PENTTI SÖDERLIN CONSULTING

Tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden kehittäminen

REFERENSSEJÄ

Pentti Söderlin Consultingin asiakkaita ovat sekä yksityisen talouselämän yritykset että julkisen hallinnon organisaatiot. Se on toiminnassaan verkottunut sekä kotimaisten että kansainvälisten palveluyritysten kanssa. Kansainvälistä kokemusta mm. Euroopasta, Aasiasta ja Yhdysvalloista.

Yhteystiedot
Pentti Söderlin Consulting
Puistokatu 9 A 9
00140 HELSINKI

puh. 09- 631 542
fax 09- 622 80 161
etunimi.sukunimi@netlife.fi
huom! sukunimi ilman ääkkösiä.


TRIZ-MENETELMÄ TEKNISTEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

Mikä on TRIZ?

TRIZ, Theory of Inventive Problem Solving, jonka avulla erilaiset tekniset ongelmat voidaan ratkaista, tuotteen ominaisuuksia parantaa ja kustannuksia alentaa. Genrich Altshuller tutki patentteja, tekniikan kehityshistoriaa ja patenttien myöntämisen takana olevia yleisiä säännönmukaisuuksia. Altshuller julkaisi ajatuksensa kirjassaan 'Creativity as an Exact Science'. Hänen monista kirjoistaan on myös  'The Innovation Algorithm', 'And Suddenly the Inventor Appeared' sekä '40 Principles' julkaistu englanniksi.

TRIZ sisältää menetelmiä luovan ajattelun ohjaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.

Menetelmälle ja suurelle määrälle luonnontieteen ilmiöitä ja niiden sovellutuksia on kehitetty tietoteknisiä tukiohjelmia.

Kenelle TRIZ on tarkoitettu ja mitä hyötyä siitä on?

TRIZ on tarkoitettu erilaisten teknisten ongelmien parissa työskenteleville tutkijoille, tuotekehittäjille, tuotantoinsinööreille ja laatuongelmien ratkojille. TRIZ ratkoo ongelmia jo kehitysvaiheessa, mutta se on tarkoitettu myös tuotteiden kustannusten alentamistarkoituksiin.

TRIZ soveltuu erityisen hyvin konepaja-, metallituote-, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä prosessiteollisuuden ongelmien ratkaisuun. Referenssejä on myös lääketieteen, biotekniikan sekä IT-teollisuuden aloilta. TRIZin avulla vaikeatkin tekniset ongelmat ratkeavat ja kustannuksia säästetään.

Jos et ole aikaisemmin kuullut TRIZistä lue eripainos Yritystalouslehdestä: TRIZ- alusta alkaen , joka on liitteenä.

TRIZ on kansainvälinen

TRIZ-menetelmä on levinnyt laajalti Yhdysvaltoihin, Japaniin sekä muihin kauko-idän maihin ja Eurooppaan. TRIZnikkien oma maksuton kuukausittain ilmestyvä sähköinen julkaisu on  http://triz-journal.com/ .

TRIZ-Journalissa on mm. seuraavat artikkelini:

Muuta hyödyllistä luettavaa on artikkelisarjani TRIZin perusasioista, kts.

TRIZ-menetelmä on merkittävä management-työkalu. Menetelmästä on tullut ylivoimainen Creative Problem Solving-menetelmä, kun se on yhdistetty Invention Machine Corporationin Goldfire Innovator-ohjelmistoon.

Back


COMPUTER AIDED INNOVATION- INNOVAATIOT - SEMANTTINEN TIEDONHANKINNAN RATKAISU -

KNOWLEDGE MANAGEMENT

Tuottavuuden parantamispotentiaali kehittämistyössä suuri - muten miten kaikki tehdään?

Yritystä - tutkijaa ja kehittäjää - kiinnostavat tekniset raportit, tieteelliset julkaisut, kilpailijoiden patentit, konferenssijulkaisut ja tekniset aikakausilehdet. Ne muodostavat yhdessä valtavan määrän informaatiota. Tämän tiedon hallinta, koostaminen ja muokkaaminen käyttäjien tarpeisiin on ongelmallista. Tämä on enemmän kuin pelkkä tiedon hallinta - Data Management tai Text Mining.

Tutkimusten mukaan tutkijat ja kehittäjät käyttävät informaation hakemiseen ja lukemiseen usein 40 % työajasta eli saman verran kuin varsinaiseen kehitystyöhön. Kustannusten säästöpotentiaali on siis merkittävä.

Tavallisesti haetaan vastauksia kysymykseen "miten?" Esimerkiksi kysytään, 'miten vaimentaa melua?'. Haetaan siis ratkaisua hakusanojen esittämään ongelmaan eikä vain sanoja, jotka mahdollisesti esiintyvät dokumenteissa, mutta usein ilman ratkaisua.

Internet luo mahdollisuuksia ja myös ongelmia

Internettiä ja yrityskohtaisia intranettejä hyödynnettäessä törmätään liiketoiminnan kannalta polttaviin ongelmiin:

Internetin kehityksessä on nyt siirrytty hakumoottorien aikakaudesta semanttisten prosessorien aikaan.

Boolen algebra ei enää riitä

Useimmat hakumoottorit hyödyntävät algoritmiä, jossa esim. Boolen operaattorien avulla voidaan löytää tiettyjä hakusanoja vastaavat dokumentit. Onnistuneessakin avainsanahaussa tärkeää tietoa jää helposti löytymättä sekä mukaan tulee paljon hyödyttömiä asiakirjoja. Kaikki dokumentit eivät löydy, koska hakija ei aina voi tietää kaikkia mahdollisia avainsanoja. Tarvittaisiin siis synonyymitiedosto. Lisäksi tähän tietomäärään perehtyminen, tarpeellisen tiedon löytäminen ja sen muokkaaminen on aikaavievää työtä, useimmiten käytännössä mahdotonta. Tarvitaan siis kyky abstrahoida ja tiivistää tutkittu data.

Lisäksi tavallisimmin käytetyt hakumoottorit löytävät yleensä huonosti tiettyyn toimintoon eli funktioon liittyvää informaatiota.

Haku sanojen lausesisällön mukaan (Subject-Action-Object)

Uusi semanttinen prosessointiteknologia analysoi suuria määriä tekstiä ja ymmärtää sanojen välisen merkitysyhteyden. Tiedon semanttinen prosessointi tarkoittaa tekstin analyysiä sanojen sisältämän tiedon mukaan. Kyseinen ohjelma jakaa dokumenttien sisältämän tekstin lauseisiin, ymmärtää synonyymit, muodostaa subjektien, verbien ja objektien välisiä mielekkäitä yhdistelmiä ja hakemistoja, sekä laatii hyperlinkit kyseisiin dokumentteihin. Lisäksi ohjelma mahdollistaa hakemistojen muokkauksen vastaamaan yrityksen käyttämiä tai haluamia tiedostomuotoja.

Esimerkki ongelman määrittelystä on "miten vaimentaa melua". "Melu" (noise) on objekti (Object) ja "vaimentaa" (absorb) on vaikutus tai vuorovaikutus (Action). Haettava ratkaisu on subjekti X (Subject X), joka vaikuttaa halutulla tavalla. Näin hakien ohjelma voi tuottaa ratkaisuja ongelmaan:

Emme siis hae pelkästään ongelmia (action-object), vaan ensisijassa ratkaisuja (solution).

Semanttisen prosessoinnin edut tavanomaiseen Boolen operaattoreihin perustuvaan hakuun verrattuna ovat silloin:

Goldfire InnovatorTM - Platform for Sustainable Innovation- Innovaatioprosessin tehokkuus

Yhdysvaltalainen Invention Machine Corporation ryhtyi rakentamaan TRIZ-menetelmälle tietoteknistä tukea. Vuonna1991 tämä oli TechOptimizerTM . Ohjelman avulla tyypillisimpiin tekniikan ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja sekä tehostaa ja auttaa tutkijoita ja insinöörejä työssään.

Ongelmanratkaisuun liittyy aina uuden tiedon etsintä, sillä maailma on aiempaa globaalisempi, markkinahakuisempi ja tietokeskeisempi. Yksilöiden ja yritysten asema on kiinteästi sidoksissa yhä kasvaviin informaatiovirtoihin ja näidän kykyihin hankkia tietoa ja ymmärtää niiden viestejä. Tiedon hallinta tulee samalla yhä tärkeämmäksi yrityksen ja yksilön menestymisen mittapuuksi. Siksi Invention Machine Corporationin kehitti vuosituhannen vaihteessa seuraavaksi semanttiset ohjelmistot CoBrainTM ja KnowledgistTM . Ne olivat Knowledge Management -ohjelmia, jotka automaattisesti lukivat ja ymmärsivät sähköisessä muodossa olevia dokumentteja ja organisoivat ne tavalla, joka mahdollisti informaation löytämisen nopeasti. Työn helppous ja ennen kaikkea tuottavuus nousi huomattavasti informaation haussa, lukemisessa ja muokkaamisessa sekä tiedon jakelussa .

Goldfire InnovatorTM yhdistää edellämainitut ohjelmistot yhdeksi laajaksi innovaatio-ohjelmistoksi. Se on The Enterprise Innovation Solution, joka mullistaa yritysten Knowledge Retrival mahdollisuudet ja lisää yritysten innovaatioprosessin tehokkuutta. Goldfire muodostuu kolmesta osasta:

PROCESS - System Analysis & Optimisation capabilities & workflows

Process-moduuli mallintaa tuotteen tai prosessin. Problem Manager tuo ongelmallisiksi todetut kohteet esiin, sekä osoittaa ne tiedon lähteet, joista ratkaisuja voidaan etsiä. Process-moduuli yhdistää TRIZ-menetelmän ja arvoanalyysimäisen työskentelyn ja korvaa aikaisemman TechOptimizer-ohjelman.

ACCESS - Semantic Concept & Solution Creation

Goldfire Innovator on semanttinen prosessori, joka etsii, lukee ja analysoi eri tiedostoja niiden sisällön mukaan. Tällaisia tiedon lähteitä voivat olla esim. Invention Machine Corporationin ylläpitämä Patent Data Base, jossa on n. 15 miljoonaa patenttia; edelleen Scientific Effects Data Base, jossa on n. 9 000 luonnontieteellistä ilmiötä niitä täydentävine esimerkkeineen; sekä henkilö- ja yhtymätasoiset asiakkaan omat Personal ja Corporate Knowledge Data Base- tiedostot. Semanttinen prosessori on kolmannen polven hakumoottori.

CONTENT - IMC hosted Knowledge Bases from Worldwide Patents, Scientific Effects and the Scientific Websites index. Corporate, External & Personal Knowledge Bases

Tässä uusimmassa Goldfire InnovatorTM -ohjelmistokokonaisuudessa on siis yhdistetty TechOptimizer-ohjelma sekä CoBrain- ja Knowledgist- semanttiset prosessorit yhteen ja samaan ohjelmistokokonaisuuteen. Invention Machine päivittää lisäksi viikottain erittäin laajaa patenttitietokantaa ja luonnontieteellistä Effects-tietokantaa. Yritys voi määritellä itse käyttämänsä muut  - konsernikohtaiset ja yksityiset - tietokannat.

Tiedon etsiminen ja kehittäminen on sen avulla on verrattoman helppoa: kirjoitamme ongelmankuvauksen, esim. "How can we prevent car collision?" ja ohjelma luettelee kaikki ne dokumentit, joissa kyseistä aihetta käsitellään. Helpompaa ei tiedonhaku enää voi olla! Kehitystyö ja innovaatiotoiminta saa aivan uutta potkua!

Lue tästä lisää Invention Management Corporationin kotisivuilta.http://www.invention-machine.com/.

Kuka tarvitsee semanttisia innovation-ohjelmistoja?

Ajan tasalla pysyminen on tärkeää yritysten strategisen kehittämisen avainhenkilöille: strategiasta vastaaville, tutkimus- ja kehitystyötä tekeville sekä patenttien ja immateriaalioikeuksia hyödyntäville. Aika on niukka resurssi, joka ei koskaan palaa. Erilaisten  liiketoimintaan ja kehitykseen liittyvien dokumenttien määrän kasvulle ei näy rajoja. Siksi tarpeetonta asiakirjojen hakua ja lukua tulee voimakkaasti vähentää. Juuri tätä varten ovat Goldfire InnovatorTM .

Back


PROJEKTIT

Projektinomainen työskentely on tärkeä organisaation toimintamuoto. Toimitusaikojen nopeuttaminen tai ensimmäiseksi markkinoille pääsyn tärkeys ennen kilpailijoita korostavat projektitoiminnan etuja. Tähän liittyy lisäksi muita tärkeitä asioita, kuten tuotteen parempi laatu ja toimintaprosessin parannettu toimivuus.

Yrityksissä tärkeitä projekteja ovat investointiprojektit, suuret kone- tai laitetoimitukset, tuotekehitysprojektit, erilaiset järjestelmätoimitukset, rakennusprojektit tai kunnossapitoprojektit. Merkittäviä ja usein kalliita investointeja tehdään tietotekniikkaan, sen välineisiin ja ohjelmistoihin sekä henkilökunnan koulutukseen ja perehdyttämiseen näiden uusien asioiden käyttöön.

Projektinjohto, toimintojen samanaikaistaminen ja toiminnan ohjaus, Project Management, Concurrent Engineering, Production Planning and Control, ovat tunnettuja käsitteitä. Samasta on kysymys myös Business Process Re-Engineeringissä, jolla pyritään toimintojen uudelleensuunnitteluun ja dramaattiseen toiminnan tuloksen parantamiseen.

Projekti

Projektimuotoista työskentelyä käytetään yleensä, kun kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma tai usein toistuva suuri kokonaisuus. Projektille on tunnusomaista sen monimutkaisuus tai kriittisyys. Monimutkaisuuden aiheuttavat mukana olevat lukuisat erilaiset organisaatiot tai asiakokonaisuudet. Kriittisyys tulee taloudellisten riskien takia. Toteutusaikataulu on usein kireä, sillä projektin kustannukset voivat olla suuret yrityksen normaaliin toimintaan verrattuna. Rahoitukseen saattaa liittyä merkittäviä vieraan pääoman ehdoin tapahtuvia kustannuksia.Yrityksen omat resurssit riittävät usein vain normaaliin operatiiviseen toimintaan. Projektiin soveltuvista omista osaavista resursseista on puute.

Projektin määrittely tai sen perustaminen on määrämuotoinen tapahtuma. Muodollinen toimitusjohtajan projektin asetuskirje tai määräys tiivistää projektin tavoitteet: lopputuleman, aikataulun, kustannukset ja avainresurssit. Projektille asetetaan oma organisaatio, johtoryhmä, projektipäällikkö ja yhteyshenkilöt muissa organisaatioissa.

Valvonta on säännöllistä, raportoinnissa noudatetaan erillistä projektikirjanpitoa. Projektipäällikön toimivalta on yleensä merkittävä ja samalla hänen vastuunsa projektin onnistumisesta on keskeinen.

Vain harvoin projektiorganisaatio on täysin erillinen ja omavarainen. Sellaisena se olisi kertaluonteinen organisaatio, joka purettaisiin projektin päätyttyä. Toimivuuden kannalta se olisi paras, mutta kustannuksiltaan se on kallis. Tyhjäkäyntiä esiintyy erityisesti projektin alkuvaiheessa ennen toiminnan pääsyä vauhtiin ja vastaavasti lopussa, kun projektiorganisaatio viimeistelee työnsä tuloksia.

Suomalaisissa malleissa projektiorganisaatio hyödyntää yrityksen linjaorganisaatiota. Se toimii siis matriisiorganisaationa. Henkilöitä nimetään erilaisten tehtävien suorittamiseen, silloin esimerkiksi talous ja hallintotoiminnot ovat yhteisiä, kustannuksia säästyy ja itsenäisyys on silti riittävä. Ongelmia saattaa ilmetä, jos projektiorganisaatioon nimetään henkilöitä oman toimensa ohella: riippuvuus linjaorganisaation esimiesten sitoutumisesta projektiin korostuu. Vaikeudet ilmenevät ristiriitatilanteissa, kun linjaorganisaation omat tehtävät menevät etusijalle.

Venture Project

Ongelma voidaan välttää Venture Project -tyyppisellä ajattelulla, jossa projekti on mahdollisimman omavarainen. Kysymyksessä on usein silloin esim. uuden tehtaan rakentamisesta, uuden liiketoiminta-alueen tai tuotteen kehittämisestä. Projektin päätyttyä projektiorganisaatiosta muodostetaan oma yritys, osasto tai divisioona organisaatioon. Projektihenkilöstöllä on tilaisuus osoittaa pätevyytensä ja pätevöityä projektin jälkeiseen normaalitoimintaan.

Projektiorganisaatio on kertaluonteinen, mutta myös muuttuvainen projektin eri vaiheissa. Toimintamuoto ja organisaatio voidaan organisoida uudelleen projektin edistyessä tai siirtyessä merkittävästi eriluonteiseen vaiheeseen. Dynaamisuus säilyy ja leipääntyminen estyy. Organisaatio pysyy virkeänä!

Toimintojen samanaikaistaminen, Concurrent Engineering

Projektin aikataulua voidaan merkittävästi lyhentää, jos sen eri vaiheissa monia asioita voidaan suorittaa samanaikaisesti tai lähes samanaikaisesti jonomuotoisen peräkkäisen työskentelyn sijaan. Simultaanityöskentelyn engineering-vaiheessa ja toteutusvaiheessa mahdollistaa tietoliikenne- ja tietotekniikka. Näiden avulla informaatiota voidaan nopeasti ja tarkasti käsitellä tietoverkkojen välityksellä maantieteestä ja etäisyyksistä riippumatta. Luonnollinen työskentelyn organisointitapa on myös sijoittaa projektihenkilöstö samoihin toimitiloihin, jossa informaatio välittyy mutkattomasti ja kommunikaatio on helppoa, sananmukaisesti reaaliajassa, online ja paperless.

Edistyneet engineering-ohjelmistot integroivat koko tehdasprojektin elinkaaren: suunnittelun tulokset ovat myöhemmin esimerkiksi kunnossapidossa käytettäviä valmiita tiedostoja ilman erillisiä sovellusohjelmistoja.

Projektin vaiheistus on usein luonnollinen. Samalla projektin pääetapit ja valvontapisteet on määritelty. Pääryhmissä on kuitenkin etsittävä tarkempi jako esim. suunnittelussa: esisuunnittelu, järjestelmien suunnittelu ja toteuttava suunnittelu. Sama koskee rakentamista: maanrakennus, perustukset, runko ja sisustus. Virstanpylväitä muodostuu silloin lisää, mutta myös mahdollisuuksia tulee organisaation työskentelyn muokkaamiseen ja uudelleenryhmittelyyn. Päävaiheiden työskentelyn organisaatiot voivat olla ajan funktiona erilaisia. Organisaation miehitys muuttuu projektin kuluessa ja vaihtuu saavutettaessa merkittäviä virstanpylväitä. Projektissa on usein kyse viestinjuoksusta, jossa viestikapulana toimii aikaisempaa informaatiota siirtävä henkilöstö. Etappiajattelu varmistaa myös sen, että aiemmat projektinvaiheet on suoritettu sekä laadullisesti että tavoitteellisesti oikein.

Projektin aikataulu, resurssien suunnittelu ja kustannusseuranta

Yhdysvaltain laivaston Polaris-projekti synnytti sivutuotteena uusia käsitteitä ja työvälineitä projektin suunnitteluun. Polaris-projektin taustallahan oli v.1957 neuvostoliittolaisten laukaisema Sputnik, joka merkitsi mannertenvälisen ohjuksen muodostamaa uhkaa. Vastauksena tähän jenkit käynnistivät Polaris-projektin, jonka tavoitteena oli ydinsukellusveneestä laukaistavan ohjuspelotteen toteuttaminen. Toimintaverkkotekniikka, PERT ja CPM, syntyi tämän projektin sivutuotteena toiminnan suunnittelun ja ohjauksen apuvälineeksi.

Toimintaverkkojen avulla tehtävien kestoa ja resurssitarpeita sekä kustannuksia voidaan simuloida nopeasti PC-tasoisilla tietokoneilla. Resurssien tasaus ja optimointi sekä kustannusbudjettien laatiminen eri organisaatioyksiköille on nopeaa ja helppoa.

Projektin edistymisen seuranta, uudelleensuunittelu ja raportointi on yksinkertaista. Raportit ja suunnitelmat voidaan laatia kullekin mukana olevalle yritykselle ja osastolle,  sekä vastuuhenkilöille. Mahdollisuudet puuttua ongelmiin nopeasti ja korjaavien toimenpiteitten suunnittelu ja iterointi on mahdollista vähällä vaivalla ja nopeasti.

Hyvä ohjelmisto osaa myös säästää aikaa. Kaikkea dataa ei aina tarvitse käsitellä: laskenta suoritetaan projekteittain, karkeasuunnitelmatasolla kokonaisuuksittain, hienosuunnitelma ja resurssisuunnitelma lasketaan sopivan suunnitteluperiodin ja työrupeaman kattavaksi. Näin nopeutetaan laskentaa ja vältytään turhalta informaatiolta sekä säästetään kustannuksia.

Valvonta voi silloin olla samalla tietokannalla hierarkista: projektipäällikkö seuraa tärkeitä virstanpylväitä, alipäälliköt alueensa tehtäviä jaksottain, vastuuhenkilöt raportoivat edistymistään ja kustannuksia lyhemmin periodein. Hyvän suunnittelujärjestelmän tuleekin mahdollistaa suunnitelman päivittämisen rutiiniraportoinnin avulla. Tällöin voidaan laatia ennuste projektin onnistumisen mahdollisuuksista johtoryhmälle, joka päättää ja hyväksyy ehdotukset ja toimenpiteet.

Kenelle projektityöskentely on tärkeää?

Projekti on määritelmänsä mukaan ainutkertaisen ja vaikean hankkeen toteutus. Projektihenkilöstöllä on merkittävä vastuu hankkeen toteutuksessa. Tulosvastuulliset johtajien on voitava luottaa hankkeen toteutumiseen suunnitelmien mukaan. Oikein toteutettu projektityöskentely toteutus- ja valvontaorganisaatioineen varmistaa tuloksen. Yrityksen henkilöstön tulee osata projektityöskentely.

Back


TEKNOLOGIA, TUTKIMUS JA KEHITYS

Tutkimus ja kehitys on jatkuvaa toimintaa uusien tuotteiden ja palvelusten kehittämiseksi ja parantamiseksi. Yrityksen tuotteet ja palvelut ovat ydin, jonka ympärille kaikki muu rakentuu. Teknologian, markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden muutokset sekä kilpailu heijastuvat kehitystarpeina.

Systemaattinen työskentely

Teknologisia innovaatioita syntyy yhä nopeammassa tahdissa. Tutkimusprojektit ovat paitsi kalliita myös riskialttiita. Onnistutaanko teknologisesti kehittämään riittävän nopealla aikataululla uutta teknologiaa, joka on kilpailijoita edellä ja toteutettavissa? Mistä rahat ja osaavat resurssit? Olisiko Euroopan unionin tutkimus ja kehitysohjelmista meillekin hyötyä? Tarvitaan systemaattista tietokantojen seurantaa ja tiedonhakua teknologian nykytilan selvittämiseksi.

Tuotteen kehitysvaiheessa päähuomio kiinnittyy toimivan tuotteen aikaansaamiseen. Kustannuksia voidaan alentaa merkittävästi tutkimalla tuote huolella toiminto toiminnolta tai osa osalta ja ottamalla tuotannon vaatimukset huomioon.

Prototyypit eivät aina toimi riittävän hyvin. Syiden löytäminen vaatii oikeaa menettelytapaa. Toimitusajankohdan lähestyessä turvaudutaan usein hätäratkaisuihin paniikinomaisessa tilanteessa. Seurauksena ovat kalliit korjaavat toimenpiteet ja yrityksen tuloksen huononeminen.

Kypsillä tai hiipuvilla markkinoilla on usein vakiintuneet markkinaosuudet. Kilpailu käydään tuotantoteknisin, markkinoinnin tai jakelun keinoin. Tällöin toiminnan joustavuuden vaatimukset kasvavat: samoista komponenteista on saatava aikaan asiakaskohtaisia variaatioita, jotka on pystyttävä toteuttamaan nopeasti ja samoilla tai vain pienin ylimääräisin kustannuksin. Ratkaisuna voi olla uuden malliston suunnittelu parametroitujen moduulien avulla. Tuotevariaatiot syntyvät tällöin rajoitetulla erilaisten komponenttien lukumäärällä, kun aikaisemmin jokaisessa tuotteessa oli omat erikoisratkaisunsa.

Tuotevalikoima voidaan myös suunnata asiakkaiden tarpeiden mukaan yhä valikoidummin eli segmentoida markkinat ja karsia heikoimmat tuotteet.

Yrityksen liiketoiminnan kasvu haetaan yhä useammin uusilta markkinoilta: on tähyiltävä ympärilleen useammin. Uusien markkinoiden tarvekartoitus on tärkeä tehtävä, sillä vasta markkinakartoitukset paljastavat uusien markkina-alueiden omaleimaisuuden ja erityispiirteet.

Uutta liiketoimintaa ja teknologiaa

Yritykset voivat laajentaa toimintaansa myös suuntautumalla aivan uusille liiketoiminnan alueille. Samoin voidaan hyödyntää uutta teknologiaa, joko ottamalla se itse omaan käyttöön tai kehittämällä uusia tuotteita sen pohjalta. Muutokset ja teknologian kehittyminen luovat uusia tai muuttuvia tarpeita ja ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia. Muutoksen ja teknologisen kehityksen hyödyntäminen on tuotekehityksen lähtökohta.

Tietoa on maailmalla loputtomat määrät. Tavallisesti tiedonlähteet ovat hajallaan ja mitä moninaisimpia. Feasibility-tutkimusten tavoitteena tuleekin olla erilaisten hypoteesien muodostaminen. Tämä tapahtuu informaatiota keräämällä, asiantuntijahaastatteluin ja asiakaskontaktein. On osattava muokata saatu informaatio ja valita mielenkiintoalueet, tarkennettava niitä ja pyrittävä lopuksi tuoteidean täsmentämiseen. On myös selvitettävä, onko joku toinen jo mahdollisesti kehittänyt uutta teknologiaa ja uusia tuotteita. Voimmeko ryhtyä yhteistoimintaan, ostaa lisenssin tai tuotteen?

Yritysjohdon pitää etsiä uutta liiketoimintaa koko ajan. Jatkuva junnaaminen samoissa ympyröissä urauttaa ja turruttaa. Siksi projektinomaiset selvitykset ovat käyttökelpoisia.

Innovation Management, kehitystoiminnan johtaminen 

Tutkimus- ja kehitysprojektit vaativat kriittistä arviointia. Projektien valinta on usein tehtävä puutteellisen informaation tai karkean arvion perusteella. Päätöksenteko on vaiheistettava selvästi eri tasoisiin selvityksiin. Onko tuote todellinen, ovatko markkinat olemassa? Mitkä ovat tuotteen ominaisuudet ja mikä on liiketoiminnan kannattavuus? Lisäksi on arvioitava tarkemmin kokonaismarkkinat, kilpailu, suorittaa tuotekäsitteen testaus, arvioida panoksen todellinen määrä ja riskit.

On muistettava vielä, että oman tuotekehityksen käynnistäminen vaatii valmiutta riskinottoon. Kehitystyö voi epäonnistua tai viedä yksinkertaisesti aivan liian paljon aikaa ja rahaa.

Tutkimusprojektilla on oltava selvästi määritellyt etapit, joiden tavoitteet on saavutettava ennen seuraavan etapin käynnistystä. Houkutus saattaa olla suuri hyväksyä 95% valmis etappi ja käynnistää kriittiset materiaalihankinnat hyvässä uskossa lopullisen tuotteen toimivuuteen. Tällöin otetaan kuitenkin riski, jossa sarjavalmistuksen alkaessa onkin väärät komponentit käytettävissä. Seuraukset ovat tietysti ikävät: kallista tarpeetonta materiaalia varastossa ja varsinaisen tuotannon aloittamisajankohdan lykkääntyminen sekä markkinoinnin ja myynnin aloittamisen viivästys.

Pätevät tutkimus- ja kehittämisresurssit ovat aina niukat. On pystyttävä valitsemaan sopiva, tasapainoinen kehitysprojektien muodostama kokonaisohjelma. Vaativia ja kunnianhimoisia innovatiivisia projekteja tulee täydentää helpoilla ja nopeasti tulosta tuovilla jatkuvan kehityksen projekteilla.

Miksi tutkimus ja kehitys sekä teknologia on yritysjohdolle erityisen tärkeä?

Monissa selvityksissä on ylivoimaisesti tärkeimmäksi yritysjohdon tehtäväksi määritelty tulevaisuudesta huolehtiminen ja henkilöstön valmentaminen siitä johtuviin muutoksiin. Tutkimus- ja kehitystyö sekä niihin liittyvien uusien teknologioiden haku, arviointi sekä kehitysprojektien toteutus on vaativin yritysjohdon tehtävä. Näihin liittyy usein merkittäviä taloudellisia investointeja, epävarmuutta ja riskejä päätöksenteossa. Siksi järjestelmien ja osaamisen tällä alueella on oltava kunnossa. 

Back


ARVOANALYYSI

Hyvät ja kilpailukelpoiset tuotteet ja palvelut ovat yrityksen keskeisiä menestystekijöitä. Ne muodostavat yrityksen toiminnan perusytimen. Ilman hyviä ja toimivia tuotteita tai palveluita yritys voi tuskin toimia.

Tuotekehitys voi olla vaikea ja monimutkainen asia. Investoinnit tuotekehitykseen ovat usein suuria. Tuotekehitysprojektit ovat riskialttiita ja usein kestoltaan pitkiä. Nykyään tarvitaan organisoitua projektityöskentelyä useiden asiantuntijoiden työskentelyn koordinoimiseksi. Lisäksi tarvitaan työskentelymenetelmä, jonka avulla tavanomaisia ongelmia monimutkaisemmat projektit voidaan toteuttaa. Tällainen on arvoanalyysi, Value Analysis and Engineering. Kts. myös amerikkalaisen Society of American Value Engineersin kotisivua, SAVE

Value Analysis, arvoanalyysi , menetelmä kustannusten alentamiseen

Arvoanalyysin keskeisen menestystekijän muodostaa organisoidun työsuunnitelman käyttäminen. Tavoitteena on, ei vain yksisilmäinen kustannusten alentaminen keinolla millä hyvänsä, vaan tuotteen tai palvelun toimintojen toteuttaminen vaihtoehtoisilla tavoilla. Vaihtoehtojen kehittäminen merkitsee luovan työskentelyn hyödyntämistä. Työsuunnitelmassa onkin erikseen varattu oma vaiheensa tätä varten. Yksinkertaisessakin tuotteessa on merkittävä määrä eri toimintoja. Arvoanalyysissä joudutaankin puntaroimaan niiden merkitys lopputuloksen kannalta. Tuotteen toiminnot merkitsevät yleensä kustannuksia. On siis arvioitava mitä todella tarvitaan, ja toisaalta mitä voisi olla lisää.

Arvoanalyysistä tuli merkittävä management-tekniikka L.D. Milesin ansiosta. Hän oivalsi, että on olemassa useita syitä tarpeettomiin kustannuksiin. Syyt ovat yksinkertaisia ja loogisia. Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia, jotka osoittavat tärkeimmiksi kustannusten tuhlareiksi uuden teknologian hyödyntämättä jättämisen, puutteelliset tai virheelliset tiedot todellisista tarpeista, henkisen laiskuuden ja vanhojen kalliiden ratkaisujen käyttämisen. Arvoanalyysin  perusteos on Milesin kirjoittama "Techniques of Value Analysis and Engineering".

Nykyään kaikki on monin verroin vaikeampaa: kukaan ei voi osata aivan kaikkea. Tarvitaan siis monien organisaatioiden osallistumista tuoteominaisuuksien määrittelyyn, uusimman tiedon ja teknologian hyödyntämiseen. Jos vielä ongelma on vaikea ja monimutkainen tarvitaan arvoanalyysin työsuunnitelmaa ja positiivista asennetta uuden kehittämiseen

Value Engineering, uuden tuotteen kehittäminen

Uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen alkaa tarpeen tai ongelman havaitsemisesta. Uuden tuotteen kyseessä ollessa vertailukohtia ei välttämättä ole hyödynnettävissä, vaan tuoteominaisuudet eli tuotteen toiminnot ja tavoitekustannukset on määriteltävä huolellisesti. Tähän kuuluu usein uuden teknologian tietämyksen hyödyntäminen ja sen antamien mahdollisuuksien havaitseminen. Uudet tuotteet perustuvatkin usein uuden teknologian antamiin mahdollisuuksiin ja uusien tarpeiden hyödyntämiseen.

Value Service, palvelujen kehittäminen

Olemme siirtymässä palveluyhteiskuntaan, jossa parasta palvelua tarjoava yritys menestyy. Samoin kuin konkreettisten tuotteiden kehittämisessä myös palvelujen parantamisessa ja kehittämisessä on systemaattisella työskentelyllä tärkeä merkitys. TQM käyttää samantapaista lähestymistapaa, mutta arvoanalyysin toimintokeskeinen ajattelutapa ja työsuunnitelma takaavat onnistumisen. Systeemi- ja prosessianalyysi ovat ne työkalut, joilla ongelmiin ja nykyiseen toimintatapaan perehdytään. Prosessikaaviot auttavat ymmärtämään palvelujen sisimmän, sekä antamaan pohjan kehittämiselle. Läpikotaisin mietitty palvelu ja sen perusteella kehitetyt vaihtoehdot antavat tilaisuuden valita kilpailijoita paremman uuden toimintatavan ja johtavat parempaan liiketoiminnan tulokseen. Palveluja ostaessaan asiakas ei usein tiedä, mitä ostaa. Asiakas voi todeta palvelun laadun vasta sen saatuaan. Siksi asiakkaan tulisi saada aina enemmän kuin se palvelu, jonka hän tilasi tai jota hän odotti.

Value Control, prototyyppien tai prosessien vikaetsintä

Uusien tuotteiden tai monimutkaisten prosessien toteuttamisessa joudutaan usein tilanteeseen, jossa uusi tuote, kone tai prosessi, ei toimikaan tarkoitetulla tavalla. Koneiden tai prosessien monimutkaisuudesta johtuen, tai toimittaessa kyseisen prosessin äärirajoilla, törmätään usein ongelmiin, joille ei näytä helpolla löytyvän ratkaisua. Usein on kyseessä myös tiukka projektiaikataulu, joka luo lisäpaineita laitetoimittajan työskentelyyn. Ongelmasta saattaa silloin muodostua painajainen projektihenkilöille. Tilanne saattaa usein johtaa paniikkimaisiin ratkaisuihin tai toimittajan ja tilaajan väliseen konfliktiin, kun muu kallis tuotantoprosessi seisoo ja menetetyn tuotannon arvo lyhyessäkin ajassa ylittää ko laitteen hankintahinnan.

Ratkaisu saattaa silloin löytyä yhdistämällä eri tekniikoita ja soveltamalla systemaattista ongelmien etsintää. Tunnettuja hyviä menetelmiä arvoanalyysin lisäksi ovat Kepner -Tregoe ja TRIZ. Kovassa kustannus- ja aikataulupaineessa nämä tuovat todennäköisemmin oikean ratkaisun kuin umpimähkäiset trial-and-error -menettelytavat. Kts. yllä myös Anticipatory Failure Determination ja siihen liittyvää artikkelia.

Kenelle arvoanalyysi kuuluu?

"Yhtiömme on aina kustannuskriisissä". Näin totesi eräs yritysjohtaja. Siksi tuotekehittäjien, tuotesuunnittelijoiden ja tuotantoinsinöörien pitää osata joka päivä ajatella arvoanalyysin oppien mukaisesti, jotta etumatkaa kilpailijoihin voidaan tehdä ja välttää kustannuskriisit.

Back


UUDEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Uusi kaksivaiheinen menettelytapa

Yritykset voivat kehittää uutta liiketoimintaa uudella menettelytavalla. Menetelmän muodostaa kaksi osaa, joista ensimmäisen tarkoituksena on yrityksen nykyisen liiketoiminnan ja strategian analyysi. Analyysi on tavoitteellinen: minkälainen yritys haluaa olla viiden vuoden kuluttua, mitkä sen ambitiot ovat lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä, mitä kehityssuunnitelmia ja -projekteja on vireillä. Kriittisten menestystekijöiden analyysin sekä nykyliiketoiminnan kautta voidaan todeta suunnitelmat yrityksen kehittämiseksi lyhyellä aikajänteellä.

Työskentelyn toisessa vaiheessa hyödynnetään Delfoi-menetelmän kaltaista asiantuntijoiden ryhmätyöskentelyä internetissä.Yritystä varten kartoitetaan ja valitaan sopivia asiantuntijoita, sekä käynnistetään asiantuntijoiden internet-istunnot.

Verkossa tapahtuvat istunnot ovat valmisteltuja ja ohjattuja kokouksia, joissa asiantuntijoiden vastattavaksi ja paranneltavaksi esitetään nykytilaan liittyviä paradigmoja ja tulevaisuutta koskevia visioita. Paradigmat edustavat kyseisen yrityksen toimialalla vallitsevia näkemyksiä talouden ja liiketoiminnan kehittymissuunnista, toimialan toimintatavoista tai näiden uusista suunnista.

Asiantuntijoiden tehtävänä on tuottaa omia visioitaan ja näkemyksiään sekä lausua esitettyjen paradigmojen paikkansapitävyydestä mielipiteensä.Tarvittaessa internet-istunnot voidaan uusia antamalla asiantuntijoille yrityksen oman projektiryhmän palaute. Internet-istunnot voidaan myös kohdentaa yrityksen mielenkiintoalueiden osa-alueille käyttäen uusien henkilöiden muodostamia asiantuntijapaneleita.

Yrityksen johdon tehtävänä on kriittisesti arvioida projektiryhmän laatimien yhteenvetojen sanoma, parannella niitä, sekä laatia yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä projektiesityksiä.

Menettelyn ensimmäinen osa edustaa lyhennettyä strategista yritysanalyysiä. Jälkimmäinen osa edustaa kreatiivista uuden liiketoimminnan kehittämistä, jossa projektiryhmän sekä asiantuntijoiden valinta ja heidän roolinsa on keskeinen.

Mainittua työskentelymuotoa on sovellettu Suomessa sekä suurissa että pk-yrityksissä liiketoiminnan kehittämiseen menestyksellisesti. Soveltajina on sekä teollisuus- että palveluyrityksiä.

Asiantuntijat voidaan korvata Knowledge Portal-ratkaisulla

Asiantuntijoiden käytössä on aina ongelmia:

Vai ovatko he mukana vain kuunteluoppilaina, hankkimassa itselleen tietoa tai meriittiä ilman todellista ja syvää omaa panosta?

Asiantuntijat voidaan korvata Knowledge Portal-ohjelmistoilla. Kyseiset ohjelmat toimivat kuten yllä Knowledge Management-kohdassa kuvataan. Tiedonhakua voidaan suorittaa lukuisista tietolähteistä, konsernin omista tiedostoista, webistä, kansainvälisten patenttivirastojen tietokannoista, yritysten tai yhteisöjen kotisivuilta. Vastaukset saadaan valmiina, "problem statement - solution" - tyyliin. Voisiko tiedonhaku olla enää helpompaa? Kts myös kohtaa Goldfire InnovatorTM.

Yrityksen tulevaisuus tarvitsee uutta liiketoimintaa. Kenen vastuulla se on?

Yritysjohdon on ajateltava tulevaisuutta. Operatiivinen jokapäiväinen toteutus kuuluu muulle organisaatiolle. Uuden liiketoiminnan kehittäminen tarkoittaa tulevaisuuden turvaamista. Siksi se kuuluu yritysjohdolle. Yritysjohdon tulee osata kehittäminen.

Lue tästä kirjoittamani liiteartikkeli Yritystalous-lehden numerossa 3/2004 "Liiketoiminnan kehittämiseen ja tiedonhakuun tehoa"

Back


STRATEGIA JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Strategia

Yritysten toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia sekä yhteiskunnan, talouden, politiikan, ympäristön että teknologian aloilla. Maailmantalous on jakautumassa kolmeen blokkiin: Yhdysvallat, Kaakkois-Aasia sekä Eurooppa. Kilpailu näiden välillä tulee kiristymään. Suomessa jatkuu eri elinkeinoalojen rakennemuutos voimakkaana.

Strateginen kehittäminen alkaa usein mittavista analyyseistä. Niiden pohjalta tehdään johtopäätökset ja laaditaan kehittämistoimenpiteet. Liiketoiminnan kehittämisstrategiat perustuvat liikeideaan ja toimintaympäristön kehittymisennusteista laadittuihin skenaarioihin ja lukuisiin analyyseihin. Työskentelyä jatketaan strategisiin optioihin ja riskeihin. Lopputuloksena ovat strategiset johtopäätökset sekä liikeidean kehittämistoimenpiteet.

Milloin on kysymys strategisesta pohdinnasta? Vastausta voidaan hakea niistä päätöksistä, joita ollaan tekemässä. Strateginen päätös on kysessä silloin, jos

Organisaatio

Organisaation kehittäminen merkitsee usein organisaation toimintamuotojen kaikinpuolista muuttamista. Taustalla on usein voimakas rakennemuutos, jota informaatioteknologian kehittyminen johtaa kohti uusia toimintatapoja.

Business Re-Engineering, Benchmarking tai muu toimintokustannusanalyysi paljastaa kehittämiskohteet. Mikään organisaatio ei toimi umpiossa, vaan sillä on yhteydet ulkopuoliseen maailmaan, asiakkaisiin, teollisuuteen ja yhteiskuntaan. Näinollen sen toiminnan tulee olla organisoitua ja määrätietoista. Samoin organisaation sisäinen työskentely tulee perustua työn selvään jakoon, tehtävien luonnolliseen jaotteluun sekä vastuihin. Ihmisten tekemä työ liittyy toisten tekemään työhön. Yhdessä he muodostavat yhtiön työskentelyn tuloksen ja laadun. Silloin on tärkeää tavoitteellinen ja laatutietoinen työskentely, tiimien muodostaminen ja näiden oikeudenmukainen palkitseminen. Yhtiön työntekijöiden omat edellytykset ja mahdollisuudet on otettava huomioon heidän työtään suunniteltaessa. Työn sisältö ja määrä on sovitettava työntekijöiden kulloiseen elämänvaiheeseen. Tämä tulee olemaan suurin haaste alkaneella vuosisadalla.

Miten kaikki oikein tehdään? Toimitusjohtajan ja hallituksen tehtävät?

"Taktiikka on taistelun voittamista, strategia on sodan voittamista". On siis laadittava suunnitelmia, visioita tulevaisuudesta ja operatiivisia toimintaohjelmia, jotta yritys voisi pitkällä tähtäyksellä jäädä eloon. Toimitusjohtajan on osattava strategian ja organisaation kehittämisen tärkeät asiat, hallituksen on punnittava esitetyt suunnitelmat ja päätettävä omistajien edustajina niiden hyvyydestä.

Back


FEASIBILITY- JA MARKKINATUTKIMUKSET

Miksi tehdä erillisselvityksiä?

Business-to-business tyyppisessä yrityksessä joudutaan usein arvioimaan ja tutkimaan liiketoiminnan tehokkuutta tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Silloin erilaiset selvitykset markkinoista, kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja esimerkiksi jakelukanavista ovat tärkeitä. Usein tällaiset selvitykset liittyvät strategiseen kehittämiseen, markkinointiin tai tuotekehitykseen. Yrityksen on syytä pysyä varsinkin alkuselvitysten aikana anonyyminä. Tämä korostuu erityisesti haettaessa uutta liiketoimintaa yritysostojen, acquisition, kautta tai suunniteltaessa aivan uuden teknologian hankintaa tai kehittämistä.

Kansainväliset selvitykset

Eurooppa on yhdentynyt ja pienetkin yritykset toimivat kotimarkkinoita laajemmilla alueilla. Tällöin alustavistakin markkinaselvityksistä tulee nopeasti kansainvälisiä markkinoita koskevia.

Konsulttina olen verkottunut muiden eurooppalaisten konsulttiyritysten kanssa. Tällainen ryhmä voi vastata vaativien projektien suorittamisesta Euroopassa. Mikä tärkeintä, selvitykset voidaan tehdä paikallisin konsulttivoimin, jotka tuntevat toimialueensa talouselämää ja kotimaansa erityispiirteet.

Selvitykset voidaan silloin tehdä asiantuntevin voimin edullisesti laajaltakin maantieteelliseltä talousalueelta.

Mikä hyöty näistä on?

Tutkimukset saattavat paljastaa tietämyksen puutteen, vahvistaa ennakkokäsityksiä tai johtaa aivan uuden liiketoiminnan alkuun. Usein on myös syytä tarkistaa myynnissä olevien yritysten tai liiketoiminnan osien todellinen arvo ja asiakkaiden käsitykset niistä. Karikoita on paljon, viisas käy tutkimassa reittejä edeltäkäsin. Tutkimusten ei tarvitse olla kalliita tai kattavia. Epävarmuuden vähentäminen päätöksenteossa säästää merkittävästi kustannuksia.

Back


English

PENTTI SÖDERLIN CONSULTING 

( PENTTI SODERLIN CONSULTING )

Consultancy Experience

Consultant projects in Innovation; Cost reduction and Research & Development Projects; Knowledge Management; Strategies and organisation development; Training programmes.

Practical experience from several business and industrial branches as well as public organisations

Experience in Finland both in private and public sector. International experience from Sweden, Denmark, Germany, Ireland, former Yugoslavia, Philippines and USA.


Pentti Söderlin Consulting is a Management Consultant Company established in 1998 to serve clients in both private companies as well as public organisations. The company has established both domestic and international networking relationship.

Contact address:
Pentti Söderlin Consulting
Puistokatu 9 A 9
FIN-00140 HELSINKI
FINLAND

Tel. +358-9-631 542
Fax +358-9-622 80 161
first name.last name@netlife.fi

N.B. Last name without two dots on o!

Back

Eripainos

Yritystalous 1/2004

TRIZ - alusta alkaen

Genrich Altshullerin kehittämä menetelmä on todella merkittävä innovaatio tutkimuksen, tuotesuunnittelun ja tuotekehityksen alalla.

Pentti Söderlin

Helsinki

Innovatiivisuus on kaikkien ominaisuus

Luovuus ja innovatiivisuus on joskus käsitetty vain harvojen ja valittujen ominaisuuksiksi. Tällaista harhaa on ylläpidetty lukuisilla kertomuksilla ja kaskuilla siitä, miten monet ihmiskuntaa muuttaneet oivallukset ja ideat ovat syntyneet. Tunnemme näistä Arkhimedeen "Heurekan", Isaac Newtonin ja omenan putoamisen hänen päähänsä sekä ehkä myös von Kekulén apinahäkin vierellä. Miksi tällaiset tarinat ovat jääneet elämään? Ehkä syynä on, että kysyttäessä kyseiset henkilöt eivät ole pystyneet selittämään tarkemmin luovuutensa ja keksintöjensä syntyprosessia.

Toinen harha on esim. sellainen, jossa moititaan koulun tappavan lapsista luovuuden. Nähdään siis lapset ennen kouluunmenoa mielikuvitusrikkaina olentoina, joista koulu, opetus ja oppiminen karsii mielikuvituksen. Ääripäässä ovat siis jo keski-iän ohittaneet ihmiset, jotka ovat menettäneet kaiken luovuuteensa kokemuskertymänsä takia. Mutta miten on selitettävissä, että sangen monet merkittävät tiedemiehet ja myös kuuluisat taiteilijat ovat olleet parhaimmillaan miehuutensa vuosina, ellei peräti jo vanhuutensa kynnyksellä? Vastauksen täytyy olla, ettei luovuus katoa minnekään. Se on meillä aina mukanamme, mutta toiset osaavat vain paremmin hyödyntää kyseistä lahjaa.

Miksi Einstein pystyi kehittämään suhteellisuusteoriansa? Kysyttäessä hän vain totesi olevansa yksi monista, joilla oli tarvittavat tiedot. Mutta muista poiketen hän oli vain paremmin valmistautunut.

Tätä valmistautumista on eräässä yhteydessä kutsuttu uudissanalla "pohde", eli pohdinnan kohde.

Pitää siis olla jokin pohde, ennenkuin mitään voi syntyä. Lisäksi taitavien ihmisten paremmuus perustuu suurelle joukolle opittuja malleja, joilla ongelmatilanne voidaan ratkaista.

Tunnetuin ja ehkä ensimmäinen innovatiivisista menetelmistä on Alex Osbornin kehittämä Brainstorming, aivoriihi. Menetelmän perusajatuksena oli ensin tuottaa jokseenkin kritiikittömästi mahdollisimman paljon uusia ideoita halutun ongelman ratkaisemiseksi. Kritiikki ja ideoiden arvostelu suoritettiin tämän jälkeen. Johtavana ajatuksena oli "quantity breeds quality", määrä luo laatua. Kehitys on ollut aivoriihen jälkeen nopeaa: eräiden lähteiden mukaan on olemassa noin 300 menetelmää, joiden tarkoitus on luova ongelmien ratkaisu. Näitä tunnettuja menetelmiä ovat mm. sveitsiläisen astrofysiologin Zwickyn kehittämä Morfologinen analyysi, J.J. Gordonin Synectics, Edward de Bonon Lateral thinking ja L.D. Milesin Arvoanalyysi sekä G. Altshullerin kehittämä TRIZ.

Kenelle innovatiivisuus kuuluu?

Kysyttäessä, mitä yritysjohdon ominaisuutta henkilöstö pitää erityisen tärkeänä, kaksi ominaisuutta nousi aivan ylivoimaiseen kärkeen. 'Tulevaisuudesta huolehtiminen' sekä 'henkilökunnan valmentaminen uusiin tehtäviin ja uusiin haasteisiin' olivat tärkeimmät. Kaukana näiden takana tulivat henkilökohtaiset johtamistavat, motivointikyvyt ja monet muut tavallisesti johtamiskoulutuksessa painotetut asiat. Miten tulevaisuudesta huolehditaan? Tietysti siten, että yritys pysyy kilpailukelpoisena ja innovatiivisena. Yritykset tarvitsevat aina innovaatiota, mutta ne eivät synny aivan itsellään. Tarvitaan siis menetelmiä, joilla innovaatioita syntyy. Henkilöstön valmentaminen tulevaisuutta ja innovatiivisuutta varten on haaaste kaikille esimiesasemassa oleville.

TRIZin tavat käydä innovatiivisesti ongelmien kimppuun

Tämä menetelmä on tarkoitettu erityisesti tekniseen kehitystyöhön ja teknisten ongelmien käsittelyyn. Muita sovellutusaloja ovat mm. strategia, operatiivinen toiminta, organisaation rakenne ja biotekniikka. Myös näiden kehittämisessä voidaan hyödyntää TRIZin yhtä tai useampaa innovatiivista periaatetta. Menetelmän venäjänkielinen akronyymi on TRIZ, englanniksi TIPS, Theory of Inventive Problem Solving. TRIZin huima hyödyntäminen alkoi varsinaisesti sen jälkeen, kun eräät Altshullerin oppilaat ja auktorisoimat TRIZ Masterit siirtyivät Pohjois-Amerikkaan.

TRIZ-menetelmässä hyödynnetään sekä erilaisia lähestymistapoja ongelmien määrittämiseen että niiden ratkaisemiseen. Tärkeimmät näistä käsitteistä liittyvät teknisten ja fysikaalisten ristiriitojen määrittämiseen, sekä ratkaisun etsimiseen näiden kautta. Toinen päälinja on tutkittavan systeemin eli ongelmia aiheuttavan kohteen mallintaminen. Tähän liittyvät ns. "standardiratkaisut". Kolmas päälinja on hyödyntää luonnontieteitä, s.o. fysiikan, kemian ja geometrian tunnettuja ilmiöitä. Neljäntenä keinona on erilaisten "temppujen" luettelo. Näiden avulla hyödynnetään ihmisen luovaa ajattelukykyä ja karistetaan näin arjen rutiinien aiheuttamat rajoittavat tekijät työskentelystä.

Tekninen ristiriita

Tekninen ristiriita on hyvin tavallinen kaikessa kehitystyössä. Tuotteissa on erilaisia fysikaalisia ja geometrisia parametreja esim. paino, pituus ja muoto; tekniikasta riippumattomia positiivisia parametreja kuten lujuus, luotettavuus ja valmistettavuus; sekä tekniikasta riippumattomia negatiivisia parametreja kuten energian kulutus, energian hukka ja ajan hukka. Kaikkiaan parametreja on 39.

Parannettaessa jotakin tuoteominaisuutta, huomataan siis toisen ominaisuuden huononevan. Esimerkiksi suurennettaessa auton moottorin tehoa, se aiheuttaa ongelmia moottorin kestävyyteen, painoon tai polttoaineen kulutuksen. Tällaisten teknisten ristiriitojen ratkaisuksi käytetään 40:ää innovatiivista periaatetta. Juuri näiden todettiin olevan useimpien patenttien perusajatuksena. Esimerkkeinä näistä periaatteista olkoon segmentointi, universaalisuus, tasapotentiaali ja periodinen toiminta.

Altshuller huomasi myös järjestää tuoteominaisuudet matriisiksi, sekä sijoittaa matriisiin soluun ratkaisuiksi vain useimmin esiintyvät periaatteet. Näin esim. ristiriitaparin "nopeus - materiaalin hukka" ratkaisuksi ehdotetaan periaatteita: ennalta toimiminen, päinvastoin tekeminen, mekaanisen systeeminen korvaaminen, ja nopeutettu operaatio. Asiaan kuuluu, että tässä mainitut periaatteet kuvataan huomattavasti yksityiskohtaisemmin, "mitä se on" -tyyliin. Varsinainen tuoteideointi ja kehittäminen siis perustuu ajatukselle, jossa hyödynnetään tyypillisimpiä innovatiivisia periaatteita kyseisen erityisongelman ratkaisuun.

Matriisi, 40 periaatetta ja tuoteominaisuuksien luettelo löytyvät kaikista menetelmän perusteoksista ja helposti esim. internetistä.

Fysikaalinen ristiriita

Fysikaalinen ristiriita edustaa sangen yleistä ja tunnettua ongelmaa: samaan ominaisuuteen kohdistuu toisilleen täysin vastakkaiset, toisensa poissulkevat vaatimukset. Esimerkiksi joku ominaisuus pitäisi olla, mutta sitä ei toisaalta saisi olla. Tai samanaikaisesti jonkun pitäisi olla esimerkiksi kylmä ja kuuma.

Altshullerin ratkaisu tällaisiin ongelmiin oli jakaa ominaisuudet ajassa, paikassa tai rakenteessa. Ominaisuus on siis erilainen, vastakkainen, eri aikoina, eri paikassa tai tuotteen rakenteen mahdollistamana. Suomalaisille tuttu ongelma on auton renkaalle asetettavat vaatimukset: renkaan tulisi toimia kesällä ja talvella, jolloin tarvitaan pitoa liukkaalla lumella tai jäällä. Tunnetusti meillä on erilaiset renkaat kumpaankin vuodenaikaan. Jako tapahtuu siis ajassa.

Toinen keino on faasimuutosten hyödyntäminen. Esim. materiaaleilla voi olla aivan erilaisia ominaisuuksia riippuen niiden olotilamuodosta: vesi on nestettä, jää kiinteää, höyry kaasua. Hiilidioksidin ominaisuus uuttaa aineita liittyy faasimuutokseen. Tietyssä paineessa ja lämpötilassa se muuttuu superkriittiseksi, jolloin sillä on kyky uuttaa orgaanisia aineita. Kun olotilaa muutetaan, erottuu kyseinen aine kaasusta itsellään ja saadaan siis talteen. Hiilidioksidi on siis sekä liuotin että ei-liuotin.

Kolmas tapa on siirtyminen tarkastelemaan systeeminen alirakenteita, tai vastaavasti systeemin supertasoa. Talvirenkaan tulisi toimia hyvin lumella, mutta myös jäällä. Ratkaisu on kitkaa aiheuttavat lamellit tai karkea kuviointi, tietyissä paikoissa on lisäksi nastat jääolosuhteita varten.

Systeemin mallinnus: aine-kenttä-analyysi

Altshullerin esittämää toimivan systeemin kuvausta, aine-kenttä-analyysiä voidaan pitää TRIZin helmenä. Sen mukaan toimivassa systeemissä on aina mukana tarkasteltava kohde, Object, S1 ja siihen toisen aineen S2 kautta vaikuttava kenttä F. Aine on tässä ymmärrettävä laajemmin kuin materiaali, kyseessä voi olla komponentti, laite tai kokonainen tuote. Aineelle S2 pätee sama määrittely. Lisäksi siitä käytetään nimitystä Tool, työkalu tai instrumentti. Kenttä puolestaan edustaa energiaa tai voimaa, joka takaa toimivan systeemin. Kenttiä puolestaan ovat mekaaniset, kemialliset, termodynaamiset, sähköiset, magneettiset ja sähkömagneettiset kentät.

Aine-kenttä-analyysissä pyritään aina tähän toimivan systeemin kuvaukseen. Niinpä jos meillä on ilmeisen vajavainen kuva, sellainen ongelmatilanne ratkaistaan täydentämällä piirros. Sääntö n:o 1 onkin: täydennä puuttuva tai puuttuvat elementit piirrokseen. Esim. miten havaita happikaasun mahdollinen vuoto? Happi on tunnetusti hajuton, mauton ja väritön kaasu. Mallin mukaan toimiva systeemi (tässä siis sellainen, joka paljastaa kaasuvuodon) saadaan aikaan täydentämällä kuvio: lisäämällä jokin aine ja kenttä. Odorex-tuotteessa se on tehty lisäämällä kaasuun hajuste, jonka ihmiset aistivat. Mahdollinen vuoto siis paljastuu kemiallisen yhdisteen hajun avulla.

Tavallisesti paljon yleisempi on sellainen tapaus, jossa systeemi ei olekaan toimiva. Siinä ilmenee siis ongelmia, kuten kenttä on liiallinen (aaltoviiva) tai liian heikko (katkoviiva). Myös aineiden välillä saattaa olla joko liiallinen tai liian vähäinen keskinäinen vuorovaikutus.

Mikä on silloin ratkaisu? Yleisin ratkaisu on lisätä aine joko työkalun ja kohteen väliin; työkalun tai kohteen sisälle, ulkopuolelle tai yleensä yhteyteen. Parhaimmassa tapauksessa lisättävä aine on jommankumman aineen muunnos, muuten joku aine yleensä. Lisäksi voidaan kenttä vaihtaa sen muunnokseen tai kokonaan toiseksi, tai sijoittaa uusi kenttä aineiden väliin.

Altshuller mukaan nämä ratkaisut systeemin ongelmiin olivat "standardiratkaisuja". Kaikkiaan näitä on nykyään 76.

Aine-kenttä-analyysiä voidaan myös hyödyntää mystisten ongelmien ratkaisuun. Tällöin pyritään toimivasta systeemistä ongelmalliseen kuvioon samoja sääntöjä noudattaen, mutta päinvastaisella tavalla: kysytään mitä sabotööri tekisi, mitä hän lisäisi aineisiin tai kenttään, jotta systeemimme olisi toimimaton. Tästä lähestymistavasta käytettiin sitä hyvin kuvaavaa nimeä Sabotaasi-malli, mutta sattuneesta syystä nykyään käytetään mieluummin nimeä Anticipatory Failure Determination.

Luonnonilmiöiden eli fysiikan, kemian, geometrian hyödyntäminen

Altshullerin mukaan fysiikka (ja sen lisäksi kaikki muutkin tieteenlajit) on aivan ihmeellinen tiedonlähde ja maailma sinänsä. Näiden avulla ihmiskunnan ja teknologian ongelmia on onnistuttu poistamaan ja parantamaan yleistä elämisen tasoa. Jos siis tiedämme, mitä toimintoa haluamme, saattaa vastaus löytyä luonnontieteistä tai geometrian avulla. Nykyään tunnetaan noin 10 000 ilmiötä, joista noin 4 000:lla arvellaan olevan käytännön sovellutuksia. Ilmiöiden määrä on aivan ilmeisesti suuri, eikä niiden omaksuminen tai hallinta ole mahdollista ilman tietotekniikkaa. TRIZin ansiosta on olemassa tietotekninen datapankki, jossa suuri osa (noin 1 500) näistä on selitetty. Tiedostoa tukee lisäksi näihin liittyvät esimerkit patentoiduista sovellutuksista (noin 6 000).

Innovatiiviset "tricks"

Joskus hyvistä menetelmän perusmalleista huolimatta tarvitaan lisää heuristisia apuvälineitä. TRIZissä näitä ovat mm. STC -operaattori ja MMD.

STC tarkoittaa yksinkertaisesti kokoa S (size), aikaa T(time) ja kustannusta C (cost). Henkistä inertiaa ravistellaan kahdella ääripäällä: mikä olisi ratkaisumme jos kohteeemme koko olisi aivan miniatyyritasolla tai vastaavasti äärettömän paljon suurempi; mikä olisi ratkaisu, jos toiminta-aika olisi sekuntteja tai toisaalta vuosia; mikä olisi ratkaisu, jos meillä ei olisi ollenkaan rahaa tai, jos taas meillä olisi ylenmäärin rahaa käytettävissä ratkaisuumme?

MMD tarkoittaa puolestaan Modelling with Miniature Dwarfs, ihmeellisten pikku-ukkojen käyttöä ongelman ratkaisuun. Nämä kääpiöt ovat aivan lyömättömiä: ne kestävät äärimmäisiä olosuhteita, paineita ja lämpötiloja, eivät vaadi huoltoa ja niitä on käytettävissä vaikka kuinka paljon. Ratkaisemme siis ongelman panemalla nämä oliot tekemään ikävät asiat puolestamme. Avaako näiden pikkuolioiden piirtely lukkiutuneet ajatuskuviomme?

Ympäristön aineiden, kenttien ja resurssien analyysi

Aine-kenttä-analyysissä tärkeä ratkaisun väline on aineen lisääminen tai uuden kentän hyödyntäminen. Mistä se tai ne löydetään? Tavallisesti ajattelumme ohjautuu lisäämään uusia teknisiä laitteita, energialähteitä tai muuta sellaista, jonka tuomme systeemiin. TRIZ ajattelee toisin: olisiko systeemissä itsessään, tai sen välittömässä läheisyydessä jotakin, jota voisimme käyttää? Kaikkein parhain ratkaisu on sellainen, jossa lisättävä aine on ilmainen tai ainakin helposti saatavilla. Ehkä peräti voisimme hyödyntää jotakin systeemin haitallista komponenttia? Esim. liekkisulattoprosessissa hyödynnetään malmissa epäpuhtautena olevaa rikkiä energian lähteenä. Toisen maailmansodan aikana keksijä William Pyke esitti uppoamattoman ja itse itsensä korjaavan lentotukialuksen rakentamista Atlantille jäädyttämällä merivedestä ja sahajauhosta jättiläismäinen lautta. Ympäristössä oli siis riittävästi merivettä, lisäaine oli helposti saatavaa ja ilmeisen halpaa. Rakennusaikakin olisi huomattavasti lyhyempi kuin lentotukialuksen. Kaikki edellytykset olivat olemassa. Roosevelt ja Churchill olivat jo hyväksyneet suunnitelman, mutta sota ehti loppua ennen sen toteuttamista.

Työsuunnitelma ARIZ

TRIZin työsuunnitelma on ARIZ. Sen ilmeisenä tarkoituksena on hyvin vaativien ongelmien systemaattinen, melkein pedanttinen käsittely. Tärkeintä ei kuitenkaan ole noudattaa jotain menetelmää tai sen työsuunnitelmaa orjallisesti, vaan saavuttaa tuloksia. Keinot ovat sivuseikka? ARIZ on monivaiheisuudessaan arvostelijoiden mielestä aivan liian pitkävetinen, kuten useimmat vastaavat menettelyt. Se ei kuitenkaan poista ARIZin hyödyllisyyttä juuri äärimmäisen vaikeiden ongelmien ratkaisemiseksi. Työsuunnitelmasta on useita versioita. Suositeltavin on ARIZ-85.

On myös esitetty vaihtoehtoinen työsuunnitelma, jonka perusajatuksena on perinteisen ARIZin peräkkäisestä analyyseistä luopuminen ja pyrkiminen jo alusta määrittelemään, onko kysymyksessä tekninen tai fysikaalinen ristiriita, ongelma systeemin toimivuudessa vai haemmeko uutta ratkaisua, luonnontieteellistä ilmiötä toiminnon aikaansaamiseksi.

Uuden keksimiseen tietotekniikan keinoin

Monet Altshullerin oppilaista ovat siis asettuneet Yhdysvaltoihin, perustaneet yhtiöitä hänen oivallustensa pohjalle ja viimein saattaneet kaiken sähköiseen muotoon. Tuloksena on uusia sovellutuksia innovaatiotekniikoiden alalta nykyaikaiselle tietokonesukupolvelle: TechOptimizer™, Ideation Work Bench™ , CreaTRIZ™ , ja TriSolver. Yleisesti arvioidaan, että TechOptimizer™ on näistä merkittävin. Eräs sen kehittäjien oivallus on hyödyntää sumean logiikan tapaisin keinoin tietoteknistä tukiohjelmaa uusien keksintöjen luomiseen ja tunnettujen ilmiöiden hallintaan ja uusiin sovellutuksiin. TechOptimizer ™ :n "Control" ja "Connect"- toimintojen avulla voidaan haluttuja toimintoja säätää tai yhdistellä aivan uusiksi toiminnollisiksi kokonaisuuksiksi sananmukaisesti nappia painamalla. Mikä oivallus, mikä mahdollisuus! Jos merkittävän patentin takana on oivallus hyödyntää yhtä luonnontieteen ilmiötä, mikä etu olisikaan liittää niitä kaksi tai kolme peräjälkeen?

TRIZin menestyksellisyys

Suuria ongelmia kehittämisessä ovat osaamisen, tietojen ja oikean informaation puute. Tarvitaan menetelmä, TRIZ, joka ohjaa ajattelua oikeaan suuntaan, poistaa tai vähentää kehitystyöskentelyyn liittyvää tavanomaista ajanhukkaa ja "haihattelua". Tarvitaan tietopankki tai tietoteknisiä apuvälineitä, joista voimme ammentaa erilaista teknologista tietoa, joka ei välttämättä ole tiedossamme entuudestaan.

Kirjoittaja Pentti Söderlin on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 30 vuotta. Kansainvälistä kokemusta hänellä on mm. Euroopan unionin projekteista ja UNDP:n asiantuntijatehtävistä. Tietokoneavusteinen innovaatio- ja tuotekehitystoiminta liittyy osana hänen pitkään kokemukseensa tuotekehityskonsulttina.

Viitteitä:

1. Genrich Altshuller: And Suddenly the Inventor Appeared, Technical Innovation Center, Worcester, Ma, 1996. Helppolukuinen Sci-Fi-tyyppinen TRIZ-kirja, jossa lukuisia esimerkkejä. Lisäksi innovatiivisia tehtäviä, joiden ratkaisut ovat 'onneksi' liitteessä.

2. Semyon D. Savransky: Engineering of Creativity. Introduction to TRIZ Methodology of Inventive Problem Solving; CRC Press, Boca Raton, Florida, 2000. Hyvä kirja, jossa lähestytty asioita 'tieteellisesti'; runsaasti viitteitä innovaatioihin liittyviin muihin teoksiin.

3. Invention Machine Corp Tietotukiohjelman kehittäjä; Knowledge Management & Semantic Processing kehittäjä ja edelläkävijä. TechOptimizerTM ja toinen laajempi ohjelmisto: GoldfireTM, kts. http://www.invention-machine.com .

4. Kts. myös www.netlife.fi/users/pentti.soderlin, jossa hyperlinkit TRIZin perusasioita käsitteleviin kirjoituksiini.

5. TRIZ-Journal, kuukausittain ilmestyvä nettijulkaisu; TRIZnikien innostuneita artikkeleita ja keskusteluareena, kts www.triz-journal.com, ja sen arkisto aikaisemmista artikkeleista.

Back

Eripainos

Yritystalous 3/2004

Liiketoiminnan kehittämiseen ja tiedonhakuun tehoa

Kaksivaiheinen menettelytapa nyky-yritysten tarpeisiin.

Pentti Söderlin

Helsinki

Liiketoiminnan kannattavuus ja jatkuvuus ovat yritysjohdon erityisen mielenkiinnon kohde. Huolenpidon voi muuttaa järjestelmälliseksi ja järkeväksi toiminnaksi käyttäen Internetiä sekä tiedon hankintaan lukuisista tietokannoista että asiantuntijaistuntojen pitämiseen. Miten tämä huolenpito muutetaan järjestelmälliseksi ja järkeväksi toiminnaksi? Internetiä on mahdollista hyödyntää tässäkin sekä tiedon hankintaan lukuisista tietokannoista että asiantuntijaistuntojen pitämiseen.

Internet tarjoaa liiketoiminnan kehittämiseen uuden menettelytavan. Kaksivaiheisen prosessin ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on tehdä analyysi yrityksen strategisesta liiketoiminnasta. Työskentelyn toisessa vaiheessa hyödynnetään Delfoi-menetelmän kaltaista asiantuntijoiden ryhmätyöskentelyä tai vaihtoehtoisesti hankitaan bisnesideoita aivan uudentyyppisillä Knowledge Portal-nimisillä kolmannen sukupolven ratkaisulla.

Strategisen suunnittelun keinot

Strategisen suunnittelun menetelmät ja sisältö tunnetaan Suomessa hyvin. Melkein kaikkien liikkeenjohdon konsulttien repertoaariin kuuluu yhtenä osana strategisen suunnittelun kehittäminen. Yhtä lailla yritysten johto puhuu luontevasti niin Porterin lanseeraamista "lypsylehmistä" ja "tähdistä" kuin SWOT-analyyseistäkin. Samoin nykyliiketoiminnan analysoinnissa ovat tuttuja H. Igor Ansoffin tuote-markkina-analyysi ja Gap-analyysi. Jälkimmäisessähän perusajatuksena on sen tosiasian hyväksyminen, että kaikilla tuotteilla on oma elinkaarensa. Siten joudutaan väistämättä tulevaisuudessa tilanteeseen, jossa liiketoiminnan volyymi ja sen kannattavuus hiipuu. Näin Gap eli suunnitteluaukko kasvaa. Millä se täytetään? Keinoja on kolme: joko tehostamalla nykyistä liiketoimintaa, kasvattamalla nykyistä volyymiä, tai kehittämällä aivan uutta liiketoimintaa. Tehtävänanto on helppo, mutta valitettavan usein siihen tarvitaan muita kuin jokapäiväisessä liiketoiminnassa mukana olevia avainresursseja. Lisäksi näiden toimenpiteitten toteuttaminen vaatii aikaa, resursseja ja erityisosaamista.

Strateginen kehittäminen alkaa, miltei riippumatta valitusta strategisen suunnittelun tavasta, usein mittavista analyyseistä. Niiden pohjalta tehdään johtopäätökset ja laaditaan kehittämistoimenpiteet. Liiketoiminnan kehittämisstrategiat perustuvat liikeideaan ja toimintaympäristön muutosennusteista laadittuihin skenaarioihin ja moniin analyyseihin. Työskentelyä jatketaaan strategisiin optioihin ja riskeihin. Viimein lopputuloksena ovat strategiset johtopäätökset sekä liikeidean kehittämistoimenpiteet.

Lopputuloksena on myös pitkien ja raskaiden analyysien uuvuttamat avainhenkilöt, jotka prosessin läpikäytyään voivatkin aloittaa jälleen seuraavan syksyn tultua uuden suunnittelukierroksen.

Tarvittaisiin siis nopeampi ja kevyempi menettely ainakin pk-yritysten tarpeisiin. Analyysi on tavoitteellinen: minkälainen yritys haluaa olla viiden vuoden kuluttua, mitkä sen ambitiot ovat lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä, mitä kehityssuunnitelmia ja -projekteja on vireillä. Kriittisten menestystekijöiden analyysin sekä nykyliiketoiminnan kautta voidaan todeta suunnitelmat yrityksen kehittämiseksi lyhyellä aikajänteellä.

Milloin on kysymys strategisesta pohdinnasta? Vastausta voidaan hakea niistä päätöksistä, joita ollaan tekemässä. Strateginen päätös on kyseessä silloin, jos

oleellista tässä luettelossa ovat valinta, harkinta, epävarmuus, pitkä aikajänne, sitoutuminen ja tavoitteet sekä keinojen puuttuminen.

Mistä voidaan löytää se tieto, jota ei voida kerätä yrityksen omista tietolähteistä, vaan joka on yrityksen ulkopuolella? Innokkaat Management Information-systemaatikot saattavat langeta kiusaukseen, jossa yritys itse kerää, päivittää ja ylläpitää ulkopuolista kilpailua, markkinoita, teknologiaa ja muuta koskevia tärkeitä tietokantoja. Lyhyen tarkastelun ja ehkä kokeilunkin jälkeen tällainen tehtävä voidaan haudata toivottomana haihatteluna. Tietoja täytyy pystyä analysoimaan niiden sijaintipaikasta riippumatta. Vain automaattisesti päivittyvä yhteenveto tarvitaan yrityksen omissa tietokannoissa!

Hakuprosessi asiantuntijoita käyttäen verkkoistunnoissa

- eli vanhaa viiniä uudessa leilissä

Työskentelyn toisessa vaiheessa voidaan hyödyntää Delfoi-menetelmän kaltaista asiantuntijoiden ryhmätyöskentelyä internetin kautta.Yritystä varten kartoitetaan ja valitaan sopivia asiantuntijoita, sekä käynnistetään näiden asiantuntijoiden väliset iteratiiviset internet-istunnot.

Verkossa tapahtuvat istunnot ovat valmisteltuja ja ohjattuja kokouksia, Network Sessions, joissa asiantuntijoiden vastattavaksi ja paranneltavaksi esitetään nykytilaan liittyviä paradigmoja ja tulevaisuutta koskevia visioita. Paradigmat edustavat kyseisen yrityksen toimialalla vallitsevia yleisiä näkemyksiä yhteiskunnan, talouden, teknologian ja liiketoiminnan kehittymissuunnista, toimialan toimintatavoista tai näiden uusista suunnista. Näiden ohjeistusten, Briefing Documents, valmistelu on kuitenkin suoritettava erityisellä huolella: ongelmanasettelusta tulisi saada nopeasti selvää, mutta toisaalta esitettyjen asioiden tulisi olla mahdollisimman neutraaleja ja faktapitoisia. Ne eivät saisi johdattaa tarkoituksella ajatuksia mihinkään erityisiin esim. ao. yrityksen nykytilaa koskeviin asioihin. Yritykset voivat myös hyödyntää ensimmäisellä kierroksella esim. Valtion tulo- ja menoarviossa olevia talouden suuntaviivojen yleisiä kuvauksia. Ne on laadittu parhain virkamiesvoimin ja antavat siten kuvan valtiontalouden yleisistä suuntaviivoista. Kannattaisiko sen tieto hyödyntää?

Asiantuntijoiden tehtävänä on tuottaa omia visioitaan ja näkemyksiään sekä lausua esitettyjen paradigmojen paikkansapitävyydestä mielipiteensä. Yrityksille ovat tärkeitä asiantuntijoiden näkemät muutokset ja tapahtumat, "Transactions and changes". Nämä voivat olla uusien tuote- tai palveluideoiden pohjana. Tarvittaessa internet-istunnot voidaan uusia antamalla asiantuntijoille yrityksen oman projektiryhmän palaute. Uskooko yritys kaiken, mitä sille kerrotaan? Vai olivatko asiat ennestään tuttuja? Mikä asia hämmensi eniten? Tulisiko asioita tarkentaa?

Internet-istunnot voidaan myös kohdentaa yrityksen mielenkiintoalueiden uusille osa-alueille käyttäen toisten henkilöiden muodostamia asiantuntijapaneleita. Tämä on tärkeää, sillä erityistietoa on vain kunkin alan hallitsevilla tiedon "kingeillä". Keitä he ovat?

Yrityksen johdon tehtävänä on kriittisesti arvioida projektiryhmän laatimien yhteenvetojen sanoma, parannella niitä, sekä laatia yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä projektiesityksiä.

Asiantuntijoiden käytössä on aina ongelmia

Omakohtainen käytännön kokemus tämän työskentelymallin kelpoisuudesta muistuttaa kuitenkin eräistä tärkeistä ongelmista

Hakuprosessi Knowledge Portal-ratkaisulla

- eli uutta viiniä uudessa leilissä

Hakuprosessissa tulisi nopeasti pyrkiä yleisistä yhteiskunnan muutoksista, makrotalouden ja teknologian kehityssuunnista toisen tai kolmannen vaiheen erityistietoon. Tällöin tarvitaan eri alojen erityisasiantuntijoita, joiden löytäminen on hankalaa. Lisäksi tällaisilla henkilöillä voi olla luonnollisesti sitoutumia eri tahoille, erityisesti kilpailijoihin. Asiantuntijat voidaankin korvata Knowledge Portal-ohjelmistoilla. Maailma on tietoa täynnä, eikä uuden tiedon kasvuvauhdille tunnu löytyvän rajoja. Silloin ei tavallisten hakumoottorien Boolen operaattorien avulla suoritettu haku enää onnistu. Niillä tuotetaan aivan liikaa, massoittain, irrelevanttia dataa. Toisaalta jos haku on hyvin tarkkaan rajattu, saatetaan menettää arvokkaita dokumentteja. Ongelman poistamiseksi käytettävissä voi olla erilaisia kolmannen sukupolven hakumoottoreita. Kyseisten ohjelmien toimintapa on joko

Natural Language Interface- tyyppinen, NLI

Natural Language Processing- tyyppinen tekstin semanttinen analysointi, NLP

Näistä jälkimmäinen on suositeltavampi asiasisällön kohdentamisen takia. Edellisellä on kuitenkin huomattava etu: se on kielestä riippumaton. Tosin tämä saavutetaan vain "opettamalla" asiayhteyteen kuuluvien kymmenien dokumenttien avulla ohjelmisto ymmärtämään aihekohtaista tekstiä. Ohjelma pystyy myös kääntämään dokumenttejä käyttäjänsä kielelle vieraista kielistä. Kielestä toiseen siirtyminen edellyttää kuitenkin useiden kymmenien dokumenttien identtisten käännöstekstien syöttämistä, opettamista, ohjelmistolle. Tämä opettaminen saattaa vaatia varsin huomattavaa panosta tietohallintopäälliköiden toimesta. Sen määrää ja laatua ei tule aliarvioda. Mutta entä jos haettavaan asiasisältöön liittyvää mallitekstiä ei olekaan saatavilla?

Tiedonhakua voidaan suorittaa NLP:n avulla lukuisista tietolähteistä, konsernin omista tiedostoista, webistä, kansainvälisten patenttivirastojen tietokannoista, yritysten tai yhteisöjen kotisivuilta. Mitään erityistä ohjelmiston opettamista ei erikseen tarvita. Se "osaa" jo itse. Vastaukset saadaan valmiina, "problem statement - solution" - tyyliin NLP:n avulla. Tiesittekö muuten, että kitkaa voidaan vähentää yli 100 eri tavalla? Voisiko tiedonhaku olla enää helpompaa?

Yrityksen tulevaisuus tarvitsee uutta liiketoimintaa. Kenen vastuulla se on?

Edellä kuvatun menettelyn ensimmäinen osa edustaa lyhennettyä strategista yritysanalyysiä. Jälkimmäinen osa edustaa kreatiivista uuden liiketoiminnan kehittämistä, jossa projektiryhmän sekä asiantuntijoiden valinta ja heidän roolinsa on keskeinen. Itse tiedon haku voidaan automatisoida hyödyntämällä kolmannen sukupolven NLI- tai NLP-ohjelmistoja. Suomalaisten tulisikin hyödyntää tätä uutta teknologiaa.

Mainittua työskentelymuotoa on sovellettu Suomessa sekä suurissa että pk-yrityksissä liiketoiminnan kehittämiseen menestyksellisesti. Soveltajina on sekä teollisuus- että palveluyrityksiä.

Yritysjohdon on ajateltava tulevaisuutta. Operatiivinen jokapäiväinen toteutus kuuluu muulle organisaatiolle. Uuden liiketoiminnan kehittäminen tarkoittaa tulevaisuuden turvaamista ja uusien työpaikkojen luomista. Siksi se kuuluu yritysjohdolle. Yritysjohdon tulee osata kehittäminen ja hyödyntää uusia menettelytapoja ja teknisiä keinoja.

Back