Lapsuuden ponileikit

 

Tasan neljäkymmentäviisi ponia marssii rivissä kirjahyllyn päällä. Niistä suurin osa on aitoja My Little Ponyja, mutta joukossa on myös muutama feikki kuin vanhat markan kolikot uusien eurojen seassa. Ponijono liikkuu hitaasti: liikutan niistä vain yhtä kerrallaan, jokaista vuorollaan. Ponit ovat tekemässä maailmanympärimatkaa. Minä loistan riemusta samaan aikaan kun vanhempani tuskailevat, miksi leikin pitää olla niin hidasta ja että enkö voisi leikkiä sitä omassa huoneessani. En tietenkään: kyseessähän on maailmanympärysmatka, eikä oma huoneeni ole "maailma".

Tuo mainittu ponimarssi oli tuttu näky lapsuudenkodissani. Meillä oli iso asunto, ja ponit marssivat sen yleensä läpi päästä päähän. Minun huoneestani olohuoneeseen, olkkarista makkariin, makkarista keittiöön, keittiöstä eteiseen... saattoipa leikki joskus venyä pihallekin.

Minulla oli 41 tai 42 aitoa ponia (mukaan luettuna isosiskon ponit). Niiden nimet kääntyivät leikeissä seuraavasti:

Confetti -> Konvehti, Hääponi
Cotton Candy -> Hattara (tästä en ole ihan varma oliko minulla tämä vai oliko tämä pikkusiskoni poni)
Curly Locks -> Pitkähäntäponi
Flutterbye -> Perhonen
Hula Hula -> Purjehdusponi
Love Letter -> Love Letter (tietysti suomeksi lausuttuna)
Love Story -> Love Story (tietysti suomeksi lausuttuna)
Love Token -> Kihlaponi
Love-in-a-Mist -> (tätä en muista)
Sherbet -> Kookos
Star Glow -> (tätä en muista)
Starflash -> Sisarponi
Starshine -> Sateenkaari
Sunbeam -> Aurinko
Sundance -> Auringontanssi
Sweet Suds -> (tätä en muista)
Tootie Tails -> Ananas
Tutti Frutti -> Kirsikkainen
Twirler -> Sointu
Vanilla Treat -> Vanilja
Baby Cotton Candy -> Pikku Hattara
Baby Explorer -> (tätä en muista)
Baby Firefly -> Pikku Tulenleimaus, Pikku Salama
Baby Flicker -> Pisara
Baby Stella -> Ilotulitus(poni)
Baby Sweet Steps -> Ballerina
Dibbles -> Punainen Ankka
Little Giggles -> Giggles
Little Whiskers -> Rattles
Nibbles -> Keltainen Ankka
Tappy -> Kenkänen, Steppi
Sun Glider -> Perhosponi, Aurinkoinen

Useimmat ponit olivat tietysti tyttöjä. Minulla ei ollut yhtäkään poikaponia, joten poikia esittivät seuraavat ponit: Tootie Tails, Love Story, Twirler, Sunbeam ja Tutti Frutti. Joskus myös Flutterbye oli poika.

Monilla poneilla oli myös selkeät luonteet. Confetti oli lempeä emoponi, Curly Locks oli aina kauneuskilpailun voittaja pitkän harjansa kanssa, Hula Hula rakasti vettä ja purjehtimista, Love Letter oli romantikko, Star Glow ja Sun Glider olivat salaperäisiä kaukaisen ponimaan asukkeja jotka saapuivat aina silloin tällöin neuvomaan poneja viisaudellaan, Starflash oli lempeä isosisko ja yleinen lapsenlikka, Starshine ja Baby Firefly olivat vallattomia veitikoita jotka aina päätyivät pulaan, Twirler oli yksisarvisena ja "majesteetillisen" näköisenä lauman johtaja, Vanilla Treat oli kokkiponi (keittiön mukana tullut), Baby Cotton Candy oli ylpeä pissis jolle kävi aina huonosti (sen pose kun on semmoinen nenä pystyssä oleva), ja pikkuiset Giggles ja Whiskers olivat ponilauman vauvoja.

Kylpyynkin ponit pääsivät. Meillä ei ollut kylpyammetta, mutta matala suihkuallas (n. 20 cm korkea). Täytin sen usein vedellä ja istuskelin siellä sitten poneilla leikkien jopa tunnin putkeen. Yksi selkeimpiä muistikuviani lapsuudesta on, kuinka kuivasin ponit aina huolellisesti kylvyn jälkeen: pakkasin ne pyyhekäärön sisään, kannoin ne pois kylppäristä ja asettelin ne sitten jokaisen erikseen kuivumaan pyyhkeen päälle huoneeni lattialle.

Ponini eivät ehtineet homehtua varastossa päivääkään. Jokainen poni oli suosikkilelu, ja niillä leikittiin lähes päivittäin. Ja kun viimein kasvoin niin isoksi että ponileikit jäivät, lahjoitin ponini pikkusiskolleni. Vannotin häntä, että hän pitäisi niistä hyvää huolta - ja niinhän HÄN pitikin. Hänen kaverinsa sitten maalasivat useita poneja tussilla. Sen nähtyäni muutuin häijyksi ja nappasin poneista tärkeimmät takaisin itselleni...

Kun kaivoin lapsuuteni ponit laatikosta muutama vuosi sitten, ne olivat kyllä kaikki kovin leikityn näköisiä: likaisia ja takkuharjaisia. Mutta ihme kyllä, en ollut sotannut mitään ponia tusseilla. Joitakin feikkejä muistan sotkeneeni, ja muutamalle ponille maalasin symbolin uudestaan tussilla kun entinen kului pois. Samoin tuli "siistittyä" ponin karvoja saksilla, kun takut harjassa ja hännässä kasvoivat liian suuriksi... Mutta noin ylipäätään lapsuudenaikaiset ponini olivat säilyneet ihmeen hyvässä kunnossa, kun vertaa siihen, miten ahkeraan niillä leikittiin. Tuon tuostakin vein ponit myös pihalle. Se selittää niiden likaisuuden...

MLP-oheissälää löytyi myös. Minulla oli pari metallista tarjotinta, collegepuku sekä pari Tarttuset-settiä. Tarrakirjakin oli jossain vaiheessa. Ja tässä yksi lapsuudesta säilynyt muistoesine. Arvelen, että olemme tehneet sen isosiskon kanssa yksissä tuumin:

 

Ponikirjan kansi.	1. aukeama: ponien symboleita ja nimiä. Suurimman osan symboleista on varmaan piirtänyt vanhempi siskoni, koskapa ne ovat niin hyvän näköisiä!	2. aukeama: ponien häntäkarvoja ja nimiä.

Kun aloitin ponikeräilyn, mieheni kysyi huvittuneena, meinasinko leikkiäkin niillä. Tokaisin siihen, että siinä vaiheessa, kun ponit alkavat marssia asunnon ympäri, minut voi ehkä kärrätä suljetulle. Mutta kieltämättä tekee joskus vieläkin mieli järjestää ponien maailmanympärimatka. Ehkäpä sitten, kun tyttäreni on vanhempi, järjestämme semmoisen kahdestaan! :-D