Kasvuympäristö

Asumme maalla, 7 km päässä Kerimäen taajamasta, peltojen ja metsien keskellä. Meidän perheeseemme kuuluu seitsemän ihmistä: minä Riitta, joka hoidan lapsiamme & lampaita & hevosia kotona, mieheni Harri, joka työskentelee pienellä motolla metsiä harventaen paikallinen metsänhoitoyhdistys työnantajana. Viisi lasta ovat kaikki jo koulutiellä. Koiria on kotona kaksi. Funi (uros s. 2007), Affa (narttu s. 2011). Kolmea koiraa enempää meillä ei ole kotona ollut, että kaikki saavat vielä yksilöllisen huomion. Välillä hoidossa vilistää kyllä lauman jatkona sijoituskoiria.


 
Pentueita ei yleensä synny yhtä-kahta enempää vuodessa, joten aikaa jää siten minulla muuhunkin koiraharrastukseen, kiertelemme nykyisin kyllä melko harvakseltaan näyttelyitä ja aikaisempien koirieni kanssa harrastin tottelevaisuuskilpailua. Nykyisten koirien kanssa on kilpailumielinen harrastus jäänyt pois ajanpuutteen vuoksi. Koirat kyllä saavat peruskoulutusta normaalia reilummin, tokoliikkeitä olen harjoitellut kaikkien kanssa. Pääasiallinen harrasteemme on kuitenkin ollut sellaisia, joihin lapsetkin voivat osallistua eli lähinnä pitkät ulkoilut koirien kanssa lähimetsissä. Koirat kun on mukavaa seuraa marja/sienimetsässä ja talvella hiihtoretkillä. Kaikki koirat ovat myös kokeilleet vetokoirana oloa, kun pulkassa vedettäviä on riittänyt. Koirat ovat lähes aina irti, mutta yksinoloja varten niille on rakennettu ulkoilutarha koppeineen piharakennuksen yhteyteen. Muut tilan eläimet on esitelty Pohjolan tilan otsakkeen alla. Koirat osallistuvat lampaiden paimennukseen ja ovat myös hyvin tottuneita hevosiin, mutta niitä ei paimenneta.

 
Funi ja lampaat

Meidän islantilaispentumme syntyvät sisätiloissa. Lapset totuttavat pennut välillä meluisaankin ympäristöön ja erityisen mieluista heille on totuttaa pentuja ihmiskäsien käsittelyyn & pentujen kasvaessa leikkimään ihmisen kanssa leluilla! Ensimmäiset viikot pennut viettävät pentulaatikossa emon tarkassa hoidossa. Kun laatikko on käynyt liian ahtaaksi laitetaan pennuille tilavampi pentuhäkki.

 

Jos pennut syntyvät kesäaikaan, ne pääsevät käymään ulkona kolmeviikkoisina ensimmäistä kertaa. Talvella syntyneet pennut saavat tottua vain ihmisen perässä kävelyyn ulkona, kesäiset pennut saavat pienen aitauksen ulos, jos säät sallivat pidemmät ulkoilut. Islanninlammaskoiran pennut ovat todella vilkkaita, on turha kuvitella, että niille riittäisi pieni ulkoilutus, vaan niiden kanssa saa käydä jo pienellä lenkillä luovutusiässä! Yritän totuttaa kaikki pennut pantoihin ja hihnoihin, ennen kuin ne haetaan, mutta nämä ”lenkit” suoritetaan aina irti. Siinä saa katsoa jalkoihin monta kertaa kulkiessa, kun kuusikin pentue törmäilee menemään. Islantilaispennut tuntuvat olevan kovasti kiintyneitä jalkojen seuraamiseen! Ulkona ne saavat myös tutusta muihin koiriimme, lampaisiin ja koiriin ystävällisesti koiriin suhtautuva maatiaiskissakin asuu talossa. Kun luovutusikä koittaa, ne ovatkin jo omasta mielestään täysin tutustuneet kasvatuskodin ympäristöön ja on aika päästä omaan kotiin! Siellä ei ole ikävä veljiä, siskoja, emää tms. kun on niin kivaa saada ihan omat ihmiset ympärille ja tutustua uusiin paikkoihin!


Vasemmalla Mau-kissa ja oikealla Dottla Fala kokeilee millaisia haasteita paimennukseen sisältyy :)