DNA-tutkimus sukututkijan käytössä

Sukututkimusmenetelmät laajenevat

 

Aiemmin vastaavaa DNA-tutkimusta käytettiin pelkästään antropoligisessa tutkimuksessa.   Nyt DNA-tutkimusta ollaan valjastamassa myös sukutukijoiden käyttöön.   Maailmasta löytyy useampia tutkimuslaitoksia, jotka myyvät tutkimuspalvelujaan sukututkijoille ja pitävät tutkimustuloksista avoimia tietokantoja, joiden tietoihin jokainen voi verrata omia tuloksiaan.   Oman kokemukseni mukaan tietokannat ovat toistaiseksi aika laihoja, eikä sukulaisten löytymisestä ole mitään takeita.  Ns. haplotyyppien perusteella päästään kuitenkin jonkinlaiseen maantieteelliseen tarkkuuteen näytteen antajan alkuperästä.   Asiaan tutustumisen voi aloittaa vaikkapa vuoden 2006 joulukuussa perustetun Suomi DNA-projektin sivuilta, jonne pääset tästä.

 

Myös Suomesta löytyy tutkimustuloksia.  Maantieteellisen kuvan suomalaisten Y-kromosomin perimästä saa tästä.

 

Emeritusprofessori Kalevi Wiikiltä ilmestyi vähän aikaa sitten kirja ”Mistä suomalaiset ovat tulleet”,  johon geneettisistä juuristamme kiinnostuneen kannattaa tutustua.  Kirja on lainattavissa kirjastoissa.  

 

jatkuu...

Äitilinjan tuloksia

 

Olen nyt saanut sekä äiti– että isälinjan tulokset perimästäni.   Äitilinjaa seurataan mitokondria-dna:lla.  MTDNA periytyy  periaatteessa muuttumattomana äidiltä lapsille ja tyttäret siirtävät sitä eteenpäin.   Kerran muutamassa vuosisadassa tässä perimässä tapahtuu kuitenkin mutaatioita, vaikkakin mitokondria-dna:ssa harvemmin kuin isälinjan perimässä.    Näiden mutaatioiden avulla saman esiäidin linjat ovat geneettisesti seurattavissa

 

Äitiperimää seurataan myös hitaasti mutatoituvien geenien avulla pitkällä, tuhansia vuosia kantavalla aikajänteellä.  Perimä luokitellaan näin ns. haploryhmiin, joiden avulla on kartoitettu  äitilinjojen kulku ihmisen alkukodista Afrikasta nykyisille asuinsijoille. 

 

Kuva MtDna:n kulusta, Wikipedia

 

Tulokseni osoittavat äitiperimäni olevan tyypillinen eurooppalainen.   Haploryhmäni on H, jota esiintyy suurella osalla eurooppalaisia, kaikissa osissa Eurooppaa, mutta vain vähän Euroopan ulkopuolella.   Haploryhmä jaetaan vielä alaluokkiin, jota minulle ei kuitenkaan luokituksista löydy ja ryhmäni tarkka merkintä onkin H* (luokittelematon H).

 

Haploryhmän pysyviä arvoja lyhyemmillä aikajaksoilla tapahtuvia mutaatioita seurataan verraten tiettyyn standardiin (Cambridge Reference Sequence ). Verrattaessa tulostani muihin testattuihin, saadaan  lähimmistä samankaltaisista tuloksista seuraavanlainen kansallinen jakauma

 

 

· Englanti  11 osumaa   7312:sta testituloksesta

· Suomi       1 osuma       411:sta testituloksesta

· Saksa        3 osumaa   3715:sta testituloksesta

· Unkari      1 osuma       312:sta testituloksesta

· Irlanti       3 osumaa   3132:sta testituloksesta

· Italia         1 osuma    1051:stä testituloksesta

· Romania   1 osuma      280:stä testituloksesta  (ilmoittanut syntyperäkseen Ashkenazi)

· Skotlanti   2 osumaa  1499:stä testitulksesta

· Ruotsi       2 osumaa    714:sta testituloksesta

 

Aineisto Family TreeDna

 

Tarkempia ja täysin vastaavia testituloksia löytyy vain 5 kpl, joista yksi varmuudella Suomesta, kaksi Englannista, yksi Ruotsista  ja yhden tausta tuntematon .    Suomalaisen tuloksen olen jäljittänyt perinteisin sukututkimusmenetelmin Oulun lääniin Pudasjärvelle.   Tapaus tuli myös varmistettua yhteydenotolla kyseiseen amerikansuomalaiseen. 

 

Erikoisesti on tässä yhteydessä mainittava tanskalainen rautakautinen löytö, joka osoittaa  kohtuullisen suurella varmuudella jonkun esiäidin tai etäisen serkun asuneen vuosien 200-270 AD   välillä Tanskan Skovgaardessa. Tulos löytyy tutkimuksen viitteistä aiempiin tutkimuksiin.  Valitettavasti alkuperäinen tutkimus on maksullisessa tietokannassa.   Tutkimuksen mukaan  motif 16299G löytyy noin 30 vuotiaan naisen jäänteistä (hampaasta) tutkimustunnuksella S6.   Toisessa alkuperäisen tutkimuksen referoinnissa ( teksti ) kerrotaan tuo edellä mainittu roomalaisrautakautinen aika ja myös arvio tämän esineistöltään runsaan hautapaikan yksilöiden olevan ilmeisesti Keski-Skandinaavista alkuperää. 

 

Englantilaiset ja ruotsalaisen osuman sain jäljitettyä Family TreeDNA:n avoimen mitokondria-tietokannan ja Sorenson Molecular –tutkimuslaitoksen (SMGF) vastaavan kannan avulla. 

 

Keräämäni tulokset näkyvät oheisella kartalla, jossa sininen täppä edustaa tarkemman analyysin tulosta ja lähempää vastaavuutta (HVR1+HVR2).   Vuosiluvut ovat vanhimman tunnetun äitilinjan edustajan syntymävuosia ja täppä siis hänen syntymäpaikkansa. Lopputulos on sikäli avoin, että testitulostani parhaiten  rajaavan mutaation (16299G) ikä ei ole minulle selvillä, joten en pysty arvioimaan kuinka kauas historiaan mahdollinen yhteinen esiäitimme sijoittuu.

 

.  

Isälinjan tuloksia

 

Isälinjassa seurataan y-kromosomin geenejä.  Y-perimä periytyy isälinjassa isältä pojalle ja siinä tapahtuu äitilinjaan valittuja geenejä enemmän mutaatioita.   Seuranta tarkentuu huomattavasti, koska seurattavia geenejä on kymmeniä, joten mahdollisuus mutaatioihin kasvaa oleellisesti. 

 

Myös  y-perimä on jaettu hitaasti mutatoituvan aineksen avulla haploryhmiin.   Suomalaisten yleisimmät ryhmät ovat N ja I,  joista N edustaa itäistä perimää ja I  läntistä.   Asiaa on tutkittu paljon ja netti antaakin paljon hakutuloksia Y-perimän ryhmittelystä. 

 

Itse kuulun haploryhmään I ja sen alaryhmään 1a, joka onkin yleisin suomalaisten läntinen perimä.   I-ryhmä liitetään yleensä asuinpaikkatutkimusten perusteella viikinkeihin, koska sitä tavataan kaikilla niillä Euroopan alueilla, joissa muinaisten skandinaavien ja anglosaksien oletetaan vaikuttaneen.  

 

Seuraavassa kuvassa I1a-ryhmän levinneisyys Skandinaaviassa

 

Kuvasta (Paul Johnsen) nähdään, ehkä hiukan yllättäen, että vanha skandinaaviseksi luokiteltava perimä on voimakasta Ruotsissa vain Tukholmasta länteen ja Suomessa vähintäin  yhtä voimakasta Satakunnan alueella.   Kolmas alue löytyy aivan Ruotsin eteläkärjestä ja neljäs yllättäen Suomen Lapista.   Nämä tulokset, erityisesti Satakunnan osalta, ovat aiheuttaneet jopa jonkinasteista väittelyäkin  kansallisuusasioista kiinnostuneiden piirissä, samoin kuin tarkemmat suomalaiset tutkimukset, jotka osoittavat Satakunnan kokonaisuudessaan ja Pohjanmaan rannikon suomenkieliset asutusalueet vahvimmiksi I-ryhmän vaikutusalueiksi.  

 

Palaan omiin tuloksiin.  Olen tehnyt tilastoja perimäni jakaumasta ja, kuten äitilinjankin kohdalla, olen löytänyt sukulaisia ns. ”exact matchien” avulla.   Muutamista, ilmeisen paikallisista mutaatioista johtuen tarkkoja vastaavuuksia löytyi 3 kpl, joista ensimmäisen  jäljitin perinteisin menetelmin USA:sta kotiseudulleni Vihantiin.  Toinen osoitti Haukiputaalle 1700-luvun loppuun ja kolmas jäi tuntemattomaksi johtuen puutteellisista lähtötiedoista henkilön sukutaustassa.  

 

Y-perimän lähiosumien avulla sain aikaiseksi seuraavan kansallisuusjaon mukaisen taulukon.  Maan jälkeen lähiosumien määrä, testattujen määrä, suhdeluku ja lähiosumien suhteellinen prosentuaalinen jakauma.

 

 

Skotlanti     25       5529      119,5     6,7%

Englanti      63     12620      131,9     7,1%

Tanska          9         441      539,3   30,3%

Ruotsi         10         887      297,9   16,7%

Suomi           7         527      351,0   19,7%

Saksa          21       5776        96,1     5,4%

Norja            6         648      244,7   13,7%

 

Aineisto Ysearch

 

    

Eri lähteistä saa hiukan erilaisia tuloksia, joiden kesken ei kuitenkaan ole oleellista eroa.   Eroa syntyy lähinnä siitä haluaako painottaa puhtaasti suomalaisia mutaatioita vai hakeeko perimään laajempaa eurooppalaista painotusta.  

 

 

jatkuu...

jatkuu...

Mistä esivanhempani ovat lähtöisin

 

Äitilinjan tuloksia on vaikea hyödyntää esivanhempieni tarkempaa alkuperää selvitettäessä tulosten yleisyyden vuoksi,  isälinja sensijaan antaa yksityiskohtaisempaa tietoa ja,  kiitos tutkijoille, myös aineistoa asian hahmottamiseen. 

 

Tiedämme seuraavat asiat varmoiksi

 

- esipolveni asuivat Pohjois-Pohjanmaalla ainakin 1500-luvun alusta lähtien.

- Pohjanmaan asutus lähti rannikolta muutamista asutuspisteistä, joista esivanhempieni alueelle tuloreitillä lähin on Salon rantakylien eli nykyisen Raahen alue. Alueella on ollut asutusta ainakin 1300-luvulta lähtien, todennäköisesti kauemminkin.

- ruotsalaisten ristiretket alkoivat vasta vuoden 1150 jälkeen. 

- Satakunta ja Häme olivat asuttuja jo paljon aiemmin.  Useissa lähteissä arvioidaan nykyisen läntisen asutuksen tulleen alueelle noin 600 jKr tai aiemmin. 

- läntinen y-dna:han pohjautuva geeniperimä on vahvinta Satakunnan alueella ja Pohjanmaan suomenkielisillä alueilla.

- perinteisin sukututkimusmenetelmin lähes kaikki esivanhempani ovat rannikon väkeä.  Toistaiseksi en ole kirkonkirjojen avulla löytänyt ensimmäistäkään viitettä sisämaan väestöön.

 

Johtopäätös

 

Loogisesti ajatellen esivanhempani ovat Satakunnan alueelta pohjoiseen muuttaneita uudisasukkaita ja eränkävijöitä.  He siirtyivät etelästä pohjoiseen ehkä vuosien 1000-1300jKr välisenä aikana Pohjanlahden rannikkoa pitkin.

 

Esivanhempieni asuma-alue ennen heidän saapumistaan Suomeen on selvitetty tekstissäni Pohjoispohjalaisten varhaishistoria II. 

****************************

***************************

**************************

************************