Saavuit uutispalstalle

17.12.2011 Vuosi 2011 on vierähtänyt vauhdilla. Voisi tietysti pikkukatsauksen kuluvaan vuoteen tehdä…

Eeliksen kanssa muutamassa veteraanikehässä on pyörähdetty ja pariin otteeseen VSP-veteraanina sieltä pois lähdetty. Eelis on vetreä papparainen edelleen ja välillä hirvittääkin sen spurttailut Veijon kanssa…Toivotaan vetreyttä Eelikselle ensi vuodeksikin runsain mitoin. Eelishän on meidän koirista se joka enemmänkin ajattelee ja tietää heti ilman sanomistakin mikä on milloinkin meininki. Etenkin sellainen Emännän Ajatusten Lukija… Veeti taas ensin toimii ja sitten EHKÄ ajattelee…

Veetin kanssa elämä on päivittäin melko hupaisaa… Se kyllä keksii kaikenlaista häröilyä ja kikkailuja milloin pehmolelujensa ja millon oravien/fasaanien tms. ”ystäviensä” kanssa. Naurussa on monesti pitelemistä. Mm. Onnin syödessä, käy Veeti hakemassa milloin mitäkin esineitä näytille, jotta jonkinlaista palkkaakin irtoaisi hänen raskaasta työstään… Siinä se sitten istua töröttää joku pehmohirvi suussaan vaikka kuinka ja kauan, kunnes sen siltä ottaa pois. Jos Veeti ei saa palkkaa, tulee se kohta jo seuraavan ”löytönsä” kanssa takaisin istuskelemaan. Ilmankos esineruutukin pelittää suht’ hyvin, kun se treenaa omatoimisesti esineiden tuontia päivittäin. Hih! On se niin hauska!

Treenailut on meillä edelleen ja ehkäpä vielä enemmän nykyään sellaista kisojen lähestyessä tiivistyvää kikkailua, joten siis ei mitenkään kauhean kalenteriin sidottua, tiettyinä treenipäivinä olevaa toimintaa. Ehkäpä suurempi panostus olisi tuonut ne puuttuvat pari jäljen ykköstäkin jo plakkariin, mutta näillä aikaresursseilla nyt mennään. Ja eipä sen puoleen, me ollaan ihan tyytyväisiä mitä ollaan jo tähän mennessäkin Veijolaisen kanssa saavutettu. Harrastaminen kun on Veetin kanssa aina yhtä mukavaa ja mielenkiintoista lajissa kuin lajissa.

Pk-kisoissa käytiin viime vuonna jäljellä kolme kertaa. Enemmänkin oltaisi kyllä käyty, mutta kun voittajaluokkaan tuntuu olevan aika mahdotonta kisaamaan päästä… Yhdessä kisassa jäljellä mentiin piikistä yli ja jonnekin kauas tiemme vei, toisessa kilahti JK3 2-tuloksella ja mestiksissä maasto pelitti hienosti, mutta sössittiin Veetin kanssa tottis… Pelastusjäljellä käytiin kertaalleen, jossa tottis suoritettiin hyväksytysti, mutta jäljellä taidettiin mennä osan matkaa hirven jäljellä… No ensi vuonna taas yritetään jälkeillä.

Tervakosken tokoiluthan kuuluu joka vuosi asiaan, joskin tänä vuonna Veeti esitti muutamia ”äijämäisiä” kujeita kikkailuillaan voittajaluokassa eikä siis siitä kisasta sen enempää. Paitsi toki Gipsternit olivat jälleen tokokasvattajajoukkueiden kärkisijalla. Ja niin mukavaa oli jälleen!

Veetin kanssa käytiin viime vuonna kahdesti näytelmissä, tuloksina PU3 Lahdessa sekä Tervakoskella toistamiseen Veeti voitti urosten käyttöluokan. Tervakoskella vielä Veeti sijoittui jälkeläisnelikkonsa (Huvimetsän Eeläisiä) kanssa upeasti kolmanneksi! Se oli kyllä hienoa. Me kun ollaan poikien kanssa saatu jo niin monena vuonna kirmata isä-Belviksen jälkeläisryhmässä Tervakoskella hienosti sijoittuen niin oli kyllä hienoa jatkaa tätä ”tarinaa” Veetin kanssa.

Ensi vuonna taas varmaan muutamat näyttelyt käydään poikien kanssa, mutta etenkin jälkeillä pyritään Veetin kanssa vielä sitkeästi.

Onnikin täytti elokuussa jo kaksi, joten ei ole tylsää kotiäidin elämä ei. Toimintaa riittää. Töihin suunnistan tammikuussa 50% tehden, vaikka oonhan toki nytkin käynyt töissä kääntymässä aina silloin tällöin. Ihan kivaa vaihteluahan se!

Me toivotamme poikien kanssa kaikille Oikein Rauhallista Joulunaikaa ja Onnistunutta Vuotta 2012!

Nähdään taas vuoden 2012 varrella mitä erilaisimmissa karkeloissa!

11.10.2011 Jos sitä kerran kuussa päivittäis uutisia… Eipä tänne toki sen ihmeellisempää kuulu. Paitsi että mestisten jälkeen sanoin kyllä, että meidän kisakausi oli nyt tässä, mutta tietty sain jälleen jonkinlaisen hetken inspiraation ja ilmotin meidät Veetin kanssa PELASTUSJÄLKIKOKEESEEN. Tarkotuksena on ollut jo kauan pelastuspuoleen tutustua ja nythän sitten 2 vkossa tutustuin edes sen verta lajiin, että kehdattiin kohti Haminaa 8.10 lähteä.

Pelastuspuolellahan pitää ensin saada pelastustottis suoritettua ja sen kun olet kerran vuoteen suorittanut niin sitä ei kokeissa tarvitse sitten tehdä. Kokeessa oli 6 koiraa ja yksi appenzellinarttu (jolla juoksun parhaimmat päivät…) näistä suoritti sitten tottista meidän lisäksi. Eli oltiin parina. Hienosti oli järkätty kuitenkin ettei Veijon pää mennyt nartun hajuista pyörälle ja saatiinkin tottis hyväksytysti läpi. 10 metrin ryömiminen ei ihan ollut kuitenkaan ryömimistä… Hih!

Sitten siis jäljelle. Jälkihän on 1.5km pitkä, siellä on yksi harha ja se on 2.5 tuntia vanha. Lähtö oli tällä kertaa 100 metrin janalta, josta Veeti nosti jäljen n. 15 metrin päästä ja lähdettiin tyytyväisinä matkaan. Jäljesteltiin koko ajan, vaikka ihmettelinkin että olisko terävä kulma kuitenkaan ollut näin alussa… , kun Veeti lähti aika nopeasti suunnnistaan lähes samaan suuntaan mistä tultiin. No aikamme ryteikössä mentiin niin löytyi hanska ja sitten veilä tupakka-aski. Sitten arvasin että oltiin harhalla, koska suunta oli niin täysin kohti lähtömetsikköä. Eikun takasin ja Veeti nostikin jäljen ja jatkettiin matkaa. Sitten oli ”pelastettava” hukannut kännykänkin, joka matkalta poimittiin, mutta maalimiestä ei vaan löytynyt. Yliaikaakin oli jo mennyt ja päätin, että tää oli sitten tässä ja lampsittiin tietä pitkin takasin. Muutama ääneen ihmetteli, että mitä te sieltä tulette??? ja arvasinkin että nyt on jotain hämärää Veijo jäljellä keksinyt…

Kuulin, että kännykkä olikin oikeasti eka esine ja me siis löydettiin se vikaks. WHAT!? Jälkikaavion nähtyäni tajusin, että sen ns. terävän kulman jälkeen Veeti ei ollut omalla jäljellään, mutta törmäsi siihen sitten ryteikön jälkeen ja lähtikin takajälkeä, kunnes hanska tuli vastaan… Jatkooi tyytyväisenä matkaa jäljestellen, mutta ongelma oli että maalimies oli sitten siellä toisessa suunnassa auton lähellä. Eipä oo tällästäkään ikinä tapahtunut jälkeillessä, mutta erittäin mielenkiintoista juu oli ja hauskaakin. Yksi koira viidestä sai maaston hyväksytysti läpi, että ei ihan kovin tulosrikas ollut tämä pelastuskoe. Keväällä kyllä lähdetään ilman muuta taas pelastamaan eksyneitä J. Nyt odotellaan ihania aurinkoisia ja etenkin kuivia syyskelejä!

Veeti noudontunnelmissa © K.Tilli

Aina on niiiin mukavaa saada kuvia ja kuulla kuulumisia Veetin jälkeläisistä. t

Tuoreimpia kuulumisia tässä:

Veljekset Huvimetsän Elwood ja Eewertti sekä Uskihoff’s Amethyst ”Heta” olivat EkHon leirillä viime viikonloppuna. Ainakin siellä taidettiin tottistella sekä jäljestellä.

Hetan sisko Uskihoff’s Aureole ”Tara” taas kävi pari viikkoa sitten luonnetestissä saaden kasaan oikein mukavasti pisteitä +174.

Huvimetsän Eewertti ”Ruu” jäljestää ja Huvimetsän Elwood ”Velmu” esineruudussa

© K. Tilli © H. Uuttu

Uskihoff’s Amethyst ”Heta” ©K.Tilli Uskihoff’s Aureole ”Tara” puolustaa © M. Savolainen

18.9.2011 Hoffien pk-mestiksiin suunnattiin lauantaina-aamuna klo 6. Eelis tietysti lähti turistiksi mukaan ja Veijon kanssa sitten tarkoituksena oli katsastaa voittajajäljellä tämän hetkisiä taitoja.

Ensin lähdettiin maastoon jäljelle. Arvonnassa nostin jäljen nro 1 ja meidät siis lähetettiin ensimmäisenä janalta matkaan. Veeti löysikin hienosti janalta n. 10 metristä jäljen ja lähti oikeean suuntaan. N. 20 metrin päässä Veeti kuitenkin teki ihme u-käännöksen ja tarkisti vielä pikku lenkillä suunnan ja jatkoi sitten takaisin oikeaan suuntaan. Tästä tuomari vähensi janapisteistä 5. Eka keppi löytyi melko nopeasti.

Maasto olikin aikamoista ryteikköä. Tiheää kuusimetsätiheikköä, isoja ojia hypittävinä useaan kertaan ja maastopohja vaihteli moneen kertaan. Ja ai ihana sitä hirvikärpästen määrää…Veetihän pääsi pusikkojen alta näppärästi, mutta emännällä oli ”hieman” vaikeuksia useaan otteeseen edetä jäljellä… Moneen kertaan jo mietin, että ei jälki voi mennä tästä, mutta niin niitä keppejä löytyi ja olin kyllä NIIIIN YLPEÄ Veetistä moneen otteeseen sen ratkoessa tilanteita jäljellä. Taskussa oli 4 keppiä ja aika tikitti… Putkahdettiin metsästä yhtäkkiä janan päähän ja Veeti luultavasti haistoi meidän auton, jossa Eelis makoili ja kuulosteli varmaan meidän tuloja jo pitkän aikaa. Veeti sitten oikoi sinne ja 6. keppi jäi vielä metsään. Sitä sitten etsimään vielä ja Veeti jatkoikin uudestaan jäljen loppuun ja 6. keppi löytyikin. Jee! Sitten ajettiinkin uusi nopeusennnätys sille hiekkatienpätkälle ja kepit ehdittin ajoissa luovuttamaan. Jäljeltä pisteitä siis 145/170

Esineruutua sitten odoteltiin ihan jonkin aikaa. Siellä Veeti pelitti upeasti tuoden 3 esinettä ajassa 2.32. Pisteitä sieltä 29/30. Maasto siis yhteensä 174.

Tyytyväinen piti kyllä suoritukseen olla.

Tottiksesa sitten seuraaminen oli meidän kisauran parasta. Lähinnä se, että kaavio oli lähes koko ajan seuraamista hyvässä kontaktissa. Sellaista mitä tiedän Veetin juuri osaavankin. Liikeestä maahanmeno jäi seisomiseksi ja Veeti keksi matkan varrella ihme kujeita, esim. edessä jäi luovutuksissa seisomaan ja luoksetulossa tuli suoraan lähes sivulle… HUOH!

Hyppynoudossa otti aivan liian hiljaisen vauhdin ja ponnistaessaan esteestä takajalat lipsahtikin ja herra rojahti nivusistaan esteeseen. Onneksi este kallistui Veetin mukana eikä tilanteessa pahemmin käynyt. Itse kyllä pelästyin aikalailla. No takaisin Veeti sitten esteen kiersi, mutta A-este sujui ok. No lopulta kaikista tottis-sähläilyistä yhteensä pisteitä 61. Ei hyvä todellakaan, mutta seuraamiseen olen niiiin tyytyväinen! No koulari siis jäi saamatta ja toki maastosta meidän pitäisi kasaan saada lähes täydet pisteet, jotta olisi sitten mahkut saada niitä kahta puuttuvaa ykköstulosta kasaan…

Mukavaa oli silti ja huipennus mestiksille oli Gipstern-porukalla yöpyminen kivassa ”navetassa”. TeamSpirit oli jälleen valloillaan ja hauskaa oli! Upeasti Gipsterneille kisoista Hexulle ja Piialle HK2 ja Aijalle, Annikalle ja Ginille viesti- ja pk-mestaruus! JEEE! Onnea vielä molemmille koirakoille!

Vuoden päästä uusiksi ilman muuta!

”Seuraa” © J. Pajala © J. Pajala

Veeti A-esteellä © J. Pajala

5.9.2011 Syyskuukin sitten mennä porskuttaa. Sen huomaa viimeistään metsässä tarpoessa hirvikärpästen määrästä, jotta syksy on saapunut! YÄK!

Onnikin täytti jo 2-vuotta, vaikka tuntuu että justhan tuo pieni mies vasta syntyi…

Päivät kuluu vauhdilla eikä oikeastaan Tervakosken jälkeen ole koirien ”kisamaailmassa” tapahtunut paljoakaan.

Eelis käväisi Tervakosken KV-näyttelyssä siskonsa Pihkan kanssa veteraaniluokassa. Yli kymppivuotiaat pääsi ilmaiseksi, joten eikös sinne sitten vaan. Hienosti Eelis VET ERI1 SA PU3 VSP-VETERAANI ja Pihka VET ERI2 SA PN4. Eli oikein hienostihan siellä meni. On ne vaan niin ihania noi vanhukset!

Seuraava koitos onkin sitten jokavuotinen tapahtuma eli hoffien PK-mestikset. Tätäkään ei voi Tervakosken ohella jättää missään nimessä väliin! Tällä kertaa sitten jäljestellään Haminassa. Jotta katsotaas nyt sitten, että jäljestetäänkö tänä vuonna Veijon kanssa peuraa, hirveä vaiko ihan sitä oikeeta tallattua jälkeä, josta ne kaikki 6 keppiäkin löytyis. J

Pojat mökillä lekottelemassa Onni 2-vee

31.7.2011 Vuoden kohokohta, Tervakoski viikonloppu koitti taas ja oikeastaan saimme tänä vuonna Eeliksen kanssa juhlia ns. 10-vuotista Tervakoskeamme. Ensimmäistä kertaa olemme Eeliksen kanssa olleet Tervakoskella vuonna 2001, jolloin Eeliksellä ei 4,5 kk:n ikä ihan kehään asti riittänyt, mutta sisaruksia tapasimme ja saimme Tervakoski-tunnelmasta sen verran ”tartuntaa, että joka ikinen vuosi ollaan sen jälkeen siellä aikaa heinäkuun lopulla vietetty. Vuodesta 2005 lähtien on sitten Veeti ollut matkassa mukana niin toko- kuin näyttelykehiäkin kiertämässä!

Ja niinhän tänäkin vuonna oli yhtä hauskaa ja mukavaa kuin muinakin vuosina!

Jotain me siellä säädettiin… Ruudun Veeti kyllä löysi, kunnes joku tuoksu sotki miehen pään…

Ensin lauantaina tokoiltiin ja Veeti näytti emännälle uusia ”äijämäisiä” tempauksia VOIttajaluokassa. Kikkaili oikeastaan ihan oman mielen mukaan ajoittain tuijotellen meikäläistä, että siis tän tunnarikapulanko sä oikeesti haluut että tuon???? Mutta kun en millään nyt ehtis… No meidän suorituksesta ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa…

Joukkueeseen on aina mukavaa kuulua. Se virittää ilmoille sellaista tsemppitunnelmaa ja jännitystä. Onneksi tänä vuonna Gipsternejä olikin tokoilemassa 5 kipaletta (Gilda, Gerda, Hedda, Hexu ja Fendor) ja koska tytöt sekä Hexu pistivät parastaan ei meidän ”hieman” pieleen mennyt suoritus vaikuttanut Gipsternien kasvattajakisan voittoon! Oli sitten VIIDES kerta peräkkäin!!! Se TeamSpirit, se se on joka pitkälle kantaa! Ja mikä vielä parhainta, että Aijasta ja Ginistä leivottiin vuoden 2011 TOKOMESTARIT! Onnea Onnea vielä kertaalleen!

Gipstern tokojoukkue 1. © K. Tilli Team Spirit 7. (Hedda, Hexu, Fendor) © K. Tilli

Tänään sitten näytelmää, jossa sai jännätä Veetin jälkikasvunkin kehässä kirmaamista. Ensin pojista Veeti esiintyi KÄYttöluokassa, jossa tuomari tykkäsin luokkavoiton edestä eli Veeti KÄY ERI1 SA, PU-kehässä ei 4 joukkoon Veetiä kuitenkaan valittu. Veteraaneissa Eelis sai EH:n.

Päivä venyi pitkälle ja suuremmoiset kiitokset lähettelemme Veetin Huvimetsä lapsinelikolle, jotka joutuivat pitkän päivän odottelemaan Veetin jälkeläisryhmän esittelyä. No hyvää kannatti odottaa ja hienosti 13 kk:n ikäiset Huvimetsät (Elwood, Ernesti, Ebba, Eldoora) kirmasivat isoa kehää isä-Veetin perässä. Jälkeläisluokassa sijoitus 3. ja KP (kunniapalkinto). Kiitos vielä kertaalleen nelikolle omistajineen! Ensi vuonna uusiksi!

Veeti KÄY ERI1 SA © L.Scarpellini Eelis VET EH © K.Tilli

Veeti ja Gipstern Atomin lahjoittama kiertopalkinto Veetin jälkeläisryhmä 3.

käyttöluokan urosten voittajalle. Toisen kerran Veetillä. (Huvimetsän Eldoora, Ebba, Elwood, Ernesti)

© L.Scarpellini

9.7.2011 Veeti täyttää tänään 7-vuotta! Onnea syntymäpäivänä ”kikkailija” Veeti!

© K.Tilli

2.6.2011 Vaihteeksi kuulumisia tästä meidän hektisestä elämästä. Jälkikisat korkattiin Veetin kanssa 22.5 Kiimingissä. ”Kaksi kärpästä yhdellä iskulla” eli perjantaina ajeltiin Ouluun kyläilemään ja sunnuntaina sitten kisat. No kyläpaikan ihanat mastiffinartut jo laittoi poikien päät pyörälle ja sunnuntaina oli Veetiltä veto ja kisainspiraatio aikalailla lopussa… Jäljeltä 3 keppiä, esineistä 2 esinettä ja tottis jätettiin väliin.

Viime viikonloppuna sitten TeamSpiritiä kohotettiin Gisptern koulutusleirillä Merikarvialla ja sen hullunhauskan viikonlopun nosteessa jälkeiltiin tänään Kyröskoskella JK3 2-tuloksella, 177/70 247. Kakkoskeppi jäi harmittavasti poimimatta, janalta 38/40. Esineistä 29/30. Tottis sitten takkus loppua kohden ja jostain haalittiin sitten 70 pistettä… Mutta tyytyväinen täytyy olla taasen Veijon työskentelyyn maastossa ja toki tottiksessa estenoudossa HINASI itsensä esteen yli mennentullen, vaikka kuumuus ja kisa alkoi tuntuakin jo kintuissa. Sinnikäs sissi!

© L.Scarpellini

23.4.2011 Tänään Lahden KV-näytelmissä Veeti VAL ERI1 SA PU3, Eelis VET ERI1 SA VSPVET ja Eeliksen sisko Pihka VET ERI1 SA PN2 vara-serti ROPVET. Olipa mukavaa, kun ”sisko ja sen veli” kierteli yhdessä kehää ropvetsku-kehässä :O). Aurinkoista Pääsiäistä kaikille!

6.4.2011 Rakas Ajatusteni lukija Eelis-ukkeli täyttää tänään 10-vuotta! Toivottavasti saamme pitää Eeliksen elämäämme vartioimassa vielä useita vuosia!

Onnea Eelis!

Eelis 10-vuotta

14.2.2011

Pakkasentäytteistä ja Aurinkoista Ystävänpäivää kaikille Ystäville!

20.12.2010

12.12.2010 Rakas oma Eelis-ukkeli oli tänään Voittajanäyttelyssä veteraanina esiintymässä. Tuloksena VET ERI1 PU3 ROP-VET. Nuorena poikana on Eelis esiintynyt pariin otteeseenkin tuomari Tuomisen arvosteltavana ja juu, ei voi tuomaria ainakaan Eeliksen arvostelulinjasta moittia. Kerran ROP, kerran AVO ERI3 ja nyt PU3 kovassa porukassa. Voi mun ihanaa Eelistä! Toivotaan vielä vetreitä vuosia ukkelille monia! Tähän olikin hyvä päättää sitten tämä näyttelyvuosi ja odotella ensi vuotta josko sitä ehtisi taasen muutaman näyttelyn kiertää.

Nyt sitten odotellaan joulua ja uuden vuoden kujeita!

8.12.2010 Onpas taas aikaa uutisoinneista… Niin se joulu vaan lähenee ja lähenee ettei uskoa todeksi voi. Ohjelmaa on ollut taasen niin paljon ja tulevat viikonloputkin on edelleen ohjelmaa täynnä. Viikonloppu menee Messarissa la esittäessä mastiffia… jos suostun juniori-Mossen kanssa kehään menemään ja sunnuntaina sitten Eelis-veteraani on mukana. Sitten seuraava viikonloppu onkin pulkanveto-tapahtumia täynnä ja Veeti ja Jessi pääsee sitten juoksemaan pulkka perässä.

Tylsäksi ei käy kotiäidin elämä muutenkaan, kun sain kunnian hakea Veetin pojan Huvimetsän Elwoodin moikkaamaan isäänsä ja Eelistä, josta poika jatkoi matkaa Huvimetsän kautta Haminaan Katjan ja Jukan luo! Velmu-poika on kotiutunut Haminaan loistavasti ja kävinkin Itsenäisyyspäivänä siellä poikaa ja tietty Katjaa ja Jukkaa moikkaamassa. Aikamoinen ihastus kyllä on! Ja isänsä elkeitä monessakin asiassa…

Onnilla se vauhti ja vaaralliset tilanteet lisääntyy ja mikäpäs sen hauskinta tällä hetkellä kuin kiipeillä sohville… Silmät sais olla äidillä selässäkn ja taitaa ne välillä kyllä ollakin…

Huvimetsän Elwood ”Velmu” © K.Tilli

30.10.2010 Tänään pitkästä aikaa näyttelykehissä. Lahdessa Veeti esiintyi ensin valioluokassa ollen lopulta PU1 JA VSP, Eelis-ukkeli tömisteli veteraanikehässä ja olikin ainoa veteraani. Sai ERIn Eeliskin (niin kuin lähes kaikki tämän päivän hoffit…) ja oli ROP-VETERAANI sekä PU3. Hienoa ukkeli-Eelis! Niin JA KIITOS HANDLERI-TAIJALLE!

Mukava reissu hyvässä seurassa!

Pakko laittaa pari kuvaa poikien yhteiselosta… Ei muuta, mutta kun pitää tassutkin olla nukkuessa samassa järjestyksessä… On ne vaan niiin ihanat kaverukset!

Veeti PU1 VSP ja Eelis ROP-VET PU3

Ensin nukutaan jonossa… ja sitten hiukka muutetaan asentoa…. yhdessä…

12.10.2010 Jälleen on hauskaakin hauskemmat pk-mestikset takana. Perjantaina lähettiin poikien ja Merjan kanssa kohti Kuopiota ja siellähän odottikin mitä mukavimmat lomahuvilat ja mitä parhain seura. Lauantaina sitten kohti Siilinjärveä. Jäljen voittajaluokka aloitti ihme kyllä tottiksella ja se oli meidän tai lähinnä emännän osalta aika kauheeta sähläystä… Kauheita kaksoiskäskyjä ja seuraamisessa mukiloin Veetiä koko ajan kädelläni???? Veeti se ihmetteli moneen otteeseen, että hittoako siinä huidot! No tottiksesta 74 pistettä. Sitten ajeltiin esineruutuun, joka olikin monelle koiralla hankala. Tai ainakin voittajaluokan koirakoille. Veeti nosti kaksi esinettä ja kolmannen just kun aika tuli täyteen. Varmaan 8 sekuntia aikasemmin ku olis esine löytyny niin kaikki olis ollu säännönmukasesti etsitty.

Sitten jäljelle… Mähän aina pelkään, että eksytään jonnekin pöpelikköön eikä ikinä löydetä pois… Vaikkakin Veeti on osoittautunut tarkaksi jäljestäjäksi niin nyt se oli kyllä lopulta emäntä joka meidät metiköstä pois johdatti… Jana hiukka haahuilua, takajälki ja sitte matkaan. Eka keppi löyty kauheen pöpelikön jälkeen ja sitte ollaankin vedetty teräavä kulma pitkäks ja heti löydettiin tuore hirven makuu paikka… Siinä Veeti aikansa hääri ja lähti lopulta tarkasti jatkamaan matkaa. Veetin jäljestystyylistä olin aika varma, että oikeella jäljellä ollaan. No keppejä ei kuulunt, jälki alko olla hiukka sekavan olosta ja tuoreita hirvenpa…ka kasoja tuli eteen… Joo ja oltiin sitten todella jossain metsän syvyyksissä…

Eipä löydetty enää ekan kepin paikkaakaan, joten jälki oli sitten siinä. PLÄÄÄÄH! Lopulta löydettiin ihmeen kaupalla peltojen kautta autollekin ja ehittiin vielä palauttaa meidän ainokainen keppikin… Jotta näin löytyi Veijon hirvikoirageenit ja emännän suunnistustaitoja testattiin todella!

Tunnelma oli jälleen rennon letkeää ja toisia kannustavaa! Ensi vuonna taatusti jälleen uusiksi!

©K.Tilli

16.9.2010 Ei nyt sitten alkanut meikäläisen pentujen kasvatukseen tutustuminen kovinkaan lupaavasti. Ainakaan tällä kertaa ei ollut tarkoitettu Veetin ja Jessin jälkeläisiä syntyväksi. Yrittämisestä ei voi pariskuntaa moittia, mutta kun ei niin ei. Lopputuloksen jäädessä ns. keskeneräiseksi on Veeti nyt edelleen sitä mieltä, että JOTAIN JÄI KESKEN… Varmaan ihmettelee, ettei tämä nyt ihan tunnu samalta kuin edellisillä treffikerroilla … Veeti kyllä taasen ilmoitti selvästi kun Jessin parhaat päivät olivat, mutta kun ei niin ei! Tänään vielä varmistin asian Jessin progesteroni-arvon myötä, joka kertoi että treffit eivät todellakaan enää tuottaisi tulosta.

No katsellaan sitten josko vielä joskus uudestaan pariskunta treffaa tosi tarkoituksella… Muutenhan yhteiselo jatkuu kyllä viikoittain tapaamisten myötä.

Kovasti harmittaa kun ei pikku Gipsternejä nyt sitten tällä kertaa maailmaan putkahtanut. Olisi ollut niin ihania kotejakin jo palleroille tiedossa. Mutta eipä tämä elämä mene aina ihan niin kuin itse toivoo ja suunnittelee. Ja kaippa tälläkin joku tarkoituksensa sitten oli.

No nyt sitten kuonot kohti hoffi-mestiksiä… Kaippa tässä pitäisi alkaa jälkeä hiljalleen taas tallaamaan……

28.8.2010 Uutisoinnista näillä sivuilla onkin taas aikaa, mutta kun tämä arki tuntuu menevän vaan niiiin lujaa vauhtia etiäpäin ettei ehdi uutisointia ajatellakaan. Onni-pojan 1-vuotis synttäreitä vietettiin ja herra painelee mennä jo kovaa vauhtia etipäin. Eeliksen ja Veetin ilona on jälleen ollut Eeliksen sisko Pihka ja on ne vaan niiin ihana blondi-kolmikko. Ovat niin kuin yhtä perhettä koko potretti.

Jessin juoksun alkua ovat pojat sitten toki tarkkailleet ahkerasti ja nythän se juoksu sitten tänään alkoi. Katsotaan sitten viikolla 36 miten nuori pari suhtautuu itse romanssiin…

25.7.2010 Tervakoski jälleen takana ja olipas taas mukavaa! Mutta nyt ollaan kyllä poikien kanssa aivan sippi.

Ensin lauantaina tokoa ja hiukka kyllä epäilytti meidän suoritus etukäteen… No Veijo oli kivasti mukana hommassa liikkeissä ja tuloksena voittajaluokasta 3-tulos ja sij. 2., johon pitää kyllä olla tyytyväinen tällä treenailulla… tai siis treenaamattomuudella… Tänä vuonna Gipsternin toko-team saatiin kasaan Heristä, Ginistä ja Veetistä. Upeasti Heri AVO 1-tulos,Gini VOI1-tulos ja Veeti sitten VOI3-tulos. Näillä tuloksilla jälleen Gipsternille tokokasvattaja-kisanvoitto! Taisi olla neljäs kerta peräkkäin!!!! Onnea Jaana tokokoirien kasvatustyöstä! Hihhiiii!!!

Veijo © J-P.Hoskari Gipsternin tokokolmikolle kasvattajakisan voitto! ©J.Pajala

Tänään sitten näytelmää ja Veeti ensin pojista käyttöluokassa, josta tällä kertaa EH. Eelis perään veteraaniluokassa, josta sitten EH4.

Veetin lapsia oli mukavasti paikalla. Ja Heta (Uskihof’s Amethyst) kirmasi avoimen luokan narttujen 10 parhaan joukkoon! Tara (Aureole) tokoili alokasluokassa lauantaina, joka olikin aivan upeaa katseltavaa! Ihanaa yhteistyötä! Näyttelyssä taisi Taralle EH. Milahowin juniorit olivat kiitettävästi paikalla ja tulokset näyttelystä oli tänään pääosin EH:ta. Kunhan hiukka ikää tulee ja kehitystä sen myötä niin awot!

Mukava oli nähdä jälleen kaikkia tuttuja! Ensi vuonna jälleen uudestaan!

Eelis veteraaniluokassa ©A. Kuusinen Veeti käyttöluokassa ©A. Kuusinen

9.7.2010 Veeti täyttää tänään 6-vuotta! Onnea Veeti-vempula!

2.7.2010 Kesäretki Ristiinaan ja Mikkeliin kurvailtu Onnin ja työkaveri Satun kanssa. Olipas ihanaa nähdä tuoreita pikku Huvimetsäläisiä. Reippaita koko poppoo ja ai ihanuus sitä pennun tuoksua!!! Isä-Veeti pääsee tapaamaan lapsosia vasta seuraavalla käynnillä, kun sitten ajellaan omalla autolla paikan päälle ja kyytiin mahtuu sitten pojatkin.

Onni se ihmetteli pentusia reippaasti… niin ja päinvastoin © P.Paatero

29.6.2010 Niin se Juhannuskin mennä viiletti. Ei tässä elämässä oikeesti oikein meinaa perässä pysyä… Onni oppii joka päivä jotain uutta ja hampaita tupsahtaa suuhun nopeaan tahtiin. Milloin on Eeliksen ja milloin Veetin karvoissa kiinni. Yleensä kuitenkin Veetin, joka ei pikku ”taputteluista” hätkähdä. Eelis saattaa Onnin rajuimmista otteista kyllä paeta jo hyvissä ajoin kauemmaksi.

Mökillä käväistiin pikaisesti ja Onni-poju sai tepsutella pikku varpaillaan järvessä. Toki hiukka avustettuna, koska kävely ei vielä onnistu. No Eelis ja Veeti sitten lutrasivat muuten helteessä järvessä… niin ja sen jälkeen lekottelivat ja pyörivät kaivamissaan multakuopissa. Niin sitä taas blondit muuttui pikavauhtia merkkareiksi.

Veetin Milahow-lapset täyttivät tänään JO vuoden! Vastahan ne syntyivät! Onnea koko KOO-sakille!

Huvimetsän lapset ne kasvavat ja kehittyvät kovaa vauhtia ja perjantaina pääsenkin sitten ihan livenä niitä ihastelemaan! Ja ei kauaakaan niin nämä EEE-läiset jo lähtevät uusiin koteihinsa. Niin se vaan aika rientää.

Niin ja Veetin Uskihoff’s lapsenlapset ne muuttivat jo omiin uusin koteihinsa. Niitäkin ehdin onneksi parrin otteeseen ihastelemaan!

No täällä pojat sitten tarkastelevat Jessin juoksutilannetta lähes päivittäin ja kiinnostusta toki alkaa hiukka ilmassa jo ollakin. Varmaan kuitenkin saadaan ootella elokuun puolelle Jessin juoksun alkua.

Vuoden päätapahtuma eli Tervakoskikin lähestyy. Teltta on lainaksi jo pyydetty ja auto yöpymistä varten jälleen valmiina. Vielä tässä mietinkin ainoastaan että osaiskos sitä olla vaan ihastelemassa muiden tokosuorituksia eikä itse menisikään kehään Veetin kanssa???!!! Eelishän saa jo kisahommista olla ansaitusti eläkkeellä, vaikka tänään näyttikin treenikentällä hienoa EVL osaamistaan ruudun muodossa. Oli ukkelilla kyllä kivaa!!! Mutta VoiVoi-liikkeitä pitäis kuitenkin muistutella Veetin mieliin aina silloin tällöin ja meillä se muistuttelu alko sitte tänään… JepJep! Onhan tässä vielä aikaa muistutella, niin ja pari päivää aikaa vielä ilmoonkin… Eipä sen puoleen jos itteäni yhtään tunnen niin kehässä kuitenkin ollaan kävi miten kävi. Hih!

Näytelmiin ilman muuta lähdetään molempien poikain kanssa ja toivotaan että 300 hoffimäärä tulee täyteen. Toivotaan myös jälleen hyviä ilmoja vielä näin juhlavuoden kunniaksi! Nähdään siis Tervakoskella!!!!!

Veeti, Eelis ja Onni

9.6.2010 Veetistä tuli eilen jälleen isä, kun Huvimetsän Eet näkivät päivänvalon! Pentulaatikossa on akkavalta ja merkkiväriset veivät voiton yhden blonditytön tuodessa vaihtelua tummaan suoraan. Eeläisistä 3 on uroksia ja 6 narttua, joten oikein mukava jakauma poikia ja tyttöjä. Niin ja meikäläisen suosikit jo näkemättä on pikku Peukaloinen ja blondityttö… Aika yllättävää!

Tsemppiä sinne pentulaatikon ääreen ja voimia Laralle pentujen hoitoon. Ootellaan nyt muutama viikko, jotta pääsee sitten ihailemaan jälkikasvua!

2.6.2010 Veetin kanssa tänään ajeltiin Porvooseen katsomaan miten meillä talvitauon jalkeen pelittää voittajajälki. Minä kuumeessa ja ihme räkätaudissa, joten lähtökohdat oli joo aika hyvät…

Ensin meillä maastossa jälki. Janalla sählättiin (minä sähläsin) sen verta että aattelin jo hetken et tää kisa oli tässä. Päästin kuitenkin janalta matkaan ja 22 minuuttia jäljestettyämme oli 6 keppiä taskussa. Jäljeltä pisteitä kasassa 158. Esineruudusta Veijo haki kaikki 3 esinettä kolmella lähetyksellä ja siitä pisteitä 27/30. Pureskeli hiukka esineitä ainakin. Maasto siis 262.

Tottis sitte viimisenä ja ekaks paikallamakuuseen. Ihan kivalla vireellä teki siinä alkuun, mut hiljalleen taisi Veijo tajuta että on kisa eikä palkkaa tule… Alko toki pojan jaloissakin jo selvästi tällä kuntopohjalla painaa, joka näky mm. hyppynoudossa, kun kiersi esteen kapulalle mentäessä. Ikinä ei ole esteitä kierrellyt. A-esteellä heitin kapulan sivuun ja vaikka Veijo kiipeää aina yli niin nyt näki mut suoraan sieltä kapulalta ja laiskuus vei voiton, joten toi kapulan mulle suoraan. Niin ja liikkeestä maahanmenon jäi seisomaan. Käsky oli mulla joku aivan ihmeellinen… Hohhoijaa!

Tuloksena siis 185/77 262 JK3 2-tulos ja sijoitus oli 3., josta saatiin hieno noutokapula palkinnoksi. Kivat kisat, mukava meininki ja hyvä kuumelääkitys…!

© S.Laiho

8.5.2010 Tänään sitten Eelis palasi näyttelykehiin syksyisen takajalan ristiside-operaation jälkeen. Tuomisina VET ERI1 PU4 VSP-VET. Ukkelin nenä oli seota niistä kaikista ihanista tuoksuista nurmikentällä. Oi mun rakasta Eelis-ukkelia! Mukana oli myös eilen 3-vuotta täyttänyt Jessi elämänsä toisessa näyttelyssä. Ulkonäyttelyssä olikin sitten runsain mitoin katseltavaa ja haisteltavaa ja tästä johtuen meinasi meikäläiseltä keinot loppua neitiä kehässä juoksuttaessa… Ravia muutamia askeleita, loikka, loikka, pomppu, pomppu… huoh… Tuloksena AVO ERI2.

© K. Tilli

2.5.2010 Tänään sitten oli vuorossa Jessin luonnetesti. Appi-ukon sijasta minä menin Jessin kanssa testiin ja tyttöhän vetäisikin ihan mukavat pisteet eri osa-alueista:

Yhteispisteet +182 p. ( +1 +1 +3 +3 +1 +3 +1 +3 +++ ). Mutta saas kattoa sitten onko täällä syksyllä poikien lisäksi Jessi ja tusina hoffipalleroita…

25.4.2010 Samaa toistaen aina vaan, mutta viikot menee vaan niin vauhdilla, että huhhuh oikein päätä huimaa! Onnikin jo täytti 8kk ja vastahan se pikku-poika syntyi! Mitään sen ihmeempiä ei sitten ollakaan keritty tekemään. Jossain välissä yritetty jotain treenata, mutta ne kerrat ei oo kyllä ollu hirveen lukuisia…

Tänään oltiin pitkästä aikaa näyttelyssä ja tällä kertaa kera Veetin ja appi-ukon hoffin Jessin. Ihan sitten Jessin kanssa alotettin tämä ”näyttely-ura” Lahden KV-näyttelystä. Mutta mutta, ei turha reissu lainkaan, sillä tuomisina Jessille AVO ERI2 PN2 SERTI VARA-CACIB. En ihan olisi uskonut tätä kun aamulla reissuun lähdettiin! Veeti oli valioluokassa ERI2. Jessi kyllä sai pisteet meikäläiseltä käyttäytyessään oikein hienosti ja kehässäkään ei saatu aikaan mitään henkeäsalpaavia energia-pyrähdyksiä. Niitä nimittäin kauhulla odottelin, koska tyttö on hiukka energistä mallia…

Taas huomena maanantai. Josko vaikka ehtis joku päivä ihan jäljen polkasemaan… Siinäpä ne suurimmat suunnitelmat. Niin no jännätäänhän me seuraavaksi toki Jessin luonnetestiä… Josko sitten vaikka saataisiin Kellokoskelle syyspentuja…

Pojat rivissä

6.4.2010 Eelis-herra täyttää 6.4 9-vuotta! Onnea Rakas Eelis!

Pääsiäisenä pääsi Veeti Laran (Huvimetsän Celestiina) kanssa treffeille, ensin lauantaina ja sitten sunnuntaina (juoksun 12. ja 13. pv).

Sunnuntaina oli jo sitä oikeaa meininkiä ilmassa, mutta eipä Veeti vielä ihan tosissaan hommaa ottanut. Nautiskeli vain seurasta…

No tänään sitten Veeti päätti, että hoidellaan nyt homma ja näin eräällä Keravan parkkipaikalla nähtiin kuinka lempi leiskui…

Lempi leiskuu… © S.Mikkonen Treffien jälkeen on hyvä ottaa unet pehmolelun kanssa…

16.2.2010 Lauantaina ajeltiin siis Raumalle Veetin Milahow-lapsia katsomaan. Olipas mukavaa nähdä reippaita lapsosia! Kahdeksasta kuusi oli paikalla, joten loistava juttu kerta kaikkiaan. Eelis-ukkelikin (onhan sentään kakaroitten setä) oli tietysti paikalla myös ja tuo alla oleva kuva kertoo kaiken… No joo sitten se meni ja rakastu Melvin-poikaan… hmmm…Veteraanin höperyyttä???

Veeti taas ajatteli Hennin nähdessään, että treffejä voisi hyvin jatkaa siihen mihin viimeksi jäätiin. No Henni oli asiasta hieman eri mieltä! Galleriassa päivitetty Veetin lapset- galleriaa..

Conu ja Rudi tervehtii Eelistä © A.Kuusinen Krandic, Kodac, Karmac, Konjac, Karrec, Kapric

© K.Tilli

Veetin ja Onnin illanviettoa…

11.2.2010 Aika kuluu ja päivät juoksee… Kotisivujakaan ei ehdi päivittämään. Toki tällä hetkellä päivitys koostuisi lenkkeilystä, lenkkeilystä ja lenkkeilystä ja sitten lenkkien välillä kotiäidin hommista J. No eiköhän tässä kevään tullen taas aktivoiduta. Hiljalleen ollaan heräilty kyllä jo treenitauolta, mutta korostan sanaa hiljalleen… Hih!

Lauantaina on onneksi järkätty meillekin Veetin kanssa vaihtelua arkeen, kun ajellaan Raumalle Veetin Milahow-lapsien tapaamiseen. Ihanaa nähdä K-sakkia! Sen tiimoilta sitten päivittelen uusia kuvia kyllä galleriaan.

Toivotetaan jo näin etukäteen Oikein Hyvää Ystävänpäivää kaikille 14.2. Jos vaikka en taas ehi ihan nopealla tahdilla sivuja päivittämään…

1.1.2010 Niin sitä uusi vuosi vaihtui ja odotellaan mitä kaikkea vuosi 2010 mukanaan tuo. Aluksi odotellaan vuoden alkuun Laran juoksun alkua, jotta Huvimetsään saataisiin hoffipalleroita kirmaamaan.

Pojille tietysti toivoo tervettä vuotta ja mitä harrastuksiin tulee niin joissain näyttelyissä käydään ja Veetin kanssa yritetään jäljestellä voittajaluokan arvoisesti. Tokossa niitä ns. taitojamme esitetään viim. Tervakoskella, koska sinnehän on aivan pakko osallistua. Katotaan jos agilityä sitten jossain välissä…

Mukavaa on seurata Veetin jälkeläisten elämää, niin 2- vuotiaiden Uskihoff’s lasten kuin Milahowin nuorempien kakaroiden kasvua ja kuulumisia.

Onni-poika kasvaa kovaa vauhtia ja varmaan saammekin nauttia vauhdista ja vaarallisista tilanteista kesän kuluessa Onninkin osalta…

Eipä muuta kuin Oikein Onnistunutta ja Treenirikasta Vuotta 2010! Tavataan taas mitä erilaisimmissa karkeloissa!

17.12.2009

Toivotamme kaikille Rauhallista ja Herkullista Joulunaikaa!

Messukeskuksen V- ja PMV-09 näyttelyissä kuluikin viime viikonloppu. Lauantaina olin itse ihan turistina, joskin pääsin esittämään Veetin komeaa Arrow-poikaa eli Arroa. Arrohan sitten meni ja nappasi ensimmäisen SERTInsä ja vara-cacibin ollen PU2. Hieno juttu!

Uskihoff’s Arrow NUO ERI1 PU2 SERTI VARA-CACIB

Sunnuntaina olikin isä ja poika yhdessä reissussa, kun Veeti ja Azure eli Arttu matkasi näyttelyyn. No tuomisina molemmilla siniset nauhat, joka väri olikin aikalailla tämän päiväisen hoffituomarin mieleen…Mutta hienosti käyttäytyi Arttukin ensimmäisessä näyttelyssään kaiken hälinän keskellä. On kyllä kuin isänsä, ei kauheasti tunnu uusista tilanteista stressaavan… J

13.12 täyttivät sitten myös Veetin Uskihoff’s lapset täydet 2 vuotta! Onnea kaikille!

1.11.2009 Päivityksestä onkin aikaa… Eipä ole paljoa tapahtunut. Tokokisassa käytiin Veijon kanssa kääntymässä ja ennen sitä oli tarkoitus oikein treenata J. No ei tätä aikaa tunnu olevan sitäkään vertaa kuin ennen. Toki ne treenit mitä tehtiin sujui oikein upeasti… No Veeti se onkin tajunnut nyt treenien ja kisan eron ja kun kehään päästiin niin hiljalleen alkoi herra tehdä omia sovelluksiaan liikkeissä…Joo eli ei tulosta voittajaluokasta todellakaan! Olisi pitänyt tajuta pistää homma poikki jo heti alkuunsa, kun homma alkoi ohjaajan käsistä karata… J

No nyt ei kisoihin mennä, paitsi agilityyn jossain vaiheessa. Nyt on vaan Veetillä virtaa vauvan tulon myötä sen verta enemmän, että agilityssä mopo voi karata käsistä heti startin jälkeen…

”Ai mitä vikaa mun suorituksessa siis muka oli???” Kolmen kopla: Eelis, Onni ja Veeti

©S.Laiho

Eelis on kuntoutunut polven ristiside operaatiosta hyvin ja kontrollissa näytti hyvältä. Hihnassa olo onkin Eelis-herralle ollut yhä tuskaa ja voitte kuvitella mikä oli meininki pakkasaamuna, kun pääsi ukkeli kirmaamaan koko kuuden viikon edestä…

Toivotaan, että kuntoutuminen jatkuu samaa rataa.

Eelis se kekseliäänä hoffina löysi uuden harrastuksenkin, kun elämä kait oli niiiiin tylsää… Alkoi nimittäin poimimaan ruusunmarjoja puskasta ja tiputteli eteensä maahan kasa kaupalla. Siinä missä Eelis oli poiminut jo viisi, oli Veijo vasta ensimmäistä kiskomassa oksasta lopputuloksena koko oksan katkeaminen… J Tekniikkalaji täysin tuo ruusunmarjojen poimiminen…

Eelis ruusunmarjojen poimijana… ja Veeti tietysti perässä…

Mitäs muuta… Niin eilen Veeti pääsi lenkkeilemään Laran, Huvimetsän Celestiinan kanssa. Nuoripari tutustui toisiinsa siinä lenkkeilyn lomassa. Josko vaikka sitten jossain vaiheessa Laran juoksun alettua syntyisi Huvimetsän kenneliin pikku-Laroja ja Veetejä. J

Huvimetsän Celestiina ja Veeti © S. Mikkonen

Mukavia pakkaskelejä toivotellaan kaikille!

20.9.2009 Kaippa sitä pitänee alkaa luottamaan jälkimetsässä tuohon Veijoonkin… :O). PK-mestiksiin ajeltiin eilen heti aamuselta ja pitää kyllä sanoa, että emäntä oli kuin ”zombi”… Pari valvottua yötä takana niin ei ainakaan odotukset senkään vuoksi ollut kovinkaan ”tuloshakuiset”. Mukavaa oli kuitenkin matkaan aamulla lähteä.

Voittaja-jäljellä oli 4 koirakkoa ja ensin lähdettiin jäljelle. Meidän jälki oli tosi vaihtelevassa maastossa. Aina suosta kuivaan kallioon ja kivikosta puun runkojen ylitykseen. Veeti ajoi jälleen aikasta korkealla nenällä jälkeä ja meikäläinen olikin monesti hiukka ihmeissään jäljen kulusta… No keppejä onneksi alkoi nousemaan, vaikka olin sata varma että alkupätkälle oli keppi jäänyt. Lopulta kuitenkin kasassa kaikki 6 keppiä ja aikaa taisi kulua reilut 20 minuuttia. Tämä oli meille jo suuri voitto ja olin NIIIIN ylpeä Veijosta, että oksat pois! Ja tosiaan lupasin, etten enää epäile sen jäljestys taitoja… Takajäljestä vähennettiin 6 pistettä.

Sitten lähes samointein esineruutu. Epäilin jo hiukka Veetin moottorin herkyyttä esineille, koska huomasi että jälkikin oli tälle meidän ”kuntopohjalle” suht’ rankka. No kaikki esineet kuitenkin löytyi ja ruudusta täydet 30 pistettä. YES! Maasto siis yht. 194. Tämä oli jo niiin paljon enemmän mitä osasin todellakaan odottaa!!!!

Tottis sitten… Mieleen muistui Eeliksen tottikset jotka aina pk-puolella oli sen alle 70 pistettä. Ja se 70 pojoa meidän pitäisi nyt raapia Veijon kanssa kasaan. Siinä sitten oli molemmilta jo mehut aikasta loppu ja meno oli aika tahmeaa. Kasaan saatiin emännän yllätykseksi 78 pistettä eli JK3 oli saavutettu. Se, että kuultiin pisteiden riittävän 1-tulokseen oli jo aivan jotain huikeaa!!! Huh huh! Kaiken kaikkiaan Veetin neljäs jälkikisa takana ja ekasta voittaja-jäljeltä sitten vieläpä 1-tulos. Ei jaksa uskoa todeksi ei! Veijo se kyllä osaa yllättää emännänkin J J.

Suuren suuret kiitokset kaikille lukuisista onnitteluista ja onnea kaikille tuloksia tahkonneille!!

Veeti esineruudussa ©K.Tilli Veeti JK3, 1-tulos, sij.3. ©K.Tilli

15.9.2009 Päivitellään vähän meidän elämää tänne uutisiin. Päivät kuluu lenkkeillen kera koirien ja vaunujen ja aika menee siivillä.

No Eelikselle toki taaseen sattuu ja tapahtuu… Kauanhan herra onkin ollut pois leikkauspöydältä… L. Toinen takajalka on vaivannut jonkin verran kesästä saakka ja aluksi diagnoosina oli varpaiden ylim. luut ”nuljuluiden” murtuma. No koska oireet selvästikin lisääntyi, vaikkei selkeää ontumista jatkuvasti ollutkaan, päätin viedä herran kuviin. No löydöksenä oik. polven rustojen kuluma + irtopala sekä kenties ristisiteen osittainen repeäminen… HUOH! No hyvä toki että syy löytyi ja lonkat ja muut takaosan kuvatut nivelet oli kunnossa kuin nuorella miehellä ikään J. No siis torstaina polvi leikataan ja alkaakin kuntouttelu… Pakko ottaa Eelis varmaan mukaan pk-mestiksiinkin, kun en taida viittiä muitten hoitoon jättää…

Siitä päästäänkin Veijon tulevaan jälkikoitokseen lauantaina J. Tervetuloa vaan kaikki kynnelle kykenevät etsimään meitä Kauklahden metsistä!!! Hiukkasen nimittäin pelottaa, että sinne upotaan niin syvälle metsään Veijon kanssa, ettei meitä ihan hevillä löydetä… Kai sieltä joku Kehätie vastaan jostain tupsahtaa… Onneks Piia jo lupasi Romin lähettää meidän perään jos APUA-soitto kiirii! Voihan paniikki!

Pikku-miehelle ei mitään sen suurempaa kuulu. Kasvaa kovaa vauhtia ja painoa jo 3200g eli ”iso mies” jo J J.

30.8.2009 Tänään näytelmää Tervakosken KV:ssa. Veeti VAL ER1 PU2 vara.cacib ja Eelis VET ERI1 PU4, VSP-VET.

Elämä pikku-Kirpun kanssa on lähtenyt sujumaan hyvin. Veetin elämää ei uusi perheen jäsen kovinkaan tuntunut hetkauttavan. Eelis sen sijaan on äipän ”apulainen” syötöissä ja vaipan vaihdoissa… J Hienosti ovat ottaneet kyllä pikkuruisen vastaan.

21.8.2009 Johan on ollut pikkuista hulinaa viikon verran. Emännän mahan pyöristyessä alkoi sairaalakäynnit painaa päälle. Sairaalareissujen keskellä vaihtui ensiksikin 13.8 emännän sukunimi Kallioksi. Hektisyys jatkui lopulta tiistaina 18.8 miehen polven tähystyksen merkeissä (åpiti tähystää hyvissä ajoin enenn lapsen syntymää… ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan… ) ja samaisessa sairaalassa sitten meikäläinen hiljalleen keskittyi saman päivän iltana tulevaan synnytykseen J… Meis ehti käydä kotona nukkumassa yön yli ja sitten hälytys aamulla takasin ja tutustuminen synnytyksen saloihin. No pikku poika sitten syntyi Eeliksen ja Veetin iloksi keskiviikkona 13.45.

Poju on vielä viikonlopun yli osastolla, mutta meikäläinen pääsi jo kotiin ja KOIRIEN KANSSA METSÄLENKILLE!!!! AAAHHH sitä ihanuutta! Kyllä pojatkin nautti kun pääsi kunnon lenkityksen makuun!

Että ei oo tylsää tää meikäläisen elämä muutenkaan, mutta nämä edelliset viikot on kyllä kieltämättä olleet jo hieman liian hektisiä mullekin J J.

Tuleva jälkien tallaaja J Pojat nauttivat tänään metsälenkistä

27.7.2009 No niin on jälleen takana Tervakoski viikonloppu ja tänään vielä ajeltiin poikien ja Jaanan kanssa Raumalle katsastamaan Veetin neliviikkoiset Milahow-jälkeläiset! J Kerrassaan reippaita pakkauksia!

Tervakoskella ensin tokoiltiin lauantaina. Eelis oli turistina ja Veeti osallistui voittajaluokkaan. Veijo-herran keskittyminen herpaantui muutamia kertoja mm. ruudun ja luoksetulon lähtöpaikan hajuihin sekä tunnarissa ohi menevän pennun ihasteluun :O). Ei saatu tulosta, mutta osallistuminenhan se on tärkeintä. Mutta onneksi Gipstern-joukkueesta onnistui hienosti muita koirakoita, joten mahtavasti jälleen kasvattaja-luokan voitti GIPSTERN-joukkue, ”hattutemppu” siis! Vuoden Tulokas-tittelin taas vei NELJÄNNEN kerran peräkkäin GIPSTERN-alokas ja tänä vuonna tittelin sai Heri eli Hedda ja Lili! Onnea onnea!

Veeti ja Veetin ilmeet tunnarissa… © JP Hoskari Veeti seuraa © J. Pajala

Gipsternin tokoblondit: Heri, Veeti, Elli, sij. 5./7. Gipsternin tokoilijat: Gandy, Gini, Heri,

© J. Pajala Veeti ja Elli sij. 1./10. © J. Pajala

Näyttelyssä taasen sunnuntaina Veeti osallistui ensin käyttöluokkaan sijoittuen siinä TOISEKSI. Perään heti Eelis veteraaneissa sijoittui KOLMANNEKSI isä-Beltsun sijoittuen NELJÄNNEKSI!

Veetin Uskihoff’s lapsia oli näytelmässä myös. Oli Aya, Amethyst, Aureole, Amarante sekä pojista Arrow. Jokainen sai arvostelun EH.

Ensi vuonna sitten kaikki jälleen joukolla mukaan! J

Päivän päätteeksi oli jälleen jännättävänä JÄLKELÄISLUOKKA, jossa jälleen saatiin poikien kanssa kunnia osallistua Beltsun jälkeläisryhmään. Mukana myös Eeliksen veli Eräpoika ja Veetin sisko Elli.

Historiikkia hieman: vuonna 2006 Beltsun ryhmä oli BIS 1., vuonna 2007 BIS 3., vuonna 2008 BIS 2. ja nyt vuonna 2009 jälleen BIS 1.!!!! UPEETA! Hieman on nelikko aina vaihtunut, mutta meitä ei poikien kanssa ole joukosta saatu pois näinä vuosina heivattua ;)))). Ilo on ollut olla mukana Beltsun jälkeläiskaartissa ja aina se on yhtä jännää!

Veeti KÄY ERI2 © K.Tilli

Eelis VET ERI3 © K.Tilli

Belvis-isä VET ERI4 Belvis jälk.ryhmä BIS1: Elli, Veeti, Kamu ja Eelis © JP Hoskari

MILAHOW Koot

Tänään sitten pääsivät Veetin lapset näkemään ensimmäistä kertaa ihan ulkomaailman ja ajeltiin siis Raumalle tätä ihmettä todistaamaan! Yksitellen tuotiin pentusia pihamaalle ja näin ollen näkikin kivasti jokaisen reaktiot. Kaikki oikein reippaita ja toimeliaita hoffin-alkuja eikä kukaan kahdeksasta jähmettynyt paikoilleen ihmettelemään uusia ulottuvuuksia. Heti alkoi nenä käymään ja ratkaisuja ihmeellisyyksiin lähdettiin hakemaan nopeasti. Alla muutama kuva Veetin lapsista.

Isä ja lapsia

12.7.2009 Torstaina kaahattiin mökkeilemään Ähtäriin, jossa leppoisaa kalastelua ja oleilua. Veeti lähinnä harrasti itsekseen (kai kun aika kävi pitkäksi) uiskentelua järvessä, lumpeen lehtien hakua sieltä, kaiken maailman lintujen pongailua ja mikä parhainta pyörimistä uintireissujen jälkeen multa/hiekkakasoissa… J Eelis kahlaili ajoittain mukana tai sitten päätyi vain katsomaan TYRMISTYNEENÄ Veijon älyttömiä kikkailuja…

Tänään sitten käväistiin AGIMESTIKSISSÄ Kokkolassa. Samoin kuin agirodussa huomaisin myös tänään kuinka emännän vatsan paisuessa ja näin ollen vauhdin hiukka hidastuessa alkaa Veeti-sporttimies ihmetellä, että mikä tässä nyt oikein mättää, kun emäntä jää joissain kohti puoli metriä jälkeen… J

Nyt kun A-esteellä kerrankin kontaktit meni nappiin niin jäi Veeti hetkeksi ihmettelemään emäntää alastulon jälkeen ja yht’äkkiä olikin rengas jo edessä. Läpi meni juu, paitsi että renkaan vierestä. No siitähän olisi vaan tullut 5 virhepistetä, MUTTA kuin kärppä ehti Veeti tietty ponkaista takasin mun luo renkaan läpi! AAAARGGH! Eli tuloksena HYL eikä asiaa tänä vuonna finaaliradalle.

Olivat varmaan Eeliksen kanssa sopineet, että koko illaks ei Kokkolaan jäädä vaan kotiinkin pitää päästä! Se oli nopea käynti Kokkolassa. J.

Upeasti hoffit kirmasivat viikonloppuna ja onnea vielä tätäkin kautta Agimestari-Siirille ja Suskille!

Veeti muuriesteellä kesäkuun kisoissa ©P.Kinnunen

9.7.2009 Veeti tänään 5-vuotta! Onnea Veetille sekä kaikille ÄFFÄ- sisaruksille!

5.7.2009 Tänään oli vuorossa Agirotu, jossa joukkueessamme ”Agivirtaa a’la hovawartit” oli mukana lähtöjärjestyksessä Heri ”G. Hedda”, Capo ”G. Gauner”, Wumba ”Mytologins Qama III” sekä Veeti. Joukkueita oli alomakseissa 17. Meidän virtaiset hoffit sijoittui 5. ja toinen hoffijoukkue Pihavahdit 6. Eli upeasti meni hoffeilla agiliito. Veteillä lähinnä tökki kontaktit, joista loikittiin yli… No tietääpä mitä treenata ensi viikko J.

Meidän joukkueella oli hienot, ”sähköiset” asutkin, mutta pukukilpailu olikin ollut jo päivällä! Todella ärsyttävää!!!! No ensi vuonna taatusti uusiksi!

Veeti, Wumba, Capo ja Heri ©I.Karvinen

4.7.2009 Tänään sitten oli vuorossa Tuusulan koiranäyttely, jonka eteen itse on saanut ahertaa alkuvuodesta saakka… Huoh! Onneksi se on nyt onnistuneesti ohi. Eelis ja Veeti ei siis näytelmässä olleet, ainoastaan talkoilemassa vain jos jonkinlaisissa talkoissa. J. Mutta mikä parhainta oli Veetin Uskihoff’s lapsista paikalla hoffi-kehässä heti aamusella Aya ja Amarante.

Aya upeasti tänään NUO ERI1 PN2 SERTI! Onnea onnea vielä kertaalleen Ayan ekasta sertistä! Martta sai NUO H, kun Martan mielestä ei tuomari ollut tänään mukavimmasta päästä.

Aya NUO ERI1 PN2 SERTI

30.6.2009 No niin on käyty ensimmäistä eikä suinkaan varmaan viimeistä kertaa pyörähtämässä Saksassa RZV:n hoffien päänäyttelyssä. Meidän reitti piti sisällään viiden maan ”nähtävyydet” sekä ikimuistoisempana Puolan ”turvalliset ja tasaiset” tiet… J Kilometrejä auton mittariin kertyi sellaset reilut 3000 km, mutta mikäs siinä ajellessa kun matkaseura on hyvää J.

Itse näyttely oli Saksassa Wismarissa lauantaina.

Urokset aloitti numero 1:llä meidän Eelis veteraaniluokassa. Numero oli kuin olikin enne eli Eelis porskutti yllätykseksi luokan ykköseksi. Se mikä jäi epäselväksi oli se, että olisiko Eeliksen kuitenkin pitänyt päästä vielä kirmaamaan ”kaunein uros” kisaan… Sinne meitä ei nimittäin aluksi huolittu, mutta kun kehä oli ohi niin tultiinkin syvästi pahoittelemaan, kun meidän olisi siellä kehässä kuitenkin lopulta kuulunut olla! ARGGH! Olisihan se ollut hienoa kirmata vielä kolmannen luokka-voittaja suomihoffin kanssa loppukehässä, kun jo valioista siellä oli Otto ja nuorista Sulo! Eli siis PROTESTIN paikka J!

Eelis VET 1. ©J.Pajala Eelis poseeraa ©J.Pajala

Eelis kera voittopokaalin ©J.Pajala

Sitten menikin jonkin aikaa, että oli Veetin vuoro. Veeti sai käyttöluokassa arvostelun V eli erinomaisen ja sijoittui 3.

Olipas muuten käyttöluokan voittaneella uroksella ihanat ja upeat sivuliikkeet! Sitä menoa oli ilo katsella!!!!

Veeti KÄY V 3. ©J.Pajala Veeti poseeraa ©J.Pajala

Meidän köörissä oli mukana Veetin Fahra-sisko, jolle KÄY SG3. Ja toisessa autossa Kalle-hapsukorva ”Gipstern Galax”, jolle AVO SG sekä Tiitu, poikien siskopuoli, ”Willahof’s Wonder-Girl”, jolle KÄY SG2. Yhteensä Suomi-hoffeja oli näyttelyssä 14.

Upea ja mukava reissu on jälleen takanapäin! Kiitokset Jaanalle, Tarjalle ja Erjalle matkaseurasta! Uusiksi otetaan! J

Kotimatkalla sitten saatiin kuulla pentu-uutisia, kun Milahow Hennic pyöräytti maailmaan ”pikku-Veetejä” vähän enemmänkin. Blondi-uroksia syntyi 4 kpl, merkkari-uroksia 3 kpl ja yksi blondi-narttu! Eli nyt on ukkovalta Hennin pentulaatikossa!

Onnea onnea sinne Milahowin suuntaan!

Veetin ja Hennin lapsikatras © M. Savolainen

15.6.2009 Gipstern-leiri koitti ja perjantaina poikien kanssa lähdettiin kohti Vahermaa. Säät suosi, hyviä treenejä saatiin aikaseksi ja mikä parhainta oli jälleen niin mukavaa ja hauskaa nähdä muita Gipsterniläisiä. Oli kyllä aikasta naatti niin emäntä kuin pojatkin sunnuntaina kotiin tultuamme…

Veeti esineruudussa. Missä palkka????? Kestää!!!!

Veeti mököttää, kun emäntä on veli-Ferron jäljellä… No pääsihän Veetikin jäljestämään lopulta!

Eelis näytti miten esineruudussa painellaan! Ja palkkaa, palkkaa!!!! J kaikki kuvat © K.Tilli

28.5.2009 Hennin ja Veetin vapputreffit näyttivät ultran mukaan tuottaneen tulosta J. Ultrassa näkyi kymmenkunta pentua… Nyt sitten jännätään mitä maailmaan putkahtaa kesäkuun lopussa.

24.5.2009 Tänään saapui Uskihoff’s A-pennut tänne Kellokoskelle kyläilemään. Mukana 11 pennusta 10. Andor kun asuu Oulussa niin matka oli hiukkasen pitkä… Eli upea joukko saatiin joka tapauksessa kasaan.

Ohjelmassa oli mm. toto-juoksu, jossa lapset näyttivät kyllä kiitävän nopeuden periytyvän J. Toto-mestari oli Amethyst, toinen Arrow ja kolmas Amarante muiden tullen tiivisti kannoilla. Jälkeilyä oli hieman, näyttelyjuttuja ja mikä tärkeintä: hauskaa yhdessäoloa auringon paisteessa! Komeita ja kauniita olivat lapset ja kaikki oikein mukavaluonteisia. Tuoreita kuvia löytyy GALLERIASTA Veetin lapset-kansiosta.

Uskihoff’s A-joukkoa

18.5.2009 Ja eilen kirmattiin RotuRace-kisassa Gipstern-joukkueen kanssa. Veeti pääsi pinkomaan nuorempiensa kanssa. Mukana Hexu, Hawa ja Heri. Joukkueemme tänäkin vuonna kympin sakissa ; sijoitus 8./44.. Tasainen oli joukkue: Veeti nopein ajalla 7.08, Hawa 7.21, Heri 7.26 ja Hexu 7,52. Hauskaa oli jälleen ja aurinkoa riitti koko päiväksi. Kiitos taas mukavasta päivästä joukkuekamut!

Hexu, Veeti, Hawa ja Heri © I.Karvinen

Sunnuntaina onkin luvassa menoa ja meininkiä, kun Veetin lapsista 9 kipaletta saapuu pistämään mökkipeltoamme ”uuteen uskoon” tapaamisen merkeissä! Kyllä on kiva nähdä minkäslaisia pakkauksia Uskihoff’s A-palleroista onkaan tullut! J

1.5.2009 Eilen Veetin ja Hennin treffit jatkuivat Wappu-tunnelmissa! Treffipaikka sama ja hommat hoitui yhtä vilkkaasti kuin ekalla kerralla J. Tämä pariskunta ei paljoa viitsi turhiin kuhnailuihin aikaa kuluttaa vaan tosi toimiin vaan samoin tein! Nyt sitten odotellaan tuottiko treffit tulosta. J

Wappukeli on mitä parhain eikä lumista enää tietoakaan. Suolenkillä aamulla toki muutamat jäätikkökohdat vielä löytyi, mutta siinä kaikki! Ensi talvea siis odotellessa!

Toivotamme poikien kanssa OIKEIN AURINKOISTA JA LÄMMINTÄ VAPPUA KAIKILLE!

28.4.2009 Tänään sitten laji vaihtui Veetin osalta treffeihin. Veetillä ja Hennillä ”Milahow Hennic” ei kauaa hommassa aikaa kulunut…J oikeastaan homma oli jo ohi ennenkuin se alkoikaan J. Lisää pentueesta Milahowin sivuilta.

”Mitäs sitten tehtäis?” Veeti pohtii…

26.4.2009 Eilen ensin molemmat pojat Lahden KV:ssä. Veeti VAL ERI2 PU2 vara-cacib ja Eelis VET ERI1 VSP-VET. Taija lupautui lähtemään Eeliksen handleriksi! Kiitos suuresti Taija avusta!!!! J

Tänään sitten todettiin jälleen teemamme ”lahjattomat treenaa” todeksi… Siis viimeksi on Veeti agilityesteet nähnyt tammikuun kisoissa ja nyt sitten taas ne Järvenpään kisoissa nähtiin. J Joo tiesin, että sujuvasti saan Veetin radan ohjata jos mielin päästä ilman kosketusvirheitä maaliin… Veeti nimittäin alkaa kertomaan mulla agi-radalla, että ”vauhtia lisää vaan ja älä sä emäntä ala häntä neuvomaan” jos vauhti tuntuu tökkäävän Veetin mielestä…

Ekalta, monimutkaiselta radalta tulos 0, mutta aika muutaman ”varmennus-valssin” takia +3,38! Tällä treenaamisella aivan turha yrittää mitään yltiöpäisiä kikkailuja. Ja sijoitus hienosti 3./43. TODELLA TYYTYVÄINEN PITÄÄ OLLA VEETIN SUORITUKSESTA! No toinen rata meni mönkään yhdessä hyppyhässäkässä, kun olin ite sijottunut ihan väärin. Siitä kielto ja kosketusvirhe. Puomin ylösmenolta kontakti virhe (vaikka Veeti siihen kyllä oikeesti koski… L ). No aika hyppytoilailun takia + 3,79.

Olipas kuitenkin taas hauskaa. Ei sitä muistanutkaan kuinka kivaa toi agility onkaan. Se vaan on niiin raaka laji noitten nousunollien suhteen. Onnistua pitää ja täydellisesti.

Eelis Veetillä omaa kivaa

19.4.2008 Niin sitä taas käytiin katsomassa Venäjän puolista näyttelyelämää Pietarin KV:ssa eilen… Ja koska edellinen reissu Pietariin parin vuoden takaa oli ”ikimuistoinen” kokemus, niin nyt en rajaa ylittänyt ennen kuin olin nähnyt, että Veetin nimi ja tiedot oli kirjallisesti näyttelytiedoissa. J

Hovawartteja oli yhteensä 3: avoimessa luokassa 2-vuotias blondi-uros Gin Sededab, Veeti käyttöluokassa ja nartuissa blondi-narttu Asta-la-Vista. Tuomari oli italialainen, jonka nimeä en muista enkä arvostelusta saa selvää… J Veeti ainoa ecxellent ja näin ROP ja samalla RUS MVA.

Ihan kiva reissu taasen ja suosittelen kaikille, jotka haluavat kehittää varsinkin oman kärsivällisyytensä äärirajoja… J Joka kehä toimi ihan omalla tavallaan ja onneksi hoffikehässä oli asian osaava kehäsihteeri ja kehäsäännöt lähes kuin muuallakin maailmassa. Kaikissa kehissä ei näin todellakaan ollut.

12.4.2009 Lappeenrantaan startattiin heti aikasin aamusta ja kaahattiin poikain kera ensin noutamaan Ristiinasta handler-Mira matkaan! Kiitos taas avusta! Mikä mukavinta tavattiin siellä Veetin lapsista Heta eli Uskihoff’s Amethyst. Ja ihan kuin olisi Heta isän muistanut pentuajoilta, kun niin sekos iskän nähdessään! J

Veeti ekaksi vuorossa ja tällä kertaa valio-kehässä, josta tuomisina ERI2, luokkavoiton vei aina niin komea Kleion Ares, josta lopuksi leivottiin myös ROP. Eelis esiintyi ekaa kertaa veteraanikehässä ja olikin ainoa. Sieltä ERI1. PU-kehässä sijoittui Eelis PU3:ksi ja Veeti perään PU4:ksi. Eelis oli VSP-veteraani. Heta-tyttö oli JUN ERI2. Kerrassaan upeasti meni!

Eelis VET ERI1 PU3 VSP-VET Veeti VAL ERI2 PU4

Uskihoff’s Amethyst ja iskä

6.4.2009 Eelis-herra tänään 8-vuotta! Onnea Onnea veteraani-Eelis!

15.3.2009 Tänään pitkästä aikaa näytelmää Tampereen KV:ssä. Eeliskin pääsi sitten oikein pitkän näyttelytauon jälkeen pyörähtämään kehään ja tuloksena hienosti AVO ERI4.

Veeti oli ainoana käyttöluokassa ja tuloksena KÄY ERI1 PU3 vara-cacib. Tuomarina oli slovenialainen Boris Baich ja täytynee sanoa, että oli kyllä ns. ERI-automaatti J. Montaa ei eri väristä nauhaa taidettu uroksissa eikä nartuissakaan jakaa tai sitten mukana oli vain niitä vaaleanpunaisia… No me emme valita. J

Veeti ja Veetin ”pehmolelut”

8.3.2009 Ja tänään pojat tokoili molemmat samaan tulokseen, joka tänään III-tulos. Luokat vaan pojilla eri. J Veetillä oli tavote, että se TUNNARI ei nollille enää mene! No eihänhän se mennyt, mutta kaukot jostain syystä ei nyt kisassa pelitä! AAARRGHH! Ruutu oli aluks kanssa vähän hukassa, mutta lisäkäskyllä sekin onneks löyty. Eli tosiaan VOIttajassa Veijon kanssa viihdytään näillä näkymin jonki aikaa…

Eelis sitten EVL:ssä ja varpuset… Paikalla istuminen on se Eeliksen kompastuskivi ja omaa tyhmyyttä kun en sitä ennen kisaa vahvistellut ja niin herra päätti käydä pitkälleen parikyt sekuntia ennen ajan täyttymistä… No se ainoo nolla, mutta mm. seuraaminen oli pitkä kuin nälkävuosi ja oli tokavika liike. Ei todellakaan Eeliksen tasosta seuraamista. Hauskinta kisassa oli maneesissa parveilleet miljoonat varpuset, joita Eelis jäi aina liikkeissä tuijottelemaan… Mm. kaukoissa otti aluks katsekontaktia varpusiin eikä muhun…

Niin ja molemmat pojat paikalla makuissa pesivät sukukalleudet eli ennen kisaa mun pitää kai tehä niille alapesu… J Näistä yhen pisteen piste vähennykset ja tuomari kanssa kehotti alapesussa käymään ennen kisaa… HUOH!

12.2.2009 Kaikille tutuille toivottelemme Oikein Talvista ja Mukavaa Ystävänpäivää 14.2.2009!

8.2.2009 Taas sitä päivä vierähti kevyesti koiratouhuissa. Ensin pojat aamulla autoon ja Veetillä tokokisa. Tänään VOIVOI-luokan III-tulos johtuen pääosin kahdesta nollasta. Kaukokäskyt oli alusta saakka tuhoon tuomittu. Kaiketi sössin jotain heti alkuun ja siitä sitten Veeti päätti olla nousematta lainkaan! J Kiva! Tunnarissa ei herralla näyttänyt olevan ajatukset laisinkaan siinä missä piti vaan lähti ihan ihmeissään käskystä ettimään vaan ”jotain”. Ylimääräisen käskyn jouduin käyttämään ja valot sytty Veijon päähän! ”Ai tää juttu. Oisit heti sanonut!” Huoh! No ihan tyytyväinen muuten olen kisaan. Vähän sellasta keskittymisen herpaantumista, mut ruutu esim. 9! Yes! Niin joo ja sijoitus kuitenkin yllättäen 3. ja mukaan saatiin huippuhyvät palkinnot J.

Sieltä sitten suoraan HANKI ja SYDÄN tapahtumaan. Onneks vettä ei satanut enää taivaan täydeltä, mutta silti hiukka oli jäinen olo kun pääsi saunan lauteille kotona…

3.1.2009 Ja niin on kisavuosi 2009 korkattu eilen agilityn merkeissä. Oli oikein ns. yökisa, kun startit oli klo 20 ja 21.20… Eka rata Veetin kanssa kaahotusta ja ite ohjasin kepeille tyhmästi ja sitten aalta Veeti hyppäs harjalta kontaktia näkemättäkään. 15 virhettä ja sij.18./46. Tokalta radalta yksi virhe kun rima putos ja sijotus 11./40.

Tänään sitten päästiin ihaniin maastoihin Juornaankylään Ayaa, Arttua ja Berttaa tapaamaan. Ja kivaa oli ja aivan uskomaton ilma!

Mietin sitten tässä yksi kaunis päivä meidän Vuotta 2008. Kaiken kaikkiaan oli aika onnistunut vuosi ja ainoa ikävä homma oli Eeliksen etujalan ruston hajalle meno. No onneksi jalka saatiin kuntoon tähystyksessä putsaamalla.

Vuosi 2008 alkoikin pentuja ihaillen, kun Veetin jälkikasvu, Uskihoff’s Aat kasvoivat kovaa kyytiä. Niitä käytiinkin ahkerasti ihailemassa.

Eeliksen toko ura jatkui EVL-luokassa, jossa kisattiin 4 kisaa. Paras tulos oli EVL 2.tulos, johon olinkin niin maan tyytyväinen!

Veeti sai keväällä 2008 TK2:n ja siirtyi näin tokossa voittaja-luokkaan. Siinä nyt sitten ollaankin varmaan jonkin aikaa J.

Agilityn saralla Veeti nousi MAXI2-luokkaan, josta yksi nousu-nolla tulos on haalittuna.

PK-puolella kisattiin kahdet kisat, joista sitten syyskuussa hoffi-mestiksissä saatiin kasaan JK2:n verran pisteitä. Näin samalla leivottiin Veetistä FIN MVA. Samalla vahvistui myös Latvian ja Liettuan valio-tittelit.

Näytelmissä käytiin 11 kertaa, joista kolme oli ulkomailla. Keväällä Liettuasta tuli se viimeinen CACIB ja näin Veetistä KANS MVA.

Yhteensä 4 kertaa Veeti oli näyttelyissä ROP ja yhden kerran VSP. PU-sijoituksia tuli 8:ssa näyttelyssä.

Näyttely-puolella toki kohokohta oli Tervakosken PU4-sijoitus. Se oli hienoa se! Ja kun Eeliksenkin kanssa sai avoimessa luokassa kirmata lähes loppumetreille saakka J.

Liettuan Voittajaksi Veeti valittiin maaliskuussa ja Tanskan valio- ja samalla PMV-08-titteli tuli sitten vuoden lopulla.

No olihan siinä taas yhdelle vuodelle…

No mitkä on sitten tavoitteet nyt vuonna 2009? Tärkeintä on toki, että pojat pysyy terveinä ja saan niiden kanssa puuhastella edelleen yhtä ja toista.

Eeliksen kanssa olisi tavoitteena käydä tokoilemassa vielä EVL:ssä, josko meidän rahkeet riittäis siihen I-tulokseen. Jos ei riitä niin eipä se meikäläisen maata kaada. Mulle riittää ihan vaan se, kun nään miten Eelis-herra nauttii tällä hetkellä tokoilusta! Meni sitten kisat syteen tai saveen J. Niin ja Eelis pääsee takaisin näyttelytantereille, nyt kun karva on tähystyskohdalle kasvanut takaisin. Ja veteraaniluokka häämöttää!

Veetin kanssa sitten hääritään edelleen kolmen lajin parissa ja näytelmissä käydään silloin tällöin. Tokossa toki tavoitteena saada niitä ykkösiä kasaan, josko sitten joskus hamassa tulevaisuudessa se TK3 olis plakkarissa. Veetin kanssa ei sinänsä kiire EVL:ään ole, kun Eeliksen kanssa siellä kuitenkin vielä hääräilen. Toki näillä meidän tämänhetkisillä treenailuilla ei me saada kasaan edes yhtä VOI I-tulosta… Hih!

PK-puolella tavoitteena on käydä ” eksymässä” voittaja-jäljellä ja agilityä kirmataan sitten siinä lomassa, kun sopivia kisoja eteen osuu.

Niin ja nyt sitten odotellaan Milahow Hennicin ”Hennin” juoksua alkavaksi J. Ja siitäkös se Veeti tykkää J.

Siinähän se vuosi sitten varmaan taas vierähtääkin! J

Nähdään taas ja kiitoksia vielä kerran kaikille kamuille kuluneesta vuodesta 2008!