Ruokinta ajatukseni perustuvat siihen, että koiran tulisi syödä mahdollisimman luonnon mukaisesti, mutta myös maalaisjärkeä käyttäen eli en suosi mitään yhtä ainoaa tapaa ruokkia koiraa.

Asioista keskusteltuani, paljon luettuani ja asioita mietittyäni en pysty  kääntymään nappularuokintaan tai uskomaan sen ylivertaisuuteen.

Koira on ruuansulatusfysiologialtaan lihansyöjä ja suden jälkeläinen. Sen elimistö on sopeutunut käyttämään ravinnokseen eläinperäistä ravintoa. Koira on tehokas rasvan ja eläinproteiinin hyväksikäyttäjä, mutta kuitenkin sopeutunut sekaravintoon.

Koiran ruuansulatuskanava on lyhyt. Koira ei pysty käyttämään kuitua tehokkaasti hyväkseen.  Koiran hampaisto on erikoistunut repimiseen ja siltä puuttuu kokonaan jauhamiseen tarkoitetut poskihampaat.

Koiran energiantarve vaihtelee koiran iän ja aktiivisuuden mukaan ollen noin 120–140 kcal/vrk jokaista metabolista elopainokiloa kohden.  

  Metabolinen elopaino on paino potenssiin 0.75 eli

  15kg:n elopaino  7,6kg kaloritarve n. 950  kcal
  18kg                 8,7kg   "           n. 1100 kcal
  20kg                 9,5kg               n. 1200 kcal

Meidät on opetettu viimeisen 30 vuoden aikana meidät kuivamuonan paremmuuteen ja helppouteen. Kuitenkin näiden vuosien aikana ovat koirien sairaudet, iho-ongelmat ja allergiat lisääntyneet. 
Mitä ruokien tuoteselosteet oikeastaan kertovat ja mitä jättävät kertomatta?
 

Kotiruualla ruokitut koirani ovat pysyneet terveinä, omaavat hyvät hampaat ja hajuttoman hengityksen. Ruokaa ei myöskään ronklata ja on ilo katsella koiraan työssään sen purressa luuta.

Raa'an ruuan antaminen tuo koiran vatsaan oikeat bakteerit ja näin ollen erilaisten ruokien sietokyky paranee huomattavasti. Koska pääosa antamastani ruuasta on raakaa, ei haittaa mitään vaikka osa ruuasta on kypsiä omia jämiä tai vaikkapa kotimaista kypsää pakasteruokaa.

Tämän päivän Suomessa on jo aika helppo saada näitä luonnollisia ruokia koiralle. Hinnaltaan ne tulevat hieman nappuloita kalliimmiksi, mutta tämän kyllä säästää eläinlääkärikuluissa :)  

Seuraavat kirjat aiheesta ovat mielenkiintoista luettavaa:

suomenkieliset:

Malin Ekblom: Koiran luonnonmukainen ruokinta

Merja Hellemann: Koiran ruokinta

Koiran ruokinta ja hoito
Tekijät: Riitta Kempe, Minna Leppänen, Katariina Mäki, Markku Saastamoinen, Susanna Särkijärvi, Pertti Vilander
Julkaistu: 11/2005  

Saki Paatsama:
Terve ja sairas KOIRA

englanninkieliset:
Billinghurst  ~~kaikki teokset
Susan Johnson: "Switching to Raw"  

Aiemmin päivitin tähän linkkilistaa, mutta huomasin sivujen muuttavan/lopettavan tiiviiseen tahtiin, goolella kyllä löytyy.

http://www.koiranruokinta.amaris.fi
(hyviä artikkeleita, linkkejä)

http://www.luontaishoitolarephlex.fi/barf.shtml

http://www.rawmeatybones.com/translations/finland/intro.html

http://www.s8.createphpbb.com/barfsuomi/
      (keskustelupalsta)

Luonnonmukaisesti ruokkiminen ei ole lainkaan hankalaa, jos aiheeseen hieman perehtyy. 
Paras mittari onnistuneelle ruokinnalle on tietysti itse koira.

Meidän ruokavalio koostuu seuraavasti:

n. 30 % raakoja luita
n. 30 % raakaa lihaa, raakaa/kypsää kalaa, munia tai sisäelimiä
n. 40 % kasvissosetta /riisiä/puuroa/"tuorepuuroa"

+ öljyjä, joissa on mukana e-vitamiinia,
 joskus merilevää, c-vitaminia valkosipulia, B-vitamiinia
sekä talvikaudella D-vitamiinia  

Tämä ruokavalio toistuu n. 5-6 päivänä viikossa, muutamana päivänä sekalaista kotiruokaa: keiton jämiä, makaronilaatikkoa, maksalaatikkoa, Neu:ta jne.  

Puhdasoppiset barffaajat jättäisivät ruokavaliostamme pois nuo puurot ja sekalaiset, kypsät kotiruuat. Olen kuitenkin niiden kannalla seuraavista syistä:
* raa'an hiilihydraatin sulavuudesta koiran elimistössä on monenlaista kantaa, varmuutta asiaan en ole vielä saanut.
Viljasta saa mm. magnesiumia, kaliumia sekä myös fosforia. Toki paras lähde näissä kivennäisaineessa on merilevä.
* raaka kala saattaa tuhota B1 vitamiinia ja raaoista järvikaloista saattaa saada lapamatoja. Kalan syönti on kuitenkin tärkeää jo rasvahappojen ja jodin vuoksi, mutta annan kypsänä (pl. lohi).
* raa'an kananmunan valkuaisessa on avidiinia, 
joka puolestaan tuhoaa
 B ryhmään kuuluvaa biotiinia. 
Keitän munat ns. al dente / kypsiksi.
Muuten kananmuna on mitä parhainta koiran ruokaa lähes 100 % sulavuutensa vuoksi. 70 kcal kertaheitolla /munalla 

* E-vitamiinin saanti pitää varmistaa kasvisöljyillä, jauhetuilla pähkinöillä tai "pillereillä".
* maksapäivällä varmistat a-vitamiinin ja foolihapon saannin

Tärkeimmät huomioitavat asiat ovat kuitenkin proteiinit ja niistä muodostuvat aminohapot, rasva ja tämä paljon puhuttu kalsium&fosfori, niiden riittävä ja tasapainoinen saanti. Pelkän lihan syöttäminen ilman luuta aiheuttaa tämän epätasapainon. Luut voi toki korvata tableteilla tai helposti kuivattamalla kananmunan kuoria ja jauhamalla ne. Myös liiallinen saanti on pennuille haittaavaa.

Huomioitavaa:

Calsium/Fosfori tarpeet:  (suhde 1,2:1 - 2:1)

15kg  990mg/762mg
18kg  1136mg/873mg
20kg   1229mg/945mg

Yhden kananmunan kuoressa on noin 1800-2000 mg kalsiumia ja minimaalinen määrä fosforia. Eli vajaa puolikas kuori /pv olisi oiva kalsiumin lähde, jos luita tai muuta kalsiumin lähdettä ei ole, suhteutettuna tietenkin lihan määrään.

Muutaman lähteen mukaan 100 g:ssa raakoja broilerinkauloja (ilman nahkaa) on 1150-1500 mg kalsiumia ja 700-840 mg fosforia. Näissä on suhteet kunnossa.

Osan kasveista voi tarjota maitohappobakteereilla hapatettuina (esim. Molkosanilla), mikä parantaa koiran suoliston kykyä selviytyä raaoista kasviksista. Myös lihan voi "marinoida" tilkalla omenaviinietikkaa.