DSL_logoLinux -ummikon Hiton Pieni Linux -asennus

Värkkäyksen tarkoituksena puhaltaa 11v vanha IBM:n kannettava mikro henkiin Linuxin avulla. Kokeiltu muutamaa erilaista Linux -jakelua (mm. Ubuntu ja Debian), jotka eivät suostuneet asentumaan tähän koneeseen pääosin johtuen pienestä keskusmuistista tai muista teknisistä rajoitteista. Tavoitteena on saada lähinnä vain netissä surffaukseen sopiva laite, jolla pystyy hoitamaan pankkiasiat, hakemaan tietoa netistä ja katselemaan esim. valokuvia Microsoftin Live -palvelun SkyDrivesta. Tämä viimeksi mainittu osoittautuikin kaikista haastavimmaksi ongelmaksi, joka lopulta ratkesi vain sopivan ja riittävän uuden nettiselaimen asentamalla.

Tässä asennuksessa käytetyn laptopin (IBM Thinkpad 600) tekniset tiedot:
Pentium II 300MHz, 96Mb keskusmuistia ja 5Gb kovalevytilaa + 10Mbit PCMCIA -verkkokortti
Käytetyt työkalut: Joku toimiva polttavalla CD -asemalla varustettu PC, tyhjä CD -aihio, 3V nappiparisto, ristipää ruuvimeisseli, sivuleikkurit, hohtimet ja eristysteippiä

1. Alkuvalmistelut
Ihan alkuun oli oma pieni kompastuskivi koneen BIOS -patterin ehtymisessä ja luulinkin koko laptopin olevan jo täysin kaatopaikkakamaa, koska sitä ei saanut käyntiin. Pöytäkoneista on aiempia kokemuksia, että koneen on saanut käyntiin tyhjälläkin patterilla kun on käynyt virtojen päälle laittamisen jälkeen tekemässä BIOS -asetukset uudestaan, mutta netistä löytyi tietoa ettei ainakaan tämä laptop malli lähde edes käynnistymään ilman kunnollista patteria.  

Patteri löytyy helposti yhdellä ruuvilla kiinni olevan koneen pohjan luukun takaa, josta löytyy myös muistikammat. Patteri on työnnetty kannen takaa paljastuvan muistikampasyvennyksen reunan taakse, jossa sitä pitää puristuksessa pohjaa vasten pieni muovilipake ja sen saa ulos vaikka johdoista vetämällä. Patteri on kovan kutistemuovin suojaama ja tuo suojamuovi piti ensin leikata auki sivuleikkurilla. Pieni ongelma on, että koneeseen menevät patterin johdot on niitattu kiinni patterin napoihin ja ne päädyin repimään irti hohtimilla vääntäen. Patteri on ihan standardimallinen 3V nappiparisto, joita löytyy marketista parilla kolmella eurolla eli uuden hankkiminen ei ollut mikään ongelma, mutta johtojen liittämistä uuden patterin napoihin piti vähän miettiä. Juottaa sitä ei oikein uskalla, koska patteri saattaa kuumentua liikaa ja kennot sisällä tuhoutua. Tähän sitte heitin semmosen likaisen ja nopean rarkaisun eli asetin sen irtileikkaamani suojamuovin uuden patteri päälle, ujutin vanhasta patterista revityt napojen kontaktijohdot muovin ja patterin väliin ja sitten kiersin eristysteippiä koko hoidon ympärille tiukasti. Arvelin, että kontaktit on riittävän hyvät varsinkin kun vielä patterisyvennyksessä oleva muovilipare puristaa paristoa toisen navan puolelta kannettavan pohjaa vasten. Ja hyvin on toiminutkin koneen käynnistyminen siitä lähtien.

Netistä tietoa hakemalla lopulta päädyin (parin alussa mainitun epäonnistuneen kokeilun jälkeen) tähän DSL -jakeluun eli "Damn Small Linux", jonka voisi kääntää vaikka "Hiton pieni Linux". Tämä DSL mahtuu pieneen tilaa ja netistä ladattava levyimage on vain 50Mb kokoinen ja tarkoitettu etupäässä ajettavaksi suoraan CD -levyltä tai USB -tikulta. Jakelu on myös erittäin helppo saada CD:ltä käyntiin, mutta jos tätä haluaa ajaa kovalevyltä ja saada kaiken pelaamaan sujuvasti, vaatii tämä jonkin verran virittämistä. Netissä DSL:n omien sivujen tarjoamat ohjeet on melko ylimalkaisia ja tietoa pitää etsiä sieltä täältä ympäri nettiä eikä varsinkaan suomeksi tahdo löytyä juuri mitään. Siksi aloin kirjoittaa tätä asennusohjetta osin itsellenikin muistilistaksi jos joudun tämän uudelleen asentamaan sekä mahdollisesti muillekin kiinnostuneille. Kun olen tästä omat oppirahani maksanut netissä surffailtujen tuntien muodossa, niin jospa joku toinen pääsisi vähän "halvemmalla" alkuun. Itse olin täysin Linux ummikko tätä projektia aloittaessani eli varmaan kaikilta osin en ehkä ole osannut tehdä fiksuimpia ratkaisuja, mutta pääasia kuitenkin, että kone pelaa ja tekee lopulta sen mitä siltä haluan.

Linuxin asentelu alkaa hakemalla itselle CD levyimage uusimmasta DSL:n Linux jakelusta DSL:n kotisivulta löytyvän "Download" -linkin takaa eli täältä http://www.damnsmalllinux.org

Linkin takaa löytyy useita paikkoja imagen lataamisen ja yleensä uusin versio on "current" -hakemistossa ja nimetty esim. "dsl-4.4.10.iso". Image pitää tietenkin vielä polttaa CD:lle, jollain PC:n polttosoftalla. Juttua kirjoitettaessa uusin versio on juuri tuo 2008 -vuoden lopulla jakeluun tullut 4.4.10 versio, jossa on Linuxin 2.4.31 ydin. Tästä oli kans vähän netissä keskustelua, että mikähän lienee jakelun tulevaisuus kun ei uudempia versioita ole tullut vähään aikaan, mutta edelleen monilla ihan tuoreillakin webbisivuilla tämä noteerattiin yhdeksi parhaista kevyistä Linux -distroista. Jakelusta on myös kooltaan isompi DSL-N -versio, jossa uudempi ydin ja vähän erilaiset vakiosoftat mukana, mutta itse jakelu on vanhempi eikä niin loppuun asti viimeistelty kuin tämä perusversio.

2. Tietokoneen BIOS -asetukset asennusta varten
PC pitää asettaa käynnistymään CD:ltä koneen BIOS -asetusten kautta, jotta ennen kovalevylle asentamista voi kokeilla miten Linuxin saa pyörähtämään omassa koneessa ajamalla sitä suoraan CD:ltä. Eri koneiden BIOSit ja niiden asetuksiin käsiksi pääseminen poikkeaa kovasti eri koneissa eli tämä ohje ei ole mitenkään yleispätevä. Esimerkiksi useimmissa koneissa painetaan ja pidetään pohjassa "Del" -nappulaa virtojen päälle laittamisen jälkeen, mutta tämäkään ei pidä IBM:ssä paikkaa.

IBM:n BIOS -valikkoon pääsee painamalla ja pitämällä F1 -nappulaa pohjassa virtojen päälle laittamisen yhteydessä. BIOS:sta valitaan "Start up" -valikko ja sieltä "Power-on". Reset -painkkeella nollataan nykyiset valinnat ja sitten klikataan CD -kuvaketta, jotta CD saadaan ensimmäiseksi käynnistyslaitteeksi. Klikataan "OK", sitten "Exit" ja lopulta "Restart". Jos DSL CD on asemassa pitäisi nyt Linuxin latautua sieltä käyntiin.

3. Linuxin koeponnistus CD:ltä ajaen
Linuxin käynnistyessä CD:ltä pitäis tulla eteen "Boot:" prompti, johon voi antaa lisäoptioita käynnistymiseen. Vaihtoehdot käynnistyksen yhteydessä annettavilla lisäoptioille löytyy F2 ja F3 painikkeiden takaa.

Itselläni näyttää kuitenkin lähes aina virtojen päälle kytkemisen tai BIOSista uudelleen käynnistymisen jälkeen tulevan levynlukuvirhe tuosta Linux CD:stä. CD:n saa kuitenkin käynnistymään painamalla CTRL-ALT-DEL(ete) näppäinyhdistelmän tuon lukuvirheen jälkeen. Tämä ongelma ei todennäköisesti liity mitenkään Linuxiin vaan on tämän IBM -laitteen ominaisuus.

Käytännössä ainoa tuohon em. boot -promptiin tarvittava lisäoptio koskee näytön tyyppiä. Oletuksena Linux käynnistyy "Xvesa" -ajurilla, mutta tämä kone ei sillä osaa näyttää värejä oikein. Asetus ei siis ole välttämätön jos näyttö toimii oikein oletuksena olevalla ajurilla.

Siis kirjoitan boot -promptiin optioksi fb1024x768 (eli framebuffer moodi) ja painan Enteriä. Seuraavana Linuxin käynnistys kysyy valittavaa näytönohjainta (ilman em. boot -optiota tätä ei kysyttäisi) joko "Xvesa" tai "Xfbdev", joista valitsen jälkimmäisen ja kuittaan Enterillä (tästä eteenpäin oletan, että mahdollinen tämän asennuksen kokeilija ymmärtää aina kuitata Enterillä kaikki komentoikkunaan tulleiden kysymysten valinnat). Käynnistyminen jatkuu lisäkysymyksellä "USB mouse?", johon vastaan "No" (tässä IBM:ssä ei ole nyt kytkettynä mitään hiirtä vaan käytän konetta IBM:n omalla tappiohjaimella, mutta tietenkin jos hiiri olisi USB portissa pitäisi tähän vastata "Yes"). Seuraavana käynnistys heittää  kysymyksen "IMPS/2 mouse wheel?", johon vastaan "Yes". Lopulta tulee viimeinen kysymys "Choose keyboard:", johon vastaan "fi-latin9". Tämän jälkeen latautuukin Linux käyntiin ja suunnilleen kaikki tärkein näyttää toimivan eli näytön värit on oikein, näppis ja hiiri toimivat ja kun koneessa oli verkkokaapeli kiinni osasi Linux laittaa verkkoyhteydenkin toimimaan ja pääsen kokeilemaan nettiä valmiiksi eteen aukaistulla "Dillo" nettiselaimella. Olen siis vakuuttunut, että tämän Linux -jakelun uskaltaa asentaa suoraan kovalevyltä ajettavaksi.

4. Asennus kovalevylle
4.1 Osioiden luominen Linuxia varten
Koneen kovalevy pitää ennen Linuxin asentamista osioida ja alustaa Linuxille sopivaksi. Kovalevyn osioinnin voisi käynnistää jo aiemmin esitellyn stepin 3. boot -promptista kirjoittamalla "install" -komento tuohon promptiin, jolloin eteen tulisi valikko, josta homma käynnistyisi komennolla "Partition disk". Helpompi on ehkä kuitenkin tehdä kaikki asennustoimenpiteet suoraan Linuxista. Tuon samaisen levyn osiointi eli partitiointi toiminnon voi käynnistää Linuxin terminaali-ikkunasta. Huom! Tämä kovalevyn osiointi ja alustus hävittää kovalevyltä kaiken siellä olevan tiedon eli jos levyllä on jotain säästämisen arvoista on se syytä ottaa talteen ennen tätä toimenpidettä.

Avataan siis terminaali-ikkuna näytön alapalkin "Term" -kuvaketta klikkaamalla. Osioinnin tekemiseksi pitää olla pääkäyttäjän oikeudet ja ne saa kirjoittamalla terminaali-ikkunaan komennon "sudo su" (edelleen kaikki komentoikkunaan annetut komennot kuitataan Enterillä eli "röttösellä"). Osiointi -ohjelma käynnistyy kirjoittamalla komento "cfdisk" ja ohjelma kysyy mikä asema
halutaan osioida "Enter drive to partition:", johon vastataan "hda". DSL suosittelee tehtäväksi ns. "Frugal" -asennuksen kovalevylle, jossa yhteen kovalevyosioon kopioidaan koko CD levyn sisältö omaksi levykuvaksi (image). Toinen kovalevyosio tarvitaan omia tiedostoja ja DSL:n laajennusosien tallentamiseen ja vielä kolmaskin ns. "swap" osio, jota käyttöjärjestelmä käyttää keskusmuistin jatkeena.

Ylös/alas -nuolilla voidaan cfdisk:llä valita mitä osiota käsitellään ja vasemmalle/oikealla -nuolilla mikä komento halutaan suorittaa. Jos vanhalla kovalevyllä on jotain vanhoja osioita, poistetaan ne ensin "Delete" -komennolla. Kovalevyllä pitäis vanhojen osioiden siivoamisen jälkeen nyt olla yksi iso vapaa tila "free space" -osio.

Tehdään aluksi osio CD:n levykuvaa varten:
- Komento "New" ja valitaan "Primary" vaihtoehto
- Määritetään kooksi megatavuina "Size:" 55
- Cfdisk kysyy myös minne kohti levyä osio luodaan eli alkuun "Beginning"
- Valitaan tämä uusi osio nuolilla ja annetaan komento "Type", joka listaa vaihtoehdot, joista valitaan 83 (eli normaali Linux osio)
- Vielä annetaan "Bootable" komento tälle osiolle
- Lopuksi osio pitää vielä luoda kovalevylle "Write" komennolla ja vahvistaa komento vastaamalla kysyttäessä "yes"

Toistetaan em. prosessi vielä pari kertaa, mutta ilman Bootable komentoa ja tehdään seuraavana "swap" -osio:
- Valitaan nuolilla taas "free space" osio
- New / Primary
- Koko tällä kertaa 2x laitteen keskusmuistin koko megatavuina eli omassa tapauksessani tähän tuli kooksi 192
- Osion luontipaikka "End"
- Type: 82 (eli Linux swap -osio)
- Write

Ja siis vielä kerran omien tiedostojen osiota varten:
- Valitaan "free space"
- New / Primary
- Koko tällä kertaa se mitä cfdisk ehdottaa eli kaikki jäljellä oleva tila käytetään tähän
- Type: 83
- Write

Osioiden pitäisi nyt näyttää cfdisk:n listauksessa tältä (tietenkin koot voi vaihdella riippuen kovalevyn ja keskusmuistin koosta). Tuo kuvassa näkyvä "ext2" tarkoittaa levyn formaattityyppiä, joka tulee näkyville vasta seuraavassa stepissä tehtävän levyn alustuksen eli formatoinnin jälkeen.
osiot

Voidaan poistua osiointiohjelmasta "Quit" -komennolla.

4.2. Osioiden alustus
Ennen varsinaista kovalevylle asennuksen käynnistämistä pitää siis vielä nuo luodut osiot alustaa Linuxille. Asennusohjelma
tekee itse alustuksen "hda1" -osiolle, jonne CD:n levykuva tallentuu, mutta kahdelle muulle osiolle alustus on tehtävä käsin terminaalista komentoja antaen.

Terminaalin pitäisi olla edellä tehdyn osioinnin seurauksena avoinna pääkäyttäjän oikeuksilla, mutta jos ei, niin terminaali
uudestaan auki ja komento "sudo su".

Swap osiota varten annetaan terminaalin kautta seuraavat komennot:
mkswap /dev/hda2
swapon /dev/hda2

Omien tiedostojen osion formatointi:
mke2fs /dev/hda3

Levyn alustuksen päätyttyä voidaan terminaali sulkea kirjoittamalla komento "exit" kaksi kertaa. Ensimmäinen exit -komento
poistuu pääkäyttäjän tilasta (voi havaita komentoikkunan promptin muuttumisesta) ja antamalla komento toisen kerran sulkeutuu ikkunakin.

4.3 Varsinaisen asennuksen ajaminen
Nyt voidaan käynnistää DSL:n asennus. Hiirellä klikkaus tyhjään työpöytään tuo esiin valikon josta käynnistetään valikon Apps/Tools/Frugal Install/"Frugal Grub Install" vaihtoehto.

Asennus kysyy
"Enter target partition to hold image:" hda1
"Enter partition to be used for MyDSL extensions:" hda3
Seuraavaksi kysytään käynnistysoptioita. Tästä kohdasta oli erityisen hankala löytää tarkkoja ohjeita. Annoin tähän kuitenkin itse seuraavat optiot:
"List boot options:" fb1024x768 tz=Europe/Helsinki
"Choose keyboard:" fi-latin9
Toiveena em. asetuksilla olisi, että näyttö, näppäimistö ja kellon aikavyöhyke asettuisivat käynnistyksessä automaattisesti oikein.
"Format the target partition:" y
"Continue?" y

Kun asennus on valmis ajetaan järjestelmä alas ja voidaan sammutuksen jälkeen asettaa käynnistymään stepin 2. ohjeiden mukaisesti kovalevyltä ensin nykyiset BIOS asetukset resetoiden ja sitten asettamalla kovalevykuvakkeen käynnistyslaitteeksi.

Jos kaikki menee putkeen pitäisi koneen nyt käynnistyä kovalevyltä Linuxin avulla.

5. Asennuksen jälkeiset ongelmat
Sitten alkaa ongelmien selvittely ja käyttöjärjestelmän virittely käyttökelpoisempaan muotoon.

5.1 Ongelma 1: Käynnistysvalikon oletuksella ei järjestelmä käynnisty
Kun DSLinux käynnistyy kovalevyltä antaa se käynnistysvalikon, jossa viisi vaihtoehtoa ja 15 sekunttia aikaa valita oikea. Oletuksena on pelkkä "DSL", jolla järjestelmä ei käynnisty vaan ihan käynnistyksen loppuvaiheessa tulee jokin virheilmoitus ettei pysty käynnistämään X -ikkunointijärjestelmään. Alla olevan 1+ ratkaisun aikana huomasin käynnistysvalikkoa muokatessa, että asennus oli laittanut oletuksana olevaan "DSL":ään molemmat vga=normal (eli Xvesa) ja tuon haluamani framebuffer (fb1024x768) moodin myös eli ongelma ilmeisesti aiheutuu noista kahdesta erilaisesta näyttömoodin asetuksesta.

Ratkaisu 1: Järjestelmä kuitenkin käynnistyy moitteetta kun valitsee valikosta vaihtoehdon "fb1024x768" (framebuffer moodi). Todennäköisesti tätä ongelmaa ei olisi jos laite tukisi Xvesa -näytönohjainta eikä em. framebuffer -moodin asetusta tarvitsis, jolloin saattaisi käynnistyä oikein heti tuolla oletusvaihtoehdolla.

Ratkaisu 1+: Kun järjestelmä on saatu käyntiin, voidaan käydä muokkaamassa käynnistysvalikko sellaiseksi, että oletuksena on haluttu oikea käynnistysvaihtoehto ja samalla lyhentää valikon 15 s mittainen odotteluaika esim. 3 sekunttiin, jotta Linux käynnistyy nopeammin. Tiedosto menu.lst, joka löytyy hakemistosta /mnt/hda1/boot/grub, pitää sisällä alussa näkyvän käynnistysvalikon. Tiedostoa ei kuitenkaan voi editoida ilman pääkäyttäjän oikeuksia. Siis terminaali-ikkuna auki ja siihen komento "sudo su" ja vielä toisella kommennolla avataan editori terminaalista käsin eli "beaver /mnt/hda1/boot/grub/menu.lst". Jos tiedosto ei tule em. komennolla editoriin, voi joutua vielä antamaan komennon "mount /dev/hda1" ja vasta sitten tuon editointikomennon. Itse muokkasin alkuperäisen rivin "default" 0 arvon tilalle 2, jotta käynnistyessä valitaan automaattisesti haluamani vaihtoehto. Muutin myös "timeout" arvoa 15 pienemmäksi eli arvoon 3. Nyt koneen voi käynnistää uudelleen ja kokeilla "handsfree" käynnistystä.
Huom! Samalla kannattaa korjata myös seuraavana esitelty väärän kellonajan ongelma, koska se vaatii muokkausta tähän samaan menu.lst tiedostoon.

5.2 Ongelma 2: Alapalkin kellonäyttö on väärässä aikavyöhykkeessä eikä siksi näytä oikeaa aikaa
Olen tätä testaillut asennuksessa tehdyn "tz" parametrin kanssa ja ilman. Jos tz parametria ei ole käytössä, ottaa järjestelmä ajan PC:n omasta kellosta ja aika on oikein jos PC:n kello on ajassa. Ilman tuota tz parametria ei saa kuitenkaan haettua netistä oikeaa tarkkaa aikaa käyttämällä DSL:n toimintoa valikosta Setup/Date Time Setup/Via Internet Time Server.

Ratkaisu 2a: Ongelman 1 yhteydessä esitetyllä tavalla avataan menu.lst tiedosto ja lisätään "kernel" riville "tz=Europe/Helsinki" asetuksen jälkeen vielä asetus "settime". Ilmeisesti tämän parametrin olisi voinut antaa asennuksen yhteydessäkin kohdassa 4.3 kun kysytään boot optioita, mutta koska "Ongelman 1" ratkaisu vaatii kuitenkin menu.lst tiedoston muokkaamista käsin, on tämäkin muokkaus sama tehdä tässä vaiheessa.
Ratkaisu 2b: Toinen vaihtoehto olisi lisätä käynnistystiedostoon  /opt/bootlocal.sh komento " /usr/local/bin/gettime.lua", jolloin internetistä haetaan aina oikea aika käynnistyksen yhteydessä. Päädyin käyttämään tuota a) vaihtoehtoa.

5.3 Ongelma 3: Jenkkityylinen kello alapalkissa ärsyttää ja haluan esille 24h europpalaistyylisen näytön
Kellonäyttö alapalkissa on tämän Linux -jakelun käyttämän JWM  -ikkunamanagerin (eli Joe's Window Manager) ominaisuus ja JWM:n  kotisivuilta löytyy lisätietoa osoitteesta  http://joewing.net/programs/jwm/

Ratkaisu 3: Avataan alapalkin Files -työkalulla kotihakemistosta alapalkin asetustiedosto .jwmrc-tray editoitavaksi ja muutetaan tiedoston lopussa oleva "Clock" -rivi seuraavaan muotoon:
<Clock format="%H:%M ">xclock</Clock>
Files -työkalu avaa heti oletuksena vasempaan ikkunaansa käyttäjän oman kotihakemiston missä tuo editoitava tiedostokin on eli hakemiston /ramdisk/home/dsl. Koska tiedosto on piilotettu ei se näy hakemistossa ennen kuin painaa ohjelman valikkoriviltä "H" -painiketta. Linuxia ei tarvitse käynnistää uudelleen muutoksen testaamiseksi, vaan riittää kun käynnistää tiedoston tallentamisen jälkeen ikkunamanagerin uudelleen. Siis vaikka esim. alapalkin DSL valikosta valitaan toiminto Exit/Restart Window Manager.
Huom! Vaikka tuon 24h näytön voi testata em. tavalla ikkunamanagerin uudelleen käyynistämisellä, on syytä ennen varsinaista koko koneen uudelleen käynnistämistä tai sammuttista syytä hoitaa vielä seuraava Ongelma 4:n korjaus, koska muuten tuo äsken tehty muokkaus ei jää voimaan .jwmc-tray -tiedostoon.

5.4 Ongelma 4: Linuxista poistuessa herjaa järjestelmä puuttuvasta tallennusasemasta
DSL Linuxissa on oletuksena Exit -valikossa ruksi "Backup", joka on syytä yleensä ollakin päällä, että omat lisäasennukset yms. tiedostot tallentuu kovalevylle järjestelmästä poistuessa. Tallennuspaikkaa ei kuitenkaan ole asennuksen yhteydessä asetettu ja Linux herjailee tästä sammutuksen yhteydessä.

Ratkaisu 4: Omat tiedostot ja asetukset talletetaan hda3 -osioon jos osiot tehty kuten tässä ohjeessa. Alalaidan "Panel" -ikonista (tai DSL valikon kautta System/Control Panel) avautuu ohjauspaneeli, josta valitaan toiminto "Backup/Restore" ja kirjoitetaan "Device" -riville osion nimi "hda3".

5.5 Ongelma 5: Miten saada pois aina käynnistyksessä automaattisesti aukeava Dillo -selainikkuna?
Asia kerrotaan aivan selaimeen aukeavan "Getting started" -sivun lopussa eli .xinitrc tiedostoa pitäisi editoida, mutta tyypilliseen ympäripyöreään tyyliin kuten melkein kaikki muutkin ohjeet mitä Linuxista nettiä selaamalla tahtoo eteen tulla, joita Linux -ummikko ei tietysti heti ymmärrä. Tuokin ohje jättää kertomatta mistä tiedosto löytyy ja vielä senkin, että tiedosto on piilotettu. Piilotiedosto ei ole ongelma jos on jo korjannut 5.3 stepin ongelman eli kaikki piste -alkuiset tiedosto on Linuxissa piilotettuja ja tiedosto on samassa paikkassa kuin 5.3:ssa editoidun alapalkin asetustiedostokin.

Ratkaisu 5: Siis alapalkista käynnistetään "Files" tiedostosovellus, jolla on helppo selata koneelta löytyviä tiedostoja editoitavaksi. Ohjelma avaa heti oletuksena vasempaan ikkunaansa käyttäjän oman kotihakemiston missä tuo editoitava tiedostokin on eli hakemiston /ramdisk/home/dsl. Koska tiedosto on piilotettu ei se näy hakemistossa ennen kuin painaa
ohjelman valikkoriviltä "H" -painiketta. Valitaan siis .xinitrc ja painetaan "Edit" -painiketta Beaver -selaimen käynnistämiseksi. Haetaan tiedostosta rivi, joka alkaa "dillo" -sanalla ja laitetaan ko. rivin eteen komenttimerkki eli "risuaita"
#  dillo /usr/share/doc/dsl/getting_started.html &>/dev/null &
Tiedosto talteen ja eipä tule enää tuota aloitusikkunaa. Ennen tiedoston sulkemista kannattaa samantien korjata myös seuraava ongelma 6, koska samaa tiedostoa pitää senkin ratkaisemiseksi editoida.

5.6 Ongelma 6: Kaikki AltGr:n takaa löytyvät erikoismerkit kuten "@" eivät toimi
Ongelma liittyy skandinaaviseen näppäimistöön ja käynnistysskriptien tai asetusten toimintaan. Samassa .xinitrc -tiedostossa, jota editoitiin edellisen ongelman ratkaisemiseksi, on palanen tarkoitettu suoritettavaksi "us" -kielialueen ulkopuolella eli skriptin tekijä on tätä kyllä ajatellut, mutta syystä tai toisesta muuttuja "KEYTABLE" saa sisällöksi "us", vaikka näppäimistöksi on  asennuksen yhteydessä määritelty "fi-latin9".

Aivan tiedoston alussa "KEYTABLE" arvo luetaan
KEYTABLE="$(getknoppixparam.lua KEYTABLE)"
Ja hieman myöhemmin tutkitaan KEYTABLE:n sisältöä
# For non-US Keyboards
if [ ${KEYTABLE:0:2} != "us" ]; then
  xmodmap -e "clear Mod4" -e "add Mod5 = Mode_switch" &
fi

Tätä voi testata vaikka avaamalla terminaalin ja antamalla sinne käsin tuon komennon "getknoppixparam.lua KEYTABLE" johon järjestelmä näyttää vastaavan "us".

Ratkaisu 6: Linux -ummikkona en osaa niin hienoa ratkaisua tehdä, että saisin tuolle KEYTABLE:lle haettua oikean arvon, mutta itse ongelma eli näppäinten toimivuus on helppo ratkaista kopioimalla tuo if -lauseen sisällä oleva xmodmap rivi if -lauseen ulkopuolelle eli "fi" -rivin alle (ilman lopussa olevaa & -merkkiä), jolloin se varmasti aina tulee ajetuksi. Euron merkki ei ainakaan omassa koneessa kuitenkaan ala tälläkään toimimaan, mutta sen kanssa voinen elää.

5.7 Ongelma 7: XML parser error Firefox selaimessa joillakin sivuilla
DSL:n mukana tuleva Firefox -nettiselain on jo hieman vanha eikä osaa näyttää kaikkia sivuja oikein, vaan antaa monesti virhekoodin "XML parser error".

Tämä oli itselle tärkeä asia, koska juuri alussa asettamani tavoite oli päästä käyttämään tällä Linux Microsoftin Live -palvelun SkyDrivea, jota käytän valokuvien jakamiseen eikä se onnistunut DSL:n mukana tulleilla selaimilla.

Ratkaisu 7: Asennetaan DSL:n omasta MyDSL asennusvalikosta toimivampi Opera -nettiselain, joka toimii tämmöisessä retrokoneessa muutenkin paljon sutjakammin. Avataan siis DSL:n valikosta MyDSL/MyDSL Browser. Ensimmäistä kertaa käytettäessä sovellus pyytää tekemään tietokannan tarjolla olevista ohjelmista. Ikkunaan tulee lista kansioita ja unc:n alta löytyy 9.10 (ohjeen kirjoitushetkellä) versio Operasta, joka osoittautuu toimivaksi. Valitaan se ja "Install selected" komento yläpalkista asentaa uuden selaimen. Myös net -kansiossa on Opera, mutta hieman vanhempi 8.xx eikä se toimi yhtä hyvin kuin nyt valittu versio. Kaikki nämä jälkiasennetut ohjelmat asentuu MyDSL -kansioon.

5.8 Ongelma 8: Koneen käynnistymisen yhteydessä vilahtaa pari virheilmoitusta
Virheilmoitukset käynnistyksessä siis ..."Mounting unchecked filesystem. Running e2fsck recommended."

Asennuksen yhteydessä formatoidut levyosiot pitäisi tarkistaa "e2fsck" apuohjelmalla, mutta tarkistuksen aikana levyosiot eivät saa olla käytössä (mounted), joten e2fsck:n ajamista ei pitäisi tehdä tuosta vaan terminaalista käynnistämällä.

Ratkaisu 8: Helpoiten levyosioiden tarkistus onnistuu käynnistyksen yhteydessä DSL:n alkuvalikossa eli nyt sen 3s supistamaani odottelun aikana valitaan alkuvalikosta alimmainen vaihtoehto "Check filesystem". Tarkistuksen jälkeen Linux käynnistyy uudestaan ja näköjään virheilmoitukset ovat nyt poissa.

5.9 Ongelma 9: Olis kiva kun äänetkin kuulus, että vois vaikka soittaa CD -levyjäkin Linux -laptopilla
Tämä ei ollut itselle kovin tärkeä asia siinä käytössä mihin tätä vanhaa konetta olin virittämässä, mutta kun muut ongelmat oli jo ratkaistu, niin pitihän tätäkin yrittää. Eri koneissa on käytetty erilaisia äänipiirejä ja niihin vaadittavia ajureita, joten tämä ei välttämättä toimi kaikissa koneissa.

Ratkaisu 9: Nettiä surffaamalla löytyi ohje, että koneen BIOSin asetuksista pitää olla "Fast boot" -optio pois päältä. Sen lisäksi
/opt/bootlocal.sh -tiedostoon pitää lisätä seuraavat rivit:
modprobe sound
insmod ad1848
insmod uart401
insmod cs4232 io=0x530 irq=5 dma=1 dma2=0

Tällä oman koneeni äänet alkoivat pelata. Ratkaisu löytyi oheisesta keskustelusta, jossa muitakin korjausehdotuksia IBM 600 äänien asetuksiin http://www.murga-linux.com/puppy/viewtopic.php?t=13699
DSL:n mukana on CD -soitin ohjelma, joka löytyy Apps/Sound -valikosta. Tuon "X Multimedia System" -soittimen käyttöliittymä on hieman ankea, mutta silti toimiva. Soitto-ohjelma ei Windowsin tapaan käynnisty itsestään kun levyn laittaa asemaan, vaan pitää avata se valikoiden kautta. Eteen aukeaa CD -soittimessa olevan levyn raidat ja ikkunan alaosassa olevalla "Play" -napilla voi soittaa yksittäisiä raitoja. Jos haluaa soittaa koko levyn, pitää painaa "Add all files in directory" ja sen jälkeen ikkunan voi sulkea ja käynnistää levyn itse soittimen omista ohjaimista.

5.10 Avoimeksi jääneet ongelmat
Sain siis parin viikon DSL Linuxin tiedonhaulla kaikki itselleni olennaiset ongelmat jotakuinkin ratkaistua tähän nettikäyttöön riittävästi. Tämän ohjeen avulla luulisin, että DSL Linuxin pystyttää tähän pisteeseen tunnissa tai parissa.

Pari juttua jäi hampaan koloon. Flash -playeria en onnistunut saamaan toimimaan kummassakaan Opera tai Firefox selaimessa. Sen verran tietoa löysin Operan osalta, että uusin 10 -sarja Adobe Flash player vaatisi vähintään Operan 9.5 version, mutta niin tuoretta versiota ei ollut tarjolla DSL:n repositoryssa (siis MyDSL ohjelmien asennus -valikossa). Netissä oli joita ohjeita vanhemman 9 -sarjan Flash playerin asentamiseksi, mutta niissäkään en onnistunut. Tämän koneen vääntö ei nyt riittäisi muutenkaan ehkä mihinkään netin Flash -videoiden (kuten Youtube) katseluun, mutta jotkut sivut vaativat Flash -playeria toimiakseen ja siksi tuo olisi ollut kiva saada asennettua. Kuitenkin vähän "nice-to-have" -ominaisuus minulle.

Toinen pieni ongelma oli työpöydällä olevien ikonien poistaminen tai lisääminen, jota en osaa tehdä. Alapalkissa tai DSL:n menussa olevien ohjelmien tai niiden käynnistyskomentojen muokkaaminen onnistuu melko helposti muokkaamalla joko /ramdisk/home/dsl hakemiston .jwmrc tai .jwmrc-tray tekstimuotoisia XML -tiedostoja, mutta desktopilla olevat ikonit ovat asia erikseen.

6. DSL Linuxin käytöstä jotain pientä
Tarkoitus ei ole alkaa kertomaan miten Linuxia käytetään varsinkaan kun en sitä itsekään tunne juuri yhtään sen enempää kuin mitä tähän olen kirjoittanut ja netistä tonkinut. Kerron tähän nyt kuitenkin muutaman eniten itseä alussa Linux -ummikkona askarruttaneen asian.

Tältä se laptopin työpöytä nyt näyttää asennusprojektin päätteeksi
desktop

6.1 Levyasemat (tai massamuistit) ja hakemistot
Levyasemat (mm. asennuksessa tehdyt kovalevyosiot, CD -asema ja  mahdollinen USB -muisti) näkyy Linuxissa hakemistoina ylimmän juurihakemiston alapuolella olevassa /mnt -kansiossa. Pääasiallinen kovalevyllä oleva omien tiedostojen talletuspaikka on tässä ohjeen asennuksessa /mnt/hda3/mydsl -hakemistossa. Oletuksena ei käyttäjällä näytä olevan edes kirjoitusoikeuksia juuri muualle kuin tuonne ja sitten keskusmuistissa pyörivään virtuaaliseen kotihakemistoon, jonne pääsee mm. työpöydän kotikuvakkeesta ja näkyy Files työkalussa hakemistona /ramdisk/home/dsl.

Ensin mainittuun kovalevyllä olevaan ../hda3/mydsl -kansioon tallentuu nuo jälkiasennetut ohjelmat ja tuohon kansioon olen myös tehnyt omia alikansioita Files työkalun MkDir -toiminnolla omia tiedostojani varten kuten esim. tämä tekstilogi DSL:n asennuksesta. Jälkimmäisessä ../ramdisk/home/dsl hakemistossa on suuri osa mm. asennuksen aikana muokatuista asetustiedostoista ja myös suuri osa ohjelmista käyttää tuota hakemistoa oletuksena tiedostojen tallentamiseen. Vaikka tämä virtuaalihakemisto pyörii vain keskusmuistissa, ei sinne talletut omat tiedostot tai asetuksiin tehdyt muutokset häviä sammutettaessa jos Backup (varmennus) -asema on määritelty kuten kerrottiin edellä kappaleessa 5.4. Sammutettaessa Linux tallentaa virtuaalihakemiston tiedostot kovalevylle /mnt/hda3 hakemiston tiedostoon backup.tar.gz ja vastaavasti käynnistettäess  lukee em. tiedoston ja palauttaa siellä olevat tiedostot takaisin virtuaalihakemistoon. Ymmärtääkseni  kuitenkin siis tuonne ramdiskin alle talletetut tiedostot syö keskusmuistia ja siksi en sinne omia tiedostojani halua tarpeettomasti tallentaa tässä koneessa, jonka muistin määrä on muutenkin hyvin rajallinen.

Yksi asia ihmetytti myös Windowsiin tottunutta Linux -ummikkoa eli USB -tikun käyttö. Tässä koneessa on vain yksi USB -portti ja siihen kun tikun työntää, niin tikun sisältö ei automaattisesti avaudu esille johonkin kansioon. Tikun kytkemisen jälkeen /mnt -hakemistoon tulee uusi alihakemisto "sda1", mutta sekin näyttää Files -työkalulla avaamalla tyhjälle. No USB -massamuist  pitää ottaa käyttöön (eli mountata) alapalkissa löytyvän "Mount" -työkalun avulla. Klikkailemalla Mount -työkalun ylempää laiteriviä haetaan tuo USB -laite (esim. sda1) ja klikataan sitten alempaa riviä, jossa lukee "unmounted". Tekstiksi vaihtuu "mounted" ja sen jälkeen USB -tikun sisältö näkyy Files työkalulla sda1 -hakemistossa.

6.2 DSL -valikko ja desktopin kansiosta löytyvät sovellukset
Äkkipäätä vaikuttaisi, että DSL -valikko, jonka saa auki alapalkista tai klikkaamalla tyhjää työpöytää, sisältää samat toiminteet kuin avaamalla työpöydältä Apps -kansio. Ei kuitenkaan ihan, koska DSL:n valikossa ei ole kaikki pikakuvakkeita, joita on valmiina Apps  kansiossa. Osa sovelluksista on myös eri kansioissa Apps:n alla kuin miten ne on ryhmitelty DSL -valikossa.

Esimerkiksi taustakuvan vaihto onnistuu työpöydän Apps -kansiosta  löytyvästä "Backgrounds" kuvakkeesta. Kansion "Fetch" -toiminne hakee muutaman lisäkuvan jos kone on verkossa ja wallpaper.lua -ohjelmalla haluamaansa kuvaa voi kokeilla ja ottaa käyttöön. Em. kansioon voi tietysti laittaa minkä tahansa haluamansa kuvan omista valikoimista tai webbiselaimella netistä etsimällä ja tehdä siitä koneelle uuden taustakuvan.

Yksi hyödyllinen pikakuvake on myös punainen "/" -kansio, jolla voi selata ja availla koneen hakemistoja puumaista rakennetta käyttäen vähän samaan tapaan kuin Windowsin MyComputer ikkunasta käsin tekisi.

Mainitaan vielä sovelluksiin liittyen tuosta oletuksena olevasta Files työkalun kautta käynnistyvästä "Beaver" -tekstieditorista, että se ei näytä hallitsevan skandinaavisia merkkejä. Tätä logia kirjoitan toisella "Notepad" -sovelluksella, joka löytyy Editors -hakemistosta. Beaver käy hyvin asetustiedostojen muokkaukseen kun siellä ei juuri skandeille löydy käyttöä, mutta muuta käyttöä varten tein oman asetuksen Files -työkalun keskeltä löytyvän "Configure" painikkeen avulla avaamalla "User commands" -toiminteen ja sieltä "Add". Nimeksi laitoin "Open with Notepad" ja komennoksi "/usr/local/bin/editor %f". Nyt voin avata suoraan tekstitiedostoja hakemalla Files -työkalulla omasta hakemistosta haluamani tiedoston, valitsemalla sitten ensin vasemmalla hiiren näppäimellä ko. tiedoston ja lopuksi oikealla hiiren näppäimmellä tuon oman User komennon, joka avaa tiedoston Notepadiin Beaverin asemasta.

Siinäpä kaikki nyt tähän lähtöön. Jospa tämän värkkäyksen jälkeen voin ylentää itseni Linux -ummikosta vasta-alkajaksi.