ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Perjantai 01.05.2015
Vapun vipinät ohitse. Vähemmällä päänsäryllä kevään suuresta karnevaalista selvittiin. Vanhuus tasoittaa kummasti juhlinnan maininkeja. Aattona katseltiin toisiamme ja tv:tä, mutta tänään sentään riehaannuttiin vappuajelulle. Käytiin kiertämässä Kyrösjärvi autolla. Ihan siistejä ja mukavanoloisia kyliä Ikaalisten takamailla; Tevaniemi, Röyhiö ja Luhalahti. Poltinkoskellakin poikettiin, kosken rannalla ja tietysti golf-kentällä.
     Aikaa on kulunut, kun viimeksi olen kentällä piiskannut palloon vauhtia. Mutta siellä kaikki joskus alkoi, kolmetoista vuotta sitten. Samoilla seuduilla melottiin kanoottiretki klubiveljien kanssa, siitäkin aikaa jo vuosia.
     Kuinkas sattuikaan, kun Iä soitti Janin perheelle reissulta ja toivotti hyvät valpurit. Olivat juuri aloittamassa grillittelyn, emmekä mitenkään voineet kieltäytyä ystävällisestä kutsusta grillikekkereihin. Vapun lounas oli maittava ja riittävä. Tulihan samalla tavattua Aurora ja Konstakin. Lounaan lisäksi Iä särpi niin innokkaasti tarjottua skumppaa ja punaviiniä, että jos olisimme pitkään iltaan viivähtäneet, kotiin kanto olisi ollut ilmeinen. Ja minulta olisi jäänyt väliin kiekon ensimmäinen Suomen ottelu.
     Ottelussa jenkkipoikien nimetön yhdistelmä antoi jalosille isänkädestä. Harvoin olen nähnyt noin ponnetonta Suomea kiekkokaukalossa. Onnesta Ilves miehistä mukana Jokipakka, joka sentään rikkoi Suomen kuparisen. Toista tupsukorvaa jäin kaipaamaan; Raskin Tuukkaa molarina. Samalla tavalla alkoivat edellisetkin kisat, häviöllä Latvialle, mutta silti mitalit tuomisina. Joten eiköhän kiekkoilun taivas vielä kirkastu, jos vaan Jokipakka jaksaa ! Mikä lie syy Komarovin poissaoloon ? Toivottavasti ei Pilsner Urgull.
     Seurasin innokkaasti Tampereen Pyrinnön ja Kauhajoen Karhujen sinnittelyä koriksen välieriin. Karhut voitti, ikävää. Täytyy pelimannimestari Ala-Ikkelältä kysyä Karhujen pelaajista. Vanhoja kauhajokelaisia sukujako edustavat miehet nimiltään Jermont Horton, Devonne Giles ja Sebastian Booker muutaman mainitakseni !

Lauantai 02.05.2015
Iä:n kanssa on kevääseen riehaannuttu. Aamusella laskentaneuvoksen ja Maijan kanssa pulahdettiin Kylpylän altaalle. Vesi hieroi mukavasti keväisiä jäseniä. Kylpylä on järjestänyt tosi ihania aamun hetkiä.
    Mutta ei siinä kaikki. Joululahjaksi saimme Iä:n kanssa elokuvaliput, mitkä erääntyivät tänään. Pakko oli Osaran nuukien lähteä Tampereelle levariin. Kaksi sopi ajallisesti suunnitelmiin; amerikkalainen toimintajännäri ja Klaus Härön Miekkailija. Taata joutui valitseen . Valitsin Härön.
    Härö jätti meille ikimuistoisen elokuvallisen illan. Niin oli puhutteleva filmi, että karskilta taataltakin kyynel oli herahtaa pariinkin otteeseen silmäkulmasta. Elokuva on niin loistava kaikessa pienimuotoisuudessaan, että siihen ei ainakaan meillä ollut mitään lisättävää tai poisotettavaa. Näitä kelpaa katsella. Loistavat näyttelijät, tarkka sodan jälkeinen Haapsalun miljöö ja mahtava musiikki. Ainakin Osaralta elokuva saa vuoden oskarit. Suosittelen kaikille. Miekkailijan täytyy nähdä, ei vähiten sellaisen kuin taatan, joka on vieraillut Virossa vuoden 1992 jälkeen lähes 80 kertaa.
    Kehyskertomuksena on Haapsaluun opettajaksi tuleva Endel, joka pakenee Neuvostoliiton salaista poliisia ja ystävystyy miekkailukerhossa olevien lasten kanssa. Siitä alkaa hurja kertomus. Kyllä riitti juttua Iä:n kanssa kotimatkalla. Unohdettiin poiketa jopa Lielahden mäkkärillä.
    Nousevalla viikolla uudet kujeet. Menoa riittää joka päivälle. Siitä myöhemmin !

Keskiviikko 06.05.2015
Olipa mukavaa ottaa muutamaksi päiväksi etäisyyttä Osaraan ja kotisuomeen ja piipahtaa Räävelissä. Matkaseurue oli paremmasta päästä; laskentaneuvos neuvoksettarensa kera. Ihan niin kuin vunteerattiin, heti vapun jälkeen Räävelissä rauhallista.
    Vietimme ihan lokoisaa lomaa, mitä nyt laskentaneuvos poikkesi hambaravilla, mutta sehän ei kauaa kestänyt. Tutustuttiin jälleen kerran Sakun oluttehtaaseen, katasteltiin hieman kartanoita ja ajeltiin lenkki Viron maaseudulla. Tottakai syötiin hyvin ja tutustuttiin uusiin ruokapaikkoihin. Erikoisin näistä F-Hoone. Nuorten suosima paikka vanhassa tehdasmiljöössä, mihin taloa ulkopuolelta katsoen ei olisi varmaan tullut mieleenkään poiketa, ellei F-Hoonesta olisi ollut etukäteistietoa. Ruoka maittavaa ja runsaat annokset sekä erinomaisen edullista. Ei siis ihme, että tilava ravintola oli miltei viimeistä paikkaa myöten täynnä. Erityinen kiitos lähetetään ystävälliselle ja mutkattomalle tarjoilulle. Paikalla olevista olimme ainoat seniori-ikäiset.
    Laivatkin molempiin suuntiin vailla tungosta, joten oleskelutilaa löytyi sieltä mistä mieli teki. Ja tietysti, kun Räävelissä ollaan, on pakko hankkia tautisen kevään varalle auton täydeltä histamiinia. Vaan kallistunut on alkomashooli, silti puolet Suomen hinnoista.
    Matkalla pohdittiin tietysti tulevaa Suomen hallitusta ja yhteisenä kommunikeana päädyimme siihen, että hallituksen muodostavat kepu, persut ja remarit. Perusteluna viimeksi valitulle se, että kokkarit käyttäytyvät fiksummin oppositiossa kuin remarit ja suo Sipilälle enemmän rauhaa keskittyä pääministerin tehtävään. Saas nährä. Ministerin paikatkin jaettiin: Sipilä, Rehn, Saarikko, Vehviläinen, Rehula, Soini, Niinistö, Mäkipää, Ruohonen-Lerner, Rinne, Tuomioja, Marin ja Urpilainen. Siinä se !
    Tänään seniorit talsivat Kurkelan lentokentän maastossa. Mukana hulppeat neljättäkymmentä kuntoilijaa, perinteisen tapahtuman uusi ennätys osallistujissa. Kävelyn ohella emäntien Pirjo-Riitan ja Sirkan maittavat tarjoilut, isäntä Hannun käristävät nuotion hiillokset ja varapuhemies Matin mainiot makkaratikut. Kun sääkin vielä suosi, kuten aina, niin kyllä tämän sakin kanssa kelpaa.

Perjantai 08.05.2015
Kyllä on kalsat maisemat Kostulassa. Kolmostien parannus alkoi kuun alusta ja ensin kaatui tienvarresta metsiköitä, mihin silmä on tottunut vuosikymmenten ajan. Eikä aikaakaan, kun tien varresta lähtevät ikiajoista olleet Ketolan ja Meskasen talot. Meskasen suksitehdas ja saha oli aikoinaan Kostulan suurin yritys. Vikki vainaa rustasi hikilautoja kylän kakaroille ja etäämmällekin. Kouluaikana paikallista ei juuri arvostettu, sillä Meskasen suksien kärjet näyttivät jonkun ajan jälkeen vaakatasossa eteenpäin. joten koulukkaat Kostulassa uskoi pääasiassa Järvisen ja Lampisen valikoimiin.
    Saas nährä minkälainen uudesta tiestä tulee, kun ensivuonna valmistuu. Ainakin kallis se on, mutta kyllä kostulalaiset ja osaralaiset aina ovat investoinnin väärtit valtakunnassa.
    Räävelissä laskentaneuvoksen kanssa tehdyt vaaliennusteet menivät munille ainakin tällä haavaa. Rohkea mies tämä Sipilä, jätti remarit taustakuoroon ja otti kokkarit mukaan. Insinööri taitaa olla kirkasotsainen poika. Kalle Hagluntia kävi kovin sääliksi, ei auttanut vaikka oli seilannut Naton lentotukialuksella. Mutta parempi näissä asioissa nuolaista vasta sitten kun on tipahtanut.
    Sipilä heitti valinnan jälkeen huumoriksi. Samalla tuli kunniaa myös Kyröön. Vertaus kolmesta puoluejohtajasta trio Ässään saattaisi poikia Siltalan Benille vaikka kulttuuriministerin paikan. Mieshän on ollut veljineen perustamassa mainittua yhtyettä. Eikä se hassumpi olekaan. Radioaikana tuli kieputettua satoja kertoja "Punakenkäistä tyttöä".
    Nyt kun vaalit ovat onnellisesti (?) ohi vinkkaisin Hämeenkyrön kunnanvaltuutetuille, että jos erään tohtorimme aanailun mukaan kunnanjohtajamme olisi lähtökuopissa, niin K. Sasi on vapaa. Kannattaisi jo petata etukäteen. Siinä on mies, jolla verkostoja piisaa suuntaan jos toiseenkin. Luulisin, että olisimme asiassa vahvoilla, onhan meillä jo Sasin kyläkin ja Kimmon sukuja täällä valmiina.
    Filharmoniassakin käytiiin Iä:n kanssa. Kapellimestari Shwarts oli valinnut kylläkin tasapaksun ohjelmiston. Illan tähti oli espanjalainen pianisti Javier Perianes. Hauskanoloinen veikko pisteli Ravelinsa mallikkaasti. Filharmonikot olivat jälleen ehdottomia.
    Lopuksi vielä Meskasen Vikistä ja sahasta. Meiltäkin käytiin laitoksessa sahauttamassa monenlaista puutavaraa. Jokainen kerta Vikki ehdotti sahan takamieheksi erästä vanhempaa kaveriaan, oli kuulemma edullisin vaihtoehto ja kun vielä ehtoolla sai ostaa Kyrolta huonompaa sähköä halvemmalla. Vikki teki erittäin ansiokasta työtä seurakunnan lähetyspiirissä. Ja kun takamiehen palkanmaksun aika tuli Vikki vei miehelle rahat ja toisessa kädessä oli seurakunnan lähetyslipas. Hyvä osa tilistä katosi kuulemma lippaaseen.

Sunnuntai 10.05.2015
Nysse kevät alkoi, kun räpsättäret kirmasivat ensimmäiseen sarjapeliinsä Hämeenkyrön pesäpallostadinilla. Vastustajana Lappeenranta, mille tuotti vaikeuksia löytää tietä Etelä-Karjalaan ottelun jälkeen. Niin kylmää oli Räpsän kyyti. Ei paljon Karjalasta kajahtanut. Peli päättyi kyröläisille jaksoin 2-0.
    Seniorikatsomomme oli heti avauksessa iskussa. Paikalla Eero, Heino, senaattori ja taata. Vuosi vuodelta naisjoukkueemme vain kaunistuu, kyllä näitä kannattaa kesä vahdata. Ja ainakin avauksessa myös peli uomissaan, joten mikäs tässä on olla pesiksen ystävä.
    Ottelujärjestäjien kannattaa kiinnittää huomio ottelukuulutukseen. Tänään ei kolmospuolelle, missä varsinaiset asiantuntijat istuvat, kuulunut yhtään mitään. Asia lienee paikattavissa toisella kovaäänisellä tai sijoittamalla se yksi kotipesän taakse kentän päätyyn. Nousukaiteita uuteen katsomoon ei ole saatu aikaiseksi, kiitos kuntamme. Kyrössä ei paljon heikkojalkaisia kunnioiteta. Maan pääsarjan katsomosta pitäisi löytyä kesän peleihin vähintään 400 katsojaa, petrattavaa tämän päiväiseen riittää, paikalla jökötti viileässä säässä 243 pesäpallon ystävää.
    Hämeenkyrön kunnassa on palkkalistoilla herra, mistä käytetään virkanimitystä liikunta- ja nuorisosihteeri. Olettaisi, että liikuntasihteeri ehtisi kiireiltään ainakin superpesiksen sarja-avaukseen Hämeenkyrön pesäpallokentälle. Miestä ei koskaan ole näkynyt kotikuntamme palloilulajien katsomoissa, jääkiekko mukaan lukien. Mistä halvatusta liikuntavastaiselle sihteerille palkka maksetaan ? Kysyn vaan ja eilisessä katsomossa moni muukin. Liikuntasihteerimme toiminta on niin periskoopista jotta. Sivistyslautakuntamme voisi pullauttaa pojalle faktat eteen.

Torstai 14.05.2015
Kyllä taata niin mielensä pahoitti, juuri kun olin tykästymässä leijonien kiekkojoukkueeseen, ottavat ja häviävät tsekeille. Ja millaisella pelillä, vaari Jaakeri vie Suomen poikaa kuin litran mittaa. Ei pitäisi olla mahdoton tehtävä ampua verkkaisesti liikkuvan Jaakerin liiviin kiinni. Mutta ei.
    Suomen ehdottomasti parhaat, kärppänuoret Donskoi ja Kemppainen sekä molari Rinne. Vaan ei kasvanut hehkutetun Rinteenkään puu taivoon asti. Mutta kaikkiaan hyvä turnee nuorilta suomalaisilta. Kanadan peli on kylläkin viihdyttänyt ihan omassa luokassaan. Tänä vuonna Atlantin takaa tulikin sellaiset tiimit, että iltahassuttelut on jätetty pois ja pelataan.
    Seniorit pitivät eilen viimeisen miitinkinsä kevätkaudelle. Vieraana Isopappilassa oli luonnikas ja rento Metsä Board Kyröskosken tehtaanjohtaja Timo Tuomisto. Meitä on joukossa paljon, jotka muinoin ovat saaneet ainakin osan särpimestään tehtaan kautta, silloin firma oli nimeltään Kyro. Kyllä ovat johtajat muuttuneet aikojen saatossa. Mikäli vanha tehtaanjohtaja vuorineuvos Åströmi olisi vieraillut kokouksessamme, olisivat järjestäjät juosseet useaan kertaan toisiaan päin ennen vieraan saapumista ja esitystä olisi kuunneltu kuin ukko jumalaa. Aika aikaansa. Kyllä näin on parempi. Väkeä paikalla erinomaisesti, neljättäkymmentä.
    Yhdistyksen hallitus heitti vielä katiskat järveen, josko kesän aikana käytäisiin vielä Hämeenlinnassa ja Siurossa. Siuron sisävesimatkalle on jo ohjelmaakin tiedossa; laskentaneuvoksen kokoama Kipparikvartetti, tiedättehän "jumpara para jumpappa jumpappa hei prinsessa Armada, o-hei laivamme kotimme" jne. Seniorien naisten tanhuryhmä esittää yläkannella pyörähryksiä "Kauniista Veerasta" ja Kahilan Campapois soittelee Malmsteenin merimiesvalsseja. Huisaa menoa luvassa !
    Jääkiekon ohessa olen lukenut kirjoja. Ehrottomat suosikit VilleHhaapasalon ja Kauko Röyhkän viimeiset. Ville on parasta, mitä tv ja nyt myöskin kirjallisuus ovat lähiaikoina antaneet. Röyhkään suhtaannuin pitkään aika varauksellisesti, mutta nyt käy Kaukokin pärsään. En lakkaa ihmettelemästä Haapasalon Villen suosiota itänaapurissa. Mies on tunnetumpi mahtavalla Venäjällä kuin tohtori Rajala Kierikkalassa.
    Viikonlopulla alkaa kesä. Musta Murray jo hönkii tallissaan saada taata päällensä ja päästä rouskuttamaan pihanurmikoita.

Maanantai 18.05.2015
Kyllä niin tekisi mieli telkun sääprofeettoja tiiliskivellä viskaista. Että kehtaavatkin päivästä toiseen toitottaa, että viileä kevät jatkuu. Seijaa en kuitenkaan heittäisi, niin tulee lämmin olo jo katsellessa.
    Erityisesti tilanne ottaa päähän pesäpallojunioreidemme tähden. Amandalla, Auroralla, Lotalla ja Marleenalla sarjapelit alkaneet, mutta viileässä säässä ei ole kiva pelata. Viikonloppuna kotistadionilla neljä ottelua, vaan kylmä olisi tullut ilman Raijan kahveita ja Penan grillipätkiä. Että unohdinko kersoista Konstan. No en, mutta Konsta on siirtynyt futiksen pariin. Konstan suosikki on niin kuin taatankin Barca. Konsta totesikin tässä päivänä muutamana, että Niimaieri pelaa vielä Barcassa, kun hän sinne menee, mutta Messistä ei ole niinkään varma: ikä alkaa painaa.
    Pitkästä aikaa upeat lätkäkisat, kiitos kanuksien ja jenkkien. Mahtavaa peliä ja vielä sata peluria mittelee taitojaan NHL:n pleijareissa. On tasoa. Ei turhaan Teemu sanonut, että kanuksit saavat niin halutessaan viisi samantasoista joukkuetta lisää. En pitänyt kisojen parhaan maalivahdin nimeämisestä; Pekka Rinne oli hyvä, mutta ei suinkaan paras. Kyllä vain jenkkien Hellebuyck ja kanuksien Smith olivat parempia. Ja sitten suomalaiset; itku tuomareista pois ja pelataan paremmin, vai mitä nenäjalonen ?
    Tänään ajelin nurmikot ensimmäisen kerran. Rauhoittavaa puuhaa ja jälkeä syntyy. Kuulokeradioosa kaverina Ylen puhe. Parasta seuraa radio Suomen ohella mitä kanavilta löytyy. Hörhökanavat mainoksineen ei kiehdo pätkääkään, Yläjärven Teräväinen käy joskus tilkkeeksi.
    Isona puheenaiheena tänään Ylen kanavilla tulevat euroviisut. Ei kiinnosta nekään. Musiikillisesti menty kisoissa pitkälle metikköön. Kuusivuosikymmentä täyttävä kisa pitäisi ratkaista hyvällä musiikilla. Hassukurisuus ilman kunnon musiikkia ei tähän kuvioon istu.
    Taatan suuri suosikki kitaristi- ja blues legenda B.B. King siirtyi Pietarin bluesbändiin. Kolmasti sain viihtyä Kingin konserteissa; kaksi kertaa Porissa ja kerran Järvenpäässä. Ne ovat olleet taivaallisia musiikkihetkiä.
    Osaran mies tunnettiin kovana mettämiehenä. Niinpä eräänä yönä ajellessaan tyttöystävänsä kanssa Käenkoskelta tansseista takaisin näkivät hirven ja Osaran mies kertoi hirvistä, että uroshirvi tietää naaraan hajusta, milloin se haluaa. Tulivat tytön kotipihaan ja Osaran mies kysäisi, milloinkas tavataan. Siihen tyttö, että heti kun nuhas paranee.

Keskiviikko 20.05.2015
Ma mistä alkaisin tään laulun ? No siitä tietysti, että hurujen lounaalle sain tiedon, että Hokkarit pelaa ensi kaudella kakkosessa. Taivas varjelkoon tätä riemua. Kyllä nyt perustaja kulkee rintakehä kaarella ja nokka taivasta kohti koko ihanan suven.
    Hurut ja murut murkinoivat jälleen kyläravintola Sarvessa. Heti kärkeen sanon, että ei ollut lihapullia eikä paistettuja silakoita, mutta muita herkkuja olikin sitten olan takaa. Markkinointineuvoksen ja senaattorin kanssa ahmittiin pari kukkupäistä lautasellista mieheen. Tarjolla oli possun filettä, sinappiporsasta ja nakkisoosin lisäksi paria muutakin kastiketta. Nam ! Ja jälkkäriksi kermavaahtoa ja puolukkakiisseliä. Aterian päätyttyä markkinointineuvos Jussi totesikin, jotta päästiinpä herran tähren sentään tuolista ylös.
    Taisi piruuttaan käydä tämä tumma ja tulinen emäntämme käydä kysäisemässä; maistuiko ? Ja me pelättiin koko ajan jäikö muille mitään ! Kulttuurimiehiä kun ollaan, liikkuivat pöytäpuheet euroviisuissa. Ei suuremmin oltu pahoillamme suomalaisten tien katkeamisesta. Viime vuotinen voittaja tuomittiin miehissä. Ei istu tämmöiset tranvestiitit, vai mitä lienevät, hurujen makuun. Yleisenä kommunikeana julkaistiin, että jos naissolistilla on pullottava povi, pienet virheet laulun taidossa voi antaa anteeksi. Hurut näkee monet asiat laajempana kokonaisuutena.
    Iltapäivän lopulla riennettiin Tampereen Tuomiokirkkoon. Tapahtumana oli ritarikuntamme järjestämä kirkkokonsertti, mihin esiintyjiksi oli saatu Jaakko Ryhänen ja Seppo Hovi. Väkeä oli paikalla sakeesti, arvailtiin kuuttasataa. Konsertin tuoton ritarikuntamme ohjaa mm syrjäytyneille nuorille. Mahtava ohjelmisto sai ansaitsemansa suosion. Sinänsä historiallista, että tapahtuma oli Sepon ensimmäinen kirkkokonsertti.
    Konsertissa tapasin vanhoja tuttuja, moniakin, mutta mielenkiintoisin oli Olkkosen Osmo. Radioaikanani mainio everstimme kävi pitämässä suosittuja musiikkipakinoitaan Niinisalosta. Kerrottiin, että kun Osmon pakina alkoi, kuuntelija-alueemme kaikki 35.000 naiskuulijaa jättivät vispilät pöydälle ja istahtivat radioiden ääreen. Olipa miehekäs samettinen basso jopa kaatanut ylivainiolaiseen tyyliin muutamia mummoja radion viereen lähetyksen aikana. Huolimatta siitä, että taisi olla ainakin kymmenisen vuotta siitä, kun viimeksi olemme tavanneet, upseeri ja herrasmies oli prikulleen samanlainen kuin kymmenkunta vuotta sitten.
    Päivän päätteeksi kokeiltiin vielä taatan henkselien kestävyyttä. Konsertin jälkeen poikkesimme ystäviemme Murujen kanssa paikkaan, missä ovessa luki Piazza Foodfactory. Ehtoo kahveet piti hörpätä, mutta syömiseksi se meni. Päivällä hyvin syöneinä etsimme Iä:n kanssa jotain pienempää annosta. Päädyimme Chefs Plateen, annos yhteensä 15,90 € per kaksi. Ja mitä saatiin; lankulla raahattiin eteen parmankinkkua ja tomaattimozzarella salaattia, viherpippuri-maksapateeta, punasipulihilloketta, chilikatkarapuja, stilton-sinihomejuustoa, viikunahilloa, balsamiviinietikassa marinoituja herkkusieniä ja lämminsavustettua lohta ja cesarkastiketta. Voi äite !
    Onnesta Iä jaksoi, taata ei paljoakaan. Mutta onhan meistä, Iä:stä ja taatasta, joskus kronikassa laulettukin, notta kun Iä meillä hyvin syö, niin taata turpoaa. Semmonen päivä !

Lauantai 23.05.2015
Filharmonian kevätpuolen kausikortti saatettiin toissapäivänä onnelliseen ja onnistuneeseen loppuun. Olihan kevään viimeisessä kausarissa puikoissa mahtava Santtu-Matiaksemme. Huh huh mikä ilta ! Loppuunmyydylle salilliselle tarjottiin Nielseniä, Sostakovitsia ja juhlavuottaan viettävää Sibeliusta. Helmiä taatalle peräti kaksin kappalein; Sibeliuksen Sinfonioista ykkönen ja Sostakovitsin Viulukonsertto.
    Viulukonserton tulkitsi iltamme solisti Anna-Liisa Bezrodny, suomalais-venäläinen huippuviulisti, jonka tulkinta ei jättänyt salissa ketään kylmäksi. Huippuunsa viritetty esitys Anna-Liisalta Santtu-Matiaksen ja filharmonian oivalla tuella. Ja toimiva kokonaisuus. Taata olisi katsellut Anna-Liisaa ainakin puolituntia ilman viulun vingahdustakaan. Sibelius on tunkeutunut ajan kuluessa Iä:n ja taatan suosikkeihin. Ensimmäisen sinfonian intohimoinen käsittely Rouvalin johdatuksella avasi uusia puolia teoksesta.
    Santtu-Matiaksen ensimmäisen kauden aikana on tapahtunut filharmoniassa suuri muutos. Soittajat soittavat vapautuneesti, hymyssä suin, mikä kertonee kapellimestarin ja filharmonian suhteesta. Taitokin on edelleen kasvanut, vaikka unohtaa ei sovi, että Lintu antoi tälle kaikelle alkutahdit. On Tampere-talon hereillä olemiselle tällä kaudella nostettava hattua; mainion Rouvalin kanssa on sopimus vuoden 2019 loppuun. Kaukonäköistä ! Loppuunmyydyt Santtu-Matiaksen johtamat konsertit ovat onnistuneesta valinnasta paras todiste. Ja filharmonia soittaa nyt sellaisessa tikissä, että olipa kapellimestari kuka tahansa, soitosta homma ei jää kiinni.
    Eeron kanssa oltiin pesistelemässä tänään Kaupissa. Räpsättäremme sai vastustajakseen Vihdin; toistamiseen pienen ajan sisällä. Ja räpsättäret veivät, kun vihdittäret vikisi. Puhdas molempien jaksojen voitto. Eikä meirän peli vieläkään sitä parasta mahdollista ole, mutta varmuutta ja kylmäpäisyyttä löytyy. Näille perustuksille on hyvä muurata menestystä.
    Vaan olipa halvatun kylmä, kiitos kovien tuulen puhurien. Jäätynyt olisi kevätkuteissa Kauppiin lähtenyt kannustaja, ellei Eerolle ja taatalle olisi tarjottu kunniatehtävää; valita molemmista joukkueista kaksi parasta. Asian lämmittävä puoli ratkesi siinä, että Eero nakitti minulle palkintojen jakotehtävän ja kahden tunnin kiihkeän odotuksen jälkeen pääsi taata halaamaan vihdittäristä Hytösen Emmiä ja Vesterlundin Tiiaa sekä meirän kaunottarista Ojasen Leenaa ja Kilpeläisen Sannaa.
    Kiiruusti Kyröön ja katsomaan kuinka Auroran joukkue kaatoi komeasti Rauman Feran. Aurora lukkaroitti upeasti ja sisäpelissä muutama viuhuva kotiutuslyönti. Olipa päivä !
    Osaran uutiset: Colasta on löyretty tinaa. Osaran mies oli Sarvessa juonut kahreksan kossukolaa ja oli kuulemma ollut hetken päästä aikas tinassa.

Maanantai 25.05.2015
Ritarien konserttikiertue ohitse. Eilen vuorossa viimeinen Ylöjärven kirkossa, esiintyjinä Korisevan Arja, Innasen Rexi ja Junior Gospel Singers Viljakkalasta. Helluntai keräsi kirkon penkkeihin kaksisataa kuulijaa ja kun ynnäämme kolmen konsertin väkimäärän; Tuomiokirkko, Teisko ja Ylöjärvi, niin tuhanteen kuulijaan olemme hyvin tyytyväisiä. Osuutemme Iä:n kanssa on ollut lipunmyynti ja konserttikansan paikalleen ohjaus.
    Monet ovat sanoneet Korisevan Arjasta, että liian iskelmällinen likka kirkkoon. Ei kyllä ole ! Arja tajuaa täysin, minkälaisella ohjelmistolla kirkkokansa otetaan haltuun. Ei siellä Hienohelmat heilu, vaan Arja on valinnut ohjelmistoon tasan tarkkaan kaikille tuttuja hengellisiä lauluja ja nykyaikaan konsertti sidotaan yhdellä Pekka Simojoen laululla. Ja yleisö tykkää. Arjahan on muutenkin mukava mössykkä, jonka halauksessa vastapuoli viihtyy.
    Mitä muuta kevään kiireisiin ? Kiitos kysymästä; on uida huhrottu kahrestaan ja laskentaneuvoksen ja Maijan kanssa, nurmikkoja ja pihaa tuunattu sekä taata tietysti katsellut muutaman ottelun junioriemme pesistä, Iä:kin matkassa.
    Tänään Amandan Mini Hurmaajat eli Räpsän C sai vastustajan Porista Pesäkarhujen ykkösjoukkueen, minkä neljän ottelun juoksusuhde oli 164-1. Mini Hurmaajat veivät ensimmäisen jakson 16-4 ja kyllä vaan oli Pesäkarhuilla silmät ymmyrkäisinä niin kuin ämpärporin silakoilla, että mistä se tämmönen myrskynpuuska oikein tuli. Toinen jakso tasattiin sentään luvuin 3-3, mutta pisteet jäivät Kyröön. Kovasti oltiin mielissämme loistavasta iltapuhteesta pesisstadionilla Eeron ja Heinon kanssa ja ihmeteltiin mekin Mini Hurmaajien kovuutta. Mutta sitten asia selveni, kun Iä istui katsomossa sakkiin mukaan. Voitonavaimet oli kuulemma siinä, että ennen otteluun lähtöä Iä oli syötellyt Amalle, Aman lyödessä palloa aittan seinään, ja antanut voittovinkit peliä varten yhdelle Mini Hurmaajien tykeistä.
    Lukupöydällä tällä hetkellä Tuomas Kyröä, Jari Tervoa ja Paperisydän; Gösta Serlachiuksen elämä Mielenkiintoista, viihdyttävää, hauskaa. Koskahan siunaantuu ilma ja aika päästä lukemaan mökille ja piiskaan Osaran lahden ahvenia ?
    Osaran mies oli pelaamassa golfia. Kuinka ollakaan hän huomasi yhtäkkiä unohtaneen reiän numeron millä pelasi, mutta huomasi samalla nuoren naisen, joka kertoi, että koska hän oli reiällä 8 miehen täytyi olla yhtä reikää taaempana eli reiällä 7. Peli jatkui. Kentän toisella puoliskolla huomasi Osaran mies taas unohtaneensa reiän numeron, millä pelasi, mutta apu löytyi jälleen edelläpelaavalta naiselta, joka kertoi Osaran miehen pelaavan taas yhtä reikää taaempana eli reiällä 16. Kierroksen jälkeen Osaran mies tapasi naisen golfklubilla lounaalla ja pyysi lupaa istua seuraan, kysyen mitä nainen tekee työkseen. Vähän hämillään nainen vastasi, että hän on Tampaxilla myyntiedustajana. Osaran mies naurahti jutulle, jolloin nainen totesi, että tiesi kyllä että mies alkaisi nauraan hänen ilmoittamallen työlle, mihin Osaran mies sanoi, että siitä ei ole suinkaan kysymys, vaan hän taas edustaa Serlan vessapaperia, joten on taas yhden reiän taaempana.

Sunnuntai 31.05.2015
Kyllä ihminen itsensä niin nuoreksi tuntee, kun saa viettää kolmisen tuntia päivästään nuorison parissa. Niin tehtiin Iä:n kanssa, kun vierailimme Osaran koulutilan päättäjäisissä. Ei sitten niin sanankravetta, että nykynuorissa olisi mitään vialla. Välitön ja lämmin tunnelma vallitsi koko päättäjäisjuhlan ajan. Ilo oli seurata, kuinka monivuotisen urakkansa päättävät nuoret ihan syrämmeen sattuvasti halasivat ja kiittelivät opettajansa. Lievä melankoolisuus paistoi iloisuuden takaa. Sali vilisi viehättäviä naisia ja komeita miehiä.
    Stipendimme jaoimme kahdelle opiskelijalle. Nautimme erinomaisesta ohjelmasta ja meille tarjottiin maittava, lounas ja makoset täytekakkukahveet. Kiitokset tästä päivän hetkestä kaikille Osaran koulutilalaisille.
    Omatkin natiaiset saivat kuluneen vuoden tilipussin kouluiltaan eilen. Ei turhaan tarjottu päätöskahveja tykötarpeineen Amandalle, Auroralle, Lotalle, Konstalle ja Marleenalle. Kahvittelun ja mehuttelun ympäristönä ikaalislainen rantaravintola. Ei taatan nenä väärän mennyt, vaikka nuukasti tutkin useampaan kertaan todistusten numerot. Kehenkä oikeen tulevat ? Kyllä Iä:n ja taatan keenit jalostuu huippuunsa nousevissa polvissa. Kiitettävää arvosanaa vilisi laidasta toiseen. Vaikka sai taatakin aikanaan Ruotsalaisen Vilmalta kirkkohistoriasta kasin, kiitos sen, että tilasin ristillisen Teiniviestin vuodeksi Vilmalta. Muuton olisi kutoseksi kaatunut.
    Eeron kanssa matkustettiin Kankaanpäähän. Vaikka päivemmällä tulikin vahdatuksi jo kaksi Auroran peliä, molemmista komeat voitot, niin ei riittänyt alkuunkaan. Lämpönen oli naisten superin paikallispeli tunnelmaltaan. Täysin rinnoin asiaan osallistuivat sekä pelaajattaret, että katsojat. Eipä olla konsaan nähty tilannetta, missä Kankaanpään lukkari meni ottamaan palloa kesken syötön räpyläänsä ja Vuorisen Jatta posautti kamatarta mailalla päähän. Ampulanssi kentälle ja loukkaantunut sairaalaan tutkittavaksi, toivottavasti pienin vammoin.
    Vaan kyllä oli räpsättärillä tiukka ulkopeli, mutta sisäpeli ei kulje. Saadut pisteet erinomaisen tärkeät jatkossa; ollaan sentään vielä kärkiporukoita.
    Osaran miehet saunoivat keväällä ensi kertaa mökillään. Löylyjen välillä mentiin pienissä kaljoissa laiturille, jolloin toinen kävi laiturille makaamaan, pisti pippelinsä veteen ja ilmoitti;" vesi on 12 astetta lämmintä". Samoin teki toinen Osaran mies laiturin toisella laidalla ja ilmoitti ; "ja tässä kohtaa 45 senttiä syvää".