Home
Vastaanottoni - Min mottagning: Yleislääketiede, matkustuslääkitys sekä kotikäynnit
Allmänmedicin, resemedicin samt hembesök
Ajat-Tider Hinnasto-Prislista
General travel advice
Vaccines available and recommended
Info on special outbreaks, last 5 years
Travellers info including airline crew
Kotisairaala Kouvola-Loviisa-Porvoo
Kouvolan Lääkärikeskus
Dieetti
Latest news from CDC
WHO
Healt Canada info
HongKong info
Singapore info
Special: Biological and chemical weapons
THL informaatiota
Yliopiston Apteekki
Porvoon Vanha Apteekki
bmj
triuno.com

world

 

”Si vis pacem, para bellum”, Vegetius ad. 379-395.

Q-Fever:

Q-kuumeesta enteillään sikainfluenssan seuraajaa.
21.02.2010 uutinen:
Euroopan unioni pelkää, että Q-kuume on laajenemassa seuraavaksi vakavaksi eläintautiepidemiaksi sikainfluenssan jälkeen.
Monet asiantuntijat ja mikrobiologiaan erikoistuneet lääkärit ovat olleet huolissaan varsinkin Q-kuumeen esiintymisestä Hollannissa, jossa tähän mennessä tauti on vaatinut jo ainakin kymmenen kuolonuhria.

Nykyisten tietojen mukaan Q-kuumeeseen on sairastunut jo melkein 3 000 lähinnä hollantilaisilla vuohitiloilla työskentelevää ihmistä. Hollannin noin 400 vuohitilasta tauti on todettu ainakin 80:ssä.

 

Q-kuume, Mikä on Q-kuume?

Q-kuume on eläinperäinen tartuntatauti (zoonoosi), jonka aiheuttaa Coxiella burnetii bakteeri. C. burnetii tartuttaa nautakarjaa, lampaita ja vuohia, sekä harvemmin myös muita eläimiä.


Miten tartunta saadaan?
Sairastunut eläin erittää bakteereja lähiympäristöönsä maidon, virtsan ja ulosteiden kautta. Erityisen runsaasti bakteeria erittyy poikimisen yhteydessä synnytysjätöksiin. Kuivuessaan eritteet pölyävät ilmaan aerosoliksi. Yleisimmin tartunta ihmiseen tapahtuu hengitysteiden kautta. Saastuneen pastöroimattoman maidon välityksellä tapahtuvat tartunnat ovat harvinaisia. Punkin pureman välityksellä tartunta on myös mahdollinen. Ihmisestä toiseen tartuntoja on tapahtunut vain erittäin harvoin.


Mitä oireita Q-kuumeeseen liittyy?
Tartunnan saaneista ihmisistä noin puolet sairastuu äkilliseen kuumetautiin yleensä 2-3 viikon kuluttua tartunnasta. Korkean kuumeen lisäksi oireina voi olla päänsärkyä, lihaskipuja, sekavuutta, kurkkukipua, kuivaa yskää, rintakipua, pahoinvointia ja oksentelua, vatsakipuja tai ripulia. Merkittävälle osalle kehittyy keuhkokuume. Suurella osalla potilaista maksa-arvot nousevat ja pienelle osalle kehittyy myös maksatulehdus. Osalla potilaista Q-kuume infektio voi pitkittyä, jolloin oireilu jatkuu jopa yli puoli vuotta ja voi aiheuttaa vakaviakin komplikaatioita, mm. sydänläppätulehduksen (endokardiitti). Suurin osa potilaista toipuu kokonaan muutaman kuukauden kuluessa myös ilman mikrobilääkehoitoa. Tauti jättää pysyvän vastustuskyvyn.

Miten Q-kuume todetaan?
Q-kuume todetaan verikokeesta vasta-aineosoituksella. Vasta-aineet alkavat nousta vasta toisella sairausviikolla. Bakteerin nukleiinihappo voidaan osoittaa kudosnäytteestä PCR-tutkimuksella.
Miten Q-kuume hoidetaan? Äkillinen Q-kuume hoidetaan mikrobilääkkeillä. Ensisijainen lääke on doksisykliini. Pitkittyneessä tautimuodossa antibioottihoito harkitaan tapauskohtaisesti ja se voi olla huomattavasti pidempikin.


Q-kuume Suomessa.
Q-kuume on Suomessa erittäin harvinainen. Tapauksia on kuvattu lähinnä matkailijoilla.


Q-kuumeen ehkäisy
Q-kuumetta voidaan ehkäistä noudattamalla karjataloudessa hyvää hygieniakäytäntöä ja välttämällä pastörisoimattoman maidon nauttimista.

tiedot: THL 2010.

 


Disclaimer Privacy

2016® quintt