SYNTYNYT DOWNUNDER- PENTUE 3.5.2010

DOWNUNDER LITTER BORN 3.5.2010 !

All the puppies and Yanda are fine and happy after 9 hours marathon.

3.7.2011 KAIKKI PENNUT MAAILMALLA
ALL THE PUPPIES GONE

Kuten aina vauhti kiihtyi loppua kohti. Lauantai olikin säpinäpäivä. Suorastaan vaarallisen vauhdikasta oli meno heti aamusta.
Brindabella-laulun mukaisesti aamuaurinko paistoi kauniisti ja juotiin kahvia ulkona. Pirteä ja sporttinen vuorikiipeilijä otti vauhtia ja yritti hypätä penkille. Tuloksena kaatuminen selälleen ja paha isku jonnekin niskaan ja takaraivoon. Pahaksi onneksi takana oli päivänvarjon betoninen jalka. Selvästi näki, että sattui pahasti. -Viikonloppupäivystys oli tietysti kauimpana mahdollisena Karstulassa. Iina ja Pekka läksivät päivänsädettä sinne viemään ja minä jäin mieli myllerryksessä laittamaan kotia siihen kuntoon, että pennunhakijoille olisi kahviakin tarjolla. Onneksi ilmalämpöpumppu olikin tullut viikkoa aiemmin jo edellisenä päivänä. Helpotti huomattavasti oloa.
Lääkärireissu sujui nopsaan ja ehtivät palata ennen uusia isäntiä. Brindabella oli saanut aivotärähdyksen mutta oli kunnossa muuten. Oli saanut lääkettä ja nesteytystä, olihan edessä kunnolla automatkaa. Muut pennut olivat "turva-aitauksessa" ja Brindabella sai yksin olla sisällä viileässä. Rauhallinen paikka ja nukkuminen tekivät hyvää. Ruokakin maittoi ja kaikki näytti lähes normaalilta. Olihan taas kokemus, kaikki on niin pienestä kiinni.

Kiitos kaikille meiltä pennun ostaneille. Saimme kaikille pennuille hienot isäntäperheet ja olemme
todella tyytyväisiä. Toivomme, että pentu tuo teille iloakin, alussa voi olla hankalaakin - pentu on aina
enemmän tai vähemmän riiviö. Mutta kaikilla teillä tuntuu olevan oikea suunta ja olette vakaasti harkinneet tilannetta etukäteen. Toivomme teiltä kuulumisia silloin tällöin ja kuviakin on ilo katsella. Matkat ovat aika pitkiä mutta tapaamisia varmaan järjestyy. Viimeistään ensi kesänä, jolloin toivomme
näkevämme aussipentumme pentutapaamisessa.

Hyvää jatkoa!

Parramatta pääsi uusien isäntiensä hoiviin Imatralle. Siellä onkin sitten uudet perennapenkit kaivel-
tavana ja perheen pikkutyttö leikkikaverina. Hanna ja Juha kutsuvat maantiekiitäjää Riaksi. Turvallista taivalta ja
kaikkea hyvää teille toivomme.

Seuraavana äänestettiin ulos Big Brother. Nanna ja Joona veivät Reiman Iittalaan. Siellä on koirakaveri ja pal-
jon kivaa odottamassa. Bandaroo tykkää katsella pilviä ja lintuja, toivottavasti elämän varrella ei ole kovin paljon
sadepilviä. Hienoja päiviä toivomme teille kaikille.

Vauhtikone Brindabella, Mella jatkaa vauhdikasta elämää. Mari ja Jani asuvat useammassa paikassa; Joensuussa,
Imatralla ja Parikkalassakin Mella pääsee pyörähtelemään. Hyvää jatkoa ja kaikkea hyvää myös teille.

Viimeiseksi tähän "taloon" jäi Pikkupääsky. Illabunda muutti uuteen kotiin Piritan luokse sunnuntaina 3.7.
Korva oli ensimmäisenä pystyssä, sitten olivat molemmat ylhäällä, nyt vain toinen. Taitaa olla Australian yhteyk-
sissä jotain ongelmaa ;) Onneksi yhteys Martinlaaksoon toimii hienosti. "Kuuleeko Bunda, täällä äiti huhuilee
viimeisen pennun perään..."

26.6. ENSIMMÄISET PENNUT UUSIIN KOTEIHIN

FIRST PUPPIES TO NEW HOMES

Juhannusviikko takana. Huh huh! Olihan rankkaa aikaa, kylmää ja märkää. Ja kaiken huipuksi selittämätön
vatsatauti. Jospa sääkin muuttuisi taas paremmaksi, olo on onneksi jo parempi meillä kaikilla.

Ensimmäisenä "talosta ulos äänestettiin" Wallaroo. Kati ja Jouni hakivat Velmun omaksi ja lomailevien mökkiläisten
iloksi Hartolaan torstaina 23. pnä. Hyvin oli poika yönsä nukkunut uudessa kodissa ja innoissaan uusia paikkoja
tutkinut. Ja kyllähän siellä näyttää olevankin lääniä. On varmaan kelpie elementissään touhutessaan isäntäväen ja vieraiden
apuna. Uuden perheenjäsenen hakureissulla oli mukana myös perheen Onni-koira. Onni ei ollut lainkaan kiinnostunut pennusta, tuntui lähinnä vaivautuneelta. Mutta hyvin ovat pärjänneet. Talossa on myös kissa, toivottavasti Velmu luo hyvät välit häneenkin. Vaikka Velmulla nyt on terävät hampaat, on se kissan kanssa armottomasti alakynnessä. Mutta eiköhän pari sähähdystä opeta?

Velmu oman peiton päällä, vähän näyttäisi jännittävän. "Hei hei siskot ja velipoika, minäpä lähdenkin Kuningas-
kuntaan, olenhan syntyperältänikin kuninkaallinen!"
Puolen valtakunnan prinssille ja isäntäväelle toivotamme kaikkea hyvää! Tästä voit katsoa millainen on velmun valtakunta:
Rantalan lomamökit

Sunnuntaina 26.6. pentuja oli vielä viisi. Reunapolulla kulkevaa koiraa piti vähän infota - Bandaroo oli johtajana
ilmoittamassa, että täällä määrää tällainen viisikko. Ei kannata tulla.
Vasemmalta alkaen Illabunda, Kata Tjuta, Parramatta, Brindabella ja Bandaroo.

Äänestys jatkui, toisena talosta poistui Kata. Tai oikeasti Olga. Olga matkasi Irinan ja Jirkan kanssa Lietoon.
Olga on varmaan onnessaan, kun pääsee leikkimään perheen pikkupoikien kanssa ja heidän leluillaan.- Kunpa ei
pahasti niitä omisi ja piilottelisi. Viime päivinä pentujen suurinta huvia onkin juuri ollut tavaroiden törkeä ryövääminen toisilta ja niiden juoksuttaminen ympäri pihaa.
Perheessä ei ole koiraa ennestään mutta lähipiiristä löytyy useampikin koirakaveri. Tilaa Olgalla on temmeltää omassa pihassa
ja vähän laajemmallakin.
Odotus tuntui joskus tuskastuttavan pitkältä, mutta viimein koitti se päivä, jolloin Irinan ja Jirkan odotus päättyi. Matka on aika pitkä, mutta ei se ollut esteenä, kun vauvaa useammankin kerran ajoivat katsomaan. Varmaan ajellaan puolin ja toisin jatkossa,
menihän Olga heille sijoitukseen. On todella hienoa, että he tarkan harkinnan jälkeen olivat halukkaita ryhtymään tähän yhteisyritykseen. Mieluusti Olgan heille suomme. Ja enemmän kuin mieluusti Olgaa haemme "hoitoon" lomamatkojen ajaksi.

Olgan pusu uudelle onnelliselle äidille. - Toivottavasti perheen miehet eivät käy kovin mustasukkaisiksi!
Kaikkea hyvää teille toivotamme!

21.6. PENNUT 7 VIIKKOA

Maanantaina käytiin pentutarkastuksessa. Ja sain pysäköintivirhemaksun! Epäreilua, näytti sille,
että vain yksi auto oli laputettu...Se ei ollut maksullinen eikä kiekollinen paikka. Saakohan siinä
kaupungin viraston omat autot pikavoittoja, nurmi ainakin oli aivan kynnöspeltona kadun pätkän
vierustalla. No se siitä hintavertailusta. Todistetuksi tuli, että halvin on sittenkin lopulta kallein.

Pentutarkastuksessa todettiin kaikki kunnon koiriksi, valmiiksi maailmalle. Olivat reippaita tutkittavia ja kaikilta löytyi siru. Yksi jokaiselta.

Tällainen on Brindabellan poseeraus näyttelyhihnassa.

Ja tällainen Bandaroon ;), ehkä kuvaaja vähän myöhästyi tai jotenkin kuvakulma
vähän lipsahti. -Aivan kuin korvissa olisi pieni tyvikohotus?

Wallaroo katsoo tiukasti ohjaajan käsimerkkejä, ja ihme -
pysyy hetken paikoillaan. Klik!

Upeat ja isot korvat Parramattalla. Iso on tyttökin. Poseeraus
sujui hienosti. Tai ainakin kuvaaja oli tällä kertaa nopea.

Kata Tjutaa oli helppo kuvata. Haaveili iltapäivän auringossa, pöydällä täkkinsä
päällä.

Illabundalla oli kiire joka suuntaan. Hyvä että jotenkin tallentui koko pikkukoira!
Tuntui kuin sillä oikeasti olisi siivet, ainakin halu pyrähtää lentoon. Vai ovatko ne nuo
helikopterikorvat, jotka saavat aikaan moisen efektin? Ne ovat vähän mielialan mukaan:
toisinaan ylhäällä, toisinaan alhaalla.

14.6. PENNUT 6 VIIKKOA

Sateinen, kolea päivä, huh huh. Kyllä ne hellepäivät sittenkin meille kaikille taitavat olla mieluisampia. Toisaalta
ruoka maittoi tänään ISOINA annoksina erinomaisen hyvin. Kuvien ottaminen ulkona on aivan mahdoton tehtävä,
väsyvät kuvaajat ja kuvattavat. Hyvä että silmät pysyivät enää auki, mieli oli jo uniajassa ja unimaailmassa.

Autokyytiä on tullut aamuisin kokeiltua, kun Yanda ja Hula ovat aloittaneet taas agilitytreenit. Menomatkalla
auton peräosasta kuuluu laulua ja tulomatkalla kuorsausta.

Näin on kuitenkin saatu ikuistettua päähenkilöt aivan tasan 6-viikkoisina. Ei siis hassumpaa. Ikäjärjestyksessä
ja oikeilla nimillä. - Niinköhän ovat kaikki kelpieitä? Onko joukossa yksi muukalainen...

BRINDABELLA

BANDAROO

WALLAROO

PARRAMATTA

KATA TJUTA

ILLABUNDA

11.6. VIRALLISET NIMET
THE OFFICIAL GIVEN NAMES

Hellettä on ollut riittävästi mutta tänään oli kaikkein helteisin päivä. Vaikka aurinkoa on voinut
vältellä omenapuiden alla oli tänään tukalat paikat. -Onneksi se piina ei kestänyt kauan. Jotkut
vingahtivat enemmän, toiset vähemmän, kun vieras täti sirutti. Homma kävi näppärästi, Salme
Mujunen napsautteli sirut tottuneesti kaulanahkaan.

Nimistä on annettu vihjeitä koko ajan. Ne liittyvät tietysti Ausraliaan ja aboriginaalien sanoihin.

MIDNIGHT SPY BRINDABELLA

Brindabella on kaunis vuoren nimi. Matkalta jäi soimaan mieleen ihana laulu aamusta tällä vuorella.

MIDNIGHT SPY BANDAROO

Koska matkalla satoi niin paljon, oli itsestään selvää että se jotenkin näkyisi nimissäkin. Tässä Sademies popsii
muidenkin eväät. Bandaroo on yksi sana sateelle.

MIDNIGHT SPY WALLAROO

Wallaroo tarkoittaa kovaa puuta. Tukkipoikamme on aika kova jätkä ;)

MIDNIGHT SPY PARRAMATTA

Valtateiden prinsessa. Parramatta Highway on yksi Australian valtateistä Sydneyn tienoolla.

MIDNIGHT SPY KATA TJUTA

Kata Tjuta tarkoittaa "monta päätä". Noin 10 kilometrin päässä Ulurusta on toinen upean punainen kivimuodos-
telma, monihuippuinen "vuori". Sen huippujen muodot ovat pehmeän pyöreät, kuin jouluiset hedelmäkakut ikään.
Pinnassa kiinni kiviä, kuin rusinoita. Paikka tunnetaan myös nimellä The Olgas.

MIDNIGHT SPY ILLABUNDA

"Paikka, jossa on pääskyjä", Illabunda. Pikkuisen Pääskyn myötä muistelemme Yandan äitikultaa, Alfaa.
Virallisesti Belatar´s Swallow.

Varhainen aamu Ojalan rannassa. Valitettavasti Downunder-pennut eivät tänne pääse nyt, toivottavasti
myöhemmin.

Early morning on Ojala beach. Unfortunately these pups don´t see it now. Hopefully they can explore it later.

Tämän portin takana kahdeksan kelpietä viettää ihanaa, kuumaa kesää. Tänään noin +30 astetta. Piha on täynnä
koiria, tontin koko 317 neliötä. Täytyy vain katsoa tarkasti, ettei kukaan tai mikään jää alle ;)

Eight kelpies are spending a wonderful, hot summer behind this gate. Today about +30 degrees C. The whole area
is 317 square metres only, so the place is full of dogs. You have to watch your steps carefully so that you don´t step on anyone or anything ;)

Sulkurannan toinen pääportti ja toinen pääkatu. Koirien kesäkoti mäen päällä, suoran päässä Jyväsjärvi ja uimaranta
saunoineen ja kerhomajoineen.
Onkohan tässäkin jokin yhteys kennelnimeemme? Vai mikä Spy tämä on? Kyllä se on vaan Siirtolapuutarhayhdistys.

One of the main entrances to the Sulkuranta Colony Garden and one of the main highways (!). The summer home of
these kelpies is on the hill, at the end of this road there is Lake Jyväsjärvi, the beach with the sauna and the club house.

What´s the connection between this Spy and Kennel Midnight Spy? Nothing really, it simply means the name, colony garden
association.

Tästä linkistä muutama lisäkuva picasassa

6.6. ELÄMÄÄ SULKURANNASSA

Jo joutui armas aika... ja loma alkoi. Sitä ennen olikin sellaista pyöritystä, että meni 4-viikois-
kuvauskin ohi. No nyt otetaan vastaavasti ennakkoa. Kuvat eilisiä ja tämänpäiväisiä, mutta
5 viikkoa tulee huomenna.
Pentulaatikosta otettiin jo aika päivää sitten yksi sivu pois ja siitä tulikin majan katto. Voi
miten Yandakin nautti siellä olosta, jopa pentujen kanssa. Aiemmin se oli monta päivää pitänyt
laatikkoa omana turvapaikkanaan. Pennut nauttivat koko huoneen suomasta vapaudesta ja
harjoittelivat oven tukkeena olleen liimapuulevyn ylitystä. -Tällä kertaa yli pääsivät pienimmät
tytöt. Viime vuonnahan yli pääsi vain suurin ja komein, Capo.
Pari päivää sitten imetystouhuihin tuli selvä muutos. Yanda alkoi määrätietoisesti murahdella
pennuille. Enää se ei imetä kovinkaan usein, lyhyitä hetkiä silloinkin. Eipä tuo haittaa, ruokaa uppoaa
ja pennut kasvavat. Vettäkin jo juovat kupista.

Eilen muutettiin koko topparoikka siirtolapuutarhalle. Onhan se uutta ja ihmeellistä. Mutta on siellä
mukava pentujen olla. Ja Yanda nauttii kesästä niin valtavasti. Tulee hyvää agilitytreeniä päivittäin,
kun pomppii aitojen yli. Niitä onkin aivan kohtuullisesti. Pennuille rajattiin niin paljon pihaa kuin
suinkin. Aitauksen ympärille jäi enemmän ja vähemmän tilaa meille muille. -On omatkin paikat jo
kankeina jatkuvasta jalan nostosta, kun pihan yli on kuitenkin kuljettava milloin minnekin. Kun pennut ovat ulkona, on Hula silloin kytkettynä. Leikki kävisi muuten liian rajuksi.
Sisällä pikkuruisessa mökissä pennuilla on aidattu alueensa, noin neljännes koko mökistä. Sille alueelle laitettiin myös muovimatto mäntylattian suojaksi. Tunnelma on oikein kodikas, lisätilaa tuo lämmitettävä
leikkimökki, noin 4 neliötä. Muovimatolla suojattu lattia sielläkin.
Kaikessa kiireessä on vaan koko tontin "kukkapenkit" päässeet täyteen loistoonsa. Tänään aloitin suururakan, aluksi kävin niittämässä vattuviljelmän esille, sitten napsin pensasaidan sisäpuolelta päälle kaatuvan viidakon pois. Tulihan monta neliötä tontin pinta-alaan tavallaan lisää. (Meillä on alueen pienin tontti, varmaan). Sitten aloitin kukkapenkkien esiin raivaamisen, valmiiksi sain vain yhden. Sen jossa myös viinipypäle kasvaa. Ovatpa somia pikkuiset rypäleenalut, kuin nonparellit tertuissa. Jos joku tietäisi,
miten pääsisi eroon lopullisesti vuohenputkesta, olisi Nobel-palkinto lähellä. Ja lehtokotiloista, rrrh.

Huomenna on aika juhlistaa synttäreitä kesäkukkahankinnoilla. Kukkalaatikot ikkunoiden alla, amppelit ja pari isoa ruukkua odottavat jo valmiina. Olinpa viime viikon kiireessä vielä sellaisella sammaloituvan betoniruukun tekokurssillakin. Tuli ihan mukava, saa nähdä sammaloituuko. Niitä on luvassa lisää, saattaapa joku saada lahjaksikin. Ja kasvimaan raparperinlehdet otetaan nyt muoteiksi, luvassa upeita reunuskiviä betonista. Ainakin usko omiin kykyihin on nyt suuri.

Pennut ovat jo oppineet mukavasti tavoille. Koulujen päätösjuhlien jälkeen ei tarvinnut nousta syöttämään ennen kymmentä. En ollut uskoa silmiäni, piti oikein käydä tökkimässä niitä, että olivatko
elossa. Muina aamuina herätys on ollut silloin, kun joku nousee. Ja nyt mennään aina ruokailun ja unien jälkeen ulos. Hyvin toimii, joskus toimii myös sisällä. Etenkin öisin, aamulla olisikin hyvä, kun laittaisi uimatossut jalkaan, täytyykin tuoda ne Ojalasta.

.....bellikset. Näitähän siellä vuoren rinteillä tietysti kasvaa. Mutta mikä on tuo korva, kenen?

Onko Sademiehellä jano?

Tukkipoika uinailee ja nauttii kesästä.

Monenko tähden motelli tämä on? Aika soma kuitenkin tämän valtatien varrella, minulle mieleen.

Joulukakun muotoine pääni alkaa muuttua enemmän ja enemmän kelpien yhdeksi pääksi.

Miten minun korva(t)? Olenkohan sittenkin haarapääsky?

Tästä linkistä muutama lisäkuva picasassa

29.5. ENSIMMÄINEN KORVA

Tänä viikonloppuna on katsojia ollut liikkeellä jo mukavasti. Pennut ovat saaneet nauttia
monien käsien rapsutuksista ja päässeet useampaankin syliin. Ja Yanda on nauttinut tästä
kaikesta lähes täysin rinnoin :) .
Selvää tisujen pienenemistä havaittavissa. Yanda onkin tehnyt
päätöksen siirtää suuren osan ruokahuollosta "äidille". Kolmena aamuna se on tullut aina
tuntia aiemmin nuolemaan minut hereille, selvästi kysyen:"Etkö kuule, nouse jo ruokkimaan!!"
Itse hän istuu nojatuolissa ja katsoo, että homma hoituu hyvin. Imettää vasta kymmenen
maissa. -Kaipa tämä vajaa viikko ennen loman alkua jaksetaan, silmät ristissä. Huomenna on
herätys ilmeisesti kaavan mukaan tuossa kolmen jälkeen... Jo joutuu armas aika...

Vampyyrit!

Syönkö sulta itselleni toisen pään?

Ruoka-aineympyrä.

Tukkipoikaan ei mahdu enää.

Isot ja pienet.

Leikki näyttää sujuvan hyvin. Eilen illalla piipahdettiin naapurikaupungissa eläinlääkäripäivystyksessä varmuuden
vuoksi. Kaikki hyvin, vaikka äitikoira olikin hypännyt huolimattomasti pikkupojan selkään. Ei tuntunut eikä röntgen-
kuvassakaan näkynyt mitään poikkeavaa. Säikähdettiinpä vain kaikki kunnolla.

Mitäs me isot ja hyvin syöneet, muuta kuin leikkiä lyömme.

Tästä se taisto alkaa! Tuleeko siihen jäljet? Metalli taitaa olla vielä liian kovaa.

Tukkipojalla jotain joustavaa, kiva töniä.

Isoveli ja pikkusisko - kokoeroa tuskin lainkaan.

Kuuleeko Australia? Täällä Pääsky. Minulle on tullut antenni. Vai onko se nyt se korva? Onkohan se oikean kokoinen?

Tältä se näyttää suoraan edestä. Olisi toivottavaa, että toinenkin nousisi samalla
tavalla. Ei voi kun odottaa.

24.5. PENNUT 3 VIIKKOA

Aika kuluu kuin siivillä. Pennut ovat jo vikkeliä pikkukoiria ja leikkivät mielellään isosiskon kanssa.
Viiliä, raejuustoa ja riisiä on maisteltu hyvällä menestyksellä. Painot edelleen tasaisesti nousussa.; 1550g - 1790 g. Kynnet leikattu jo kahdesti. Matolääkkeet ovat myös tässä tulossa.
Pieniä "luonne-erojakin" havaittavissa. Maanteiden prinsessa ärisee, jos tulee häirityksi. Tukkipoika syö hitaan arvokkaasti, tutustuen makuihin. Yksipäinen tyttö syö vauhdilla. Sademies, Pääsky ja Kaunis vuori, niin, no ainakin ovat kauniita.

Happy Birthday sweet 3 weeks ;) Isosisko osaa leikittää ja leikkii samalla itsekin. (Soivat lelut kiinnostaa
kovasti)

Ai että on hyvää, tähän sitten maidot päälle, niin a vot!

Samaa mieltä tämänkin kupin äärellä!

Juhliminen väsyttää pientä vuorikiipeilijää.

Ei jaksa millään leikkiä, ota jo se kuva...

Onkohan nämä jäätyneitä sadepisaroita?

Tässäpä pannaan tassulla koreasti, onneksi "sade" ei ehtinyt kastella taustaa ;)

Massu on niin painava, etteivät jalat kanna, vaikka ovat vahvat kuin puunjuuret.

Mitähän minun seuraavassa gourmet-ateriassani on? Olisipa sitä kermaviiliä, sitä on niin nautinnollista nassutella.

Sanonko kovan sanan, vai tuleeko sitä palvelua?

Paras nostaa kytkintä ja suunnata uusille valtateille.

Muuttolinnun lailla, olen tullut Suomen kesään.

Enkä kyllä syksylläkään täältä lähde. Jos nyt pääsisikään kun on taas sitä tuhkaa ilmassa.

Viikko on saanut ihmeitä aikaan, tässä jo melkein näkyy takapuolikin...

...ja onhan minulla oikeat jalat. En olekaan platypus, vaan kovasti normaalin näköinen koiranpentu. Jolla on
yksi pää.

22.5. KESÄN AVAUS SULKURANNASSA

Kun siristää silmiä näin, eikö näytäkin kuin minulla olisi useampi pää ;)

Minä olen suuri sadepisara, vedensinisine silmineni, auringon porotellessa täydeltä terältä.

Tässä tulee matalana uppotukki ;)

Pikkupääsky ikivanhalla riepumatolla.

Minä OLEN suurin ja kaunein. Menen minne jalo nenäni näyttää, pitkin valtatietä :)

Laulaa voi riepumatollakin, niin kuin aurinkoisella vuorenrinteellä.

Ensikosketus nurmikkoon, vähän jänskätti.

Tästä linkistä lisää kuvia Sulkurannassa 22.5.

19.5. MM-HUUMAA

Nyt hyökätään siskot......

...näittekö minkä maalin kaveri iskee...

Vaikka tekee kipeää....ei haittaa

Ruuhka...ja lähellä kiekon sulkeminenkin

Taivas varjele mitä sieltä tulee....

Ilmaveivi ja kunnon tuuletus...

Doping-punnitus

Sisko ja sen siskot

Minäkö kissa ???

Lapsilla on hauskaa

....veetään nuottaa...

Silmän päällä on hyvä nukkua

Pääsky nukkuu

17.5. PENNUT KAKSI VIIKKOA

Kaikki pennut ovat jo yli kilon painoisia ja kaikilla on silmät auenneet.
Kuvassa kaikki kronologisessa järjestyksessä kaksi kuvaa kustakin.

15.5. YLLÄTYSVIERAITA AUSTRALIASTA

Tänään meille tuli yllättäen vieraita kaukaa unimaasta, Ikearoo ja Joey. Onneksi tulivat nyt, kun
on yksi huone viikon verran tyhjänä. Voivat varmaan jäädä pidemmäksikin aikaa...

Hyvä on pienen matkata omassa matkapussissa, tarpeelliset mukana.

Didgeridoohon oli mukava nojata, ykkönen luuli varmaan nukkuvansa suuren vuoren
päällä.

.
Sadepoika oli kuin tynnyrissä, turvallisesti kynsin hampain kiinni reunassa.

Nukuttipa makeasti, pehmeässä. Eikä tuo kova puinen torvikaan painanut.

Minua kutsuu valtatiet, ei tässä hiostavassa pussissa viitsi turhaan viivytellä.

Onkohan tuo ankka, vai onko lintu lainkaan? Ei ainakaan pääsky! Haukun sille vähän.

Oli mikä oli, onneksi silläkin on vaan yksi pää.

Saiskohan täällä maitoa vieraatkin?

Joyelle varmaan löytyy yksi pikkunisä, olihan niitä Yandalla pariton määrä?

Ei huolta Yanda-kulta. Kaikki ovat tallella. Luulitko, että veisin Harrylle yhden?

Silmän mallia muillekin

14.5 VIDEO PENNUT AAMUPALALLA

Tästä linkistä näet videon pennuista aamupalalla

Tohina on melkoista kun unet kaikkoaa ja maidon tuoksu tunkeutuu pikkunenuihin. Suunta kohti tisuja yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Ja eikös vain jo olekin viivat silmäluomien välissä.. vähän raollaan?? Ainakin salamavaloa säikkyvät enemmän. Suunta otetaan kohteeseen jo rivakasti. Tänään vaaka sitten jo näytti ensimmäiset kilon ylitykset: toinen ja neljäs pentu ovat jo eri kilolla.

Tänään aloitettiin myös kesäkodin sisustusta tuunata. Naapurin remontista viime kesänä pelastettua muovimattoa soviteltiin lankkulattian suojaksi. Verkkorullia kuskattiin autokuormallinen tuleville aitauksille, niin sisälle kuin uloskin. Ikkunat pestiin. Huomenna silitetyt verhot ikkunoihin. Loman alettua sinne muuttavat pennut ja huoltojoukkoa tarpeellinen määrä. On siinä katsottavaa, pikkuruisella siirtolapuutarhalla vilistää pikkuruisia suklaanruskeita harrikoita....

Iina turvallisesti Genevessä.

12.5. MYÖHÄSTYNEET 1vko KUVAT

Tänään oli kaikki vähän mullin mallin. Sivutkin menivät aivan epäkuntoon päivittäjältä.
Onneksi sentään taitaa onnistua. Tässä tänään otettuja kuvia muhkeista Pikku Harrikoista.
Tuhatjalkainen alkaa saada vauhtia, välillä ollaan kaikki kyydissä.

Ensimmäinen tyttö tyylille uskollisena - ylösalaisin :) Vaaka
näytti 787 g
.

Viides pentu, pienin tyttö, tänään 728 g.

Minä olen toka! Lähes yhtä iso kuin sisko, 928 g.
Voi ei, eikös muista ollutkaan tänään kuvia? Ilmeisesti
ei, tai ne hävisivät jonnekin. Onneksi velipoika ja siskot
ovat edelleen samassa boksissa tallessa. Tänään sisarukset
painoivat 787 - 936 g.

Viikko ja 1 pv on jo saanut ihmeitä aikaan. Liikkuminen
alkaa muistuttaa kilpikonnan vaellusta, nopeutetusti.
Vaappuvaa seisomistakin jo havaittavissa. Pikkupannat
olikin jo säädettävä pidemmiksi mitä aluksi kuviteltiinkaan.
Tässä siis virallisesti 1vko 1pv:

Pinkki tyttö, pentu nro 1, painoi eilen 733g. Tätä tyttöä
katsellessa soi mielessä ihana laulu vuoresta....

Sininen poika, pentu nro 2, eilen jo 837 g. Taisi olla
sadetta ilmoilla vielä silloinkin...

Harmaa poika oli 3. pentu, eilen painoa 825 g. Poika
on kuin tukki...

Keltainen tyttö syntyi 4. oikea jytky, eilen painoa 847g!
On kuin asfalttijyrä, pitää puolensa myös ruokapöydässä...

Pikkupääsky syntyi 5. Tytöllä kuitenkin paino nousee
tasaisesti, eilen 698 g
.

Pahnanpohjimmainen, oranssi tyttö painoi komeasti
769 g. Päänmuoto muistuttaa mukavasti Christmas
puddingia, onneksi rusinat puuttuvat. Ja on vaan yksi
pää...

Toinen viikko tekee taas ihmeitä. Kukahan siristelee
ensimmäisenä utuisen sinisillä silmillään Suomen
kevättä? Ja taapertaako joku sitten kolmannen
viikon lopulla Iina vastaan kun hän palaa viikon
reissultaan Ranskaan ja Sveitsiin?

8.5.2011 ÄITIENPÄIVÄ, PENNUT 5 vrk
MUM'S DAY, PUPS 5 days

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ ! HAPPY MUM'S DAY !

Kylläpä nukuttaa kun välillä syö...

Tuhat- ja kaksikymmentäkahdeksanjalkainen

Tasakokoiset "jytkyt" ja tonttu.

Taas on aika tankata. Ainakin muutama on liikkeellä useamman tankkauksen taktiikalla.
Sininen ja keltainen pentu ovat selvästikin jo Euroviisutunnelmissa.... pump pump :)

5.5.2011 PENNUT 2 vrk

Pennut kasvavat tasaista tahtia ja pyykkiä riittää. Yanda hoitaa pesuetta jo kokeneen äidin rutiinilla. Tuntuu että apuakin olisi tarjolla pentulaatikon reunalla. Hienosti on Hulakin suhtautunut tulokkaisiin. Pitää tassut taitavasti laatikon ulkopuolella mutta nuuhkimastahan ei ole kielletty.....

Vekaratorilta haettiin jo perinteiset pentupehmolelut. Tuhatjalkainen ei ole Yandan suussa vaikka siltä näyttääkin :) . Hulan mielilelu on vieläkin aikanaan Ainola-pentueella ollut Poundpuppy. Tai oikeastaan korvanriekale joka siitä on enää jäljellä.

4.5.2011 PENNUT 1 vrk

Ensimmäinen vuorokausi koiranelämää takana. Kaikki on mennyt hienosti. Painot ovat lähteneet kaikilla nousuun ja Yandalla laskuun. On taas aivan kuin eri koira. Hulakin on tottunut uusiin sisaruksiin, istuu laatikon reunalla ja ihmettelee. Alla kuvat pennuista syntymäjärjestyksessä:

3.5.2011 SYNNYTYS ALKOI

Klo 15.02 syntyi ruskea tyttö 304 g , chocolate brown girl
Klo 16.14 syntyi ruskea poika 388 g, chocolate brown boy
Klo 18.39 syntyi ruskea poika 362 g, chocolate brown boy
Klo 20.28 syntyi ruskea tyttö 358 g, chocolate brown girl
Klo 22.26 syntyi ruskea tyttö 299 g chocolate brown girl
Klo 23.27 syntyi ruskea tyttö 315 g chocolate brown girl

Siinä pitäisi olla kaikki. Olisiko joku ollut röntgenissä toisten takana piilossa....

Viimeisenä syntynyt tyttö vielä Yandan pesun jäljiltä märkä ja tummempi kuin muut.

Lepohetki puolivälissä ? Hitaasti kohti päämäärää. Tässä viiden tunnin tulos. Niinköhän tämäkin yö valvotaan pentujen ja vatsataudin merkeissä ?

30.4.2011 ILOISTA VAPPUA ! HAPPY MAYDAY !

Mayday, Mayday! Kuvan ottamisen jälkeen vappupallon pyöreä Äitikoira yritti pusutella Mikkiä, mutta kuinkas kävikään! Suuri vappupallo halkesi! Nopea ensiapu pelasti osan sisällöstä ja nyt ruttusuinen Mikki pysyy joten kuten ikkunan karmissa, vähän teipillä tuettuna. -Äitikoira on edelleen ehjä ;)

Vappuheilat vm 2011. Toisella heikottaa jalkoja jo tässä vaiheessa aattoa...

Kevätpörriäinen saunamökin nurkalla.

Oikeassa ovat, johan sen vaakakin näyttää - useita niitä on! 26.4.2011.

Näin oli mukavaa auringossa istuskelu 10.4.2011. 4-vuotissynttäreitä vietettiin pari päivää myöhässä mukavan metsälenkin
merkeissä. Koivikossa oli tehty ensiharvennusta, hyviä keppejä tarjolla vaikka kuinka. Kyllä harmittaa tämän päivän puunkorjuu (puunhaaskuu)

25.4.2011 KUVIA HARRYSTA JA SUURESTA PÄÄSIÄISKOIRASTA

Yllä Mandy Sansomin kolme uutta kuvaa tulevasta Harry-isästä. Alla edelleen paisuva Yanda-äiti

Huomenna on suuri päivä. Röntgenissä nähdään mitä Pääsiäiskoira sisältää. Nyt kaikki arvaamaan lukumäärää !!!

4.4.2011 HARRIKOITA ULTRASSA !

Uteliaisuus voitti. Yanda oli pitkään ruokahaluton ja vatsanympäryskin pieneni. Muuten kylkiluiden sisällä tuntui kasvavan jotain kovaa. Tänään oli pakko mennä tarkistamaan tilanne. Ihanan tuuheat vatsakarvat jäivät sille tielle. Lääkäri totesi positiiviseen sävyyn: "Nyt ei ainakaan vatsakarvat kuraannu".
Eipä mennyt retki hukkaan. Diagnoosi oli - useita pentuja.
Ultraäänikuvassa keskellä näkyvä "tulitikku" on Pikku-Harryn selkäranka.
Odotus jatkuu ja koira kasvaa. Tänään lopetettiin agility-harkat. Mieluisaa oli silti mennä ilman hyppyjä. Nyt saa Yanda seurata sivusta Hulan harjoittelua. Ehti vielä tänään opettaa puomia tytölle.

5.3.2011 Yanda kävi "illipilli"-keinosiemennyksessä, toimenpiteen teki eläinlääkäri Tapio Palolahti. Pentujen odotetaan syntyvän Äitienpäivän aikoihin. Alkuvoimaa haettiin Australiasta asti, mutta sitäpä löytyikin yllättäen ihan Suomesta. Suurkiitokset heille, jotka antoivat meille tämän mahdollisuuden.

Yanda on nelivuotias kelpie, joka on menestynyt näyttelyissä ja agilityssä. Yanda on hyvä harrastuskoira ja innokas kaikkeen toimintaan. Luonteeltaan Yanda on valpas, ystävällinen ja avoin, mutta omapäisyyttäkin löytyy. Kun on toiminnan aika, Yanda on aina valmis, mutta vapaa-ajalla hän osaa myös rentoutua.
Yandalla on yksi aiempi pentue. Pennut ovat 1-vuotiaita ja osa niistä on jo aloittanut näyttelyuransa mallikkaasti. Samoin vanhempien harrastusominaisuudet näyttävät periytyneen mukavasti. Omistajat ovat olleet tyytyväisiä pentuihin.

"Jäänkylmä" aussihurmuri Harry on kotimaassaan paljon käytetty jalostuskoira.Viisi pentuetta Callicoma-kennelissä, kaksi Ballare-kennelissä ja yksi Suomessa Royal Coctail -kennelissä. Suomessa jälkeläisiä on jo kahdessa polvessa. Harry on Australian muotovalio. Kasvattajan kertoman mukaan Harry on helppo koulutettava ja erittäin leikkisä. Korkeutta 51 cm ja väriltään lähellä Yandan suklaanruskeaa väriä. Turkki hänellä on tuuhea. Tästä linkistä pääsee Callicomaan Harryn sivuille.

Pennut myydään ER-rekisteröityinä, eläinlääkärin tarkastamina, sirutettuina ja madotettuina.

Toivomme pennuille rakastavia koteja, joissa koira on perheenjäsen ja jonka kanssa harrastetaan.

Mahdolliselle tyttöpennulle haemme sijoituskotia Jyväskylän ympäristöstä.