Edessä on odotettu kahden hengen matka Saksaan yhdellä moottoripyörällä 21.6 - 2.7.2005 välisenä aikana. Ensimmäistä kertaa tällä kulkuvälineellä Eurooppaan. Superfast VII lautta kulkee vuorokaudessa Hangosta Rostockiin, joten Saksan maaperällä vietämme 9 yötä ja laivalla 2. Yöpyminen kahden hengen huoneessa maksaa yhteensä arviolta 50 €, mutta myös pieni pyöräilyteltta kulkee mukana. 

Suunnitelmana on ajaa koillis - lounas suunnassa alas Mosel ja Rein jokien yhtymäkohdille. Edestakaisesta matkasta kertyy kilometrejä arviolta 2500. Päivämatkoiksi suunnitellaan n. 200 - 250 kilometrin ajoja. Tarkoituksena myös nähdä nähtävyyksiä.  Kartta

Tavarat kulkee 45 litran takalaukussa, 20 litran tankkilaukussa ja näppärässä vyölaukku/reppu yhdistelmässä. Lämpimiä ilmoja on luvassa. Tuulipuvun housut ja goretex-takit suojaavat varmasti kesäsateilta riittävästi, farkkujen lisäksi.

Ensimmäinen yöpaikka on varattu Schwerinin liepeiltä netin kautta (www.Hotel-Pampower-Hof.de). Lonely Planetin Saksan oppaasta on luettu tietoa pienemmistä vanhoista kaupungeista. Suuremmat keskukset jätämme suosiolla väliin.

TIISTAI 21.6

Kotoa lähdettiin kiireisen ja täyden työpäivän jälkeen klo 18.03, pyörän mittarissa kilometrejä 1503. Sää oli loistava ja edeltävänä viikonloppuna tehtyjen valmistelujen ansiosta pyörän pakkaus sujui mutkitta. Sitten otettiin lähtökuva ja matkaan. 

Pyörä tuntui vakaalta ja ensimmäinen stoppi tehtiin Karjaan Shellillä 90 km:n ajon jälkeen. Vielä oli 50 kilometriä Hankoon. Hangosta ostimme hieman eväitä laivamatkalle, koska olimme saaneet vihiä, että hinnat laivalla ovat suolaiset. 

Satamassa pääsimme lippuluukun ja n. 10 min. odottelun jälkeen laivaan. Muita pyöriä oli ehkä kymmenkunta. Virkailijat keräsivät meidät ryhmään ja ohjasivat ajamaan laivaan peräkkäin. Pyörät pärisivät ramppia pitkin ylemmälle autokannelle ja kansimies auttoi kiinnitysliinojen laittamisessa.

Omat hihnani eivät soveltuneet ollenkaan, koska niissä ei ollut kunnon "kiristysräikkiä" vaan soljet, joita ei millään saanut riittävän kireälle. Pyörä kiinnitettiin rungon ulokkeista molemmin puolin lattiassa oleviin kiinnitysrenkaisiin laivan liinoilla. Vaihde päälle ja hiuslenkki tankoon painamaan etujarrua pohjaan. Ei tule tuosta liikahtamaan, sitten hyttiin hengähtämään, tankkilaukku ja kypärät mukaan.

KESKIVIIKKO 22.6

Toinen matkapäivä on käynnissä ja pientä päänsärkyä eilisestä illallisesta. Ruoka oli hyvää, mutta hintavaa ja laivalla kaikki tarpeellinen. Juteltiin illallisella karavaanarin kanssa, joka oli menossa jokavuotiselle matkalleen, tällä kerralla Itä-Eurooppaan tuttavapariskunnan kanssa. 

Aamulla herättiin klo. 9.00 ja päätettiin jättää aamupala väliin ja mennä iltapäivällä buffettiin nautiskelemaan. Länsituulta merellä 7 - 10 m/s ja matkavauhti 16 solmua. Rostockista lähdettiin pienempää maantietä 103 etelään ja siltä länteen johtavalle tielle 104. Satamasta päästiin matkaan yhden harhan jälkeen ja päädyimme ajamaan etelään Berliiniin johtavaa baanaa pitkin, ei niin hurjaa kuin väitetään. Keli oli hyvä ja luonto vehreää. 

Poliisiratsia Güstrowin lähellä, nuoria ystävällisiä poliiseja, jotka eivät puhuneet englantia. Ajokortti ja rekisteriote kelpasivat. Schwerinin keskustan jälkeen pientä hapuilua, mutta Hagenaun kyltit pelastivat. Tietä 321 pitkin löytyi Pampown taajama, kartta vaikuttaa hyvältä hankinnalta. Hotelli on loistava, hyvät tilat ja ravintola. Saksalaista siisteyttä. Matka Rostockista kesti 2 h ja kilometrejä vasta 137. 

Matkan teko vaikuttaa mukavalta. Pyykätään jo ensimmäisiä vaatteita ja suunnitellaan huomiseksi pidempää ajoa, ehkäpä Braunschweigiin, entinen rajakaupunki, jossa motokauppa (www.louis.de) . Huomenna pitää tankata, käydään Schwerinissä aamupalan jälkeen ja tullaan sitten lastaamaan pyörä ennen huoneen luovutusta. Kompassi, joka unohtui, olisi ollut ihan hyödyllinen. Pitää ottaa enemmän kuvia. Vehreät tienvarret olivat hienoja, istutettuja puita, joiden keskellä pitkiä suoria. Saksalaista insinööritaitoa, tiet on tehty ajettaviksi. Ympärillä laakeita peltomaisemia.

TORSTAI 23.6

Kuuma päivä tiedossa - pelkkiä aurinkomerkkejä säätiedotuksessa. Schwerinissä kantamusten kanssa tuskailua helteessä, ei uskalla jättää kypäriä ja tankkilaukkua kiinni pyörään. Linnan varjoisa olutterassi auttoi kummasti. 

Matkaan klo. 12.10, Ludwigslustin linnan aukiolla käytiin kääntymässä, mutta rakennus oli remontissa. Sieltä Eldenan kautta lähestytään Elbeä, jota ennen pysähdyttiin Dömitziin syömään. Huh hellettä, vettä ! Pikkuravintola, jonka terassilla paikalliset kävivät syömässä. Ystävällisiä, kiinnostuneen oloisia ja kohteliaita. Kaikki tervehtivät kaikkia, jopa suomalaisia motoristeja. Guten Tag ! Joki ylitetään, mutta ei löydy sopivaa pysähtymispaikkaa.

Ruuan jälkeen posoteltiin hyvän matkan toivotuksilla Uelzeniin tietä 191. Siellä pysähdyttiin kahville ja jätskille. Hieman suurempi, mukavan tuntuinen kaupunki. Matka jatkuu etelään Braunschweigia kohti.

Matkalla poiketaan katsomassa kartasta löytynyttä leirintä-aluetta. Tunnelma oli sekoitus Bodomia ja Bates-motellia. Ei kiitos. Saavumme Braunschweigiin, hieman kolhon näköistä, katsomme muutamaa hotellia. Ei nappaa, entisen Itä-Saksan vaikutteet aika vahvoja. 

Jatketaan etelään, maisemat alkavat muuttua. Lehtipuut vaihtuvat havuiksi Harz-vuoriston kummut valtaavat alaa. Väsyttää ja janottaa, täytyisi löytää yöpaikka. Salzgitter, ei vaikuta kivalta, jatketaan vielä Goslariin, 15 kilometriä. 

Hyvä päätös, vanha idyllinen kaupunki, löydämme pensionaatin, jossa ei ilmeisesti enää odotettu saapujia. Ystävällinen rouva kuitenkin saapuu portaita alas kun tiedustelemme ovisummerin kautta Haben Sie ein Doppelzimmer frei? Ja huonehan löytyi 52 €. Pyörästä tavarat ja suihkun kautta iltakävelylle. Huono hetki ohitettu, elämä voittaa. Ajettiin periaatteessa koko päivä muutamalla jaloittelulla ja ruokatauolla. Liian paljon hellepäivänä, kilometrejä 309.

PERJANTAI 24.6

Goslarissa maittavan aamupalan jälkeen kaupungille. Myös MotoGuzzi pariskunta aamiaisella, saksalaisia ilmeisesti. Kaupunkikierroksen jälkeen takaisin pakkaamaan tavaroita. Siivoojatäti säksättää hieman, kun kuljen lakaistua eteistä pitkin muutaman kerran edestakaisin tavaroiden kanssa. Ollaan hieman myöhässä luovutusajasta, etsimme kultaa, perinteikkäässä kaivoskaupungissa kun ollaan, mutta turhaan.

Pääsemme matkaan puoliltapäivin. Tietä 241 Harz-vuoriston länsi-osan yli. Nousua ja laskua myös mutkateitä. Pieniä lomakaupunkeja Clausthal-Zellerfeld, Osterode, Northeim. Kuuma päivä jälleen. Käydään myös katsomassa kylpyläkaupunki Bad Karlshafen ja Sababurgin linna Uslarin suunnalla lännessä. Grimmin veljesten sanotaan kehittäneen tästä linnasta prinsessa Ruususen sadun. Nykyään hotelli, ei pääse sisään kuin timanttivisalla. 

Illaksi tultiin Kasseliin, joka oli pettymys. Tästä ei oltu luettu etukäteen, sodan pommituksissa tuhoutunut melkein kokonaan. Rakennettu uudestaan, lievästi sanoen epäonnistuneesti. Majoituserimielisyyksiä. 

Lopulta löytyi hotelli, matkan kallein. Hinta yhteensä 85 €, mutta sisälsi iltapalan, aamupalan, ja parkkipaikan. Joten ei sittenkään huono ratkaisu. Iltakävely juhannusaaton kunniaksi kaupungin läpi ja nukkumaan. Kilometrejä 221.

LAUANTAI 25.6

Kasselista lähdettiin jo aikaisin klo. 9.30. Hieman huonot yöunet, jälleen hellepäivä tiedossa. Suuntana lounas ja Koblenzin kaupunki. Autobahn vetää hyvin ja virkistytään. Fritzlarin jälkeen mennään tietä 3 Marburgiin, jossa pysähdytään puoliltapäivin syömään.

Kävellään vanhassa kaupungissa, josta muutama valokuva. Sieltä Giessenin läpi Wetzlariin, jossa pysähdytään tankkaamaan. Vähän limonaadia ja makeaa välipalaksi. Yhdellä tankillisella ajaa n. 250 kilometriä, siis tällöin syttyy tosin vasta varoitusvalo.

Limburgin jälkeen alkoi matkan syheröisin osuus. Pienempiä teitä sporttiseen menoon ja paljon muita pyöriä. Ajaminen ottaa koville, paljon painoa päällä ja koko ajan joku peilissä. Nassaussa pysähdytään lepäämään. Hääkulkue kulkee torvet soiden ohitse, ilmeisesti maan tapa. 

Päätetään jatkaa Koblenziin yöksi. Mutkat suorenevat, kuljemme Bad Emsin hienon kylpyläkaupungin läpi, jossa aika tuntuu pysähtyneen. Saavumme Koblenziin, etsimme hetken rautatieasemaa, josta löytyy yleensä infotoimisto. Otetaan huone läheltä asemaa (www.Hotel-Hamm.de) . Ei ulospäin kovinkaan loistelias, mutta eipä haittaa, hinta sopii 60 €. 

Mahtavaa, parkkihalli pyörälle, jossa kameravalvonta - ja juuri ennen matkan ensimmäisiä sadepisaroita. Suihku ja uudestisyntyminen. Kävelylle keskustaan, vartalo notkistuu. Vanhan kaupungin keskustassa on vilkas terassialue. Muutama drinkki ja ravintoa. Puoliltaöin hotellille nukkumaan. Kilometrejä 280. 

SUNNUNTAI 26.6

Herätään 8.30 ja aamiaiselle. Hyvä fiilis, hyvät patjat. Harmaa keli, lämmin, mutta ukkosta luvassa. Päätetään levätä ja jäädä toiseksi yöksi Koblenziin. Lorvimme huoneessa ja pääsemme kaupungille vasta iltapäivällä. Mennään bussilla linnoitukselle, hienot maisemat, kevyt lounas. Alas kukkulalta Deutsches Eckin Biergarteniin, jossa Big Band ei säästele volyymissä. Paikalliset viettävät perheineen sunnuntaipäivää. Jäädään vielä postikorttiostoksille. Illalla italialaiseen ravintolaan syömään. Hyvää, mutta lähtiessä vatsassa kiertää. Kilometrejä 0.

MAANANTAI 27.6

Lähdemme Koblenzista Moselin pohjoisrantoja pitkin kohti Cochemia. Ensimmäinen nähtävyys on Eltzin linna, joka olikin pidempänä joelta kuin arvelimme. Viimein maaseututie päättyy Stop-merkkiin ja vastassa on parkkipaikan rahastaja meitä odottamassa. Pyörä varjoon ja pakettivolkkarilla kuljetus linnalle alaspäin vievää rinnetietä pitkin. 

Kaverilla hyvä bisnesidea, taksa enemmän kuin kohtuullinen ja asiakkaita riitti. Tosin työn mielekkyys ehkä ei. Kannatti tulla, vaikka paarmat ja kuumuus edelleen kiusaavat. Hieno goottilinna.

Sitten Cochemia kohti ja syömään. Kun tavarat on saatu rautatieasemalle säilytykseen, syömme jumalattomat Wiener Schnitzelit terassilla paahtavassa helteessä. No, ei auta kun ottaa nokoset nurmikolla, kaikki eivät malta. Etsii jälleen kultaa ja löytää. Kaupat tehtiin. Sitten ajoa Alf - Zell - Kappel - Simmern - Bacharach eli etelän kautta lenkki Rein-joen varrelle.

Ilta saapuu, etsitään yöpaikkaa. Leirintäalue löytyy jokivarresta St. Goarista. Teltta kuntoon ja viiniä maistamaan, joka keretään juuri ennen emännän putiikin sulkua ostaa. Aamuksi saatiin jugurtit ja sämpylät. Nyt alkaa tuntua oikealta kulkurielämältä. Leirielämä on mukavaa, tosin molemmin puolin jokea kulkevat junat pitävät meteliä. Puoliväli matka-ajasta takana ja paljon on jo nähty. Kotimatka alkaa. 

Todettiin, että teltta, ilmapatjat ja makuupussit ovat oikein päteviä tällaiseen tarkoitukseen. Saksalaiset katsoivat hienoissa vaunuissa satelliittikanavia ja grillailevat. Eivät ostaneetkaan suomalaisten mökkitontteja. Ei jakseta rakennella kunnon tyynyjä. Virhe! Tämä korpeaa myöhemmin. Ja sitten ensi kerralla teltta täysin vaaterissa olevalle maalle. Pienikin kaltevuus tuntuu. No, ei ollut kallis yö 11 €. 

TIISTAI 28.6

Herätään klo. 7.00 hapenpuutteeseen teltassa, täysin seisova ilma. Minä nukuin ilmeisesti paremmin, korvatulpat auttoivat. Tavarat kasaan ennenkuin käy paistamaan. Lautalla Reinin yli ja kohti Limburgia. Sieltä tuttua tietä Giesseniin. Sieltä vauhdilla oikeaa 3-kaistaista baanaa Kirchemiin, muutamalla jaloittelulla.

Pita-kebapia, hyvää sellaista lounaaksi. Pohjoista kohti tietä 27 pitkin. Tämä osoittautui rekkatieksi, nopeudet n. 80 km/h. Kolarikin nähtiin, jossa aiempi ohittelija. Mutkia, lämpöä ja vähän stoppeja. Istumalihakset ja niskat kovilla. 

Bad Sooden Allendorfin jälkeen rekkastoppi, jossa limsaa ja jäätelöä (Donaldtasse!). Vielä 50 km jäljellä Göttingeniin, johon Jugendherbergiin yöksi. Saksalainen retkeilymajaketju, jossa lähinnä koululaiset ohjaajansa kanssa ovat kesäleireillä. Löytyy kylttien avulla kaupungin katuja ajellen, 40 € yö sisältäen aamupalan. Ollaan väsyneitä ja nälkäisiä. Alakerrasta löytyy pyykinpesukone!

Suihkuun ketjunrasvauksen jälkeen ja toimintatapojen selvitystä. Pyykit koneeseen ja kaupungille syömään. Lohta ja perunoita toriterassilla oluen kera. Sehr gut! Tutustutaan vanhaan kaupunkiin kävellen ja terassit kummasti löytävät meidät. Yhdet ja bussille retkeilymajaan/leirikeskukseen 10 min. Pyykkien kuivatusoperaatiot ja nukkumaan. Kilometrejä 319. 

KESKIVIIKKO 29.6

Kattavan aamiaisen jälkeen lähdemme vihdoin viilenneessä säässä pohjoiseen Celleä kohti. Ennen Alfeldiä pysähdymme tankkaamaan. Hannoverin eteläpuolella käännymme itään ja jatkamme Sehnden läpi pohjoiseen. Ennen tätä Nordstemmenistä löytyy huikea Marienburgin linna, joka henkii goottilaista tunnelmaa, mutta onkin 1800-luvun päähänpisto. Käydään tutustumassa museoon. Parkkipaikalla saksalaismotoristit tulevat juttelemaan, ihmettelevät matkan pituutta, bemarimiehiä. 

Saavumme Celleen iltapäivällä ja löydämme pienen leipomon. Tämän jälkeen kurvaillaan kaupungin liikennevaloissa liian kauan, Jugendherberge ei meinaa löytyä. Vihdoin, rutiinien jälkeen jälleen keskustaan tutustumaan. Kaunis, vanha kaupunki, jonka läpi virtaa Aller-joki. Huonehinnat hotellissa olisi 100 €, eikä kaupungilla ilmeisesti suurta kiinnostusta massaturismiin. Nukkumaan jo klo. 21.00. Kilometrejä 185. Kenties matkan hienoin kaupunki. 

TORSTAI 30.6

Aikainen herätys klo. 6.00. Aamutoimet ja matkaan. Cellestä 22 km pohjoiseen sijaitsee Bergen - Belsenin keskitysleiri, suurin Saksan alueella. Leirillä kuoli 50 000 siviiliuhria ja toiset 50 000 sotavankia. Naton sotilastukikohdan ammunnat taustalla, mietiskeltävää.

Soltaun kautta koilliseen Lüneburgia kohti. Uskomattoman pitkä, luotisuora maantie. Pysähdymme Amelinghauseniin, viehättävään kreikkalaiseen ravintolaan tien varrelle. Lounas 4,5 €, suosittelemme. Tavattiin lähtiessä luxemburgilainen pariskunta, jotka olivat matkalla Norjaan ja sieltä Suomen kautta Tarttoon, matkaan oli varattu ruhtinaalliset 32 päivää ja kauheasti tavaraa. Nahkapukujen päällä goretexiä, ei hemmetti.

Lüneburgista ajettiin vain läpi, jonka jälkeen kahvipaussi tienvarsikahvilassa. Ensimmäinen tragedia lähellä ! Moto liian pehmeällä maalla, hitaasti hiekkaan vajonnut jalka, kahvit loppuivat juuri oikealla hetkellä, hyvä tuuri jatkuu. Tiedetään, olisi pitänyt olla laudanpala jalan alla, mutta ei ollut.

Sitten pikkukaupunkien läpiajoa ja apteekista särkylääkkeitä. Lähestyttäessä Lyypekkiä käydään järven rannalla katsomassa Buchholzin leirintä-aluetta, mutta päätetään mennä kaupunkiin. Turisti-infon kautta löytyy huone keskustasta. Taisi olla Hotel An der Mauer. Pyörä kadulla hieman stressaa, mutta eiköhän se siinä yhden yön säily. Varsinaista parkkipaikkaa ei siis ole, vaikka niin mainostettiin.

Lyypekki vaikuttaa vilkkaalta ja kauniilta, taisin tulla edellisellä matkalla Travemündeen E:n kanssa. Suihkun jälkeen Lonely Planet -oppaan suosittelemaan Tipasa ravintolaan/pubiin syömään ja sieltä katsomaan kävellen keskustaa. Tuli maistettua olutta, johon oli sekoitettu Spriteä. Nimi taisi olla Alster, kilometrejä 284. 

PERJANTAI 1.7

Hyvin nukuttu yö. Huone muistuttaa omaa makuuhuonetta. Keretäänköhän kävelylle ennen huoneen luovutusta? Visiitti Buddenbrookien taloon ja saamme viimein postikortit lähetettyä. 

Sitten hyvästit ja hotellin Håkan saattelee matkaan. Lyypekistä lähdettiin itään tietä 105 pitkin ja siltä poikettiin pohjoiseen Itämeren rannalle Boltenhageniin. Pikkutiet olivat päällystettyjä, mutta muhkuraisia. Huonoimmat koko reissulla, muualla ei mitään heikkouksia. Klützistä Wismariin, jossa pieni välipalatauko sataman tuntumassa.

Taas matkaan. Pysähdyttiin Bad Doberanissa kahville, josta jatkoimme Rostockiin syömään. Sitten Überseehafeniin kylttien mukaan satamaan. Valittiin hyvä jono tiskille. Aldi -marketista käytiin hakemassa jälleen vähän eväitä laivalle. 

Sateen alkaessa satutaan katetulle vastaanottotiskille, jossa jono pysähtyy puoleksi tunniksi. Jutellaan laivan lastausrampin alla sateensuojassa vaasalaisen pariskunnan kanssa, joka oli kiertänyt isolla bemarilla Kroatiaa. Helteistä oli ollut sielläkin. Vihdoin laiva on tyhjennetty ja pyörien kiinnitys sujuu jo varmuudella.

LAUANTAI 2.7

Laiva saapuu Hangon satamaan klo. 19.00, hieman myöhässä. Rostockissa oli hidastelua konttien purkamisessa. Kaunis ja aurinkoinen kesäilta, päivä kului lähinnä laivan kannella ja kahvilassa ihmetellen. Kotona ollaan hieman yhdeksän jälkeen. Onnistunut matka takana ja loma jatkuu. Kaupungin yllä leijuva sateenkaari kruunaa fiiliksen. Kilometrejä koko matkasta kertyi 2349. Ja lähdemme uudelleen. 

Kokemuksia...

- Laivan kansimiehet eivät välttämättä näytä tajuavan moottoripyörien kiinnityksestä, ohjasivat pyöriä usein väärille paikoille eivätkä kahden kiinnikkeen väliin

- Oli hyvä idea pakata mukaan vanhoja, poisheitettäviä t-paitoja yms. tavaraa - tuovat pakkauksiin kaivattua tilaa eikä tarvitse pyykätä joka välissä 

- Tiet ovat hyviä ja hyvät viitat kaupungeista, myös pysähdyspaikkoja tienvarsista löytyy, sillä baanaa pienemmät tiet kulkevat kylätaajamien läpi. (Tosin matkanteko on joskus tahmeaa, koska alituiset liikennevalot ja kesäkuun tietyöt hidastivat) 

- Vesipullo täytettiin aina kun mahdollista, sillä 34 asteen helteessä ja motovarustuksessa lyhyestäkin matkasta ilman juomaa tuli kidutusta 

- Opimme syömään ennen suurempia taajamia, emmekä odottamaan sitä idyllistä kaupungintoria: aika ja viimeiset voimat kuluivat nopeasti etsiskelyissä keskiaikaisten kaupunkikaavojen pyörityksessä ja liikennevaloissa seisoskelussa

- Olimme tyytyväisiä karttaamme, tarkka kierrevihkonen (Hallwagin 1:600000) - esitti leirintäalueet, tienumerot ja pienetkin kaupungit. Maisematiet sen sijaan katsottiin esim. Michelinin verkkokarttapalvelusta 

- Bensaa löytyi seuraavasti; benzin (91-oktaanista), super (95-oktaanista) ja super plus (98-oktaanista)

- Ruoka halvempaa, bensa samanhintaista

- Deutsches Jugendherberge oli hyvä ja halpamajoitusvaihtoehto silloin, kun hotellit olivat tyyriitä. Leirikoululaisilla valvojat ja nukkumaanmenoajat, ei mitään häiriköitä. Aamupalat hyviä ja sisältyivät kaikkiin reissun majoituksiin. Toinen kelpuutti kortin, toinen käteisen.