Matti Frantsilan kotisivut - Pivkirjaa
ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Lauantai 01.09.2018
Rpsttrien ensimminen divarikarsintaottelu pttyi Siilinjrven selvn voittoon Hmeenkyrön pesisstadionilla. Pespallossa on ulkopeliss muutama tarkka paikka miss ruutunsa tytyy pit tai katasrofi on tiedossa. Niin kvi Rpsn koppariosastolle pariin otteeseen ja kömmhdysten seurauksena tulostaululle vilkutettiin vierailijoille viitisen juoksua molemmilla kerroilla. Hamoja sattuu aina, mutta valitettavasti nyt kotijoukkueelle.
    Eip silti poskivlkett olisi tytynyt saada tnn pelaajattarien silmkulmaan. Aistittavana oli jnnitys ja epvarmuus ja tunteet kulkivat eponnen hetkell vauhdikasta vuoristorataa. Toinen osa pelataan huomenna Siilinjrvell ja joukkue lhti matkaan jo tn iltana. Jyvskylss yöpyvt ja parempi boogie haetaan toiseen osaan aamutreeneill Kirittrien kentlt. Liitimet ristiin, ett joukkue ja johto saavat vajaassa vuorokaudessa asetukset paikallensa.
    Jos joku sanoi, ett pienimmille hvitn, niin Siilinjrvi on ollut maan johtavia pesiskulttuurin vaalijoita. Kespiimn kunta ponnistaa kartalle yli 21.000 asukkaan perustalta ja kun muualla annetaan vauvalle helistin, niin Siilinjrvell Karhun naperokomposiitti. Kyll lhtee!
    Misthn taatakin aikaansa riipoo. Tapahtumaa on niin, ett monesti miettii, miten niden harrastusten kanssa ennen kykeni kymn pivittin töiss!
    Yksi mieluisammista alkoi torstaina, kun Filharmonia soitti avauskonserttinsa Tampere-talossa. Komia oli alku, sill Rouvalin ja pelimannien toimesta meille tarjottiin pkattauksena Beethovenia ja alkupalaksi Mihail Glinkaa. Mainiona solistina hri espanjalainen nuori pianisti Javier Perianes. Beethovenin Pianokonsertto nro 4 vaatii sellaista sorminppryytt, ett en en ylenkatso, vaikka I oli aikanaan Kyrön henkisiss kilpailuissa pianonsoiton ikuinen kakkonen, vaikka Fur Eliset pimputeltiin. Se siit. Mutta hurjasti oli edelleen kiinteytynyt Rouvalin ja filharmonikoiden yhteistyö. Odotan jnnityksell jatkoa. Kannattaisiko mainita, ett talo taas tynn, vaikka konsertti oli toinen esitys.
    Seniorien hallitus naulasi kiinni syksyn teesit. Kun kaikki oli paperille saatu, oli pakko aloittaa karsiminen, sill kotona ei olisi keritty muuta kuin poikkeen. On ulkomaan reissua, kotimaan pyörhdyksi, teatteria ja suurempina tilaisuuksina piirin syyskokous ja 10-vuotis juhlakokous.
    Ja kuinka tt olisi kaikkia jaksanut, ellei yhten pivist olisi lounasteltu hurujen merkeiss. Kaikelle viikon resuamiselle voimaa antoivat hyv seura ja Sarven evt puhumattakaan kylravintolan viehttvst edeskyvstmme. Onnesta Kyröskosken Daltonit Elorannat olivat ehtineet jo tulla tovin aiemmin ja srpineet kaiken chilipossun, joten meille pkokki paistatteli muhevat pihvit; useamman nokkaa kohti. Ja mill me muuten kiitimme, kuin syömll kaiken.
    Herranjestas nit omenien mri, mitk puut ovat kantaneet. Taisivat ity kevst, kun hortonomimme kvi kymmeniin vuosiin niit sivistmss. Kaikki mallillaan !
    Siilinjrvelisi muistellen: Savolaispoika psi saatille, ja lhti viemn tyttö pyörllns. Poika kysyi tytölt: No onkos sit neitill pyöree ? Tyttö punastui ja sanoi : Ehei, miulla on soikee.

Sunnuntai 09.09.2018
Pitkn kesti nujuminen pespallosta, kun maailma alkoi olla taas jollainlailla mallillaan. Onnittelut Siilinjrvelle mik matkasi ensi kaudeksi ykköseen. Mutta erinomaisen vastuksen tarjosivat nuoret rpsliset, sill keskimrin Siipell olivat naiset kolmisen vuotta vanhempia. Eik siin mitn pelattiinhan naisten Suomisarjaa. Loistava kausi pttyi kahteen ratkaisevaan eponnistumiseen. Toinen koettiin B:ss Roihuvuoressa.
    Mutta katsojia oli joukkuetta kannustamassa ratkaisuotteluissa upeasti. Myös tnn, kun Rpsn D-tytöt taistelivat Lnsi Suomen mestaruudesta Laitilaa vastaan kotikentll. Niukasti tuli siinkin takkiin. Supervuoron jlkeen mestaruus matkasi Laitilaan.
    Ensi vuonna laitetaan uutta matoa koukkuun. Ainakin kahdessa ikluokassa meill on maan parhaat junnut. Mill taas pelittömn talven selvi!
    Niden hetkien jlkeen ei edes viikolla soinut Filharmonia tuntunut tavanomaisen hyvlt. Parasta tarjosi Rahmaninovin 3 sinfonia ja huima huilisti englantilainen Adam Walkerin Nielsenin Huilukonsertto. Aloituksessa soinut Berg oli mielestni mitnsanomaton. Ihmettelen kapellimestari Francisin valintaa. Muutenkaan mestari Francis ei miltn kansanmiehelt vaikuttanut.
    Alakuloa lissi taatan eloon viel viikon uimakielto. Tays kairasi luomen kyljest ja uinti ja saunakielto kestivt jopa yli viikon. Ei silti, terveys edell mennn.
    Viikon hauskuus löytyi golfista. Lakesiden kentll vietettiin leijonien golfpiv. Kierroslappuani noutaessa ihmettelin golfkenttmme toimitusjohtaja Johannalle kuitenkin vhist osallistumissakkia. No Johanna tietysti nosti tunnelmaa epillen, ett ilmoittautunut porukka on niin kiven kova, ett kaikki ei uskalla mukaan. Ja olihan meit perussakkina kuulun Kyrvn golfin peruskolmikko. Kyrvliset ovat hioutuneet paitsi kotimaan myös ulkomaiden kentill. Taltutettu on viheriöt Virossa, Ruotsissa, Englannissa, Espanjassa, Portugalissa, Tunisiassa ja Marokossa.
    Siksi onkin ihmeteltv, ett toistamiseen helmi löytyi peliin ainoasta ladyosallistujasta eli Pivist, joka pesi taas leijonat mennen tullen. Eik miehet kentll armoa tunne; palloa lyödn apinan raivolla ja snnöist piretn kiinni viimeist plle.
    Viikko avautuu kokouksilla ja tietysti uinnilla. Pahimpana pelkona on ollut, ett psemtt veteen, kahlaajan munat alkavat sinistyyn.

Torstai 13.09.2018
Syksyn suurin asia: pihapiirissmme on uusi asukas; nelj kuukautinen labbispentu, pikkuneiti Muru. Tarkemmin sanoen Muru on Lotan koira, vaikka kotona on jo ennestn Huli ja kolli Tero. Murun tulo kvi ravakasti, sill Jantsu kuuli, ett Muru etsii hyv kotia ja meilthn sellainen löytyy.
    Muru oli jnyt pentueestaan ostamatta, sill tohtorin tutkimuksissa Murulla on sydmess vikaa. Omistajan oli pakko luopua viimeisestkin pennusta ja Lotta, Jantsu ja Josu survaisivat Espooseen Murua katsomaan, sill Murun emnt halusi tiet millaisen kodin Muru saisi. Eik siin kauaa tumpeloitu, kun Muru istui autossa matkalla Osaraan.
    Aivan ihana tapaus tm Muru, sanoo taata ja kaikki muutkin Pyörniemen asukkaat. Olkoon elinaikaa Murulla joko viisi kuukautta tai viisi vuotta virikkeellisen ympristön Pyörniemi villikolle tarjoaa. Onhan tll oman perheen Hulin ja Teron lisksi naapurissa asuva rottis Huuko.
    Hurut nautti lounasta kylravintola Sarvessa. Onko missn nin pimpan plle tarjoilua kuin meidn Sarvessa. Senaattori oli toivonut tksi kerraksi silakkapihvej ja niin olivat Sarven likat edellisen yön ongella Merikarvialla. Kuten tiedmme, Suomen silakkakiintiö on vuodelta tynn, mutta Sarven salaa onkijat iski syysyön pimess.
    Onnesta psimme pöydss apajalle ennen Elorantoja. Vaikka silakoita oli riittvsti, niin Daltonit yrittivt jrjest jyn santsikierroksellemme. Annas olla, kun olivat kukuttaneet lautasen tpösen tyteen, niin huomasimme veljesten ohittaessa, ett shortsien taskuista pullisteli useampikin silakkapihvi. Mutta olivat pihvit maistuvia. Neljn huruun tuhosimme silmll punniten reilun puolikiloa haileja henkeen. Olipa tuhti olo siirty seuraavaan palaveriin.
    Sill vuorossa oli senioriemme syksyn ensimminen tapaaminen. Isopappilaan kokoontui viitisenkymment senioria vaihtamaan kuulumisia upeasta kesst, nauttimaan emntien nisusista ja kahveista sek kuuntelemaan kuntamme sivistysjohtajan Kimmo Levsen esitelm. Kimmo avasi selvsanaisesti eteemme laajan sivistyspuolen kentn ja seniorit pommittivat kyselyosiossa hyvin tiukoilla kysymyksill Kimmoa. Hyvin Kimmo selvisi piinapenkist, vaikka useaan kohtaan haluttiin seniorien toimesta kunnassa parannusta. Puhemiehen hyrisin tyytyvisyytt vkirikkaaseen tapaamiseen.
    Tnn hyrin koveni pörinksi, sill enntysmr leijonia kokoontui ensimmiseen palaveriin. Kevll esiintynyt vsyminen oli pois pyyhitty, vaikka pikkuinen kylmrinki reunusti presidenttin alapt, sill olimme vaihtaneet kokouspaikkaa. Hyvin hommat mallasi ja vuodeksi on kevytt toimintaa tiedossa. Lupaukseni mukaan aktiviteetit jvt vhemmlle ja keskitytn oman kuntalaisten jelppaamiseen, huolehdimme melko ikkistkin jsenistmme ja pidetn praasua yll veljellisyyden nuotiossa.
    Luen parhaillaan kirjaa "Sauli Niinistö, Mntyniemen herra. Jos saisin sielt hyvi vinkkej omaan presidenttikauteen. Liian on rivakoita Salen toimet klubiympristöön. Montakohan leijonaa olisi seuraavassa palaverissa, jos ottaisi kirjan mukaan kyttöön Salen tokaisun kahdelle avustajalleen; "Kaksi kertaa nolla on edelleen nolla".

Tiistai 18.09.2018
Gideonit kokoontuivat vuotuiseen katselmukseensa. Jrjestömme ei pid sekoittaa yhteiskristilliseen miestenjrjestöön, vaan yhdistyksemme syntyyn liittyy vakaasti 6o-luku ja myöhempin vuosina soinut Juicen mainio Hellurei ja Onni Gideon, mik vielkin löytyy J.Leskisen mahtavalta albumilta; boogiteorian alkeet peruskoulun ala-astetta varten, lyhyt oppimr.
    Yhdistys on sisnlmpiv ja sen jsenmr on lukittu neljn. Perustajat, edelleen elossa olevat Gideonit ovat hammastohtori Paki, henkilkri Seppo ja vuoridiplinssi Pekka, kaikki peruskyrölisi, jotka melkoisen tyynni viettivt yhdess koulun suomaa runsastakin luppoaikaa. Aktiviteetit suunnattiin matkusteluun, rautalankamusiikkiin, tanssipaikkoihin, kotihippoihin, twistin tanssiin ja ennen muuta kauniisiin naisiin. Nhtvsti aktiviteetit olivat onnistuneesti valitut, koska muisteluja piisaa pivn tydelt viel yli 50-vuotta jlkeenpin.
    Syyssitsit, miss pivitetn viimeiset juorut, jrjesti Pekka mökilln Kokemell. Sanomattakin on selv, ett sitseihin ei puolisoilla ole mitn asiaan. Pekka on pieteetill kunnostanut vanhan rintamatalon Kokemen joen rannalla, tehnyt navettaan diskon jukeboxeineen ja sepn pajan sek talon alakertaan viinituvan ja kellarin. Laaja kotipuutarha sislt normaalien kasvien ja marjapensaiden lisksi pensasmustikoita ja tyrnipensaita. Joen töyrlle on kohonnut isnnn itse nikkaroima hirsinen sauna. On Pekalla riittnyt rehaamista, vaikka puutarhaosaston ylihoitaja on puoliso Tuula.
    Mainiot olivat siis puitteet ja rupattelun ohella nautittiin isnnn laittama erinomainen illallinen. Viinikellarin viinit ja oluset kirvoitti kielenkantoja ylrekisteriin. Eik konjakki kahvin kera ter mitenkn tylsyttnyt.
    Tmn vuoden sitsien jlkeen yhteisesti julkaistulla kommunikealla moitimme menossa olevaa MeTo kampanjaa. Uutiset kertovat, ett jenkeiss joutuu syytettyjen penkille jo 1970-luvun asioista. Ents, kun Suomi seuraa perss ja tll pstn 60-luvulle. Jonain pivn saattaa Gideoneillekin rapsahtaa kutsu krjiin. Mist sit en muistaa monenko puseron alla ksi on kynyt yli 50-vuotta sitten. Kylm rinki pusertaa alapt.
    Silti sitsit jatkuvat Hellurei ja Onni Gideonin lyriikkaa myötillen: en halua muuttua sellaiseks, ett ravatti kaulaan ja munat veks.

Perjantai 21.09.2018
Elämme jännittäviä aikoja. Räpsän tyttöjoukkue on hakenut ensi kaudeksi paikkaa maan toiseksi korkeimpaan sarjaan naisten ykköspesikseen. Sarjapaikat ratkaistaan Pesäpalloliitossa syyskuun loppuun mennessä. Olisi ehkä jonkinlainen oikeusmurha, mikäli sarjapaikkaa ei saataisi.
    Pesäpalloliitto vaatii nousseilta määrättyjen edellytysten täyttämistä ja ne Räpsä täyttää. Olimme suoraan nousseiden jälkeen menestykseltä paras seura, talous on kunnossa, joukkue on valmiina samaten valmennus. Tulevaisuus on turvattu, sillä jokaisessa ikäluokassa on tyttöjoukkue ja jokaisella niistä omat valmentajat. Olosuhteet täyttää vaatimustason, joskin katsomoita pitäisi ehostaa. Siinä se. Mutta emme vielä lyö rintoihimme. Kabineteissa tehtävät päätökset voivat yllättää.
    Mutta olisi se mahtava palkinto vuosien julmetusta työstä lajin parissa. Eikä vain tytöille ja joukkueen johtohenkilöille, vaan myös kyröläisille intomielisille pesäpalloperheille ja lajin ystäville. Ans kattoo!
    Kuntoa kasvatettiin joulukuusiemme parissa. Haavan perskuleet alkoivat ahristaa komeita taimiamme ja ponteva porukka riensi apuun taimikkotyökaluineen. Aktiivisten leijonien joukkoon saatiin myös vapaaehtoinen lady, nimittäin Iä. Hän oli raivuulla suoranainen haukka. Tuskin olisimme selviytyneet tehtävästä ilman Iä:n nopsia käsiä tosi lyhyessä ajassa.
    Tänään koettiin jälleen taivaallinen musiikkinautinto Tampere-talolla Santtu-Matiaksen ja hänen soitannollisten ystävien kanssa. Illan solisti ukrainalainen viulisti Valeriy Sokolev nosti Rouvalin ja filharmonikoiden sellaisen musiikillisen kiiman talossa, että harvoin olemme moista kuulleet. Sokolov kuului viiden parhaan joukkoon, mikä on esiintynyt meidän konserttikäynneillä 15 vuoden aikana. Ei silti, hyvä oli pohjakin, mille sensaatio rakennettiin; Brahmsin Viulukonsertto D-duuri, ylenpalttisen kaunista klassissta. Myhäili varmaan ukko Brahmskin Kalevan taivaalla pilvenreunalla.
    Jos alku oli kaunista, jatko oli komeaa; Alexander Borodinin Sinfonia nro 2. Rouvali elementissään ja puhaltimet terässä. Olipa hyvä valinta Rouvalilta, kun yleisön joukossa oli myös laskentaneuvoksemme, maan parhaita tuubisteja, vaikuttaen viimeiseksi Valkeakosken soittokunnassa. Ja muuten voin taas todeta, että talo viimeistä paikkaa myöten täynnä.
    Seutumme kaupat ovat kauppojen ulko-ovilla saartaneet SPR:n kerääjät. Vastoin normaalikäytäntöäni laitoin kahdelle pirteälle kerääjälle ropni lippaaseen. Omat avustukseni olen keskittänyt Sri Lankan kummityttöihin. Kun annamme Iä.n kanssa avustuksemme suoraan Diluxille ja Amandille tiedän, että välistä vetäjiä ei ole. Avustus viimeistä killinkiä myöten menee tytöille. Samoin on täältä maksamamme vuosittainen koulutusavustus.
    SPR:llä hallinto, kuten monet muutkin järjestöt, kääräisee hyvän osan lahjoituksista. Lienenkö oikeassa, että jos lippaaseen vitosen pudottaa järjestö nappaa siitä yli viidenneksen. Ei hyvä!

Lauantai 29.09.2018
Hämeenkyrön seurakunta on ottanut hienoksi tavaksi muistaa senioreita vuosijuhlilla. Kahvit tarjotaan tiemmä ainakin 70 ja 75-vuotiaille seurakunnan jäsenille. Niihin kekkereihin riensimme mekin. Vaikka minä en juhlakaluna ollutkaan pääsin mukaan, kun seurakunta oli pyytänyt sankareiden ottaa joku vanhempi mukaansa. Tietysti vähän kuin perään katsomaan, sillä ainakin Iä:n ikäluokka on aina ollut villimmästä päästä.
    Maittavat olivat tarjoilut kakkuineen kahveineen ja pullineen, ja ohjelma noudatti seurakunnan laatimaa draaman kaarta; typistettynä, kun tästäkin eteenpäin Herrassa elätte iankaikkisen valtakunnan avaimilla teidät palkitaan. Vaan oli joukkoon eksynyt varsinainen synkistely, missä ilonpisaraakaan ei ollut löydettävissä, vaan tarinassa murheet toistaan seurasivat. Esityksen olisi voinut ottaa hirtehishuumorina, jos esittäjäksi olisi kuulutettu taiteilija Golgatan Olga. Ei tällaista esitystä pitäisi olla synttäreillä, sankarien iloisissa juhlissa. Notta kansi kiinni ja hallelujaa.
    Pieni syysmatka on aina piristänyt senioreita. Niinpä pöllähdettiin Puolaan Gdanskin kaupunkiin. Homma sujuu jouhevasti, sillä kun Turusta nouset halppis lentoyhtiö Wizz Airin siivillä taivaalle, niin tunti ja vartti olet Gdanskissa. Tällä kertaa olimme laatineet ohjelman lomailua myötäileväksi. Naftaliiniin pistettiin aikomus pyytää Sopotia Hämeenkyrön kummiksi, vaikka edellytykset konsultaatioon olivat, sillä matkaseurueeseemme kuuluivat ex senaattori Asko ja seurakunnan silmää tekevä Matti.
    Homma kaatui lähinnä siihen, että attasean johtaja Asko olisi suostunut pitämään sopimuksen allekirjoitusillallisella juhlapuheen vain ranskaksi. Isänmaalliset puolalaiset olivat ehdottomasti puolan kannalla.
    Matkan asetteet olivat muuten paikoillaan; hotelli Liberum tarjosi laatuisan majapaikan ydinkeskustassa ystävällisen palvelun ja rauhallisen paikan ohella. Toisen päivän vietimme kiertoajelun merkeissä vieraillen Gnydiassa ja Sopotissa. Eniten taataa ja muitakin miessenioreita viehätti tosi nätti oppaamme Dorotha Laitinen. Häntä olisin kuunnellut ja katsellut vaikka viikon syömättä. Dorotha oli puolatar, jonka päävoitokseen oli saanut suomalainen merikarhu. Onnea!
    Kiertoajelun huikaisevin kohde oli Oliwa katedraali ja vierailumme kohteeksi osunut urkukonsertti. Jokaiselle tuttuja Bachia sun muuta loihdittiin uruilla, missä oli n. 7000 urkupilliä. Kyllä lähti! Ja sitten aina kerran päivässä syötiin yhdessä ja tukevasti. Oli hyvää ja erinomaisen paljon. Ja taata sai toisella Puolan käynnillä vihdoinkin flakia. Se on lehmänmahasta kokattua keittoa, mikä oli matkan taivaallinen nautinto. Mainittava on, että logistiikka pelasi kympin arvosta; kotimaassa liikenneneuvos Kärkimaan toimesta ja Gdanskissa paikallisen yrittäjän kanssa.
    Perjantain Filharmonia mainio. Yksi syy puolalainen kapellimestari Antoni Witt sekä tietysti puolalainen säveltäjä Witold Lutoslawski. Johan on ollu viikolla Puolaa.
    Tänään käväisimme Iä:n kanssa Jämillä tarjoamassa Auroran joukkueelle kauden päättäjäispizzat. Plikoilla kova meno päällä, sillä lounaan jälkeen valmistauduttiin ilmakuulasotaan. Tarkoitus oli lyödä valmentajat Jani ja Tero maanrakoon Pohjankankaaseen.
    Ja vielä illalla olin jäähallissa Hokkarien edustuksen avauksessa. Parasta hallissa oli höyrymakkara, se siitä!