Ahvenanmaan pyöräretki heinäkuussa 2011
Ensimmäinen päivä tiistai 5.7
Tiistaina 5.7. kello soi kuudelta. Lomalaisen mielestä aika oli käsittämättömän varhainen, mutta unet karisivat silmistä välittömästi, kun tajuntaan iskeytyi ajatus: Tänään alkaa koko kesän odotusten huipentuma, Ahvenanmaan pyöräretki.
Ilma oli sumppuinen ja muutama vesipisarakin tipahti niskaan, kun ajelin edellispäivänä lastatulla pyörälläni kohti Viking Linen terminaalia. Tapaaminen oli 7:45, ja muutama henkilö oli jo innokkaana paikalla, kun saavuin kohtaamispaikkaan. Loppujen lopuksi meitä oli lähdössä 20 hengen seurue, 11 naista ja 9 miestä. Osa porukasta tunsi toisensa hyvin jo aiemmin tehtyjen retkien perusteella, mutta uusi raisiolainen vahvistuskin otettiin lämpimästi vastaan.
Laivamatkankin ajan ilma oli pilvinen eikä parantunut Maarianhaminaan saavuttuamme. Kaupunki oli kuitenkin kaunis ja talot ja pihat hyvin hoidettuja, kuten aina. Tällä kerralla kaupungin yllä leijui kevyt jasmiinin tuoksu, sillä useita pihoja koristi parhaillaan kukkiva jasmiini.
Pyöräilimme 19 km Maarianhaminasta Godbyn retkeilymajalle. Tienvarret pursuivat kukkia, joista osa oli tuttuja mutta osa tuntemattomia saariston kasveja. Myös puutarhakarkulaisia näkyi paljon. Ohitimme myös käsittämättömän suuria saarneja ja muita jalopuita. Godbyssä majoituimme kahdeksan hengen huoneisiin. Päivällisen jälkeen osa porukasta kävi tutustumassa vielä paikalliseen panimoon Stallhageniin. Ja sitten ei muuta kuin pää tyynyyn, sillä huomenna päästäisiin tosi toimiin.
Toinen päivä keskiviikko 6.7
Kesäpyöräilyn ensimmäinen varsinainen pitkän matkan päivä oli keskiviikkona 6.7. Tiistai-illan palaverissa päätettiin, että lähdetään heti retken ehkä raskaimmalle reitille elikä Getaan. Aamupalalle klo 7 ja jo klo 8 oltiin reippaina lähtökunnossa koko porukka. Sää oli aamulla hieman pilvinen mutta lämmin; ihanteellinen ilma polkea.
Matkalla Getaan päin meinattiin törmätä karanneeseen lehmään, joka hieman peloissaan poukkoili eestaas, muutoinkin oli paljon laitumilla lehmiä, hevosia ja lampaita. Hevosilla oli lähes kaikilla muodikkaat haalarit yllään ja asuun sointuvat päähineet!
Luonto oli kaunista, kasvillisuus rehevää ja runsaslajista, pihat hienosti hoidettuja. Monien talojen postilaatikotkin oli koristeltu, niihin oli esim. maalattu ko. talon kuva tai vaikkapa talossa asustavan lemmikin kuva.
Getabergenin huipulle oli kova polkeminen, sillä vuoren huippu on yli 100 m merenpinnan yläpuolella. Kaikki ryhmästämme eivät lähteneetkään vuorta valloittamaan, vaan ajelivat suoraan ruokapaikallemme odottelemaan. Päästyämme huipulle lähdimme vielä katsastamaan luolia. Siellä oli mm. pieni muistokyltti suomalaisesta sissipäälliköstä ja seikkailijasta Stefan Löfvingistä.
Luolat katsastettuamme fillarien selkään ja mäki alas, josta jatkoimme lounaspaikalle. Mikä mahtava tuuri minulla heti lempiruokaani spagettia ja jauhelihakastiketta. Ruuan ja kahvin jälkeen taas polkemaan kohti pyörälauttaa, joka vei meidät Hättöstä Skarpnåtöön.
Paluumatkalla poikkesimme vielä kahvilla Kattbyssä ja näimme muistopaikan Såldat Batteri, jossa on 1. maailmansodan aikana sijainnut venäläisten patteristo.
Godbyssä olimme takaisin siinä klo 17, sitten vaan saunaan ja syömään ja viettämään aurinkoista ja lämmintä iltaa. Kilometrejä kertyi tästä päivästä n. 70.
Kolmas päivä torstai 7.7.2011
Kolmas matkapäivämme valkeni aurinkoisena, mikä oli kannustava alku pyörämatkalle kohti Stormskäriä, Myrskyluodon Maijan syntysijoja. Muutaman kilometrin jälkeen pysähdyimme jo ensimmäistä kertaa ja kapusimme näköalapaikalle, Uppe på Berget. Kahvila oli vielä kiinni, mutta se ei meitä matkalaisia lannistanut. Kamerat esiin ja kuvaamaan kerrassaan upeita meri- ja saarinäkymiä yli aamutyynen meren, mahtavaa!
Matka jatkui taas kohti Kastelholman linnoitusta, joka oli seuraava pysähdyspaikkamme. Tutustuimme hetken linnoitusalueeseen ja seurasimme seuraavana päivänä alkavien keskiaikaispäivien ja -markkinoiden valmisteluja. Ehkäpä jonkun mielessä oli vielä palata markkinoille.
Pyöräilymme jatkui kohti Sundin kivikirkkoa, joka oli kiinni. Pidimmekin sitten vain juoma- ja jaloittelutauon ja nautimme kesäaamun rauhasta. Sitten kurvasimme ehkä vähän raskaammalle hiekkatieosuudelle, jolloin sattui yhdelle pyöräilijälle harmillinen rengasrikko. Onneksi joukossa oli liuta taitavia pyöränkorjaajia! Ennen kuin ehdin kysymään, miten paikkaus sujuu , rengas oli jo vaihdettu uuteen ja vanha rengas paikattuna. Näin matka jatkui kohti pyörälauttarantaa.
Tovin odoteltuamme hiljaisella rannalla pyörälautta saapuikin kohisten. Mahdammekohan kaikki mahtua yhdellä kertaa pyörinemme? Kohteliaan kipparin avustuksella kaikki mahtuivat pyörineen lauttaan ja iloinen seurue pakkautui lautan peräosaan. Aurinko paistoi ja vihreä meri tuoksui, matka sujui rattoisasti. Saavuttuamme taas rantaan, aikaa oli varattu uimiseen ja auringosta nauttimiseen. Moni pulahtikin vilvoittavaan veteen, yksi vastoin tahtoaan liukastuttuaan kalliolla vesirajassa. Onneksi ei käynyt pahemmin, selvittiin pelkällä säikähdyksellä, aurinko kuivaa kastuneet sandaalit!
Sitten olikin jo aika ajella kohti kirjailija Anni Blomqvistin kotia, jossa toimii nykyään kahvila-ravintola-majatalo Stormskärs Värdshem. Täällä meille oli varattuna ruokailu: kalakeittoa, joillekin paistettuja ahvenia sekä Ahvenanmaan pannukakkua, viihtyisässä, ystävällisessä ympäristössä.
Ruokailun jälkeen matkamme jatkui kohti lossia. Lossille siirtyessämme tarkkaavaisuuteni herpaantui ja törmäsin pyörineni edellä ajan perään, voi itku. Onneksi hänen pyöräänsä ei tullut näkyviä vikoja. Koskaan ei voi ajaa liian skarppina! Lossimatka ei kauan kestänyt. Poikkesimme leirintäalueelle ja uimarit pulahtivat taas veteen. Toiset vetivät muuten henkeä.
Sitten ajeltiin Vårdön kirkolle, johon pysähdyimme ja poikkesimme sisälle katsomaan. Tämän jälkeen pääsimme jälleen lossimatkalle. Viimeinen retkemme pysähdyspaikka oli Bomarsundin linnoitus, jossa pysähdyimme vain jätskitauolle. Upea, aurinkoinen pyöräilypäivä takana!
Neljäs päivä perjantai 9.7
Lähdimme noin kahdeksan aikaan polkemaan kohti Eckeröä. Ensimmäisen tauon pidimme Eckeröön golfkentän läheisyydessä ja vielä ennen Eckeröön keskustaa poikkesimme pienessä leipomossa kahvilla. Vierailimme Eckerön posti- ja tullitalossa ja nautimme lounasta rantaravintolassa, minkä jälkeen poljimme takaisin Godbyhyn. Matkaa kertyi noin 80 kilometriä.
Viides päivä lauantain 9.7
Lauantaina, eli viimeisenä varsinaisena retkipäivänä, ennen kotiinlähtöä, pyöräporukkamme jakaantui kahteen: toiset halusivat lähteä pidemmälle pyöräreissulle Ahvenanmaan eteläkärkeen ja toinen porukka halusi kait siinä vaiheessa jo hiukan ottaa himmaillen ja nautiskellen, eli valitsi lyhyemmän päiväohjelman itselleen. Tätä toimintakaavaa noudattaen nousimme pyörienselkään, aamupalan syötyämme, vasta kymmenen paikkeilla ja lähdimme polkemaan leppoisaa vauhtia kohti Kastelholman linnaa.
Linnan pihapiirissä oli myös keskiaikaiset markkinat. Ehdimme ihailla maisemia ja ihmetellä linnan pihallakin jonkin aikaa odottaessamme linnnan suomenkielisen opastuksen alkua. Opastus oli ammattitaitoinen ja avasi kattavasti linnan historiaa ja Kustaa Vaasan vaikutusta moniin Suomen mantereellakin oleviin kohteisiin. Matti oli kierrellyt opastusta odottaessaan lähiympäristöä ja löytänyt Kastelholman linnan vieressä sijaitsevan kotiseutumuseon.
Kahvipaussin jälkeen siis sinne! Museoalue oli laaja käsittäen lukuisia taloja, aittoja, riihen, savusaunan ymv. Tila oli oikeastaan mielenkiintoisempi, kuin itse linna! Sitä katsoessa tuli mieleen, kuinka vähän aikaa siitä oikeastaan on, kun ihmiset ovat eläneet aivan toisenlaisessa elinympäristössä kuin nyt. Oliko ihminen tyytyväisempi silloin, kuin nyt kaikkien teknisten laitteidemme ja jatkuvan tiedonvälityksemme kanssa? Takaisin luontoon...hmm...palataan ajatukseen tammikuun pakkasilla?
Mukava paikka oli jätettävä kuitenkin ja seuraava etappi siinteli korkealla näköalatornin juurella, eli tietenkin nauttimaan kahvista näköalakahvilaan, josta aukeaa huikeat näkymät merenselälle! Ilma alkoi lämmetä sopivasti uimareissulle, joten huristelimme alamäkeen Godbyn uimarannalle ja yritimme unohtaa, että se hurja alamäki taitaakin olla ylämäki takaisin tullessa! Eikun laiturilta uimaan, ei tosin pää edellä, vettä kun oli vain napaan asti, mutta virkisti kummasti. Yhteispäätöksellä totesimme, että kävelemme sen suuren mäen takaisinmennessä.
Kaikkien mielestä tämän päivän reissu oli rentouttava ja juuri sopivan mittainen. Rullasimme takaisin majapaikkaamme Godbyn retkeilymajaan tyytyväisinä viimeiseen retkipäivään ja ehkä hiukan haikeallakin mielellä; joko tämä tosiaan oli viimeinen yhteinen päivämme ennen kotiinlähtöä.
Viikko oli ollut upea aivan huikeine maisemineen ja ystävällisine ahvenanmaalaisineen, sekä erinomaisen turvallinen Rainerin opastuksella, jonka ansiosta emme eksyneet, emmekä onneksi muutenkaan joutuneet ongelmiin. Seuraavan kesän Turun Ladun pyöräretkestä voi sitten talvella unelmoida ja jatkaa tätä hauskaa harrastusta tietenkin koko tämän loppukesän.
Kuudes päivä 10.7
Paluupäivä koitti sunnuntaina 10.7., jolloin nukuttiin aamulla vähän pitempään ja lähdettiin sitten kaikessa rauhassa pyöräilemään retken "viimeistä osuutta" eli Godbystä Maarianhaminaan ja Vikingin terminaaliin.
Maarianhaminassa jäi aikaa sightseeingille pyöräillen ja bongasimme kaupungilla erittäin eksoottisia eläimiä kuten kameleita. Kaupungissa oli nimittäin sirkus ja eläimet paistattelivat päivää nurmikolla.
Suuntasimme hyvissä ajoin kohti satamaa, koska pyöräilijöiden oli ilmoittaduttava ajoissa, että pyörät saatiin parkkeeratuksi autokannelle. Jouduimme odottelemaan jonkun aikaa aurinkoisessa mutta tuulisessa satamassa ja meitä kohtasi harvinainen näky: neljä Ruotsin laivaa sataman suulla. kaksi menossa ja kaksi tulossa - aika vaikuttava näky.
Laivamatkan saimme ihailla upeaa saaristomaisemaa ja lepuuttaa pyöräilystä rasittuneita lihaksia. Illansuussa palasimme kuuden päivän pyöräilyretkeltä takaisin mantereelle ja kotoisiin pyöräilymaisemiin - kaikki tyytyväisinä hyvin sujuneeseen ja kaikin puolin onnistuneeseen Ahvenanmaan pyöräilyyn. Ensi kesänä otetaan uusiksi, mutta mikä on kohde. Sitä arvuutellessa: Kiitos & hyvää pyöräilysyksyä kaikille!