Etusivulle

Alkeiskurssi

Perustaso

Opistotaso

Teokset

Sanasto

Nuotit

Henkilöhakemisto

Musiikkitieto: ohjeita käyttäjälle

Musiikkitieto – musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus – on ainekokonaisuus, johon kuuluvat länsimaisen musiikin historia, tyylikaudet, teokset ja säveltäjät. Näillä sivuilla on Riihimäen musiikkiopistossa opettamani musiikkitiedon oppimäärä. Sen osia ovat musiikkiopistojen kurssisuoritusohjeiden mukaan perustason ja opistotason kurssit.

Oman mallini mukaan molemmissa perehdytään länsimaisen taidemusiikin "koko" historiaan, perustasolla renessanssista alkaen, mutta eri painotuksin. Perustason kurssiin kuuluu lisäksi soitinoppi ja opistotason kurssiin jazz. Kurssit täydentävät toisiaan.

Alkeiskurssi sopinee esim. lukioiden ja kansalaisopistojen kurssiaineistoksi.

Näiden sivujen edes osittainen lainaaminen on suotavaa. Materiaali on jokaisen kiinnostuneen hyödynnettävissä, kunhan lähde mainitaan käytettäessä näitä sivuja esim. opetuksessa.

Vielä tarkempaa tietoa musiikin historiasta etsiville suosittelen Sibelius-Akatemian ylläpitämää ammattitason sivustoa.

Palaute sivujen edelleen kehittämiseksi on tervetullutta!

  • Perustason ja opistotason kurssien materiaali on linkitetty ristiin laajemman taustatiedon tarjoamiseksi.
  • Mikäli lukija haluaa pitäytyä jomman kumman kurssin piirissä, hän voi tarkkailla sivujen tunnusvärejä: alkeiskurssilla sininen, perustasolla punainen, opistotasolla vihreä. Myös selaimen otsikkopalkki (näytössä ylinnä) kertoo, mille sivustolle selittävä viittaus on vienyt. Suurin osa kurssien asioista, terminologia ym., on tietysti yhteistä, joten aidan yli hypätään jatkuvasti.
  • Tekstiin on liitetty myös ulkoisia internet-linkkejä, joita seuraamalla voi löytää lisää tietoa, kuvia, musiikkinäytteitä ynnä muuta. Koska linkit vanhenevat, ja tulee uusia ja parempia, suosittelen aina käyttämään myös Internetin hakusovelluksia. Esim. Google ja AltaVista toimivat hyvin.
  • Internetissä on myös mahdollisuus kuunnella ja katsellakin näihin kursseihin kuuluvia teoksia. Videoleikkeitä esittävä Youtube ja nettiradio Spotify ovat helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä opiskeluvälineitä.
  • Myös tällä sivustolla on soivia (kaikki eivät soi!) nuottiesimerkkejä, joihin tarvittava Scorch -plug-in löytyy myös tätä kautta. Ilman sitä nuottisivu kyllä aukeaa, mutta itse nuotit eivät näy. Huomaa, että Scorchista tehdään jatkuvasti uusia versioita, ja ehkä vain tuorein osaa avata kaikki partituurit. Miditiedostojen äänen laatu riippuu kokonaan sivulla kävijän omasta laitteistosta ja sen asetuksista.
  • Alkeiskurssista ei ole monia linkkejä muiden kurssien sivuille eikä uloskaan. Tarkoitus on ollut pitää kokonaisuus tiiviinä pakettina. Älköön mikään kuitenkaan estäkö innokasta lukijaa käyttämästä hakuohjelmien apua – tai kurkistamasta jatkokurssien puolelle.
  • Selaamisen helpottamiseksi kannattaa kerrata tavallisimmat (PC-) näppäinkomennot: Page Up = sivu (näyttö) ylös, Page Down = sivu alas, Home = alkuun, End = loppuun, nuolinäppäimillä rivi kerrallaan ylöspäin ja alaspäin, Taaksepäin askellus (iso nuoli vasemmalle numeronäppäinrivillä) eli Backspace = linkistä takaisin. Myös selaimen kokoruutunäyttö (F11) helpottaa katselua.
  • Näyttöasetuksia tai selaimen asetuksia on syytä muuttaa, jos tekstiä on vaikea lukea.
  • Mukana ovat välttämätöntä teosten kuuntelua varten tarvittava sävellysluettelo, suppea sanasto, lista nuottiesimerkeistä, henkilöhakemisto sekä lähdeluettelo. Alkeiskurssilla suosittelen käytettäväksi perustason teoksia valikoiden. Teksti on loppujen lopuksi kuitenkin tarkoitettu vain tukemaan analyyttistä musiikin kuuntelua, säveltaiteen parempaa ymmärtämistä ja siitä nauttimista, "musiikkitiedon" tavoitetta.

 

Musiikkitieto: teokset

CD-levynumerot viittaavat opiston kirjaston levyihin. Nämä keskeiset teokset ovat kuunneltavissa myös internetin YouTube-sivuilla sekä nettiradio Spotifyssa.
Linkit vievät nuottiesimerkkeihin - tarvitset niiden lukemiseen ilmaisen Scorchin!

Perustaso

Britten:The Young Person's Guide to the OrchestraCD 70
Tuntematon:SaltarelloCD 11
Cara:Bona diesCD 11
Palestrina:Missa Papae MarcelliCD 86
Corelli:La folia op. 5/12CD 74
Corelli:Concerto grosso op. 6/8 (Joulukonsertto)CD 75
Vivaldi: Kevät (Neljä vuodenaikaa) op. 8/1CD 127
Händel:Messias, Halleluja-kuoroCD 91
Händel:IlotulitusmusiikkiaCD 92
J. S. Bach:Toccata d-molliCD 8
J. S. Bach:Brandenburgilainen konsertto n:o 2 F-duuriCD 87
J. S. Bach:Die Kunst der FugeCD 132
J. S. Bach:Matteus-passio, alkuCD 60
Haydn:Sinfonia n:o 94, YllätysCD 72
Haydn:Jousikvartetto op. 76/3, KeisarikvartettoCD 13
Mozart:Sinfonia n:o 41 C-duuri, JupiterCD 30
Mozart:Pianokonsertto n:o 24 c-molliCD 180
Mozart:Taikahuilu, oopperaCD 85
Purcell:Dido ja Aeneas, oopperaCD 120
Rossini:Sevillan parturi -alkusoittoCD 118
Beethoven:Sinfonia n:o 5 c-molliCD 80
Beethoven:Pianosonaatti n:o 23 f-molli, AppassionataCD 79
Schubert:Winterreise (Lindenbaum)CD 81
Schubert:Forelli -kvintettoCD 9
Chopin:Poloneesi As-duuri op. 53CD 55
Paganini:Kapriiseja (mm. n:o 9 E ja 24 a)CD 101
Liszt:Pianosonaatti h-molliCD 88
Brahms:Pianotrio n:o 2 C-duuriCD 89
Brahms:Sinfonia n:o 4 e-molliCD 90
Verdi:Aida, juhlakohtausCD 73
Wagner:Tannhäuser, alkusoittoCD 19
Rimski-Korsakov:    ŠeherazadaCD 76
Tšaikovski:Sinfonia n:o 6 h-molli, PateettinenCD 3
Sibelius:TapiolaCD 199
Sibelius:FinlandiaCD 48, 111
Sibelius:Viulukonsertto d-molliCD 42, 64
Sibelius:Valse tristeCD 48
Sibelius:Jousikvartetto op. 56, Voces intimae CD 146
Debussy:Faunin iltapäiväCD 1
Ravel:BoleroCD 1
Schönberg: Pierrot LunaireCD 122
Webern:6 Orchesterstücke op.6CD 95
Stravinski:KevätuhriCD 1
Stravinski:Sotilaan tarina: Tango, Valssi, RagtimeCD 104
Šostakovitš:Sinfonia n:o 5CD 179
Prokofjev:Sinfonia n:o 1, KlassinenCD 139
Prokofjev:Visions fugitives (10)CD 65
Prokofjev:Romeo ja Julia (7, 13-15)CD 77
Bartók:Musiikkia jousille, lyömäsoittimille ja celestalle    CD 82
Varése:IonisationCD 152
Messiaen:Oiseaux exotiquesCD 31
Ligeti:AtmosphèresCD 96
Lutoslawski:SellokonserttoCD 33
Crusell:Sinfonia concertante op.3CD 36
Palmgren:Kevätyö op.3CD 153
Kuula:Lauluja (Syystunnelma ym.)CD 102
Madetoja:Pohjalaisia-sarjaCD 106
Kilpinen:TunturilaulujaCD 102
Klami:Kalevala-sarjaCD 154
Kokkonen:"...durch einen Spiegel..."CD 97
Rautavaara:Cantus arcticusCD 155
Bergman:Samothrake, Hathor -sarjaCD 105
Lindberg:KraftCD 208

Opistotaso

Antiikin Kreikan musiikkia   Delfoilainen hymni ym.CD 181
Gregoriaanisia hymnejä   Veni, creator spiritusCD 109
Leoninus:Kirkkomusiikkia 1100-luvun PariisistaCD 123
Perotinus:OrganumejaCD 148
Machaut:Messe de Nostre Dame (Agnus Dei)CD 12
Landini:Nessun ponga speranca, Giunta vaga biltà   CD 27
Dunstable:Veni sancte spiritus, Salve ReginaCD 10
Dufay:Missa L'homme arméCD 22
Ockeghem:6 ChansonsCD 16
Josquin:Missa La sol fa re miCD 18
G. Gabrieli:Sonata pian e forte (Sacrae Symphoniae)CD 112
Monteverdi:Il combattimento di Tancredi e ClorindaCD 113
Lully:Dies iraeCD 17
Purcell:An evening hymn: The night is comeCD 23
D. Scarlatti:Sonaatit a (K. 54), F (K. 525) ja A (K. 39)CD 114
J. S. Bach:Fuuga c-molli (WKl.I)CD 24
J. S. Bach:H-mollimessu: Kyrie ja GloriaCD 130
Haydn:Sinfonia 96CD 72
Haydn:Oratorio LuominenCD 115
Mozart:RequiemCD 93
Mozart:Puhallinkvintetto Es-duuriCD 119
Beethoven:Sinfonia n:o 9 d-molli ja Schillerin tekstiCD 6
Mendelssohn:ViulukonserttoCD 39
Schumann:Dichterliebe, laulusarjaCD 125
Bruckner:Sinfonia n:o 4 Es-duuri, RomanttinenCD 121
Bizet:Carmen, oopperaCD 116
Verdi:Otello, oopperaCD 156
Mahler:Sinfonia n:o 1CD 4
Strauss:Tod und Verklärung, sinfoninen runoCD 29
Wagner:Parsifal, oopperaCD 157
Musorgski:NäyttelykuviaCD 126
Debussy:La Mer, PreluditCD 131, 124
Schönberg:Pierrot Lunaire, HerzgewächseCD 122
Stravinski:PsalmisinfoniaCD 104
Stravinski:Sotilaan tarinaCD 104
Stravinski:Ebony concertoCD 129
Ives:Orkesterisarja n:o 2CD 15
Gershwin:Rhapsody in blueCD 129
Bernstein:West Side Story, sarjaCD 129
Messiaen:Quatuor pour la fin du tempsCD 133
Messiaen:Des canyons aux étoilesCD 31-32
Penderecki:Klarinettikvartetto (1993)CD 141
Penderecki:LuukaspassioCD 149
Saariaho:Du cristal ...à la fuméeCD 142

 

Sanastoa ja käsitteitä

AARIASoittimilla säestetty soololaulu laajan vokaalisävellyksen, esim. oopperan, osana.
ABSOLUUTTINEN MUSIIKKI"Puhdas" musiikki, joka ei kuvaile ulkomusiikillisia asioita, vrt. ohjelmamusiikki.
A CAPPELLASäestyksetön kuorolaulu.
ALEATORIIKKASattuman, "arvan", käyttö teoksen säveltämisessä tai esittämisessä.
ALTTOMatala naisääni tai keskikorkea soitintyyppi. Ks. kuoroäänet.
ATONAALISUUSSävellajittomuus, vrt. tonaalinen.
BAGATELLIIt. bagatella, pieni, mitätön asia, mus. vaatimaton, pienimuotoinen sävellys.
BARITONIKeskikorkea miesääni tai matalahko soitintyyppi. Ks. kuoroäänet.
BAROKKITyylisuunta 1600-luvulla: instrumentaalisesti painottuva vastine aiemmalle vokaalimusiikin hallitsemalle renessanssille. Maallisesta musiikista tuli yhdenvertainen kirkkomusiikin kanssa. Terassidynamiikka, konsertoiva tyyli, basso continuo, homofonia.
BARCAROLEVenelaulu, romantiikan ajan vapaa teostyyppi, useimmiten keinuvassa 6/8 -tahtilajissa.
BASSOMatala miesääni tai soitintyyppi. Ks. kuoroäänet.
BASSO CONTINUO"Jatkuva basso", barokin säestysmuoto ja -kokoonpano: usein cembalo ja sello (yleensä kosketin- ja bassosoitin).
BEL CANTO"Kaunis laulu", laulutapa, joka korostaa kaunista ja tasaista äänenmuodostusta enemmän kuin dramatiikkaa. Sille ovat ominaisia legato, koloratuurit ja laulajille kiitolliset yksinkertaiset rytmit.
BERCEUSEKehtolaulu, romantiikan ajan vapaa teostyyppi.
BITONAALISUUSKahden sävellajin yhtaikainen käyttö.
CONCERTO GROSSOBarokin sävellystyyppi: konsertoiva ryhmä ja orkesteri.
DISSONANSSIRiitasointu tai -intervalli, ks. konsonanssi
DODEKAFONIAKaksitoistasäveljärjestelmä, kaikki sävelet samanarvoiset.
DUOKaksi soittajaa tai heille tarkoitettu sävellys (laulajilla myös duetto).
EKSPRESSIONISMI1900-luvun alun tyylisuuntaus: ilmaisun korostaminen, pois duuri-molli-ajattelusta kohti dodekafoniaa.
FINAALIIt. finale, moniosaisen sävellyksen viimeinen osa.
FUUGAMoniääninen sävellys, joka perustuu jäljittelyyn.
HOMOFONINENMoniääninen sävellys, jossa vain yksi ääni on melodisesti itsenäinen, muut säestävät soinnuin. Vrt. polyfoninen.
IMITAATIOJäljittely: eri äänet (soittajat, laulajat) jäljittelevät toistensa esittämiä teemoja. Kaanonissa kukin ääni vuorollaan esittää saman sävelkulun kuin edellinen. Pisimmälle jäljittelyn periaate on kehitetty fuugassa.
IMPRESSIONISMITyylisuunta 1800-1900 -lukujen vaihteessa: "impression", vaikutelman, ja sointivärin korostaminen, kiinteiden rakenteiden puuttuminen, vapaa äänenkuljetus ja sointujen yhdistely.
IMPROMPTUHetken mielijohde, romantiikan ajan vapaa teostyyppi
JOHTOAIHETiettyä henkilöä tai asiaa kuvaava johtoaihe soi, kun tämä esiintyy oopperassa. Johtoaiheen keskeinen tehtävä on palauttaa mieleen, mitä aiemmin tapahtui, ja nivoa tapahtumia yhteen.
JOUSIKVARTETTISoitinyhtye: 1. ja 2. viulu, alttoviulu ja sello.
JOUSIKVARTETTOJousikvartetille sävelletty, yleensä moniosainen teos.
KAMARIMUSIIKKIPienille soitinryhmille (n. alle 10 soittajaa) tarkoitettu musiikki; jokainen soittaja vastaa yksin omasta äänestään.
KANTAATTI"Cantata", laulettu, yleensä useampiosainen laulusävellys.
KAPELLIMESTARIOrkesterin johtaja.
KENRAALIBASSOHarmoniaoppi, numeroitu bassoääni, jossa soinnut esitetään numeroin.
KENTTÄTEKNIIKKATiheän sävelkudoksen ja kasaumien, klustereiden, käyttö sävellysmateriaalina.
KLASSISMI1700-luku: valistus, "tasapaino muodon ja ilmaisun välillä". Moderni orkesteri alkaa hahmottua, porvaristo tulee aatelin rinnalle mukaan musiikkielämään. Sonaattimuoto, sinfonia, jousikvartetto, fortepiano. Vrt. uusklassismi
KONSERTTITilaisuus sävellysten esittämistä varten.
KONSERTTIMESTARI Orkesterin esimies, "leader", useimmiten 1. viulujen äänenjohtaja.
KONSERTTOMoniosainen "kilpaileva" sävellys solistille ja orkesterille.
KONSONANSSISointu tai intervalli, joka ei vaadi jatkoa, "purkautumista", vrt. dissonanssi.
KONTRATENORISangen korkea miesääni (ääniala vastaa alttoa), falsettilaulua. Ks. kuoroäänet.
KUOROÄÄNETS A T B (sopraano, altto, tenori, basso): korkea ja matala naisääni sekä korkea ja matala miesääni.
KVARTETTOTeos neljälle soittajalle eli kvartetille.
KVINTETTIViiden soittajan yhtye, joka soittaa kvintettoja.
LAULUMUOTOMonien pienten sävellysmuotojen yhteisnimitys. Yksinkertainen laulumuoto koostuu tyypillisimmillään kahdesta taitteesta, AB, ja niiden mahdollisesta toistosta. Kun ensimmäinen taite kerrataan keskiosan jälkeen, ABA, muotoa nimitetään kehysrakenteiseksi.
LIEDSaksalaisperäinen taidelaulu, jossa säestyksellä (yleensä piano) on tärkeä, itsenäinen osuus.
MESSUKirkollisen laulumusiikin keskeinen muoto. Musiikkiterminä liturgian pysyville teksteille (ordinarium) rakentuva sävellys, usein kuorolle ja orkesterille, osat Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei. Ks. myös requiem.
MEZZOSOPRAANOKeskikorkea naisääni. Ks. kuoroäänet.
MODULAATIOSävellajin vaihdos. Alalajina (humor.) tunnetaan myös kristillinen modulaatio, jossa alennetut ylennetään ja ylennetyt alennetaan.
MOODIT"Kirkkosävellajit": doorinen, fryyginen, lyydinen ja miksolyydinen (jooninen ja aiolinen – duuri ja molli), diatonisia asteikkoja.
MOTETTIPienimuotoinen polyfoninen vokaalisävellys yleensä hengelliseen tekstiin.
MOTIIVISävelaihe, esim. melodinen intervalli tai rytmikuvio.
MUSIKAALI1900-luvulla populaarirytmien mukana kehittynyt moderni operetti.
OHJELMAMUSIIKKIMusiikkia, joka pyrkii kuvailemaan tarinaa, tapahtumaa tms., vrt. absoluuttinen musiikki.
OOPPERAMusiikkidraama: musiikin, teatterin, tanssin ja kuvataiteiden kokonaisuus.
OPERETTIKevyt oopperamainen näyttämösävellys.
ORATORIOMoniosainen, usein uskonnollisaiheinen sävellys, "hengellinen ooppera".
PARTITUURIMoniäänisen sävellyksen täydelliset nuotit.
PASSIOEvankeliumitekstin mukainen Kristuksen kärsimyshistorian sävelesitys.
PIANOTRIOSoitinyhtye: viulu, sello ja piano - tai tälle yhtyeelle sävelletty teos.
PRELUDI"Alkusoitto", usein useampiosaisen sävellyksen ensimmäinen osa.
POLYFONINENItsenäisistä, usein toisiaan jäljittelevistä äänistä rakentuva sävellys. Vrt. homofoninen.
POSTLUDILoppusoitto.
RENESSANSSIItaliassa syntynyt, 1400 - 1500 -luvuilla esiintynyt kulttuurivirtaus, antiikin kulttuurin "uudelleen syntyminen". Polyfonisen vokaalimusiikin kulta-aikaa.
REQUIEMSielunmessu, messun erityismuoto, rakenne vaihtelee.
RESITATIIVILaulajan puheenomainen, säestetty soolo-osuus oopperassa, passiossa tms. vokaaliteoksessa, "keskitie laulun hitaitten, pitkitettyjen ja puheen nopeiden liikkeiden välillä". Yhdistelmä resitatiivi - aaria on tyypillinen: resitatiivi kertoo tapahtuman ja aaria kuvailee sen aikaansaaman tunnelman.
RIVIOktaavin kaikkien 12 sävelen järjestäminen sävellysmateriaaliksi.
SARJALLISUUSSäveltasojen, kestojen, voimakkuussuhteiden ym. järjestäminen riveiksi.
ROMANTIIKKA"Romantiikka ei ole tyyli, vaan suhtautumistapa". Reaktio 1800-luvulla järkeä korostaneelle valistuksen ajalle. Taitelijasta, yksilöstä, tuli keskipiste. Pienoismuodot, ohjelmamusiikki, virtuositeetti.
RONDOKevyehkö ja rytmiltään tanssinomainen sävellys, jossa ensimmäinen taite kertautuu erilaisten sivutaitteiden välissä ja jälkeen.
SCHERZOLeikillinen ja nopea sävellys; usein sinfonian kolmantena osana.
SELLOKONSERTTOHaarasoipiokilpasoittelo, soolokonserton sellistejä koetteleva laji.
SINFONIAMoniosainen orkesterisävellys, jonka 1. osa on usein sonaattimuotoinen.
SINFONINEN RUNONäennäisesti yksiosainen, ohjelmallinen, vapaamuotoinen sinfoninen teos.
SONAATTIMoniosainen soitinsävellys, jonka 1. osa on usein sonaattimuotoinen, toinen hidas ja kolmas, finaali, nopea. Alunperin sonaatti oli vain soitettu ("sonata") sävellys erotukseksi lauletusta eli kantaatista ("cantata").
SONAATTIMUOTOEsittely-, kehittely- ja kertausjakso, pää- ja sivuteema. Yhden osan (ei koko sonaatin) muoto.
SONATIINIPienimuotoinen sonaatti, useimmiten myös teknisesti helpompi.
SOPRAANOKorkea naisääni (myös soittimissa, esim. sopraanosaksofoni). Ks. kuoroäänet.
TENORIKorkea miesääni tai matalahko soitintyyppi. Ks. kuoroäänet.
TOCCATAKosketinsoitinsävellys, jonka sävy on juhlavan loistelias.
TONAALINENSävellajeihin, duuriin ja molliin perustuva, vrt. atonaalisuus ja bitonaalisuus.
TRILLILiverre; kahden likimakaavan sävelen tuikisukkela vuoroittelu.
TRIOTeos kolmelle soittajalle (tertsetto: kolmelle laulajalle).
UUSKLASSISMIMaailmansotien välisen ajan reaktio jälkiromantiikan kromatiikalle ja tonaliteetin hajottamiselle. Uusklassismi hylkäsi romanttisen tunteilun ja otti lähtökohdaksi vapaan tonaalisuuden. Käytässä olivat vanhat muotorakenteet (sonaatti, konsertto) ja polyfonia. Vrt. klassismi.
VARIAATIOMuunnelma, aiheen kertaus muunnellussa muodossa.

 

Nuottiesimerkit

Nuottiesimerkkien katseluun tarvitaan ilmainen Scorch -plug-in. Scorchista tehdään jatkuvasti uusia versioita, joten se kannattaa ladata silloin tällöin uudestaan. Miditiedostojen äänen laatu riippuu kokonaan sivulla kävijän omasta laitteistosta.

Tuntematon:Delfoilainen hymni v. 138 e.Kr.
J. S. Bach:Brandenburgilainen konsertto n:o 2 F-duuri
 Die Kunst der Fuge
 Fuuga dis-molli (WKl. I)
 H-mollimessu: Gloria
 Koraali Matteus-passiosta (Herzliebster Jesu)
 Toccata d-molli
Bartók:Musiikkia jousille, lyömäsoittimille ja celestalle    
 Tanssi Butšumista (5 romanial. kansantanssia)
Beethoven:Pianosonaatti n:o 23 f-molli, Appassionata
 Sinfonia n:o 5 c-molli
 Sinfonia n:o 9 d-molli
 Die Ehre Gottes (Jumalan kunnia luonnossa)
Bizet:Carmen, Habanera
Brahms:Sinfonia n:o 4 e-molli, alku
 Sinfonia n:o 4 e-molli, finaalin teema
Britten:The Young Person's Guide to the Orchestra
Chopin:Poloneesi As-duuri op. 53
Corelli:La folia op. 5/12, teema
Debussy:Faunin iltapäivä
 La Mer
 Preludi "Les sons et les parfums...", Ääniä ja tuoksuja...
G. Gabrieli:Sinfonia motetista "In ecclesiis"
Gershwin:Rhapsody in blue
Haydn:Jousikvartetto op. 76/3, Keisarikvartetto
 Sinfonia n:o 94, Yllätys
Händel:Music for the Royal Fireworks, "Ilotulitusmusiikkia"
Kuula:Häämarssi
Landini:Kadenssi
Liszt:La campanella, konserttietydi Paganinin teemasta
 Pianosonaatti h-molli
Mendelssohn:    Viulukonsertto
Messiaen:Quatuor pour la fin du temps ("Aikojen lopun kvartetto") alku       
 Quatuor pour la fin du temps, VI osa
Mozart:Requiem, Lacrimosa
 Pianokonsertto n:o 24 c-molli
 Sinfonia n:o 41 C-duuri, Jupiter, alku
 Sinfonia n:o 41, finaalin teemat
Musorgski:Näyttelykuvia: Tuileries
Pacius:Maamme
Paganini:La campanella, 2. viulukonserton finaali
Palestrina:Missa Papae Marcelli
Palmgren:Kevätyö op.3
Prokofjev:Visions fugitives (10)
Purcell:Didon valitus oopperasta Dido ja Aeneas
Ravel:Bolero
D. Scarlatti:Sonaatti a-molli (K. 54)
Schubert:Wanderer-fantasia
 Winterreise (Lindenbaum)
Schumann:Im wunderschönen Monat Mai laulusarjasta Dichterliebe
 Träumerei pianosarjasta Kinderszenen
Schönberg:Am Scheideweg (Tienhaarassa)
Sibelius:Finlandia (alku)
 Finlandia (hymni)
 Valse triste (2 pianolle)
Šostakovitš:Sinfonia n:o 5, I osa
 Sinfonia n:o 5, II osa
 Sinfonia n:o 7, I osa
Strauss:Also sprach Zarathustra, fuugateema
Stravinski:Kevätuhri
Vivaldi: Kevät (Neljä vuodenaikaa) op. 8/1

 

Lähteitä

Alnaes: Euroopan historia (Otava)
Boyd: Bach (Otava)
Frisch: Euroopan kulttuurihistoria (WSOY)
Grout: History of Western Music (Norton)
Helistö - Pohjola - Urho: Musiikki eilen ja tänään (Fazer)
Hildesheimer: Mozart (Otava)
Jeanson - Rabe: Musiikki kautta aikojen (Otava)
Kontunen: Soitinopas (WSOY)
Kontunen: Musiikin kieli 1-3 (WSOY)
Kruckenberg: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet (WSOY)
MacRae: Jazzin käsikirja (Otava)
Millington: The Wagner Compendium (Thames and Hudson)
Nordström: Kaikki musiikista (WSOY)
Osborne - Lampila: Ooppera (Gummerus)
Palas: Kuuntelen musiikkia (Otava)
Salmenhaara: Vuosisatamme musiikki (Otava)
Schmieder: Bach (Breitkopf & Härtel)
Tawaststjerna: Jean Sibelius (Otava)
Watson: Richard Wagner (Hellas Edition)

CD-Facta (Otava)
Encyclopaedia Britannica (www.britannica.com)
Internet
Sibelius-Akatemian musiikinhistorian sivusto Muhi
Kansallisoopperan käsiohjelmat (mm. Henry Bacon, Pekka Asikainen)
Musica-sarja (Fazer)
Musiikkilehti Rondo
Otavan Iso Musiikkitietosanakirja
Suuri musiikkitietosanakirja (Weilin+Göös)
Suomen musiikin historia (WSOY)

Hyödyllinen apu: Musiikkibasaari.fi
Suomalaisen kevyen musiikin äänitekirjasto: Warner

Kuvat:
Ateneumin taidemuseo ym. museot
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus (FIMIC) / Maarit Kytöharju
Suomen säveltäjät ry
ym.
Tiedossa oleva sijainti tai oikeudenomistaja on ilmoitettu kohdistintekstinä kuvan yhteydessä.