.gif)
Saksassa ja sen jälkeen ympäri Eurooppaa ja aina Yhdysvaltoihin asti levinnyt E. coli-bakteerilajeihin kuuluva EHEC-bakteeri on tällä hetkellä todella kuuma puheenaihe. Tähän mennessä EHEC-bakteeri-infektion ovat saaneet pitkälle toista tuhatta ihmistä ja tiettävästi 16 ihmistä on kuollut. Kuolemantapauksista 15 on ollut Saksassa ja yksi Ruotsissa.
Suomeen asti Saksan EHEC-bakteeritartuntakantaa ei ole – ainakaan vielä – kuitenkaan yltänyt. Tästä huolimatta lääkäreitä kehotetaan täälläkin tarkkaavaisuuteen.
- Jos potilaalla on veriripulia, myös aikuiselta pitäisi muistaa ottaa EHEC-näyte, totesi THL:n tartuntatautien torjuntayksikön ylilääkäri Markku Kuusi Lääkärilehdelle.
EHEC-bakteeri kestää pakastamista, mutta kuolee kuumennettaessa
Escherichia coli- eli E. coli –bakteereita esiintyy ihmisten ja eläinten suolistossa, ja osa niistä onkin normaalissa elinympäristössään hyödyllisiä. Osa kolibakteereista on kuitenkin tautia aiheuttavia. Yksi tällainen on Enterohemorraaginen Escherichia coli- eli EHEC-bakteeri, joka voi aiheuttaa suolistotulehduksia.
EHEC-bakteerin tärkeimpinä oireettomina kantajina pidetään nautakarjaa ja muita märehtijöitä, joille bakteeri ei aiheuta oireita tai sairautta. Ihminen voi saada tartunnan suorassa kosketuksessa bakteeria erittävän eläimen ulosteisiin, saastuneen, huonosti kypsennetyn lihan tai maidon välityksellä, ristisaastumisena toisiin elintarvikkeisiin tai tartuntana ihmisestä toiseen. Bakteerin esiintyminen elintarvikkeessa on aina osoitus ulosteperäisestä saastumisesta.
Nyt muun muassa Saksassa jylläävän EHEC-bakteerikannan tartuntaperää ei varmuudella tiedetä. Lääkärilehden mukaan saksalaisviranomaisten tekemien alustavien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että sairastuneet ovat syöneet useammin raakaa tomaattia, kurkkua ja salaattia, jonka vuoksi Saksassa on kehotettu välttämään näitä vihanneksia raakana. EHEC voi joutua vihanneksiin esimerkiksi EHEC -bakteerilla saastuneen kastelu- tai käsittelyveden mukana.
Aiemmin syypääksi nimetty espanjalainen kurkku ei tuoreimpien tietojen mukaan välttämättä olekaan tartuntojen aiheuttaja. Saksan viranomaiset selvittävät tartuntojen lähtöperää kuumeisesti.
EHEC-bakteeri kuolee kuumennettaessa, mutta kestää pakastamista. Kasvikset ja vihannekset tulee aina ruokamyrkytystartuntojen ehkäisemiseksi huuhdella huolellisesti ennen käyttöä, ja kädet pestä aina multaisten juuresten tai raakojen kasvisten käsittelyn jälkeen. Juurekset tulee kuoria ja pestä huolellisesti ennen käyttöä.
Lisäksi etenkin naudanliha, jauheliha ja suikaleliha tulee kypsentää kokonaan kypsiksi, vähintään yli +70 ºC:seen myös sisäosasta.
EHEC-bakteerin leviäminen ja oireet
Ihminen voi siis saada EHEC-bakteerin esimerkiksi syömällä saastuneita pesemättömiä vihanneksia, saastuneista raaka-aineista, esimerkiksi lihasta tai kasviksista, valmistettuja ruokia raakoina tai riittämättömästi kuumennettuina, juomalla saastunutta vettä tai pastöroimatonta maitoa.
Näiden lisäksi EHEC voi levitä myös sairastuneesta tai tartuntaa kantavasta oireettomasta henkilöstä, sekä bakteeria erittävän eläimen ulosteiden kautta. Aikuisella EHEC-bakteeria erittyy ulosteeseen noin viikon ajan ja lapsilla noin 1-3 viikon ajan.
EHEC-bakteerin tartuntaa aiheuttavaan annokseen riittää muutamat bakteerit. Sen jälkeen itämisaika on yleensä 3-4 vuorokautta, mutta se voi olla pidempikin. Riskiryhmiä ovat etenkin lapset ja vanhukset.
Tartunta aiheuttaa paksusuolentulehduksen, jonka yleisimmät oireet ovat voimakkaat vatsakivut ja -kouristukset sekä veriseksi muuttuva ripuli, joka kestää tavallisesti 4-10 vuorokautta. Pienelle osalle sairastuneista kehittyy jälkitautina hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä (HUS), jossa punasolut hajoavat (hemolyyttinen anemia), verihiutaleiden määrä laskee (trombosytopenia) ja ilmenee äkillinen, vakava munuaisten toiminnan häiriö.
Hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä saattaa johtaa pysyvään munuaisvaurioon tai jopa kuolemaan, kuten Saksassa ja Ruotsissa on käynyt.
Lähteet: Evira, THL
