ROTUMÄÄRITELMÄ

(DOGUE DE BORDEAUX)

Alkuperämaa: Ranska

KÄYTTÖTARKOITUS: Vahti-, suojelu- ja vartiokoira.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Bordeauxindoggi on yksi vanhimmista ranskalaisista

koiraroduista. Se polveutuu luultavasti alaneista (kookas suden metsästykseen käytetty

vinttikoira) ja erityisesti alan vautresta, josta de Foix´n kreivi Gaston Phébus (tai

Fébus) kirjoitti 1300-luvulla kirjassaan Livre de Chasse: ”sen puruvoima on suurempi

kuin kolmen vinttikoiran”. Sana doggi tuli käyttöön vasta 1300-luvun lopulla.

1800-luvun puolivälissä tätä vanhaa koirarotua tuskin tunnettiin Akvitanian ulkopuolella.

Sitä käytettiin suurriistan (villisian) metsästyksessä, taistelukoirina (usein sääntöjen

alaisena), kodin ja karjan vahtina sekä teurastajan apuna. Ranskan ensimmäinen

koiranäyttely järjestettiin Pariisin eläintarhassa vuonna 1863. Bordeauxindoggit olivat

mukana nykyisen nimisinä ja niitä oli eri tyyppisiä: toulouselainen, pariisilainen

ja bordeauxlainen, joka on nykyisen bordeauxindoggin kantamuoto.

Rotu kärsi paljon maailmansotien aikana ja lähes kuoli sukupuuttoon toisen maailmansodan

jälkeen. Se alkoi kehittyä uudelleen 1960-luvulla.

Ensimmäinen rotumääritelmä (”doggityyppien luonnehdinta”) oli Pierre Mégninin

kirjassa Le Dogue de Bordeaux vuodelta 1896.

Toinen rotumääritelmä oli J. Kunstlerin kirjassa Etude critique du Dogue de Bordeaux

vuodelta 1910.

Kolmannen rotumääritelmän laati Raymond Triquet yhdessä eläinlääketieteen tohtorin

Maurice Luquet’n kanssa vuonna 1971.

Neljäs rotumääritelmä laadittiin FCI:n Jerusalemissa hyväksymän kaavan mukaiseksi

vuonna 1993. Työn teki Raymond Triquet apunaan Bordeauxindoggiharrastajien

yhdistyksen puheenjohtaja Philippe Sérouil.

YLEISVAIKUTELMA: Tyypillinen lyhytkalloinen ja kaarevalinjainen molossi.

Hyvin voimakas; runko on erittäin lihaksikas, kuitenkin kokonaisuudessaan tasapainoinen.

Rakenteeltaan pikemminkin matalaraajainen, etäisyys rintalastasta maahan

on hieman pienempi kuin rintakehän syvyys. Tiivis- ja voimakasrakentei-nen, vaikuttava

ja hyvin kunnioitusta herättävä.

Nartuilla on samat ominaisuudet, mutta eivät niin korostuneina.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus mitattuna olkanivelestä istuinluun

kärkeen on suurempi kuin säkäkorkeus suhteessa 11 : 10. Rintakehän syvyys on

yli puolet säkäkorkeudesta. Kuonon pituus on korkeintaan kolmasosa ja vähintään

neljäsosa koko pään pituudesta. Uroksilla pään ympärysmitta on lähes sama kuin

säkäkorkeus.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Ikivanha taistelukoira, hyvä vahti, työssään

valpas ja erittäin rohkea, ei aggressiivinen. Hyvä seuralainen, hyvin kiintynyt isäntäänsä

ja hyvin ystävällinen. Rauhallinen ja tasapainoinen, korkea ärsytyskynnys.

Urokset ovat yleensä luonteeltaan dominoivia.

PÄÄ: Suuri, kulmikas, leveä ja melko lyhyt, edestä ja päältä katsottuna puolisuunnikkaan

muotoinen. Kallon ylälinja on taaksepäin kohoava.

KALLO-OSA: Uroksilla pään ympärysmitta on leveimmältä kohdaltaan suunnilleen

sama kuin säkäkorkeus, nartuilla se voi olla hieman pienempi. Kallon tilavuus ja

muoto ovat seurausta hyvin kehittyneistä ohimoista, kulma- ja poskikaarista sekä

alaeuan leveydestä. Kallon ylälinja on edestä katsottuna hieman kaareva. Otsauurre

on hyvin syvä ja madaltuu kallon takaosaa kohti. Otsa on hallitseseva osa päätä,

kuitenkin korkeuttaan leveämpi. Kummallakin puolella otsauurretta on symmetrisiä

ryppyjä, joiden syvyys vaihtelee koiran tarkkaavaisuuden mukaan.

OTSAPENGER: Hyvin korostunut ja lähes suorassa kulmassa kuonon kanssa (95 -

100 ° ).

KIRSU: Leveä ja maskin värin mukaisesti hyvin pigmentoitunut, sieraimet ovat

hyvin avoimet. Ylöskääntyvä kirsu on sallittu, ei kuitenkaan kalloa kohti painunut.

KUONO-OSA: Voimakas, leveä ja melko lyhyt, paksu olematta turpea silmien alta.

Kuonon ylälinja on vain hieman kovera. Kuonossa on kohtuullisen selvät poimut. Se

ei juurikaan kapene kirsua kohti, ylhäältä katsottuna se on neliömäinen. Kuonon

ylälinja muodostaa kallon ylälinjan kanssa hyvin tylpän kulman ylöspäin. Pään olles-

sa vaakasuorassa, tylppäkärkinen, paksu ja leveätyvinen kuono ulottuu kirsua edemmäksi.

Kuonon ympärysmitta on lähes kaksi kolmasosaa päänympäryksestä. Kuonon

pituus on 1/4 - 1/3 pään koko pituudesta mitattuna kirsusta niskakyhmyyn. Kuonon

pituuden ääriarvot (korkeintaan kolmasosa ja vähintään neljäsosa pään pituudesta)

ovat sallittuja, mutta eivät toivottuja, ihannepituus on niiden väliltä.

HUULET: Ylähuuli on paksu, kohtuullisen riippuva ja kiinteä. Sivulta katsottuna

sen alalinja on pyöreähkö ja alaleuan sivut peittävä. Edessä ylähuulen etureuna koskettaa

alahuulta ja laskeutuu sitten sivuille leveän ylösalaisen V-kirjaimen muotoisena.

LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat hyvin voimakkaat ja leveät. Alapurenta

on rodun erityispiirre. Alaleuan etuhampaiden takapinta on yläleuan etuhampaiden

etupinnan edessä sitä koskettamatta. Alaleuka kaartuu ylöspäin. Leuan kärki

on selvästi erottuva, ei liioitellusti ylähuulen edessä eikä sen peitossa. Hampaat,

etenkin kulmahampaat ovat voimakkaat. Alakulmahampaat ovat kaukana toisistaan

ja hieman kaarevat. Etuhampaat ovat selvästi suorassa rivissä etenkin alaeuassa.

POSKET: Erittäin voimakkaasti kehittyneistä lihaksista johtuen korostuneet.

SILMÄT: Soikeat ja kaukana toisistaan. Silmien sisäkulman välinen etäisyys on

suunnilleen kaksi kertaa silmäaukon leveys. Ilme on rehti. Sidekalvo ei saa olla näkyvissä.

Silmät ovat väriltään pähkinänruskeasta tummanruskeaan mustamaskisilla

yksilöillä, vaaleampi väri on hyväksytty, mutta ei toivottu ruskeamaskisilla ja maskittomilla.

KORVAT: Suhteellisen pienet ja väriltään hieman karvapeitettä tummemmat. Korvan

etuosan tyvi on hieman koholla. Korvat ovat vapaasti, eivät veltosti riippuvat,

koiran ollessa tarkkaavainen etureuna on poskenmyötäinen. Korvan kärki on pyöreähkö

ja ulottuu korkeintaan silmän kohdalle. Korvat ovat melko ylös kallon ylälinjan

tasolle kiinnittyneet korostaen siten kallon leveyttä.

KAULA: Hyvin voimakas, lihaksikas ja lähes tasapaksu. Nahka on runsasta, löysää

ja taipuisaa. Kaulan ympärysmitta on lähes sama kuin pään. Niskan ja pään liittymäkohdassa

on hieman havaittava ja loivasti kaareva poikittainen vako. Niskalinja on

hieman kaareva. Selvästi erottuva löysä kaulanahka alkaa kurkun kohdalta ja poimuttuu

liioittelemattomasti rintaa kohti. Kaulan tyvi on hyvin leveä ja kiinnittyy sulavasti

lapoihin.

RUNKO

YLÄLINJA: Kiinteä.

SÄKÄ: Selvästi erottuva.

SELKÄ: Leveä ja lihaksikas.

LANNE: Leveä, melko lyhyt ja kiinteä.

LANTIO: Hännäntyveä kohti kohtuullisen viisto.

RINTAKEHÄ: Voimakas, pitkä, leveä ja syvä, kyynärpäiden alapuolelle ulottuva.

Leveän ja syvän eturinnan alalinja on edestä katsottuna kaareva. Kylkiluut ovat pitkät

ja kyljet selvästi kaareutuneet, eivät tynnyrimäiset. Rintakehän ympärysmitan tulee

olla 25 – 35 cm suurempi kuin säkäkorkeus.

ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva on kaareva alkaen syvästä rintakehästä ja jatkuu

melko ylösvetäytyneeseen ja kiinteään vatsaan; ei riippuva eikä vinttikoiramainen.

HÄNTÄ: Hyvin voimakastyvinen ja mieluiten kintereisiin, ei niiden alapuolelle

ulottuva. Hännän asento on matala. Häntä on taipuisa, siinä ei saa olla mutkia eikä

viallisia nikamia. Koiran ollessa rauhallinen häntä riippuu, koiran innostuessa se

nousee 90 - 120 ° , ei kaarru selän päälle eikä kierry.

RAAJAT

ETURAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat vahvaluustoiset ja hyvin lihaksikkaat.

LAVAT: Voimakkaat; lihakset ovat korostuneet. Lapaluut ovat viistot (noin 45 ° :n

kulmassa vaakatasoon nähden). Lavan ja olkavarren välinen kulmaus on hieman yli

90 ° .

OLKAVARRET: Hyvin lihaksikkaat.

KYYNÄRPÄÄT: Rungon suuntaiset, eivät liian lähellä rintakehää eivätkä ulospäin

kääntyneet.

KYYNÄRVARRET: Edestä katsottuna suorat tai lievästi viistot siten, että alaosa

lähestyy hieman keskilinjaa, etenkin koirilla, joilla on hyvin leveä rintakehä. Sivulta

katsottuna kyynärvarret ovat pystysuorat.

VÄLIKÄMMENET: Vahvat ja sivulta katsottuna hieman viistot. Edestä katsottuna

joskus hieman ulospäin kääntyneet kompensoiden sisäänpäin viistoja kyynärvarsia.

KÄPÄLÄT: Vahvat. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä, kynnet kaarevat ja vahvat, päkiät

hyvin kehittyneet ja joustavat. Koira seisoo painostaan huolimatta tukevasti varpaillaan.

TAKARAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat vahvat, voimakasluustoiset ja hyvin kulmautuneet.

Ne ovat takaa katsottuna yhdensuuntaiset ja pystysuorat, antavat voimakkaan

vaikutelman huolimatta siitä, että takaosa ei ole yhtä leveä kuin etuosa.

REIDET: Hyvin kehittyneet ja paksut, lihakset ovat selvästi erottuvat.

POLVET: Rungon suuntaiset tai hieman ulospäin kääntyneet.

SÄÄRET: Suhteellisen lyhyet ja lihaksikkaat.

KINTEREET: Matalat ja jänteikkäät, kinnerkulma on kohtuullisen avoin.

VÄLIJALAT: Voimakkaat, ei kannuksia.

KÄPÄLÄT: Hieman etukäpäliä pitemmät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä.

LIIKKEET: Molossin liikkeiksi melko joustavat. Kävellessä askel on pitkä, joustava

ja matala. Takaraajoissa on hyvä työntö ja eturaajan askel pitkä etenkin ravissa,

joka on mieluisin liikuntamuoto. Nopeuden kasvaessa päällä on taipumus painua,

ylälinja laskee etuosaa kohti ja etukäpälät lähenevät rungon keskiviivaa. Lyhyt,

koottu laukka on melko tärkeää. Lyhyillä matkoilla koiran tulee kyetä nopeaan vauhtiin

matalin askelin.NAHKA: Paksu ja riittävän löysä.

KARVAPEITEKARVA: Hienolaatuista, lyhyttä ja pehmeän tuntuista.

VÄRI: Yksivärinen, kaikki kellanruskeat sävyt mahongista isabellanväriseen. On

toivottavaa, että pigmentti on hyvä. Pienehköt valkoiset merkit ovat sallittuja rinnassa

ja varpaissa.

MASKI: Musta: usein niukka eikä ulotu kallon alueelle. Kallossa, korvissa, kaulassa

ja rungon yläosassa voi olla lievä tumma sävy. Kirsu on tällöin musta.

Kastanjanruskea (ennen punaiseksi tai kellertävänruskeaksi kutsuttu): kirsu ja silmäluomien

reunat ovat tällöin kastanjanruskeat.

Maskiton: Karvapeite on kellanruskea, nahka näyttää punaiselta (ennen myös ”punaiseksi

maskiksi” kutsuttu). Kirsu on tällöin punertava tai vaaleanpunainen.

KOKO JA PAINO

SÄKÄKORKEUS: Suunnilleen sama kuin kallon ympärysmitta. Urokset 60 – 68

cm, nartut 58 – 66 cm. 1 cm:n alitus ja 2 cm:n ylitys on sallittua.

PAINO: Urokset vähintään 50 kg, nartut vähintään 45 kg.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna

virheen vakavuuteen.

VAKAVAT VIRHEET: Voimakas aggressiivisuus, pelokkuus; lyhyt ja pyöreä pää,

jossa ulkonevat silmät; voimakas bulldoggimaisuus: litteä kallo, kuonon pituus vähemmän

kuin ¼ koko pään pituudesta; erittäin vino alaleuka; jatkuvasti näkyvät

etuhampaat suun ollessa kiinni; köyry selkä; yhteenkasvaneet häntänikamat, jotka

eivät muodosta koukkuhäntää; vähänkin sisäänpäin tai voimakkaasti ulospäin kääntyneet

etukäpälät; litteät reidet; liian avoimet kinnerkulmat; liian voimakkaat kulmaukset

tai koira seisoo takaraajat rungon alla; pihtikinttuisuus, länkisäärisyys; jäykät

tai takaa voimakkaasti rullaavat liikkeet; voimakas huohotus, rohiseva hengitys;

valkoista väriä hännän päässä, raajojen etupuolella ranteiden ja kintereiden yläpuolella.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Pitkä ja kapea pää, jossa liian vähän korostunut otsapenger

ja yli kolmasosan pään koko pituudesta oleva kuono-osa (virheellinen päätyyppi);

pään ylälinjan kanssa yhdensuuntainen, laskeva tai kyömy kuononselkä;

epämuodostuneet leuat; muu kuin alapurenta; jatkuvasti näkyvät kulmahampaat tai

jatkuvasti roikkuva kieli suun ollessa kiinni; samanaikaisesti jäykkä ja sivulle kiertynyt,

epämuodostunut (korkkiruuvimainen) tai surkastunut häntä; käyrät kyynärvarret

ja liian viistot välikämmenet; taaksepäin liian avoimet kinnerkulmat (eteenpäin viistot

välijalat); valkoista väriä päässä tai rungossa, muu kuin kellanruskea karvapeitteen

väri; havaittavissa olevat invalidisoivat viat.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina

kivespussiin.

Ryhmä: 2

FCI:n numero: 116

Hyväksytty: FCI 14.4.1995

SKL-FKK 24.10.1999