Perhetaulu 1.1 


taulusta 2.1
Wäinö Ilmari Salo
  syntynyt 08.12.1905 Halsua
  kuollut 19.09.1968 Espoo, sydän infarkti
  haudattu 29.09.1968 Espoon uusi hautausmaa

taulusta 2.2
Milka Maria Salo os. Meriläinen
  syntynyt 07.08.1906 Halsua
  kuollut 23.06.1991 Espoo
  haudattu 05.07.1991 Espoon uusi hautausmaa

 vihitty: 08.08.1925 Halsua

Lapset:
Pauli Ilmari  25.03.1926 Halsua tauluun 1
Onerva Annikki   tauluun 2
Hannu Antero   tauluun 3
Hilkka Alli Orvokki   tauluun 4
Vuokko Tuulikki  29.11.1933    25.05.1936 Kangasala, auton alle tauluun 5 

Wäinö Ilmari lunastaa isänsä torpan, Majasaaren Halsualla itselleen. Wäinö omistaa Chevrolet Imperial Landaulet vm. -26 tai 28 olevan auton, jolla hän ajaa taksiajoja. Hän hankkii taksiajoja varten virallisen luvan lisäksi myös puhelimen. Hän hakee autollaan miesten pukuja Vaasasta ja Kokkolasta myytäväksi, sekä vie asiakkailleen itse valmistamiaan pukuja.

Opetellessaan autolla-ajoa hän ajaa ojaan, onnekseen pehmeään luimihankeen. Oikeastaan Wäinö Ilmari ei aja itse ojaan vaan tienpenkka pettää alta. Kevyt hevosvetoinen aura oli aurannut tien ojan päälle, eikä lumi sitten kestä henkilöauton painoa, vaan painuu. Pehmeä lumi ei riko autoa vaan se nousee mies voimin takaisin tielle. Opettajana toimiva ....... ei anna Ilmarin nousta autosta ensin vaan kipuaa tämän yli aivan, kuion olisi itse ajanut autoa. Tämä on järkevääkin, koska ojaanajo tapahtuu vastaantulleen linjaauton takia ja tämä samainen bussi pysähtyy ja matkustajat nousevat ulos auttamaan, eikä Ilmarilla vielä ole omaa ajokorttia. Ajo-opetuksen muistisääntöihin kuuluu myös opettajan lausumana " Auto on niin tyhmä, että se menee sinne, minne käännetään." Hevonenhan ei mene esimerkiksi ojaan vaan pysyy tiellä.

Wäinö Ilmari oli räätälinopissa Raitalassa Kälviällä ja hän kutsuikin Raitaloita kasvatusvanhemmikseen.

Jostakin syystä Wäinö Ilmari kutsuu veteliläistä kraatari Jaakkoa sedäkseen, kuka hän sitten todellisuudessa lieneekään.

Sotavuosina 1939 - 1945 Wäinö tekee lastensa kanssa pohjia vanhoihin kenkiin, isänsä vielä tallessaolevilla suutarin välineillä. Hän opettaa erityisesti Paulille, vanhimmalle lapselleen suutarin taitoja, jotka lie oppinut omalta isältään. Paulista ei kuitenkaan tule perinteen jatkajaa, suutaria vaikka oppiikin niin puunaulojen ja pikilangan tekemisen, kuin käyttämisenkin.

Wäinö Ilmarin räätälinopillinen historia:
* Isoisän luona 2 vuotta
*
*

Wäinö on ajoittain hieman paha suustaan, mutta ei kuitenkaan pahemmin kiroile. Pikemminkin hän vihaa kiroilemista. Kerrankin hän vie autoansa korjattavaksi ja korjaaja kiroilee yhtämittaa ruuvien ja pulttien hankalia sijainteja. Tällöin Wäinö ihmettelee, että on se kumma, että lukeneet miehet suunnittelee autoja, eivätkä laita kaikkia ruuveja siistiin riviin tähän kaiken päälle. Korjaajan kiroilu loppui siihen.

08.10.1935 Kangasalle, jonne kirjoille 10.10.
28.02.1938 Halsualle, jonne kirjoille 09.03.
25.10.1938 Kangasalle, jonne kirjoille 27.10.
20.11.1939 Tampereelle
21.11.1939 Kangasalta Tampereelle Tuomiokirkko seurakuntaan.
30.12.1952 Tampereelta Sipoon suomalaiseen seurakuntaan, jonne kirjoille 02.01.
02.06.1953 Sipoosta Helsinkiin, Paavalin seurakuntaan, jonne kirjoille 04.06.
14.04.1955 Espoon suomalaiseen seurakuntaan, jonne kirjoille 15.04.
12.01.1960 Muuttavat Vihdin seurakuntaan jonne ilmoittautuvat 13.01. kirjoille
27.08.1960 takaisin Espoon suomalaiseen srk:aan ja kirjoille 29.08.
16.06.1961 Vimpelin seurakuntaan
08.12.1961 Helsingin Kallion seurakuntaan
21.08.1962 Espoon suomalaiseen srk
12.09.1973 Milka muuttaa Etelä-Espoon, myöhemmin Olarin seurakuntaan.

Lähde: Pauli ja Hilja Salo, Milka Salon perukirja


[Sukututkimus]  [Perhetaulut]

13.7.2008
Matti Salo