1) A. Ratia 237,06 pist.; 2) M. Paavolainen 206,08 pist.; 3) H. Kolkka 178,06 pist. Parhaat tulokset olivat kaikki A. Ratialla: 100 m. 12,02; 400 m. 55 sek.; 1500 m. 4,56. Hyppysarja: 1) M. Kujanpää 202,44 pist.; 2) A. Ratia 195,82 pist.; 3) M. Paavolainen 187,43 pist. Lähinnä V. Vanhanen 186 pist. Parhaat tulokset: korkeus M. Kujanpää 160; pituus A. Ratia 6,10; kolmiloikka M. Kujanpää 12,34. Heittosarja: 1) U. Kujanpää 192,11; 2) K. Tikka 191,85; 3) V. Luukka 190,40. Lähinnä M. Paavolainen 173,03. Parhaat tulokset: kuula U. Kujanpää 11,13; keihäs K. Tikka 41,20; kiekko K. Tikka 31,17. Illalla klo 20 oli Rautasen ns-talolla juhlailtama. Laulettua yhteisesti kansallislaulun piti Aino Inkinen tervehdyspuheen, neiti Sylvi Römpötti lausui runon ja neiti Hilda Peussa luki kertomuksen. Väliajan jälkeen laulettiin taas yhteisesti "Kuullos pyhä vala...", jonka jälkeen johtaja Leo Autere piti isänmaallisen puheen. Vielä esitettiin näytelmä ja lopuksi oli karkeloa. Yleisöä oli tilaisuuteen kertynyt kohtalaisen runsaasti.

12.9.1935 Rannan Sanomat Kuolleita: Tal. Aapram Kaipiainen Kaipialasta 79 v 6 kk 22 pv

12.9.1935 Rannan Sanomat Rautasella puri käärme marjanpoimijaa. Viime sunnuntaiaamuna kun Koiviston Rautaselta kotoisin oleva emäntä Ida Malkki oli poimimassa marjoja metsässä, puri käärme häntä oikean jalkaterän syrjään sillä seurauksella, että jalka alkoi nopeasti turvota ja potilas oli toimitettava Koiviston kunnanlääkärin hoidettavaksi. Myrkyn leviäminen saatiin ehkäistyksi heti, mutta hoidetaan potilasta edelleen Koiviston kunnan sairaalassa

10.10.1935 Rannan Sanomat Rautasen ns. vuosikokous pidettiin omalla talolla t.k. 3 pnä. Puheenjohtajaksi val. esimies V. Kaukiainen, kirjuriksi neiti Aino Inkinen. - toiminta ollut melko vilkasta - Esimieheksi val. maanviljelija V. Kaukiainen. Uudeksi jäseneksi johtokuntaan neiti Sirkka Teräväinen. Järjestysmiehiksi Aaro Inkinen, Johannes Seppä, Erkki Ratia, Toivo Römpötti, Onni ja Antti Kouki, huvitoimikunnan kok.kutsujaksi neiti Elvi Kyytsönen.

24.10.1935 Rannan Sanomat Koiviston Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous. Rautasen maamiesseurapiirin syyskokous oli Rautasen nuorisoseuran talossa viime sunnuntaina alkaen klo 17. Osaanottajia oli saapunut n. 30 henkilöä. Puheenjohtajaksi valittiin Johannes Seppä ja sihteeriksi Toimi Kyytsönen. Kokous tunnustettiin lailliseksi. Johtokuntaan valittiin erovuorossa olevat entiset jäsenet. Esimieheksi tuli edelleen J. Seppä, pöytäkirjan tarkastajiksi T. Seppä ja H. Kaipiainen sekä tilintarkastajiksi E. Koli ja V. Kaukiainen. Johtokunnan laatima työsuunnitelma hyväksyttiin. Jäsenmaksuksi määrättiin 5:-, mutta jos samasta talosta on useampia, niin seuraavilta 2:-. Viipurin läänin kotiteollisuusyhdistyksen ehdotukseen, että Rautaselle järjestettäisiin puuseppäkurssit, päätettiin näiden kurssien järjestäminen anoa Kotiteollisuusyhdistykseltä. Apilan hankaus annettiin huutokaupalla F. Kaipiaiselle, ja toimitetaan se jouluk. 9-10-11 p:nä. Närjäjärveen päätettiin istuttaa piisamimyyriä, ja anotaan Viipurin läänin Maamiesseuralta asiantuntija.

7.11.1935 Rannan Sanomat Koiviston rautasen Tarkastusyhdistyksen vuosikokous oli lokak. 27 pnä alk. klo 14. Kokouksen avasi maanviljelijä Tuomas Inkinen joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, kirjuriksi valittiin Konsta Kaipiainen. - Hallitukseen val. Tuomas Inkinen, Armas Rousku ja Konsta Kaipiainen. Tilintarkastajiksi määrättiin Eino Kaukiainen ja Toimi Kyytsönen

7.11.1935 Rannan Sanomat Rautasen nuorisoseura 25-vuotias. Viime sunnuntaina vietti Rautasen nuorisoseura 25 v. juhlan omalla talollaan, alkaen klo 19,30. Yhteislaulun jälkeen piti maanvilj. E. Kaukiainen tervehdyspuheen, jossa kosketteli seuran työtä kuluneena aikana. Lausuntaa esittivät seuran jäsenet Sylvi Römpötti ja V. Kaukiainen. Juhlapuheen piti maanvilj. A. Inkinen. Puhessaan hän laajalti selvitti n.s. työn tarkoitusta ja saavutuksia. Opettajatar Siiri Surakan johdolla lauloi naiskuoro kahdesti. Saman henkilön johdolla eräät seuran naisjäsenistä esittivät kansantanhuja. Opettaja O. Lehtonen lausui muutamia ajatuksia raittiuden merkityksestä ja toi Koiviston nuorisoseuran onnittelut. Vielä oli ohjelmassa 25-vuotis kertomus opettaja K. Qvantenilta ja näytelmä "Kirjavassa hameessa". Onnittelukirjeitä oli saapunut Alina ja Vilho Rainingolta sekä Koiviston nuorisoseurapiiriltä. Herra A. Inkinen toi Etelä-Karjalan Nuorisoseuran, herra Raininko Karhulan nuorisoseuran, J. Seppä Rautasen maamiesseurapiirin ja Aino Inkinen paikkakunnan lottien onnittelut. Myös esitettiin Rannan Sanomain tervehdys. Onnistunut juhla päättyi lyhyeen karkeloon. Yleisöä oli kohtalaisen runsaasti.

14.11.1935 Rannan Sanomat Koiviston Rautasen nuorisoseuran historiikkia. Niinkuin selostuksista on nähty, vietettiin t.k. 3 p:nä Rautasen nuorisoseuran 25-vuotisjuhla. Jo ennen tätä varsinaista seuraa toimi Rautasen kylässä jonkunlainen alkuseura, jonka johdossa oli ylioppilas Erland Virkki. Kun Virkki meni Amerikkaan, hajosi tämä seura, eikä siitä jäänyt muuta arkistoa kuin joitakin kirjoja, joissa oli leimasimella painettu merkki: "Rautasen n.s.". Sittemmin toimi ompeluseura, joka lienee myöskin nuorisoseuran alkuyrityksen tapainen nuorison luoma seura, mutta siihen ei oltu tyytyväisiä, vaan lokak. 20 p:nä 1910 oli nykysen Rautasen nuorisoseuran perustava kokous Juhana Jantusen talossa. Ensimäiseksi puheenjohtajaksi valittiin op. K. Qvanten ja kirjuriksi Emma Parkki. 15.11. pidetyssä kokouksessa päätettiin eräin vastapalveluksin pitää huvitoimikunnan harjoitukset kansakoulun käsityösalissa. Keskusseuran vahvistamat säännöt hyväksyttiin 29.11. pidetyssä kokouksessa. 1 p:nä tammik. 1911 vietettiin ensimäiset iltamat Rautasen kylässä. Näinä parina vuotena pidettiin iltamia eri maalaistaloissa, kunnes tarjoutui tilaisuus ostaa n.s. "Sepännokan torppa". Kauppahinta oli 900:- markkaa, josta maksettiin sata markkaa käsirahaa. Jonkun ajan kuluttua järjestyivät luottoasiat niin, että voitiin ruveta rakentamaan taloa parempaan kuntoon. Rakennusurakkasumma oli 325:-. Huhtik. 1 p:nä valittiin rakennustoimikunta, jolloin ostettiin talolle tontti viidentoista (15:-) markan hinnasta ja ensimäinen kokous omassa talossa oli 8.9.1912. Sen jälkeen on taloa korjattu ja suurennettu jonkun kerran. Seurassa on harrastettu myöskin opintokerhotyötä toistakymmentä vuotta. Esimiehinä ovat olleet K. Qvanten, V. Ratia, E. Kaukiainen ja E. Kaukiainen.

19.12.1935 Rannan Sanomat Pikku-uutisia: Koiviston Rautasen ns on saanut ensi vuoden ajaksi arpajaisluvan. Toivottavasti muut nuorisoseurat muistavat arpajaisluvan saanutta jäsenseuraa voittolahjoituksilla

9.1.1936 Rannan Sanomat Rikostilastoa Koiviston nimismiespiiristä. Päättyneen vuoden aikana on Koivistolla tapahtunut viranomaisten tietoon tulleita rikoksia: valtiopetoksia 1, haitantekoja virkamiehelle 5, kotirauhan rikkomisia 3, murhapolttoja 1, asiakirjaväärennöksiä 1, veronkavaltamisia 4, salakuljetuksia 1, juopumuksia, syytteeseenjohtaneita 51 ja ns. hiljaisia humalaisa 183, muita poliittisia rikkomuksia 42, törkeitä pahoinpitelyjä 1, lieviä pahoinpitelyja 20, näpistelemisiä ja tavallisia varkauksia 133, törkeitä varkauksia ja murtoja 17, kavaltamisia 2, löytötavaran salaamisia 1, ryöstöjä 2, haaskauksia 2, omaisuuden vahingoittamisia 7, petoksia 5, muita omaisuusrikoksia 2, alkoholiaineiden luvaton valmistaminen 1, alkoholiaineiden luvaton myynti 33, alkoholiaineiden luvaton kuljetus 4,alkoholiaineiden luvaton hallussapito 15, muut alkoholilainsäädäntöä vastaan tehdyt rikokset 1, moottoriajoneuvoliikenteestä annettujen asetusten rikkomisia 4 sekä muita tähän ryhmään kuuluvia rikoksia 4. Rikollisuus Koivistolla on päättyneen vuoden aikana osoittanut huomattavaa laskua. Varsinkin on juopumusten lukumäärä vähentynyt miltei puolella. Vähentyneet ovat myös varkaudet jonkin verran

9.1.1936 Rannan Sanomat Rautasen Sonniosuuskunta rl:n vuosikokous pidettiin Rautasen ns:n talossa viime sunnuntaina. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin hallinnon puheenjohtaja Anton Tervahartiala ja pöytäkirjanpitäjäksi Toimi Kyytsönen. Kun kokous oli tunnustettu lailliseksi, luettiin edellisen vuoden toimintakertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Esiteltiin tilit, jotka hyväksyttiin tilintarkastajien lausunnon perusteella. Tämän jälkeen otettiin keskusteltavaksi sonnin sijoitus kuluvan vuoden aikana ja päätettiin se sijoittaa Koiviston kunnan tilalle 3,000 markan hoitomaksua vastaan. Astutusmaksuksi määrättiin 15 markkaa. Tilin tarkastajiksi valittiin edelleen Konsta Kaipiainen ja Edvard Ratia ja pöytäkirjan tarkastajiksi Johannes Seppä ja Toivo Seppä.

9.1.1936 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseurapiirin vuosikokous pidettiin kohta Sonniosuuskunnan kokouksen päätyttyä. Kokouksen avasi seuran esimies Johannes Seppä, joka valittiin myöskin kokouksen puheenjohtajaksi. Pöytäkirjan pitäjäksi valittiin Konsta Kaipiainen. Kokous kunnioitti hetken hiljaisuudella seisaalleen nousten päättyneenä vuonna kuoleman kautta maamiesseuran riveistä poistuneen Taavetti Hovin muistoa. Kun kokous oli todettu lailliseksi, luettiin edellisen vuoden toimintakertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Esitettiin myöskin tilit, jotka hyväksyttiin tilintarkastajien lausunnon perusteella ja myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja vastuuvapaus. Hyväksyttiin tämän vuoden menoarvioon johtokunnan ehdottama määräraha lannan- ja kalustonhoitokilailun palkintoihin. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Väinö Hoikkala ja Toivo Seppä. Kokouksessa oli läsnä 50 henkeä.

20.2.1936 Rannan Sanomat Kuolleet: Tal Nikolai Tetri Tetriniemeltä 60v 6 kk 23 pv

20.2.1936 Rannan Sanomat Lottien toiminta Koiviston Rautasella on ollut erittäin vilkasta. Ompeluiltoja on vietetty säännöllisesti kerran viikossa ja osanottajia näissä illoissa on ollut ilahduttavan runsaasti mm. suojeluskunntalaiset ovat osallistuneet näihin iltoihin. Lotat Rautasella ovat olleet todellisia lottia ja tukeneet suojeluskuntaa tämän joutuessa talousellisiin vaikeuksiin. Niinpä ovat he suojeluskunnan Rautasen kyläosastolle, aikaisempien suksilahjoitusten lisäksi, antaneet rahalahjoituksen sekä kiertopalkinnon ja pyytävät Rautasen suojeluskuntalaiset täten lehtemme kautta tuoda julki sulimmat kiitoksensa.

27.2.1936 Rannan Sanomat Lotta Svärd-yhdistyksen Rautasen kyläosaston hiihtokilpailut pidettiin t.k. 19 p:nä ja saavutettiin kilpailussa seuraavat tulokset: 1) Milja Ratia 15,31; 2) Lempi Lassi 16,40: 3) Martta Sorvali 18,10. Hiihdettävä matka oli n. 3 km. Ensi sunnuntaina, maaliskuun 1 p:nä, on suomen suojeluskuntien joukkokatselmuspäivä. Silloin suoritetaan tavanmukainen prosenttihiihto. Rautasen osasto suorittaa tämän tärkeän tehtävän joukkohiihtona tekemällä retken Humaljoelle. Lähtö tapahtuu nuorisoseuratalon luota klo 9 ja siihen on osallistuttava jokaisen suojeluskuntalaisen. Siis sukset ajoissa kuntoon ja sunnuntaina jokainen ladulle.

16.4.1936 Rannan Sanomat Nuorisoseuratilaisuuksia. .. Rautasen n.s. vietti iltaman viime sunnuntaina talollaa, ohjelmasta mainittakoon tervehdyspuhe neiti Marta Oravalta, lausuntaa Aino Inkiseltä sekä näytelmä "Vuonna 2000". Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti

23.4.1936 Rannan Sanomat Aviol. vih.: Erkki Aulis Ratia ja Lempi Maria Lassi Rautaselta

14.5.1936 Rannan Sanomat Äitien päivää vietettiin Rautasen ns. talolla viime sunnuntaina alkaen klo 10. Suvivirren jälkeen suorittivat ohjelman kylän nuoret ja kansakoulun oppilaat opettajiensa avustuksella. Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti väkeä. Samana päivänä vietettiin äitienpäivää Kolkkalan kansakoululla ja Hietasella maanviljelijä Väinö Hietasen talossa vaihtelevalla ja runsaalla ohjelmalla

9.7.1936 Rannan Sanomat Kuolleita: tal.p. lapsi Pentti Johannes Koli Kaipialasta 7 v 4 pv

13.8.1936 Rannan Sanomat Kirje Rautaselta. Tieoloista ja vähän muustakin. Täällä Rautasella, maanviljelijäin kylässä, on ollut sellaista menoa ja touhua töiden kanssa, että ovat jääneet unohduksiin kylämme yhteiset riennot ja askartelut. Nyt kuitenkin olemme saaneet rukiit korjatuiksi ja on tilaisuus vähän hengähtää ja muistella kesäisiä rientoja , kunnes taas toukoviljat ottavat oman aikansa. Erikoisesti tekee tässä mieli haastaa jotain kurjista tieoloista Rautasella, sillä tämä kylähän on saavuttanut kuuluisuutta huonoilla teillään. Moni matkaaja on saanut kerta toisensa jälkeen manailla ja ihmettelemästä päästyäänkin taas ihmetellä, kuinka voivat tiet olla sellaisessa kunnossa niinkin vilkasliikenteisellä maantiellä kuin on Rautaselle johtava tie. Ihmetelläpä sitä pitääkin, sillä onhan nyt voimassa uudet tielait. Haluankin sen vuoksi tehdä vähän selkoa tästä asiasta. Rautasella ovat tieasiat olleet sekaisin jo v:sta 1919 alkaen, sillä sitä ennen oli täällä, kuten muuallakin, tiet jakoteinä, joista manttaalin omistajat huolehtivat. V. 1919 alkoi puolustuslaitos rakennuttaa täällä näitä teitä. Se oikoi ja levensi vanhoja teitä sekä rakensi uusia, joista toiset jäivätkin vilkasliikenteisiksi teiksi, kuten tämä Makslahteen johtava tie ja tiet Tetriniemeltä Humaljoelle ja Kolkkalaan, Tänä aikana meni täällä entinen jakotiejärjestys kokonaan sekaisin ja oltiin hyvillään, että tierasituksista vapauduttiin kokonaan ja luultiin, että valtio kyllä pitää huolen teiden kunnossapitämisestäkin , koska huolehtii niiden valmistuksestakin. Tämä luulo oli kuitenkin erheellinen. Vuosia on odoteltu tienkorjaajia, mutta ei niitä ole kuulunut ja tiet ovat huonontuneet huonontumistaan ja ovat nyt varsin onnettomassa kunnossa. Sivullinen, joka asiaa ei lähemmin tunne , luulee, että teiden kehnous johtuu paikallisten tientarvitsijoiden huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Joskin on oltu vähän huolimattomia ei kuitenkaan aivan toimettomia. Niinpä päätettiinkin että ennekuin aletaan uutta tiejakoa toimittaa, tarjota valtiolle päätietä, joka tulee Makslahdesta Rautaselle ja edelleen Kolmikesälään, koska mainittu tie on vilkasliikenteinen läpikulkutie. Sittemmin näimmekin lehdestä, että , että valtio on hyväksynyt sen valtion tieksi, mutta taasen tulivat omat vastuksensa. Valtio tahtoo, että tien on oltava ensiluokkaisessa kunnossa ennekuin ottaa sen vastaan. Nyt kuitenkin on päästy niin pitkälle, että valtio on myöntänyt 50% kustannusarviosta, joka on lähes 500,000 markkaa, eli siis 250,000 markan avustuksen tien kunnostamiseen ja tieosakkaat taasen ovat puolestaan sitoutuneet laittamaan tien valtiolle kelpaavaan kuntoon , joten työt voisivat alkaa vaikkapa heti , mutta kuitenkin on odotettava, ennenkuin päästään alkuun. Kun nyt vuosikausia tätä asiaa on puuhailtu ja viety eteenpäin ja rahallisia uhrauksiakin on ollut lähes 10,000 markkaa kylän rahoista ja hanke on juuri selviämässä , niin jopa taasen jotkut tieosakkaat alkoivat vastustaa hanketta. Nyt ei enää puutu kuin muuta kuin päätökset heidän valituksistaan ja näitä päätöksiä parhaillaan odotellaan, että vihdoinkin päästäisiin tämä tietyö alkamaan, työ, jota niin monet kymmenet kerrat on jo kokouksissa jauhettu. On käsittämätöntä valituksia tehneiden osakkaiden valitukset , joissa he vastustavat tien valtiolle luovuttamista. Jos he työn ja rasitusten pelosta ovat sen tehneet niin varmaan he hakevat itselleen ikuista työtä ja rasitusta korkeimmasta oikeudesta. Jos heidän valituksiensa johdosta koko hanke kumotaan, niin tulevat he varmasti saamaan siitä itselleen ikuisen työn ja rasituksen, kun tie jakotieksi jaetaan, Joka tapauksessa täällä eletään siinä hyvässä toivossa, että pikapuoliin saamme mekin ajella jo kunnollisilla teillä. Erikoisen tunnustuksen ansaitsee tienhoitokunta, joka niin tarmokkaasti ja määrätietoisesti on toiminut tieasian kuntoon saattamiseksi. Paitsi tätä riitaista tiejuttua , on täällä Rautasella tehty myöskin sovinnollista työtä yhteisen hyvän eteen. Yksi tällainen työmuoto on maamiesseuran työ, jota jo toistakymmentä vuotta on Rautasella tehty mitä parhaimmassa sovussa. Maamiesseurapiirin toimintaohjelmassa on ollut myöskin juhlien ja iltamien pitäminen ja entiseen tapaan pannaan nytkin toimeen elok. 23 p:nä Rautasen ns.-talolla kesäjuhlat urheilukilpailuineen , jossa on 1500 m. juoksu, 3-ottelu, johon kuuluu kuula, pituushyppy ja 100 m. juoksu, alle 16-v. 800 m. juoksu ja alle 14-v. 100 m. juoksu. Iltajuhla pidetään klo 20, johon saapuu puhumaan Koiviston maamiesseurapiirin neuvojat, Lisäksi on ohjelmassa näytelmä "Nikodeemuksen kosijat" ja tanssimusiikista huolehtii hyvä jazzorkesteri. Kyllä riittää kuulemista ja näkemistä niin vanhoille kuin nuorillekin. Joukolla maamiesten juhliin.

27.8.1936 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseurapiirin vuosijuhla oli viime sunnuntaina. Päivällä suoritetussa urheilukilpailussa saaautettiin seuraavat tulokset: 3-ottelu (kuula, pituushyppy ja 100 m.): 1) A. Tähkäpää 226,46 pist.; 2) H. Silvennoinen 220,65 pist.; ja 3) A. Saloheimo 220,08 pist. 1500 m. maantiejuoksu: 1) A. Ratia 4,43; 2) T. Kipinoinen 4,36 pist. ja 3) U. Riikonen 4,48. Alle 16-vuotisten 3-ottelu; 1) O. Samuli 197,05 pist.; 2) H.Kolkka 179,67 pist.; 3) O.Eronen 160,53 pist. Alle 14 v. 100 m. juoksu; 1) R. Sorvali 15,5 sek.; 2) R. Toivonen 15,7 sek.: 5) M. Pulli 15,8 sek. Osanottajia oli yhteensä 44. Juhlailtama alkoi ns.-talolla klo 20.Yhteislaulun jälkeen maanviljelijä E. Kaukiainen piti tervehdyspuheen. Runon lausui neiti Sirkka Teräväinen. Esitelmän piti neuvoja U. Tuominen ja laulettua "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa" puhui neuvoja T. Juottonen. Vielä oli ohjelmassa kansantanhuja ja näytelmä "Nikodeemuksen kosijat". Maanviljelijä Johannes Seppä jakoi urheilupalkinnot ja hänen ehdotuksestaan kohotettiin 3-kertainen "hei"-huuto urheilulle. Väkeä oli juhlassa runsaasti .

3.9.1936 Rannan Sanomat Aviol.vih.: Toivo Erland Sorvali ja Elvi Maria Kyytsönen Rautasen kylästä

3.9.1936 Rannan Sanomat Koiviston maamiesseuran johtokunnan kokous pidettiin viime lauanataina ja päätettiin päättyneistä 2-vuotisista laidunviljelyskilpailuista jakaa seuraavat palkinnot: 1. palk. 97 pist. Matti Kaukiainen, Rautanen, 1. palk. 96 pist. Anton Tervahartiala, Rautanen, 2. palk. 92 pist. Simo Tulkki, Rautanen, 2. palk. 91,5 pist. Pellervo Hoikkala, Makslahti, 2. palk. 90 pist. Abram Kaukainen, Rautanen, 3. palk. 88 pist. Aug. Soini, Makslahti, 3. palk. 83 pist. Väinö Peussa, Makslahti, 3. palk. 82 pist. Adam Rainio, Makslahti. Palkintoina päätettiin kunniakirjojen lisäksi antaa rahaa ensimm. palkinnosta 100 mk, toisesta 75 mk ja kolmannesta palkinnosta 50 mk.

11.9.1936 Rannan Sanomat Itkevä patsas. Se itkevä patsas oli ennen täällä Koiviston Kotterlahdessa Kuren Kallen talon luona. Se oli patsas, jossa silloinen rikoksista määrätty raipparangaistus pantiin täytäntöön. Siihen pylvääseen sidottiin rikollinen ja mustalainen Jerma antoi raipat. Mutta sitten sattui kerran niin, että ruoskivatkin viatonta miestä. Neljäkymmentäparia antoivat raippoja onnettomalle, varkaudesta syyttivät. Miehen vakuutukset viattomuudestaan kaikuivat kuuroille korville ja syyttömyys tuli ilmi vasta oikean varkaan kuolinvuoteella jossa tämä tunnusti varkauden tehneensä ja antaneensa viattoman kärsiä. Jumala kosti kuitenkin mustalais Jormolle niin, että hänen jalkansa mätänivät. Siitä alkaen alkoi patsas itkeä öisin niin, etteivät lähellä asuneet ihmiset saaneet yön rauhaa, vaan kaatoivat koko patsaan.

11.9.1936 Rannan Sanomat Naishaltia Koiviston kirkolla. Jokaisella talolla ja rakennuksella oli ennen vanhaan oma haltiansa, kertoili eräs vanha, yhdeksännelläkymmenennellä ikävuodella oleva mummo. Niin sitä oli haltia Koiviston kirkollakin, se oli naishaltia Katriina-niminen. Sama haltia oli jo siinä vanhassa kirkossakin. jonka venäläiset isonvihan aikoina polttivat maan tasalle. Paikkakuntalaiset kuitenkin ehtivät ottaa kirkosta kellot ja upottaa ne meren pohjaan eikä vihollinen niitä saanut mukaansa. Vielä vuosikymmeniä kumisivat kellot myrskyisinä öinä merenpohjassa. Haltia saivat kuitenkin koivistolaiset mairritelluiksi uuteen kirkkoonsa , joka rakennettiin isonvihan jälkeen Koiviston Kirkkosaareen . Tämän kirkon poltti kuitenkin salama ja koivistolaiset rakensivat uuden kirkon mantereelle , juuri sille paikalle, missä nykyinen kirkko sijaitsee. Tämäkään kirkko ei ollut pysyväinen. Se myytiin Viipurin Talikkalan kirkoksi ja tätä kirkkoa Talikkalassa rakennettaessa pystyyn, määräsivät haltiat saarnatuolin paikan. Rakentajat aikoivat laittaa saarnatuolin miesten puolelle, mutta yön aikana naishaltiat purkivat kaiken päivällä tehdyn työn ja lopuksi ei rakentajain auttanut muu kuin muuttaa saarnatuoli naisten puolelle. Tällainen on tarina Koiviston kirkon haltioista, jonka vanhukset aina kertoilivat lapsilleen ja lastenlapsilleen ja tällä tavoin ovat säilyttäneet tuleville sukupolville Koiviston kirkon historian, joka kaikessa lyhykäisyydessään on hyvin selväpiirteinen.

1.10.1936 Rannan Sanomat Kuolleita: Taloll. p. lapsi Ester Sisko Kipinoinen Lemminkylästä 2 kk 27 pva

1.10.1936 Rannan Sanomat Makslahden osuuskaupan r.l. varsinainen syyskokous sunnuntaina 20.9.1936 Makslahden ns. talossa + osuustoiminnallinen illanvietto. ..Seur. illanvietto Römpötillä työväentalossa, Kurkelassa seurantalolla, Rautasella Rautasen ns. talossa ko 23.9

1.10.1936 Rannan Sanomat Martta-yhdistys Koiviston Rautasen kylään. Viime aikoina on Rautasen kylässä ollut naisväen pohdinnan alaisena marttayhdistyksen perustaminen kylään. Tällä viikolla lähetettiin asianmukainen anomus Marttapiiriliitolle Viipuriin, joka antaa neuvoja ja ohjeita perustamistyöhön. Perustava kokous pidetään myöhemmin.

1.10.1936 Rannan Sanomat Myytävänä kohta poikiva lehmä. Abram Kaukiainen, Koivisto, Rautanen

1.10.1936 Rannan Sanomat Rautasen nuorisoseuran vuosikokous pidettiin viime tiistaina seuran omalla talolla alkaen klo 20. Aluksi laulettiin "Ylös nuorten parvi...", minkä jälkeen piti seuran esimies V. Kaukiainen tervehdyspuheen. Sihteeri Aino Inkinen esitti seikkaperäisen vuosikertomuksen ja rahastonhoitaja Sirkka Teräväinen esitti tilikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon perusteella myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili ja vastuuvapaus. Seuran esimieheksi valittiin yksimielisesti entinen esimies V. Kaukiainen. Johtokunnan ehdotuksen mukaisesti päätettiin jo tänä syksynä aloittaa talon laajennus- ja korjaustyöt. Asiasta huolehtimaan valittiin seuran johtokunta. Johtokunta valitsi keskuudestaan varaesimieheksi Johannes Sepän, rahastonhoitajaksi A. Juntusen ja sihteeriksi Aino Inkisen. Valittiin edustajat Etelä-Karjalan ns:n vuosikokoukseen sekä piirin kokouksiin. Valittiin järjestysmiehiksi 6 henkilöä sekä 14-henkinen huvitoimikunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin neiti Martta Orava. Entiset tilintarkastajat valittiin uudelleen sekä pöytäkirjan tarkastajiksi Lempi Koli ja Arvo Kaukiainen. Osanotto kokoukseen oli erittäin runsas ja yksimielisesti päätettiin ryhtyä innokkaasti alkamaan uutta työvuotta.

15.10.1936 Rannan Sanomat Maanviljelijä Anton Ratia 60 vuotta. Viime maanantaina täytti maanvilj. Anton Ratia Koiviston Rautasella 60 vuotta. Isäntä Ratia on paikkakunnallaan tunnettu erittäin ahkeraksi ja tunnolliseksi mieheksi, joka kaikella ahkeruudellaan on työskennellyt pääelinkeinomme maanviljelyksen hyväksi. Myöskin on isäntä Ratia aikaisemmin kuulunut kansakoulun johtokuntaan. Jo sunnuntaina oli suuri joukko naapureita ja sukulaisia saapunut onnittelemaan päivän sankaria, jonka luona vietettiin hetkinen ja kunnioitettiin juhlijaa yhteislauluin.

29.10.1936 Rannan Sanomat Raittiustilaisuuksia alkavalla raittiusviikolla Koivistolla. .. ke 4.11. klo 14 Rautasella, puhuvat herra Talasmo ja opettajat Ravantti ja Qvanten

29.10.1936 Rannan Sanomat Myytävänä kohta poikiva lehmä Matti Kaukiaisella Rautasella

12.11.1936 Rannan Sanomat Myytävänä: puolivuotias orivarsa hyvistä vanhemmista. Os. Makslahti, Rautanen Aleks Teräväinen.

12.11.1936 Rannan Sanomat Kurkkumätätilanne Koivistolla on jonkun verran helpottunut, joskin tautia nyt esiintyy useammassa kylässä. Koska Humaljoella ei pitempään aikaan ole sattunut uusia tapauksia, aloittaa siellä kansakoulu toimintansa huomenna. Nykyään on Koiviston sairaalassa 13 kurkkumätäpotilasta. Kuluneen viikon aikana on Makslahdessa sattunut kaksi tapausta ja Koiviston kauppalassa myöskin kaksi, jotka molemmat ovat yhteiskoululaisia, toinen Kuolemajärveltä ja toinen Uudeltakirkolta. Samoin Rautasella sairastui viime maanantaina yksi alakansakoululainen, ja Kurkelassa on sattunut kaksi epäilyttävää tapausta, jolloin asianomaisille on annettu seerumi. Myöskin Vanhassa kylässä on sattunut yksi tapaus. Rautasen koulu aloitti toimintansa viime maanantaina. Vain lastenkodin lapset ovat eristetyt.

12.11.1936 Rannan Sanomat Kurkkumätä levinnyt jo Koiviston Tetriniemellekin. Rautasen koulu suljettu. Tulirokkotapaus Humaljoella. Kuluneen viikon aikana ei Humaljoella enää ilmennyt uusia kurkkumätätapauksia, ennenkuin viime tiistaina. Tämän viimeksi sattuneen tapauksen vuoksi oli koulun sulkemisaikaa taas jatkettava 10 päivällä. Viime tiistaina todettiin Humaljoella myöskin erään noin 15 vuoden ikäisen tytön sairastuneen tulirokkoon, joten kulkutaudit näyttävät ottaneen Humaljoen oikein tyyssijakseen. Kaikkiin asian vaatimiin toimenpiteisiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi on ryhdytty. Koiviston kauppalassa on myöskin kuluneen viikon aikana todettu yksi kurkkumätätapaus sekä kunnassa on sairastunut yksi, joka kuitenkin lienee saanut tartunnan Säkkijärveltä. Myöskin Koiviston Tetriniemessä on sattunut kaksi kurkkumätätapausta, nimittäin eräs 7-vuotias poika ja 9-vuotias tyttö. Molemmat olivat erittäin vaikeita tapauksia. Sairastunut poika kuoli Koiviston sairaalassa viime tiistaina. Myös Makslahden Kurkelassa on kaksi kurkkumätätapausta todettu viime keskiviikkona. Näiden uusien taudintapausten johdosta on Rautasen koulu suljettu ainakin täksi viikoksi. Samoin on Rautasella kaikki yleiset kokoukset kielletty. Jos tauti siellä pääsisi levenemään, voisi siitä koitua varsin tuhoisat seuraukset, koska kunnan lastenkoti on paikkakunnalla.

5.11.1936 Rannan Sanomat Kuolleita: Taloll. lapsi Heikki Niilo Aukustinp. Tetri Tetriniemeltä 6 v 11 kk 26 pv

19.11.1936 Rannan Sanomat Kurkkumädän levikki Koivistolla laajentunut. Uudellakirkolla sattunut 3 tapausta, Kuolemajärvellä 1, Säkkijärvellä tulirokkoepidemia loppumassa. Koivistolla on kurkkumätä saanut kuluneen viikon aikana yhä laajemman levikin. Niinpä Rautasen lastenkodissa on jo 5 lasta saanut tartunnan. Heidät on eristetty lastenkotiin, jonne on hankittu erikoinen hoitajatar. Muutkin Rautasella sairastuneet on siirretty sinne, koska kunnan sairaalassa on tilan ahtaus, joten lastenkodissa on tällä haavaa on 10 henkilöä hoitoa saamassa. Koiviston kauppalassa on sairastunut 2 lasta sekä sairaanhoitajatar. Humaljoella on todettu yksi tapaus ja Kurkelassa sekä Patalassa kumpaisessakin yksi. Koiviston Saarenpäässä on eräs kolmi-vuotias lapsi sairastunut tulirokkoon. Humaljoella ovat kunnanlääkäri ja paikallinen diakonissa suorittaneet kaksi joukkotarkastusta, jolloin yhteensä noin 70 henkilöä tarkastettiin ja todettiin terveiksi. Kanneljärvellä ei kuluneen viikon aikana ole todettu ainoatakaan kulkutautitapausta. Tulirokkoepidemia Säkkijärvellä näyttää asettuneen. Hoidettavana on edelleenkin viisi potilasta. Uudellakirkolla on kuluneen viikon aikana sattunut kolme kurkkumätätapausta. Nykyään on Uudenkirkon kulkutautisairaalassa hoidettavana 9 kurkkumätäpotilasta. Kuolemajärvellä näyttää kurkkumätäepidemia loppuvan, sillä kuluneen viikon aikana ei sattunut kuin yksi uusi tapaus. Nykyään on kulkutautisairaalassa hoidettavana 3 kurkkumätäpotilasta.

19.11.1936 Rannan Sanomat Koiviston kauppalan Terveydenhoitolautakunta tiedottaa täten, että kaikilla Koiviston kauppalalaisilla, jotka epäilevät sairastavansa kulkutautia, kurkkumätää t.m.s., on tästä lähtien toistaiseksi, kunnes toisin määrätään, oikeus tarkastuttaa itsensä ilmaiseksi Koiviston kunnanlääkärin, tohtori P. Merikallion luona. Samalla huomautetaan, että ne jotka saapuvat vastaanottopaikalle tässä tarkoituksessa, eivät menisi sisälle odotushuoneeseen muitten potilaitten joukkoon, vaan soittaisivat ulko-oven pielessä olevaa soittokelloa ja odottaisivat ulkosalla, kunnes kunnanlääkäri tulee heitä siinä tarkastamaan. Koivistolla marrask. 16 p:nä 1936. Koiviston kauppalan Terveydenhoitolautakunta.

26.11.1936 Rannan Sanomat Kurkkumätätilanne Koivistolla näyttää tällä hetkellä vähän rauhallisemmalta. Humaljoella jossa epidemia eniten on vaikuttanut, ei kuluneen viikon aikana ole sattunut yhtään uutta tapausta. Rautasella on todettu neljä epäilyttävää tapausta ja on siellä lastenkodissa nyt kaikkiaan 10 lasta eristettynä. Kuluvan viikon aikana on kauppalassa todettu yksi, Makslahdessa yksi sekä Vanhassa kylässä kaksi uutta kurkkumätätapausta

3.12.1936 Rannan Sanomat Kuolleita: Taloll. Mikko Kyytsönen Rautaselta 72 v 2 kk

17.12.1936 Rannan Sanomat Aviol. vih. Eino Johannes Spännäri Makslahdesta ja Elli Elsa Römpötti Lemminkylästä

31.12.1936 Rannan Sanomat Kuolleita: Tal. tytär Eliisa Parkki Tetriniemestä 38 v 29 pv

31.12.1936 Rannan Sanomat Urakkatarjous. Huutokaupalla tarjotaan tehtäväksi Makslahden-Rautasen-Kolmikesälän tien Honko-ojan silta kivestä 1 m. x 1 m. Piirustukset ja työselitykset nähtävänä A. Tervahartella Rautasella. Huutokauppa pidetään 10.1.1937 klo 2 paikan päällä. Kirjallisia tarjouksia myös vastaanotetaan. Hoitokunta pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tahi hyljätä tarjoukset. TIEHOITOKUNTA.

31.12.1936 Rannan Sanomat Pylväspuita varastettiin metsästä Koivistolla. Koivistolla on tullut ilmi harvinainen varkaus. Kunnan ja kauppalan yhteisesti omistamalta Rautasen tilalta samannimisessä kylässä todettiin varastetun 9 suurta pylväspuuta sekä läheisestä taloll. Väinö Peussan metsästä Makslahdesta 5 samanlaatuista. kannot oli varas peittänyt sammalilla. Kun asiasta ryhdyttiin ottamaan lähempää selkoa, havaittiin, että puut oli t.k. 17 ja 18 päiväin välisenä yönä autolla tuotu satamaan, missä ne oli ehditty myydäkin. Myyjä ei kuitenkaan ollut ehtinyt vielä saada muuta kuin 8 mk. käsirahaksi, kun puiden luovutus ostajalle ei vielä ollut tapahtunut, varkauden jo tullessa ilmi. Lauantaina saatiin sitten pidätetyksi varas, talollisen poika Kaarle Peussa Makslahdesta. Syyksi tekoonsa ilmoitti hän rahanpuutteen. Käyttämilleen apulaisille hän taas oli selittänyt, että metsä, josta puut otettiin, oli hänen isänsä omaisuutta. P. on tekonsa tunnustanut ja tulee asia esille talvikäräjillä. - Mainittakoon, että kysymyksessä olevanlaisten pylväiden hinta on n. 60 mk. kpl.

8.1.1936 Rannan Sanomat Kulkutautitilanne Koivistolla. Vatnuorin koulua ei avata kurkkumätäepidemian vuoksi. Härkälässä tulirokkoa. Tiedustellessamme Koiviston kunnanlääkäriltä paikkakunnan kulkutautitilanteesta, kertoi hän meille seuraavaa. Joulukuun 16 ja 31 päivien välisenä aikana sattui Koivistolla yhteensä 20 kurkkumätätapausta, joista kauppalassa 5, Humaljoella 1, Makslahdessa 2, Vanhassakylässä 1 ja Vatnuorissa 11. Kuluvan tammikuun aikana on lisäksi kauppalassa todettu 4 ja Vatnuorissa 5 kurkkumätätapausta. Epidemian johdosta on Vatnuorin kansakoulu, jonka piti alkaa toimintansa tänään, määrätty suljettavaksi ainakin kahden tulevan viikon ajaksi. Myöskin 3 tulirokkotapausta on todettu Koivistolla, nimittäin kauppalassa 1 ja Härkälässä 2, joista toinen todettiin t.k. 2 p:nä. Kauppalassa sairastunut on pääsetetty tänään parantuneena sairaalasta.

28.1.1937 Rannan Sanomat Rautasen Marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin Rautasen koululla viime maanantaina alkaen k:lo. 19. Aluksi laulettiin virsi "Jeesus onnen osan oma".. Tämän jälkeen opettajatar Siiri Surakka piti tervehdyspuheen, jossa hän hyvin sattuvasti valaisi naisten tehtävää kodissa ja toivoi, että marttayhdistyksen tuleva toiminta muodostuisi jäsenilleen runsaita tuloksia tuottavaksi. Sen jälkeen neiti Tyyne Akkanen esitti sadun, neiti Hilma Lassi runon ja emäntä Lempi Kaukiainen kertomuksen. Ohjelmassa seurasi useampia lauluja ja väliaika, jonka aikana oli teetarjoilu. Tämän jälkeen alkoi virallinen kokous. Puheenjohtaja opettaja Siiri Surakka selosti sääntöjen merkitystä. Kirjurina toimi em. Ida Sorvali. Päätettiin joka toinen maanantai pitää ompeluilta. Päätettiin anoa pidettäväksi lihansavustamis-, leipomis- ja tallukanvalmistuskurssit kuluvan vuoden aikana. Lopuksi laulettiin "Mun ota käten' Herra ja taluta..." Väkeä oli tilaisuudessa runsaasti.

8.1.1937 Rannan Sanomat Rautasen Sonniosuuskunta r.l:n vuosikokous pidettiin viime sunnuntaina Toivo Sorvalin talossa alkaen klo 15. Puheenjohtajana toimi A. Tervahartiala ja kirjurina V. Kaukiainen. Luettiin osuuskunnan hallituksen laatima vuosikertomus, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Hallituksen erovuoroinen jäsen T. Kyytsönen valittiin uudelleen; varajäseneksi tulivat F. Kaipiainen ja V. Kaukiainen. Esitettiin tulo- ja menoarvioehdotus kuluvalle toimintavuodelle. Keskustelun jälkeen hyväksyttiin ehdotus sellaisenaan. Sen mukaan kannetaan astutusmaksua jäsenlehmiltä 13 mk. ja ei jäsenlehmiltä 35 mk. Sonnin hoidon luontaisetuna päätettiin antaa 4½ kg kauroja osaketta kohti. Sonni sijoitetaan edelleenkin kunnan maatilalle. Hoidosta ja ruokinnasta maksetaan 2000 mk. rahassa ja 450 kg. kauroja. Tämän jälkeen alkoi samassa paikassa Rautasen maamiesseurapiirin vuosikokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin J. Seppä ja kirjuriksi T. Kyytsönen. Luettiin v:n 1936 tilit ja toimintakertomus. Tilintarkastajien lausunnon perusteella myönnettiin rahastonhoitajalle ja johtokunnalle täydellinen tili- ja vastuuvapaus. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin H. Kaipiainen ja T. Seppä. Kokouksen lopussa jaettiin palkinnot jäsenten välisestä kilpailusta kaluston hoidossa ja saivat niitä seuraavat: 1 palkinto (50:-), Konsta Kaipiainen ja Abraham Kaukiainen. 2 p. (30 :-), J. Kälviälä ja T. Kyytsönen. 3 p. (20:-), Matti Kaukiainen.

4.2.1937 Rannan Sanomat Kuolleita: Taloll. vaimo Kristiina Ratia os. Sirkiä Rautasen kylästä ikä 78v 4kk 28pv 4.2.1937 Rannan Sanomat Seurakunnasta muuttavat: Torpparin tr. Sylvia Ristontytär Kettinen Kolkkalasta n:o 3 Mäntsälään

25.2.1937 Rannan Sanomat Kuolleet: Pienviljelijän vaimo Ester Kipinoinen os. Soini Lemminkylästä ikä 24v 29pv

25.2.1937 Rannan Sanomat Kuolleet: Työmiehen leski Matilda Tetri os. Kallonen Tetriniemeltä ikä 65v 6kk 19pv

11.3.1937 Rannan Sanomat Hevosia otetaan halon ja riukujen ajoon Koiviston kunnan metsään Rautaselle, ajomatka 0-1 km. Vetopalkoista ym. asiaan kuuluvista seikoista antaa selvyyden tällä viikolla metsätyönjohtajat sielä metsässä ja myöhemmin allekirjoittanut. Koivistolla 10.3.1937 Mikko Hämäläinen.

18.3.1937 Rannan Sanomat Kuolleet: Talollinen Pietari Parkki Savonniemeltä ikä 62v 8kk 5pv

25.3.199937 Rannan Sanomat Avioliittoon vihityt: Onni Vieno Kouki Kuolemajärveltä ja Sylvi Siviä Römpötti Lemminkylästä

29.4.1937 Rannan Sanomat Kielto. Lampaiden käytön kiellämme omistamiltamme mailta sakon uhalla. Tetriniemellä, 28.4. -37. Juho Tetri, Konsta Peussa, Maria Parkki, Adam Repo, Juho Paikkonen, Matti Tetri, Konsta Parkki, Eva Parkki, Johannes Tetri, Sulo Rokka.

23.6.1937 Rannan Sanomat Koiviston maamiesseuran lannanhoitokilpailut. Koiviston maamiesseuran lannanhoitokilpailut on nyt päättynyt ja seuran johtokunta päätti kokouksessaan t.k. 5 pnä jakaa palkinnot kilpailijoille seuraavasti: 1 palkinnon 92 pistettä saivat Konsta ja Hugo Kaipiainen Rautaselta sekä kunnan maatila. Toisen palkinnon 89 pistettä saivat Matti Kaukiainen ja Abram Kaukiainen sekä 88 pist. Juho Kälvelä, 85 pist. Aleks Seppä ja 81 pist. Väinö Santamo. Kolmannen palkinnon 75 pist. saivat Edvard ja Valfrid Ratia, Mikkeli Kyytsönen, Toivo Seppä ja Aleks Teräväinen sekä 72 pist. Väinö Hoikkala kaikki Rautaselta. Palkintoina jaetaan 1 ja 2 palkinnon saajille esineitä ja muina palkintoina kunniakirjoja.

23.6.1937 Rannan Sanomat Palotarkastus Koiviston kunnan alueella jatkuu parhaillaan. Tarkastettuja alueita ovat Römpötti, Makslahti, Tervahartela, Rautanen sekä joitakin yleisiä rakennuksia Humaljoen kylästä ja joistakin muista kylistä. Palotarkastus joka Koiviston kunnan alueella on vasta ensimmäinen, on osoittautunut aivan välttämättömäksi, sillä muistutuksia uunien suhteen on täytynyt tehdä niin paljon, ompa rakennuksia, joissa koko lämmityslaite on määrätty purettaviksi ja uusittaviksi. Muuten mainittakoon, että yleiset rakennukset ovat läpäisseet tarkastuksen, vain joitakin pikku korjauksia on tehtävä. Tarkastus kestänee melkein koko kuluvan kesän, sillä kylät ovat hajallaan ja tarkastus on vain yhden miehen, palopäällikön huolena. Koska tarkastus on ensimmäinen kunnan alueella, on se yleisön ymmärtämyksen puutteessa jonkunverran tuottanut hankaluuksia. Kehoitetaankin yleisöä suhtautumaan siihen ymmärrtämyksellä, sillä tarkastus on lain määräämä ja tulevaisuudessa tulee säännöllisesti toistumaan kerran vuodessa.

23.6.1937 Rannan Sanomat Koiviston Rautasen martat: Viime sunnuntaina järjestivät Rautasen kylän martat juhlan sikäläisellä ns-talolla. Ohjelmasta mainittakoon Lempi Kaukiaisen pitämä tervehdyspuhe, Siiri Kaukiaisen kertomus, Helvi Kälvelän satu, Saimi Tervaahartialan yksinlauluesitykset ja Hilda Suurhaskon marttakertomus marttojen käynniltä emäntä- ja isäntäpäivillä.Lisäksi oli ohjelmassa laulua ja näytelmä.

23.6.1937 Rannan Sanomat Koiviston kunnanvaltuuston kokous: Rautasen koulun piirustusten hyväksyminen pantiin pöydälle seuraavaan kokoukseen, jotta saataisiin selville, onko nykyinen koulupaikka sopiva.

1.7.1937 Rannan Sanomat Avioliittoon kuulutettuja: Talollisenpoika Nestor Nikolainpoika Loukonen Kolkkalasta ja talollisentytär Milja Marjatta Ratia Koivistolta.

15.7.1937 Rannan Sanomat Avioliitton vihitty: Nestor Loukonen Kuolemajärveltä ja Milja Marjatta Ratia Rautaselta.

12.8.1937 Rannan Sanomat Kuulutus Lasten yleinen rokotus toimitetaan seuraavissa paikoissa ja seuraavina aikoina: Tiistaina 24.8.1937 14.00 Rautasen kunnalliskodissa. Jälkitarkastus toimitetaan seuraavasti: Tiistaina 7.9.1937 klo 14.00 Rautasen kunnalliskodissa. Asianomaisille huomautetaan, että rokotus, jonka toimittaa kunnanlääkäri on pakollinen ja on lain mukaan rokotettava jokainen lapsi, joka tämän vuoden loppuun mennessä täyttää 2 vuotta sekä kaikki ne 15 v nuoremmat lapset jotka ovat aiemmin jääneet rokottamatta tai joissa rokotus ei ole onnistunut.

19.8.1937 Rannan Sanomat Rautasen maamiesseurapiiri vietti kesäjuhlaansa viime sunnuntaina. Päivällä suoritettiin urheilukilpailut, joihin sateisen sään takia osallistui ainoastaan 4 henkilöä. 3-ottelun tulokset: 1) A. Ratia 214,69 pist., 2) A. Sorvali 204,03 pist., 3) H Kolkka 160,85 pist. 1,500 m. juoksu: 1) A. Ratia 4,59, 2) A. Sorvali 5,25, 3) H. Kolkka 5,27. Iltajuhlan ohjelmasta Rautasen ns. talolla alkaen klo 20 mainittakoon seuraavaa: yhteislaulua, tervehdyspuhe maanviljelijä E. Kaukiainen, lausuntaa neiti Edit Qvantenilta ja esitelmä sokierijuurikkaan viljelystä maatalousteknikko U. Tuomiselta sekä varsin pirteästi esitetty näytelmä "Punainen nainen". Yleisöä oli juhlaan saapunut vähän puoleisesti.

2.9.1937 Rannan Sanomat Koiviston kunnanvaltuuston kokouksessaviime perjantaina käsiteltiin ja päätettiin mm. seuraavat asiat: Valtuusto päätti olla jakamatta Rautasen koulupiiriä, sitä paitsi samalla ryhtyä anomaan Rautasen kouluun lisärakennuksen rakentamiselle 3 vuoden lykkäyksen.

2.9.1937 Rannan Sanomat Sukunimemme Kansanen olemme Viipurin l. maaherran päätöksellä N:o 3581 muuttaneet takaisin sukumme entiseksi nimeksi Kansanaho. Koivistolla elokuun 31 p. 1937. Toivo, Alma, Erkki ja Toivia Kansanaho.

16.9.1937 Rannan Sanomat Koiviston nuorisoseurapiirin piiritoimikunnan kokous oli t.k. 8 päivänä Rautasen kansakoululla. Opettaja A. Tuokon johtaessa puhetta päätettiin pitää piirin vuosikokous sunnuntaina lokak. 10 pnä Rautasen nuorisoseuran talolla alkaen klo 14. Paitsi virallisia asioita on luvassa alustus "Nuorisoseurojen suhde muihin paikallisiin seuroihin". Illalla järjestetään juhla samassa paikassa hyvällä ohjelmalla. Toivomuksena on ettei lähiseudun sivistysseurat silloin vietä omia tilaisuuksiaan. Runsas osanotto kokoukseen ja juhlaan on suotava.

7.10.1937 Rannan Sanomat Rautasen nuorisoseuran vuosikokous oli omalla talolla keskiviikkona syyskuun 29 pnä. Laulettua yhteisesti "Ylös nuorten parvi" avasi esimies V. Kaukiainen kokouksen puheella, jossa selosti kuluneen vuoden toimintaa. Kokouksen avaaja valittiin johtamaan puhetta ja sihteeriksi kutsuttiin Aino Inkinen, joka esitti laatimansa vuosikertomuksen. Seuran tilit luki rahastonhoitaja Arvi Juntunen. Tilintarkastajien lausunnon perusteella myönnettiin hänelle ja johtokunnalle täydellinen tili- ja vastuuvapaus. Seuran esimieheksi valittiin Uuno Kaukiainen. Uusiksi jäseniksi johtokuntaan tulivat Tyyne Akkanen ja V. Kaukiainen. Entisistä jäsenistä valittiin Eino Kaukiainen, A. Juntunen ja Elvi Sorvali uudelleen johtokuntaan. Järjestysmiehiksi määrättiin uudelleen Toivo ja Väinö Sorvali, Uuno ja Viljam Kaukiainen, Onni ja Antti Kouki sekä lisäksi Kauno Rikström ja Aug. Hilska. Vahtimestariksi valittiin A. Juntunen, pukuhuoneen hoitajaksi V. Santamo ja ravintolanpitäjäksi Saimi Tervahartiala sekä tilintarkastajiksi V. Santamo ja K. Qvanten sekä varalle V. Kyytsönen ja K. Kaipiainen. Vuoden aikana on taloa vuorattu ja laajennettu. Talkoilla on hankittu suurin osa rakennustarpeita ja seuran miesjäsenet olivat työssä. Opintokerho toimi entiseen tapaan op. K. Qvantenin johdolla ja 10 jäsentä suoritti tutkinnon "kunnallistiedossa". Poismuuttaneen huvitoimikunnan puheenjohtajan Martta Oravan sijaan tuli Tyyne Akkanen. Seuran tulot olivat 9,939:85 ja menot 9,758:75. Johtokunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi V. Kaukiaisen, sihteeriksi Tyyne Akkasen ja rahastonhoitajaksi Arvi Juntusen. Edustajiksi Etelä-Karjalan Nuorisoseuran vuosikokoukseen tulivat Uuno Kaukiainen ja Tyyne Akkanen sekä Koiviston nuorisoseurapiirien kokouksiin johtokunta kokonaisuudessaan.

14.10.1937 Rannan Sanomat Koiviston nuorisoseurapiirin vuosikokous- ja juhla Rautasella viime sunnuntaina. Edustajia 10 seurasta yhteensä 44 henkeä. Koiviston ns. piirin vuosikokous oli viime sunnuntaina Rautasen ns. talolla alkaen klo 14,45. Laulettua "Nuorisoseuramarssin" piti piirin puheenjohtaja op. A. Tuokko tervehdyspuheen ja avasi kokouksen. Puhetta johtamaan valittiin kokouksen avaaja V. Lerkki ja sihteeriksi neiti Alma Akkanen. Sihteeri ja rahastonhoitaja A. Inkinen esitti vuositilit- ja kertomuksen, jotka sellaisenaan hyväksyttiin. Arpajaistilejä tarkastamaan valittiin op. V. Kansanen ja herra V. Lerkki. Pöytäkirjan tarkastajiksi tulivat N. Mamia ja Aarne Akkanen. Piirin puheenjohtajaksi valittiin opettaja A. Tuokon kieltäydyttyä opettaja V. Kansanen. Erovuorossa olevat jäsenet A. Inkinen, V. Kilkkinen ja K. Qvanten valittiin uudelleen sekä V. Kansasen sijaan A. Tuokko. Tilintarkastajiksi tulivat Veikko ja Toivo Lerkki, varalle Tatu ja Samuli Lerkki. Piirivero päätettiin pysyttää entisellään (50:-). Edustajiksi Etelä-Karjalan Nuorisoseuran vuosikokoukseen valittiin opettajat A. Tuokko ja V. Kansanen. Talvijuhla vietetään, jos mahdollista Koiviston nuorisoseuran luona. Tästä päättää lopullisesti piiritoimikunta. Piiritoimikunnan jäsenet Alma Akkanen, Hellin Tähkäpää ja Vilho Rainio valittiin uudelleen. Opettaja V. Kansanen alusti laajasti kysymyksen "Nuorisoseurojen suhteesta muihin seuroihin". Laajan keskustelun jälkeen hyväksyttiinkin alustajan esittämät ponnet. Koiviston nuorisoseurapiirin vuosikokous hyväksyi alueen nuorisoseurojen noudatettavaksi suhteessa muihin järjestöihin seuraavaa: 1) Toimikauden alussa sovitaan kunkin kerhojen harjoitus- ja kokousilloista ja sovitellaan ne niin, ettei samanaikaisesti ole kuin yksi tilaisuus. Nuorisoseurat rajoittakoot ja esittäkööt toisille järjestöillekin saman toivomuksen, toimintamuotojaan niin vähiin, ettei ylikuormitusta jäsenistölle tule. Kukin järjestö erikoistukoon ja hoitakoon sille luonnonmukaisilta näyttävät tehtävänsä. 2) Nuorisoseurat sopivat toisten tahi lähikylien yhdistysten kanssa siitä, että julkisia tilaisuuksia, kuten iltamia ja juhlia ei järjestetä saman aikaisesti vaan sopivasti vuorotellen. Aitienpäivät, pikkujoulut, uudenvuoden vastaanottajaiset ja itsenäisyyspäivien vieton järjestävät kaikki saman kylän järjestöt yhteisesti. 3) Nuorisoseurat ei saa järjestää toimintaansa vahingoittavia tanssi-iltamia ja esittälööt saman toivomuksen myös toisille järjestöille. Pidettäköön toivottavana, etteivät nuorisoseurat luovuttaisi talojaan pelkkiä tanssi-iltamia varten, Jos seura on taloudellisen asemansa takia pakoitettu luovuttamaan talonsa tanssi-iltamia varten, niin perittäköön niistä kaksinkertaisen vuokran ja älköön taloaan luovuttako lauantaiiltatansseihin. Piiritoimikunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi A. Tuokon sekä sihteeriksi A. Inkisen. Puheen eroavalle puheenjohtajalle opettaja A. Tuokolle piti herra A. Inkinen ja hänen ehdotuksestaan valittiin herra Tuokko Koiviston nuorisoseurapiirin kunniapuheenjohtajaksi.

28.10.1937 Kuolleet: Talollisen leski Maria Kallonen os. Loukonen Humaljoelta ikä 89v 8kk 26pv

11.11.1937 Rannan Sanomat Avioliittoon vihityt: Emil Repo ja Aila Amanda Kaalikoski molemmat Lemminkylästä

25.11.1937 Rannan Sanomat Avioliittoon vihitty: Vilho Johannes Kipinoinen Lemminkylästä ja Hilja Maria Kyytsönen Humaljoelta

2.12.1937 Rannan Sanomat Kuolleet: Työmies Eerik Johan Reinikainen Rautaselta 75v 5kk 4pv

9.12.1937 Rannan Sanomat Kuolleet: Työmies Edvart Aleksanteri Tuomaanpoika Suhonen Rautaselta 54v 6kk 21pv

30.12.1937Rannan Sanomat Avioliittoon vihitty: Eemil Nieminen ja Dagmar Eloranta molemmat Rautaselta.

11.1.1938 Rannan Sanomat Hiihtokilpailut Rautasella. Rautasen nuorisoseura toimeenpani hiihtokilpailut miehille 10 km matkalla loppiaisena tk 6 pnä. Parhaat tulokset 1.) K Koli 52.00 2.) A Kaukiainen 53.44 3.) T Hoikkala 55.25. Samana päivänä alkaen klo 20 oli nuorisoseurantalossa iltama. Kun oli laulettu "ylös nuorten parvi" piti opettaja K Qvanten puheen. Lausuntaa esittivät neidit Sirkka Teräväinen ja Edit Qvanten. Lisäksi oli opintokerholaisten esitelmä, lyhyt näytelmä ja hauska ilveily.

18.1.1938 Rannan Sanomat Rautasen Martoilla Oli vuosikokous kylän kansakoululla torstaina t.k. 13 p:nä alkaen klo 15. Kokous, johon oli saapunut kolmisenkymmentä marttaa, aloitettiin Marttojen laululla. Tervehdyspuheen piti emäntä Lempi Loukiainen, joka laajasti selosti yhdistyksen toimintaa. Emäntä Ida Sorvali esitti vuosikertomuksen. Rahastonhoitaja, emäntä Hilda Suurhasko teki selkoa yhdistyksen tiliasemasta. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin konsulentti, neiti Rantamäki ja sihteeriksi neiti Hilja Inkinen. Vuosi- ja tilikertomus hyväksyttiin sellaisenaan. Keskusteltiin johtokunnan laatimasta työsuunnitelmasta, joka pienin muutoksin hyväksyttiin. Valittiin virkailijat kuluvalle vuodelle. Puheenjohtajaksi v. 1938 tuli emäntä Lempi Kaukiainen, sihteeriksi emäntä Siiri Kaukiainen, rahastonhoitajaksi emäntä Hilda Suurhosko ja tilintarkastajiksi isännät Edvard Ratia ja Johannes Seppä. Edustajiksi piiriliiton kokoukseen valittiin emännät Olga Kaipiainen ja Hilda Suurhosko. Kannattavia jäseniä päätettiin ottaa (maksu 10:- vuodessa). Jäsenmaksu toimivilta jäseniltä pysytettiin entisellään eli Smk 5:-. Neiti Rantamäki piti laajan esitelmän marttatyöstä mainiten että 1938 on ohjelmassa valovuotena. Kokous, joka oli hyvin antoisa, päätettiin laululla "Riennä riemuin eespäin vaan".

18.2.1938 Rannan Sanomat Hiihtokilpailut Rautasella järjesti Rautasen maatalouskerhoyhdistys viime keskiviikkona Osanottajia oli 12 tyttöä ja 10 poikaa. Tytöt hiihtivät 2 km ja pojat 4 km. Sijoitus oli seuraava. Tytöt: 1) Siviä Lassi, 2) Maila Römpötti, 3) Eila Teräväinen. Pojat: 1) Olavi Hohenthal, 2) Heikki Kyytsönen, 3) Unto Teräväinen. Kilpailuja seuraamassa oli innostunut nuorisojoukko. Illalla pidettiin kansakoululla illanvietto, jossa neuvoja M. Koli puhui ja kerholaiset esittivät monipuolista ohjelmaa.

22.2.1938 Rannan Sanomat Kuolleet: Talollisen leski Liisa Loukonen os. Tulkki Savonniemestä 83v 7kk 6pv

1.3.1938 Rannan Sanomat Kuolleet: Työläisen lapsi Toimi Johannes Nalli Tetriniemeltä 1v 10kk 24pv

4.3.1938 Rannan Sanomat Ampumatoiminta Koiviston suojelukunnassa. Koiviston suojeluskunnan ampumakasvatuslautakunnan kokouksessa eilen vahvistettiin ampumaohjelma kuluvaa vuotta varten, 11.9 SAL:n luokkakokeita kyläosastottain. Valvojat Rautasella V Kaukiainen ja J Seppä.

24.3.1938 Rannan Sanomat Sk.-uutisia Koivisto. Koiviston vapautuksen 20-vuosijuhlat järjestetään Koiviston suojeluskunnan toimesta huhtikuun 24 p:nä. Suojeluskunta kokoontuu suojeluskunnan taloon klo 9, josta mennään kirkkoon juhlajumalanpalvelukseen klo 9,40. Jumalanpalveluksen yhteydessä vannovat sk.-alokkaat suojeluskuntavalan. Klo 13 suoritetaan katselmus ja ohimarssi torilla. Klo 15,35 alkaa päiväjuhla, jonka ohjelmassa on Johanneksen suojeluskunnan soittokunnan esittämää torvisoittoa. luutn. Autereen puhe, kuorolaulua ja lausuntaa. Klo 19 alkaa arvokasohjelmainen iltajuhla. Ohjelmassa on kaksi puhetta, kuorolaulua, yksinlaulua, lausuntaa, pakina, esitelmä ja vapaa sana sekä näytelmä "Pohjoismyrsky". Kauppalan poikaosastolaiset kokoontuvat suojeluskunnan taloon lauantaina t.k. 26 pnä klo 14. Humaljoen poikaosastolaiset kokoontuvat Humaljoen nuorisoseuran taloon sunnuntaina t.k. 27 pnä klo 15. Tärkeä harjoitus, johon jokaisen poikaosastolaisen on saavuttava.

8.4.1938 Rannan Sanomat SK-uutisia. Koiviston harjoitukset Rautasella sunnuntaina t.k. 10 päivänä klo 12

12.4.1938 Rannan Sanomat Marttatyötä Koiviston Rautasella. Maaliskuun lopulla oli Rautasen Martoilla vuodevaatteiden valmistuskurssit, joilla oli seitsemän osanottajaa. Johtajana toimi konsulentti Liisanantti. Kurssilaisille opetettiin lokeropatjantekoa, vanupeitteiden, tyynyliinojen ja lakanoiden valmistusta. Päättäjäisiksi järjestivät kurssilaiset ohjelmallisen illanvieton A. Kaukiaisen taloon, jossa kurssit pidettiin. Sunnuntai-iltana oli Rautasen Martoilla runsasohjelmainen iltama nuorisoseuran talossa. Kun aluksi oli laulettu Marttojen laulu, piti rouva P. Näkki tervehdyspuheen. Runon "Tyhjin käsin" lausui A. Hohenthal, Tilda Suurhasko luki kertomuksen. Naiset lauloivat kaksiänisesti "Tuhanten rantain partahilla" ja "Olet maamme armahin..." Kuoroa ohjasi Opettaja Anna Hiltunen. Konsulentti M. Haltia piti mielenkiinnolla kuullun esitelmän marttatyön synnystä ja merkityksestä. Runon "Keväälle" lausui Hilma Lassi. Konsulentti Liisanantti esitelmöi hedelmänviljelyksestä. Runon lausui S. Kaipiainen. Kun Martat olivat esittäneet näytelmän "Odottamattomia vieraita", päättyi juhla Maamme-lauluun. Yleisöä oli tilaisuudessa erittäin runsaasti.

19.4.1938 Rannan Sanomat Koiviston vapautumisen 20-vuotisjuhlille saapuville kyläosastojen lotille ja suojeluskuntalaisille ja samoin kaikille paikallisosastolle huomautetaan, että autot välittävät liikennettä seuraavan aikataulun mukaan: Sunnuntaina 24 pnä klo 7.45 lähtee auto Humaljoelta Lenkkerin kaupan luota ja maanteisen risteyksestä, klo 8.45 lähtee kaksi autoa Humaljoen ns talon luota ja maantien ristyksestä, klo 7,45 lähtee auto Rautaselta ns. talon luota, klo 8 lähtee auto Römpötiltä kahvilaKeksuksen luota, klo 8.15 lähtee auto Makslahdesta ns. talon luota, klo 7.45 lähtee auto Kiiskilästä kansakkoulun luota ja klo 8 lähtee auto KurkelastaValfrid Hoikkalan luota. Juhlan päätyttyä tapahtuu kuljetus takaisin. Maksu on puolet linja-autojen tavallisesta taksasta.

19.4.1938 Rannan Sanomat Koiviston vapauttamisen 20-vuotisjuhlat. Sunnuntai 24 päivä huhtikuuta on omistettu Koiviston vapauttamisen ja suojeluskunnan perustamisen 20-vuotismuistolle. Juhlien ohjelma on valmistunut ja suoritetaan se seuraavasti: Klo 8 kokoontuu lippukulkue ja välittömästi tämän jälkeen käydään hautausmaalla, jossa toimitetaan seppeleiden lasku vapaussodassa kaatuneiden vainajien haudoille. Klo 9 on kaikilla lotilla ja suojeluskuntalaisilla kokoontuminen vanhassa suojeluskuntatalossa. Klo 9,40 järjestäydytään kirkkoon menoa varten. Klo 10 on kirkossa juhlajumalanpalvelus ja sen jälkeen sk-vala. Klo 13 suoritetaan torilla katselmus ja ohimarssi. Klo 13,30 kokoontuvat joukot uudelleen suojeluskuntatalolle, jossa on kahvi- ja voileipätarjoilu. Samassa paikassa alkaa klo 15,30 päiväjuhla seuraavalla ohjelmalla; Torvisoittoa, Johanneksen sk:n soittokunta; lausuntaa, taiteilija Pekkola; kuorolaulua, Koiviston mieskvartetti, joht. tireht. Peippo; puhe, res.-luutn. Autere; torvisoittoa. Päiväjuhlaan on kaikilla vapaa pääsy. Klo 19 alkaa uudessa suojeluskuntatalossa 20-vuotisjuhla seuraavalla ohjelmalla: Torvisoittoa, Johanneksen sk:n soittokunta, joht. kapellimest. Heimola. Tervehdyspuhe, opett. Lehtonen; yksinlaulua, opettajatar Niemelä; historiikki, opettaja Ravantti. Väliaika. Torvisoittoa. Juhlapuhe, rovasti Kansanaho; kuorolaulua, Koiviston mieskvartetti; lausuntaa, taiteilija Pekkola; sotilasaiheinen esitelmä, luutn. Autio. Vapaa sana. Vapaussota-aiheinen näytelmä "Pohjoismyrsky". Maamme. Pääsyliput juhlaan maksavat Mk 8:- ja 5:-.

22.4.1938 Rannan Sanomat Puutarhakursseja Koiviston Rautasella. T.k. 11 ja 12 päivinä järjestettiin Rautasella puutarhakursseja. Maanantaina pidettiin kurssi Suurhaskon talossa sekä tiistaina K. Kaipiaisen talossa ja A. Kaukiaisella. Kurssin johtajana toimi neuvoja neiti Liisanantti. Kurssilaisille opetettiin tärkeimpiä kevään aikana puutarhassa esiintyviä seikkoja. Keskiviikkona järjestettiin Kaukiaisella kurssit kotijuuston valmistuksesta. Kursseilla oli toistakymmentä osanottajaa.

22.4.1938 Rannan Sanomat Lotille, suojeluskuntalaisille ja poikaosastolaisille, jotka muista kyläosastoista saapuvat Kauppalassa vietettäville Koiviston vapautumisen 20-vuotisjuhlille…(kuljetukset)… Jokaisen juhliin saapuvan s.k.miehen varusteisiin kuuluu kivääri, pistin ja yksi panoslaukku sekä kuusenhavu kiinnitettynä lakin vasemmalle puolelle

26.4.1938 Rannan Sanomat Niin kauan kuin meillä on puolustustahtoa, säilytämme saavutetun itsenäisyytemme.. maakunnan väestö eli sunnuntaina voimakkaan isänmaaallisen juhlatunnelman vallassa...vuosipäivä Koivistolla (pitkä selostus)

26.4.1938 Rannan Sanomat Perheiltaman järjestivät Koiviston Rautasen maatalouskerholaiset t.k. 20 pnä Rautasen ns. talossa. Yhteiseti lauletun "Karjalan termähill" jälkeen piti Olavi Hohenthel tervehdyspuheen. Lausuntaa esitti Lilja Kaipiainen, Irma Hohental ja Sofia Kaipiainen. Neuvoja Matti Koli esitelmöi mehiläisten hoidosta. Kertomuksas lukivat Unto Teräväinen, Erkki Eskola ja Helli Hovi. Pakinan esitti V. Hohenthal ja kronikan Erkki Eskola. Maila Römpötti piti esitelmän hedelmäpuiden istutuksesta. Siviä Lassi ja Lahja Kaipiainen esittivät kaksinlaulua. Vielä oli ohjelmassa Vaalimo Hannulan näytelmä: "Kieppolan kerho" ja tilaisuuden lopuksi laulettiin "Tätä peltoa kynteli".

29.4.1938 Rannan Sanomat Opintokerhotyö Koiviston Rautasella. Kuultuamme, että Rautasella on talvikauden aikana harrastettu opiskelua samoin kuin aikaisempinakin talvina, pyysimme opintokerhon johtajaa, opettaja Qvantenia kertomaan nyt päättymässä olevan työn vaiheista ja tuloksista. - Teette kysymyksen hyvin sopivana aikana, vastasi haastateltavamme, sillä meillä alkaa työ tältä talvikaudelta olla päättymässä. Osa kurssilaisista suoritti tutkinnon viime sunnuntaina, vaikka varsinaiset opintokerhon päättäjäiset järjestetään vasta toukokuussa. - Paljonko nuorisoseuran opintokerhossa on tänä talvena oiiut opiskelijoita? - Kurssilaisia on ollut toistakymmentä. Heistä voinee ainakin 12 suorittaa tutkinnon oppikirjassa, jota tänä talvena on luettu, nim. Leiviskän "Maat ja kansat". Tuottaako tutkinnon suorittaminen vaikeuksia opiskelijoille? - Hyvin tavallista on, että jokainen opiskelija, joka talvikauden on ollut mukana, selviytyy verrattain helposti asetettavista kysymyksistä. Tällä kertaa asetettiin jokaisen tenttiin tulleen vastattavaksi kolmattakymmentä kysymystä, joista vähintäin kymmeneen kysymykseen oli vastattava. Yleensä on tulostasoa pidettävä tyydyttävänä. Moni ehti vastata pariinkymmeneen kysymykseen eräiden tyytyessä vastaamaan vain kymmeneen kysymykseen. - Tukeeko valtio työtänne avustuksella? - Olemme saaneet vuosittain määrätyn apurahan työtämme varten. Suurihan avustus ei ole, mutta vähäisempikin apu on paikallaan tässä nuorison hyväksi suoritettavassa tärkeässä työssä. Kylän nuorison keskuudessa on jatkuvaa harrastusta ja innostusta. Olemme työskennelleet vuosi vuoden jälkeen ja uskon tämän innostuksen jatkuvan vastaisuudessakin. Niinkuin mainitsin, järjestää opintokerhomme ohjelmallisen päättäjäistilaisuuden. Tilaisuus tulee järjestettäväksi toukokuun aikana lähemmin määrättävänä päivänä.

6.5.1938 Rannan Sanomat Lottatyötä. --- Rautasen lotat Työskentelevät lähimpänä päämääränään Koiviston lottapiirin kesäjuhlat Makslahdessa, mainitsi lottain puheenjohtaja, lotta Salminen. Olemme saaneet esittääksemme kansantanhuja, joita nyt harjoittelemme. Talvikauden kuluessa olemme kokoontuneet yhteisiin ompeluiltoihin ja huhtikuussa järjestimme ohjelmallisen iltaman.

10.5.1938 Rannan Sanomat Kuolleita: Työmiehen leski Maria Kaipiainen os. Sirkiä Kaipialasta 82 v 1 kk 7 pv

10.5.1938 Rannan Sanomat Äitien päivä - juhlien päivä. Äitien päivää vietettiin Koivistolla.. Koiviston yhteiskoulussa, Mannolassa nuorisoseurantalolla, Vanhakylän kansakoululla, Makslahden rukoushuoneella, Vatnuorin kansakoululla…Rautasen ns-. talossa vietettiin äitienpäivää sunnuntaina. Ohjelma alkoi klo 10 yhteisesti lauletulla virrella 284. Milja Repo lausui tervehdysrunon. Opettaja Qvanten piti puheen kasvatuksen tärkeydestä. Kaino Tulkki ja Tyyne Akkanen esittivät lausuntaa. Oppilaat esittivät vuoropuheluja. Laila Suurhasko ja Saimi Kaukiainen lukivat kertomuksia. Lopuksi laulettiin "Oi katsopa lintua ". Kaikille juhlaan saapuneille tarjottiin kahvit

10.5.1938 Rannan Sanomat Opintokerhotyö Koiviston Rautasella. Talvinen opiskelu Rautasen opintokerhossa on päättynyt ja kesäloma on alkamassa. Varsinaiset päättäjäiset pidetään ensi sunnuntaina, jolloin ns. talossa on iltama. Puheen pitää kerhon johtaja, opettaja Qvanten

10.5.1938 Rannan Sanomat Sk.-uutisia: Koivisto:Huomenna keskiviikkona on harjoitus Rautasen osastolla alkaen klo 19 kansakoululla

13.5.1938 Rannan Sanomat Kielto. Laillisen edevastuun uhallakielletään metsästys ja kaikenlainen laiduntaminen Kuolemajärven Kolkkalan N:o 5 ja Laasolan N:o 2 kylien mailla. T. Villa, K. Hietanen, M. Rastas, M. Akkanen, S. Mäkeläinen

17.5.19938 Rannan Sanomat Rautasen ns. opintokerho toimeenpani iltaman viime sunnuntaina. Aluksi laulettiin Karjalisten laulu. Yleisön lausui tervetulleeksi opintokerhon johtaja, opettaja Qvanten selostaen samalla opintokerhon toimintaa ja jakaen opintokirjat. Lausuntaa esittivät Viljam Kaukiainen ja Kaino Tulkki. Esitelmän piti Tyyne Akkanen. Opettaja Tuokko puhui vapauden ja ja sivistyksen markityksestä kansakunnan elämässä. Lisäksi oli ohjelmassa myös huvinäytelmä. Yleisöä oli tilaisuudessa kohtalaisesti.

11.6.1938 Rannan Sanomat Osuuskauppajuhla Tetriniemessä. Sunnuntaina oli Humaljoen osuuskauppa "Yritys" järjestänyt juhlan sivumyymälänsä Tetriniemen asiakkaille. Juhlatilaisuus pidettiin myymälän pihamaalla. Yleisöä oli kauniin sään houkuttelemana saapunut satamäärin. Tilaisuus alettiin laulamalla "Karjalaisten laulu". Myymäläneuvoston jäsen , maanviljelijä V. Venäläinen lausui pitämässään tervehdyspuheessa yleisön tervetulleeksi. Liikkeenjohtaja J. Rokka esitti myymälän toimintakertomuksen ja tilikertomuksen vuodelta 1937, jotka muistutuksitta tyydytyksellä hyväksyttiin. Kun oli laulettu Kansalaislaulu, piti S.O.K:n neuvoja Kanto laajasisältöisen osuustoiminnan saavutuksia valaisevan puheen. Pidetyssä kokouksessa toimi puheenjohtajana U. Sestola ja pöytäkirjan tekijänä myymälänhoitaja U. Setälä Kokouksen ja juhlan loputtua tarjottiin kaupan puolesta teet kaikille mukanaolijoille, - Samassa yhteydessä järjesti kauppa urheilukilpailut nuorelle väelle. Poikien kilpailuihin osallistui 19 ja tyttöjen 15 osanottajaa. Parhaat tulokset poikien 100 m:n juoksussa: 1) P. Kettinen 15,8, 2) V. Jakki 17,00, 3) A. Suurhasko 17,0, 4) A. Setälä 17,1, 5) V. Torkkeli 17,2; pituushyppy: 1) V. Torkkeli 6,30 (tulos on hyvä nuoren pojan saavuttamaksi). 2) P. Kettinen 5,75, 3) V. Jakki 5,45 4) A. Setälä, sama tulos 5) A. Suurhasko5,42, - Tyttöjen 100 m:n juoksussa olivat parhaat tulokset 1) Raili Tetri 16,8, 2) Iida Rastas 17,2, 3) Impi Sirkiä 17,8.

21.6.1938 Rannan Sanomat Aviol. vih.: Konsta Matikainen Tetriniemestä ja Hilja Tulkki savonniemestä

21.6.1938 Rannan Sanomat 529 Marttaa Koiviston Marttayhdistyksessä. Koivistolla toimii Koiviston, Humaljoen, Härkälän, Kiiskilän, Makslahden, Rautasen, Tiurinsaaren ja Vatnuorin marttayhdistykset. Toimihenkilöinä ovat: …Rautasella Lempi Kaukiainen, Ninna Päkki, Siiri Kaukiainen ja Hilda Suurhaasko. .. Vuoden kuluessa on järjestetty retkeilyjä, kursseja ja kilpailuja 33 sekä juhlia ja iltamia 26. Marttojen järjestämissä tilaisuuksissa on ollut kävijöitä yhteensä 9721 henkilöä

5.7.1938 Rannan Sanomat Koiviston Rautasen maamiesseuralla oli onnistuneet juhlat kilpailuineen ja iltamineen sunnuntaina. Viime sunnuntaina oli Rautasen maamiesseuran kesäjuhlat, joita suosi kaunis sää. Päivällä pidettyihin kilpailuihin osallistui yhteensa lähes 30 kilpailijaa. Ottelussa oli erittäin tiukka kilpailu ensimmäisten miesten kesken. Lajeina oli 100 m, 1,500 m, kuula, pituus ja kolmiloikka. 1) A. Sorvali 363,2 pist., 2) V. Luukka 362,88 pist., 3) A. Ratia 363,83 pist., 4) T. Inkinen 361,3 pist. Osanottajia oli 8. 20 km:n pyöräily: 1) K. Puhakka 32,50, 2) K. Vilkki 33,57,5, 3) N. Hiiri 34,03,5, 4) V. Hietanen 34,04,5. Osanottajia oli 10. 800 metrin juoksu alle 15 v. pojille: 1) H. Potinkara 2,35, 2)A. Kouki 2,36, 3) E. Suurhasko 2,37. Osanottajia oli 8. Samana iltana pidettiin nuorisoseuran talossa päättäjäisiltama, jossa suoritettiin kilpailujen palkintojenjako. Ohjelman suoritus aloitettiin laulamalla: Mä olen talonpoika vaan... Hra J. Seppä piti tervehdyspuheen ja Lilja Repo esitti lausuntaa. Juhlapuheen maanviljelyksen kehityksestä piti opettaja Laiho. Rikassisältöinen puhe seurattiin mielenkiinnolla. Näytelmä "Hän ja hänen pehtoorinsa" esitettiin sujuvasti. Yleisöä oli päivällä pidettyjä kilpailuja seuraamassa runsaasti, samoin iltamassa oli täysi huone.

2.8.1938 Rannan Sanomat Hukkumistapaus Koivistolla. Nuori tyttö hukkui Rautasella sunnuntaina. Sunnuntaina keskipäivällä noin klo 13 ajoisssa oli joukko Koiviston kunnan lastenkodin hoidokkeja mennyt uimaan Rautasella. Aune Montonen ja Sylvi Kaipio uivat muista hiukan etempänä. Yhtäkkiä he alkoivat huutaa apua ja hetki sen jälkeen painuivat molemmat syvyyteen. Lähellä olleet pojat saivat Montosen pelastettua, mutta Kaipio joului olemaan vedessä noin 15 minuutin ajan. Aikuisten henkilöiden sekä paikalle kutsutun lääkärin toimesta annettiin onnettomuuden uhrille tekohengitystä useamman tunnin ajan, mutta tuloksetta. Onnettomuuden uhriksi joutunut Kaipio oli 11 vuoden ikäinen. Hän oli hoidokkina lastenkodissa ja kävi kansakoulua. Hän lienee hätääntynyt uidessaan, sillä hän oli uimataitoinen

23.8.1938 Rannan Sanomat Surullinen tapaus Koivistolla. Tyttönen sai tulen vaatteisiinsa - Häntä hoidetaan Koiviston sairaalassa. Äskettäin tapahtui Tetriniemellä surullinen tapaus. Iida Sanelma Rastas-niminen tyttönen sai saunaa lämmittäessään jostakin syystä tulen vaatteisiinsa. Vaatteet paloivat tyttösen yltä miltei kokonaan, ennen kuin apu ehti paikalle. Hänen toinen puoli ruumiistaan paloi sangen pahoin. Heikossa tilassa hänet tuotiin Koiviston sairaalaan hoidettavaksi. Tiedustelimme tohtori Merikalliolta hänen vointiaan, tohtori mainitsi tytön voivan olosuhteisiin katsoen tyydyttävästi. Tällä hetkellä hänessä on kuumetta. Toiveita paranemisesta on. Tapaturman uhri on 10 vuoden ikäinen.

9.9.1938 Rannan Sanomat Marttatoimintaa Koiviston Rautasella. Eilen alkoivat Rautasella Eino Tervahartialan talossa säilöämiskurssit Rautasen ja lähiympäristön naisille. Mukana oli suuri joukko emäntiä ja neitosia oppimassa marjojen ja hedelmien säilöämistä. Kurssit jatkuvat tänään. Huomenna on neuvontatilaisuus seppeleiden sidonnassa. Kurssien opettajana toimii neuvoja neiti Liisanantti.

27.9.1938 Rannan Sanomat Marttojen syysjuhla Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina järjestettiin Rautasen kansakoululla marttojen toimesta juhla, johon saapui yleisöä salin täydeltä. Juhla alkoi klo 14 yhteisesti lauletulla virrellä. Lempi Kaukiainen piti tervehdyspuheen lausuen yleisön tervetulleeksi. Opettajatar Edit Qvanten lausui runon "Viljelyksen kehitys". Opettaja Qvanten piti puheen nuorison suhteesta vanhempiin. Seuranneella väliajalla oli järjestetty teetarjoilu. Ohjelma alettiin laulamalla yhteisesti Marttojen laulu. Ida Sorvali lausui A. Hietalahden kirjoittaman runon. Siiri Kaukiainen esitti hauskaan tyyliin laaditun matkapakinan Terijoella kesällä vietetyiltä emäntien lomakursseilta. Neuvoja Eila Liisanantti piti valaisevan esitelmän varteenotettavista seikoista marjojen säilöämisessä. Vielä esitettiin vuorokeskustelu ja onnistunut tilaisuus päätettiin laulamalla yhdessä "Soi kiitokseksi Luojan...".

4.10.1938 Rannan Sanomat Kuolleita: Talollisen poika Nikolai Parkki Tetriniemestä 25v 4kk 5pv

18.10.1938 Rannan Sanomat Tarkastusyhdistyksen kokous Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina pidettiin Rautasella nuorisoseuran talossa Rautasen tarkastusyhdistyksen vuosikokous. Puhetta johti T. Inkinen ja pöytäkirjan tekijänä toimi K. Kaipiainen. Kokous hyväksyi sille esitetyt vuosi sekä tilikertomuksen. Tilintarkastajain lausunnon perusteella myönnettiin tilivelvollisille tili- ja vastuuvapaus. Samoin hyväksyttiin toimintakertomus, joka oli laadittu samalla 10-vuotiskertomukseksi, koska yhdistys tulee toimineeksi 10 vuotta. Myöskin hyväksyttiin johtokunnan laatima talousarvio tulevaa toimintakautta varten. Seuran perustajajäsen ja vuotta puheenjohtajana toiminut T. Inkinen pyysi vanhuuden tähden eroa johtokunnan jäsenyydestä. Hänelle lausuttiin kiitokset uutterasta toiminnasta ja uudeksi esimieheksi valittiin K. Kaipiainen. Johtokuntaan valittiin Armas Rousku ja E. Ratia.

8.11.1938 Rannan Sanomat Kuolleet: Karjakon lapsi Jaakko Parkki Tetriniemestä 1kk 3pv

8.11.1938 Rannan Sanomat Marttojen tallukaskurssit Koiviston Rautasella. Viikon vaihteessa päättyvät Koiviston Rautasella marttojen järjestämät yhden viikon kestäneet tallukoiden valmistuskurssit. Kurssien johtajana toimi piiriliiton neuvoja, neiti Lyydia Ruutiainen apunaan neuvoja, neiti Liisanantti. Kurssipaikkana oli lastenkoti ja kurssilaisia oli mukana 28. Viime torstaina oli valmiiden jalkineiden näyttely sekä ohjelmallinen illanvietto. Yhteislaulun jälkeen piti kurssilainen Lempi Kaukiainen tervehdyspuheen. Runon "Syksyllä" lausui kurssilainen Anna Hohethal. Siiri Kaukiainen luki kertomuksen kenkien hoidosta. Ansiokkaan esitelmän mansikoiden viljelystä piti neuvoja, neiti Eila Liisanantti. Kursseista ja kurssilaisista laaditun kronikan esitti kurssilainen Tyyne Akkanen. Huvittava pilaesitys "kolme morsianta" kurssilaisten esittämänä herätti suurta hilpeyttä. Unto Rautiainen luki kertomuksen ja Lempi Kaukiainen piti loppupuheen, jonka jälkeen laulettiin yhteisesti. Väliajalla oli teetarjoilu. Kurssijoukon lisäksi tilaisuudessa oli muuta yleisöä runsaasti.

18.11.1938 Rannan Sanomat Maatalousnäyttely Koivistolla v. 1940 maamiesseuran täyttäessä silloin 40 vuotta. Koiviston maamiesseuran syyskokous oli Rautasen ns:n talossa t.k. 15 pnä. Kokouksen puheenjohtajana toimi E. Kaukiainen ja sihteerinä T. Juottonen. Erovuorossa olevat johtokunnan varsinaiset jäsenet A. Piispanen, O. Rokka ja A. Mäkeläinen valittiin uudelleen, samoin varajäsenet A. Heino ja J. Hovi. Tilintarkastajiksi tulivat K. T. Mannonen ja E. Mäkeläinen, varalle M. Koli ja R. Hilska. tulo- ja menoarvio, joka päättyi 45.000 markkaan, hyväksyttiin. Laadittiin toimintasuunnitelma ja järjestetään ensi vuonna m.m. kilpailuja sokerijuurikkaiden viljelyssä sekä lannan- ja metsän hoidossa. Lähempiä tietoja edellä mainituista kilpailuista saa asianomaisilta neuvojilta. Päätettiin ryhtyä valmistaviin toimenpiteisiin maatalousnäyttelyä varten v. 1940, jolloin Koiviston maamiesseura täyttää 40 vuotta. Palstaviljelystä järjestetään mikäli kunta ja valtio tarkoitukseen varoja myöntävät.

18.11.1938 Rannan Sanomat Maatalouskerholaisten juhla Koivistolla. Keskiviikkona oli Rautasen nuorisoseuran talossa maatalouskerholaisten juhla runsaalla ja monipuolisella ohjelmalla. Karjalaisten laulun jälkeen piti Olavi Hohenthal tervehdyspuheen lausuen yleisön tervetulleeksi kerhonuorten järjestämään tilaisuuteen. Lausuntaa esittivät Lilja Kaipiainen ja Irma Hohenthal. Juhlassa mukana ollut agron. Sokka piti valaisevan ja mielenkiinnolla seuratun puheen kerhotoiminnan merkityksestä nuorille. Puheen jälkeen esitti metsänhoidon neuvoja Jukalainnen elokuvaohjelman metsätaloudesta. Ennen väliaikaa oli vielä kaksinlaulua, jota esittivät Aino Tulkki ja Eila Teräväinen. Väliajan jälkeen laulettiin yhteisesti "Työ Suomen hyväks uhratkaamme...", jonka jälkeen Sofia Kaipiainen esitti kerhotoimintakertomuksen sekä mielenkiintoisen matkakuvauksen Helsingin maatalouskerhojuhlille tekemältään matkalta. Ohjelmassa seurasi sitten hauska huvinumero "Kanamuori" sekä kerhotyötä käsittelevä "kronikka", jonka esitti Lilja Kaipiainen. Maatalousneuvoja Koli piti puheen, minkä jälkeen ansioituneimmille kerholaisille jaettiin palkinnot päättyneen kesän aikana suoritetusta kerhotyöstä. Kiertopalkinnon sekä 25 markan suuruisen talletuskirjan sai Sofia Kaipiainen. Toisena palkintona jaettiin 15 markan suuruiset talletukset Lilja Kaipiaiselle ja Jaakko Rokalle. Kolmantena palkintona oli 10 markan talletukset, jotka saivat Eeva Pulli, Olavi Hohenthal. Eero Römpötti ja Viljo Hohenthal. Tilaisuudessa oli runsaasti nuorta joukkoa sekä aikuisia ja kaikki olivat iltaansa tyytyväisiä.

9.12.1938 Rannan Sanomat Aviol.vih.: Eino Ensio Kipinoinen Lemminkylästä ja Iida Hentula Humaljoelta

22.12.1938 Rannan Sanomat Etusivulla ilmoitus: Koiviston sk:n Rautasen kyläosasto järjestää tanssi-iltaman Rautasen ns-talossa Tapaninpäivänä 26.12.klo 20. Soittaa "Tahtipojat" Takasivulla: Mihin tapanina? Rautaselle tietenkin. Siellä on sk.kyläosaston järjestämät reippaat tanssiaiset, joissa musiikista huolehtii reipasotteinen ja hyvien sävelien soitosta tunnettu "Tahtipojat". Varmaankin siellä on tiedossa hauska ilta

3.1.1939 Rannan Sanomat Jäähyväisjuhla Koivistolla. Rautasen kyläläiset olivat vuoden vaihteessa järjestäneet erojuhlan paikkakunnalta poismuuttavalle Makslahden osuuskaupan Rautasen myymälän hoitajalle rva Meeri Sirkiälle, joka yli viisi vuotta on toiminut mainitun myymälän hoitajana. Poismuuttavalle jätettiin kyläisten lahjana hopeinen kahvikalusto

9.1.1939 Rannan Sanomat Kiitos. Sydämelliset kiitokseni Rautasen kyläläisille siitä arvokkaasta lahjasta ja lähtiäislahjasta, jonka järjestivät minulle muuttaessani saman liikkeen palvelukseen toiselle paikkakunnalle. Makslahdessa 8.1.1939 Meeri Sirkiä.

20.1.1939 Rannan Sanomat Rautasen martoilla vuosikokous. Keskiviikkona pidettiin Koiviston Rautasen marttojen vuosikokous kansakoululla. Tilaisuudessa oli noin 40 yhdistyksen jäsentä. Tervehdyspuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Lempi Kaukiainen, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Ida Sorvali ja sihteeriksi Dagmar Nieminen. Siiri Kaukiainen esitti toimintakertomuksen yhdistyksen työskentelystä viime vuoden aikana ja Hilda Suurhasko tilikertomuksen, jotka kokous hyväksyi myöntäen tilintarkastajain lausunnon perusteella tilivelvollisille tili- ja vastuuvapauden. Kuultiin johtokunnan laatima työsuunnitelma, jonka mukaan kuluvan vuoden aikana tullaan järjestämään erilaisia kodinhoitoa koskevia kursseja ja pitämään ompeluiltoja kerran viikossa sekä joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina ohjelmallinen illanvietto. Tämä hyväksyttiin, samoin myös talousarvio kuluvaksi vuodeksi. Johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi valittiin Ida Sorvalin tilalle opettaja Dagmar Nieminen ja varajäsenen Elvi Sorvalin tilalle Ida Sorvali Jäsenmaksun suuruudeksi määrättiin 3 mk vuodessa, mikä on sama kuin aikaisemminkin. Tilintarkastajiksi valittiin entiset uudelleen. Edustajiksi Etelä-Karjalan marttapiiriliiton vuosikokoukseen valittiin L. Päkki ja Hilda Ratia. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lyydia Kyytsönen ja Hilda Ratia. Seuranneella väliajalla tarjottiin kaikille kokouksessa mukana olleille teetä yhdistyksen puolesta. Kokouksen päätyttyä piti johtokunta kokouksensa valiten varapuheenjohtajaksi L. Päkin, sihteeriksi Siiri Kaukiaisen ja rahastonhoitajaksi D. Niemisen. Tämän jälkeen oli ohjelmallinen illanvietto, jossa H. Inkinen luki kertomuksen, S. Kaipiainen lausui runon ja D. Nieminen piti marttatyötä koskevan puheen. Marttatyötä on Rautasella viime vuoden aikana tehty voimaperäisesti. Yhdistykseen kuuluu nykyään 56 naista, jotka ovat säännöllisesti mukana ompeluilloissa ja muissa marttojen yhteisissä tilaisuuksissa.

3.2.1939 Rannan Sanomat Koiviston maamiesseura järjestää kuukauden kestävät karjanhoitokurssit Rautasella. Koiviston maamiesseuran johtokunnan kokous pidettiin Koiviston kauppalassa kunnantalolla v.k. 28 pnä ja päätettiin m.m. seuraavaa: Tarkastettiin seuran tilit kuluneelta vuodelta ja jätettiin ja jätettiin tilintarkastajain sekä yleisen kokouksen hyväksyttäväksi. Seuran vuosikokous päätettiin pitää Makslahden kansakoululla (jos koulu saadaan käytettäväksi) helmik. 19 pnä alkaen klo 16. Keskusteltiin paikallisen eläinvakuutusyhdistyksen perustamisesta paikkakunnalle ja päätettiin pyytää Pellervo-seuralta esitelmöitsijä asiaa selostamaan. Maaliskuun 22 pnä alkaville kauden kestäville karjanhoitokursseille halukkaita kehoitetaan ilmoittautumaan seuran johtokunnan jäsenille tai seuran neuvojille. Kurssit pannaan toimeen kunnan tilalla Rautasella. Johtokunnan aiemmin tekemää päätöstä, jolla päätettiin panna toimeen v. 1940 kuntaa käsittävä maatalousnäyttely muutettiin sikäli, että jos Viipurin läänin maanviljelysseura panee lähivuosina toimeen kihlakunnan käsittävän näyttelyn ja jos se sijoitetaan Koivistolle, niin pitäjänäyttelyn järjestämisestä luovutaan. Seuran toimeenpanemiin lannanhoito- ja metsänhoitokilpailuihin ilmoittautumiset päätettiin kehoittaa tekemään ensitilassa.

7.2.1939 Rannan Sanomat K Koli ylivoimainen Koiviston sk:n hiihdossa. Kyläosastojen välisen kilåailun voitti Humaljoki. Sunnuntaina suoritettiin kauppalan läheisessä maastossa Koiviston suojeluskunnan prosenttihiihto, johon osallistui 91 miestä. Matka oli 20 km ja keli erittäin luistava. Mieskohtaisessa kilpailussa voitti Rautasen Koli vakuuttavasti saaden voittaja samalla kertaa kilpailtavana olleen <> kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. Toiseksi tuli yllättäen Koiviston Urheilijain Pekkola. Mieluisia yllätyksiä on nuorten Kähkösten ja Immosten sijoitukset. Kyläosastojen välisen kilpailun voitti Humaljoki Kurkelan tullessa toiseksi. Rautaselta puuttui kolmas edustaja, muussa tapauksessa joukkuevoitto olisi mennyt Rautaselle. (Eiköhän Kolille ja Kaukiaiselle löydy seuralaista?) Kyläosastojen välinen järjestys: Humaljoki 4.17.22: Kurkela 4.18.50: Saarenpää 4.24.25: Kauppala 4.34.15: Makslahti 5.35.39: Penttilä 6.06.13: Putus 6.06.19. Mieskohtainen sijoitus: K. Koli, Rautanen, 1.21.10. T. Pekkola, Koiv. Urh., 1.22.26, K. Rokka, Humaljoki, 1.22.45, A. Kaukiainen, Rautanen, 1.22.50, Y. Kaukiainen, Saarenpää, 1,24,25. O. Kähkönen, Humaljoki, 1.25.14. T. Hoikkala, Kurkela, 1.25.27, L. Ilmasti, Kurkela, 1.25.30, P. Immonen, Kauppala, 1.27.38, O. Kurki, Kurkela 1.27.53, A. Närvänen Koiv. Urh. 1.28.25…

21.2.1939 Rannan Sanomat Marttatoimintaa Koiviston Rautasella. Viime viikon aikana pidettiin Rautasella Kaipiaisen talossa marttojen järjestämä "vanhasta uutta" -kurssit. Valmistettiin erilaisia vaatekappaleita, joitten ohjauksesta ja opastuksesta huolehti neuvoja Liisanantti. Kursseilla oli toistakymmentä marttaa. Eilen pidettiin kurssipaikalla ohjelmalliset päättäjäiset.

21.2.1939 Rannan Sanomat Koivistolla Venäläinen lentokone? Kone, jonka merkkejä ei voitu eroittaa, nähtiin tänään m.m. Uuraan ja Koiviston yläpuolella. Vieraan lentokoneen havaittiin tänään lentäneen kannaksella. klo13 ajoissa kone nähtiin Heinjoella ja jonkin aikaa myöhemmin Uuraassa sekä Koiviston yläpuolella. Suuren lentokorkeuden tähden ei koneen merkkejä voitu eroittaa mutta arvellaan että kyseessä olisi joku Neuvostoliiton koneista ja tavallista röyhkeämpi rajaloukkaus olisi näin tapahtunut. - Koivistolta koneen matka suuntautui Seiskaria kohden. Myöhäisen ajan vuoksi emme voineet tarkistaa tiedon todenperäisyyttä.

24.2.1939 Rannan Sanomat Vierailutilaisuus Koiviston Rautasella. Viime sunnuntaina tekivät Johanneksen Koskijärven naiskäsityökoulun oppilaat opettajansa johdolla vierailumatkan Rautaselle. Perillä oli kansakoululla ohjelmallinen juhla, johon kaikilla paikkakuntalaisilla oli vapaa pääsy. Suoritetusta ohjelmasta mainittakoon koulun johtajan, opettaja Tyyne Virkin esitelmä kodin sisustamisesta, Lyyli Hiiren puhe ja kaksinlaulua, jota esittivät opettaja Tyyne Virkki ja Kerttu Oksanen. Esiintyjät lauloivat laulun "Pyry" ja erään kansanlaulun. Vielä esiintyi vierailijoitten kuoro jota johti opettaja Virkki. - Vierailijat olivat laskiaismatkaansa tyytyväisiä.

24.2.1939 Rannan Sanomat Marttakurssin päättäjäiset Koiviston Rautasella. Maanantaina pidettiin Rautasen kansakoululla "Vanhasta uutta" - kurssien ohjelmallinen päättäjäistilaisuus marttojen järjestämänä. Kurssin aikana valmistuneita töitä, tyynyjä, mattoja sekä ompelutöitä oli asetettu näytteille. Ohjelma alettiin yhteislaululla, jonka jälkeen Lempi Kaukiainen piti tervehdyspuheen. Lausuntaa esittivät Anna Hohenthal ja Milja Repo. Opettaja Dagmar Niemisen ja Kirsti Römpötin esittämien kertomusten jälkeen oli ohjelmassa vuorokeskustelu.

4.4.1939 Rannan Sanomat Kuolleita: Talollisen leski Maria Kyytsönen Rautaselta 69v 9kk 6pv

4.4.1939 Rannan Sanomat Avioliittoon vihitty: Aaro Olavi Ratia Rautaselta ja Saimi Sirkka Kaukiainen Kaipialasta.

6.4.1939 Rannan Sanomat Tapaturma Kuolemajärvellä. Äskettäin sattui Kuolemajärven Kolkkalan kylässä tapaturma Koiviston Rautaselta kotoisin olevalle Arvo Kaukiaiselle. Hän oli hevosella matkalla Kolkkalassa ja yht äkkiä hevonen jostakin syystä pelästyi lähtien laukkaamaan. Reki kaatui ja ajaja sinkoutui puhelinpylvästä vasten menettäen tajuntansa. Tapaturman uhri toipui pian eikä hänen saamansa vammat osoittautuneet vakaviksi.

6.4.1939 Rannan Sanomat Ilmoituksia. Kielto. Laillisen edesvastuun uhalla kiellän kaikenlaisen karjankäytön omistamillani mailla Koiviston Rautasen ja Kaipialanm kylissä. Koivistolla 6. pnä huhtikuuta 1939 Anton Tervahartiala.

18.4.1939 Rannan Sanomat Muuttaneet: Talollisen vaimo Ilona Dagmar Antonintytär Koli os. Kouki Näykistä Koivistolle

3.5.1939 Rannan Sanomat Kuolleet: Talollinen Väinö Kyytsönen Kaipialasta 51v 19pv

3.5.1939 Rannan Sanomat Marttatoimintaa. Koiviston Rautasella järjestettiin marttojen toimesta kevätjuhla viime sunnuntaina kylän kansakoulussa. Ohjelma aloitettiin yhteisesti laulamalla minkä jälkeen rouva N. Päkki piti tervehdyspuheen, minkä perästä ohjelmassa oli marttaneuvojan esitelmä kotien ympäristön kunnostamisessa. Lausuntanumeroita ja kertomuksia esittivät Lyyli Ratia, Sofia Kaukiainen ja Siiri Kaukiainen. Ohjelman lomassa nautittiin marttojen valmistamaa simaa.

12.5.1939 Rannan Sanomat Tapaturmia hevosille. Koiviston Rautasella sähköisku tappoi hevosen. Maanantai-iltana sattui Rautasella harvinainen tapaus Paavo Kaukiaisen hevonen oli ulkorakennuksen katoksessa seistessään ylettynyt saamaan sähköjohdon suuhunsa, josta sai pureskeltua pois johtoa suojaavan päällystyksen saaden voimakkaan sähkövirran ruumiiseensa. Kun tapaus muutaman minutin kuluttua huomattiin, niin hevonen oli kuollut. Omistajalle aiheutui tuntuva vahinko, sillä hevonen oli vakuuttamaton noin 2 vuoden vanha tammavarsa.

2.6.1939 Rannan Sanomat Vihitty: Ossi Gunnar Hörkkö Johanneksesta ja Mirja Lempi Repo Tetriniemeltä.

11.7.1939 Rannan Sanomat Käärme puri talon emäntää. Viime viikolla oli käärme madellut Parkin talon pihaan Tetriniemellä. Talon emäntä Alma Parkki meni avojaloin kaivolle, jolloin ruohikossa ollut käärme pisti emäntää jalkaan. Jalka turposi pian pureman jälkeen ja emäntä oli toimitettava lääkäriin. Käärme saatiin tapetuksi. Se oli 40 sm:n pituinen kyy. Kevään aikana on Tetriniemen ja Kolkkalan paikkeilla nähty useita matelijoita.

4.8.1939 Rannan Sanomat Maanantaina 31.7.1939 katosi laitumelta karjasta punainen sarvipäinen lehmä kello kaulassa. Kiinniottajaa pyydetään palkkiota vastaan ilmoittamaan Simo Tervahartialalle, osoite Makslahti, Rautanen, tahi puhelimella kunnalliskoti.

22.8.1939 Rannan Sanomat Salaojituskurssit. Koiviston maamiesseura toimeenpanee Rautasella Paavo Kaukiaisen pellolla torstaina t.k. 24 pnä alkaen klo 10. Kursseilla on esitelmiä ja käytännön töitä. Koiviston maamiesseura.

19.9.1939 Rannan Sanomat Kuolleet: Talollisen pojan lapsi Marjatta Seppä Rautaselta, 2pv.

22.9.1939 Rannan Sanomat Koiviston syyskäräjät jatkuvat edelleen. Eilen tuomittiin ... ja Koiviston Rautaselta kotoisin oleva työmies Adam Repo viranomaisen erehdyttämisestä 500 mk sakkoon.

13.10.1939 Rannan Sanomat Koiviston kauppalan ja ympäristön asukkaat! Kaikkien talojen ja huoneistojen omistajia kehoitetaan noudattamaan valaistuksen suhteen aikaisemmin annettuja määräyksiä. Milloin asuin- tahi ulkorakennuksissa pimeän aikana sytytetään valot, täytyy ikkunoiden olla niin peitetyt, ettei valoa näy ulos. Tämä kehoitus kuuluu jokaiselle, eikä erikoisempia pimennysmerkkejä anneta tästä lähtien. Kaikissa taloissa tulee ullakoiden olla puhdistettu kaikista tulenaroista aineista ja lisäksi hiekkaa käytettäväksi tarvittaessa.

13.10.1939 Rannan Sanomat Poliisimestarin kehoitus. Rauhallisuus on paikallaan. Turhaa hätäilyä, aiheetonta hermostumista ja tarpeettomia kyselyjä ja tiedusteluja on vältettävä. Kaikkia niitä henkilöitä joilla on polkupyöriä, maatalousvälineitä, kuten lapioita, rautakankia, hakkuja y.m. kehoitetaan luovuttamaan ne puolustuslaitoksen käyttöön. Luovutetut esineet vastaanotetaan ja kuitataan II/RT 2:n esikunnassa. Koska koivistolaisilla sokerijuurikkaan viljelijöillä on vielä useitten satojen hehtaarien suuruisella alalla sokerijuurikas nostamatta, niin kehoitetaan juurikasviljelysten omistajia toimimaan niin, että juurikkaat heti nostetaan ja aumataan sekä peitetään pelloille. Työhön on käytävä käsiksi niitten henkilöitten joilla ei ole erikoisempaa komennusta jonnekin muualle.

7.11.1939 Rannan Sanomat Koiviston VSS:n tiedoituksia. Ilmahälyytyksen tapahduttua nähdään maanteillä, talojen pihamailla, toreilla y.m. avoimilla paikoilla naisia, lapsia ja miehiä ryhnittäin seisoskelemassa ja tähyämässä taivaalle. Useimmin kuin yhden kerran on jokaiselle tiedoitettu, mitä aina on tehtävä, milloin ilmavaara uhkaa. On vetäydyttävä lähimpään väestönsuojaan viivyttelemättä. Tämä koskee yhtä hyvin naisia, lapsia ja miehiä. Ei ole miehiltäkään mikään miehuuden osoitus se, että jäädään lentokoneiden ilmestettyä näköpiiriin tähyilemään niiden lentoa. Eri tahoilla kauppalassa ja lähiympäristössä on väestönsuojia joihin tietä osoittavat maalatut kilvet. Jokaisen tinkimätön velvollisuus on annettujen kehoitusten ja määräysten noudattaminen. Ajoneuvojen pimentäminen kuuluu ajankohtaisimpiin kysymyksiin. Sen soveltaminen käytännössä on tähän mennessä jättänyt paljon toivomisen varaa. Moottoriajoneuvoista tuskin yksikään on annettujen ohjeiden mukaisesti pimennetty pimeän aikana. Monelle on epätietoista, millä tavalla moottoriajoneuvo on pimennettävä, minkä värisellä paperilla auton lyhdyt ovat peitetyt. Mainitsemme tässä yhteydessä ne värit, millä pimennyksen tulee tapahtua ollakseen asetuksen mukaisesti tehty. Jokaisella yksityisen auton ajajalla tulee lyhtyjen verhona käytetyn paperin olla väriltään harmaata, kaikissa puolustuslaitoksen autoissa suojapaperin väri on vihreä, poliisiviranomaisten autoissa paperi on sininen, VSS-toimihenkilöiden autoissa keltainen ja paloautoissa punainen. Yllämainittua sovelletaan myös polkupyöriin, milloin niillä ajetaan pimeän aikana. Moni on ollut valmis uskomaan, että sen jälkeen, kun ajoneuvojen pimennystä koskeva asetus tuli voimaan, saadaan polkupyörillä ja vaikkapa koneellisillakin ajoneuvoilla ajaa pimeän aikana ilman valoja. Tämä olettamus on väärä. Täkäläisiltä viranomaisilta saadun tiedon mukaan tullaan sellaisiin henkilöihin soveltamaan rangaistusta, jotka tavataan liikkeellä pimeän aikana ilman valaistuja ajoneuvoja. lyhtyjä verhottaessa täytyy suojaverhot asettaa niin, ettei valo heijastu ylös päin, eikä lankea ajoneuvon kiiltäviin osiin. Auton puskurit y.m. niklatut osat on himmennettävä, jos autolla joudutaan ajamaan pimeän aikana. Huoneiden valaistus. Talojen omistajat ovat kutakuinkin hyvin noudattaneet annettuja ohjeita ja määräyksiä. Kuitenkin huomautetaan tässäkin kohden eräästä epäkohdasta. Joissakin taloissa on jätetty joku huone verhoamatta syystä, että huoneessa ei pimeänä aikana pidetä valoa. Kuitenkin tulee pimentämättömässä huoneessa käyntiä tuon tuostakin ja tällöin väännetään huoneeseen valot usein viideksi jopa kymmeneksikin minuutiksi. Tähän epäkohdan korjaamiseen pyydetään asianomaisia kiinnittämään huomiota.

© Pentti Loukonen