ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Lauantai 01.11.2014
Haudat havutettu ja kynttilät sytytetty. Iä ja Amanda taatan kavereina, kun havut napsaistiin omalta metsältä. Etenkin Amandalle reissu oli kovin kiinnostava. Oli aikaa puuhailun ohella keskustella monista asioista; tuli siirrettyä tietoa seuraavalle sukupolvelle.
     Voi hyvä hyräys näitä tv:1 ajankohtaistoimittajia, nyt on kyseessä A-studio ja Markus Liimatainen, joka suoritti Kummolan Kalen kanssa niin pöljän haastattelun että ! Suomalaisen toimittajan "revolverihaastattelua" kuljetetaan puskista otetuilla väärillä väitteillä. Kalen toiminnasta tehdyssä klipissä keskityttiin vain Kalen aikana tehtyihin mokiin kiekkoilijoiden toimesta. Hohhoijaa ! Kyllä Kalella on erinomaisen vahva osuus suomalaisen kiekon menestyksestä tasolla kuin tasolla. Jääkiekossa Kale on kunkku.
     Oltiinpa Konstan kanssa Hokkarien edustuksen pelissä. Pakkohan oli käydä tsekkaamassa, kuinka kiekkoilijoillemme käy alkusarjan viimeisessä kotipelissä. Sarjavoitto oli jo varmistettu. Riittääkö innostus vielä viimeisessä pelissä kotiyleisön edessä ? Vastassa HC Nokia, se parempi Nokian sarjaan osallistuneista joukkueista. Hämeenkyrön hallissa nähtiin kauden maalishow maestroina Lohtanderin Kari, Joentaustan Roni, Pusan Jussi, Sirkiän Henry ja Periahon Arttu. Ja kun muukin miehistö komppasi mainiosti oli valotaululla loppulukemat 21-2 !
     Loppuilta vietettiin iloisessa porukassa. Iä:n ja taatan iloksi pirtille kokoontuivat Amanda, Aurora, Lotta, Konsta ja Marleena. Mahtava päätös lauantaille. Taas on herkkukaappi tyhjä. Konstan mietelmä ajellessamme pelistä kotiin, kun eräs nokialainen sai kiekon suuhunsa: "Meniköhän taata siltä nokialaiselta leegot palasiksi ?"

Keskiviikko 06.11.2014
Pieni, virkistävä lomamatka kesken syksyn synkkyyden tekee poikaa. Näin päätimme Iä:n kanssa ja ajatus myös toteutettiin. Samalla tehtiin taatalle koe; kykeneekö taata nauttimaan matkasta, hyvästä ruuasta ja lokoisasta oleilusta ilman läppäriä ja muita teknisiä vempaimia. Kyllä pystyi, vaikka etukäteen tilannetta pohdiskellessa hurjalta tuntui.
    Samalla laistoin vuoden kuuluisimman kaunaviikon: kansalaisten verotietojen julkistukse. Kovin on tultu toimeen ilman näitä tietoja. Ainoa asiaa koskeva uutinen hyppäsi kyllä silmiini Iltalehden lööpistä; Matti Nykäsellä suuremmat tulot kuin pääministerillä. Mikäs uutinen tuo nyt oli. Onhan Matti ollut aikoinaan maailman ylivoimaisesti paras mäkikotka, kun Aleksanterin kuuluisin teko on ollut olla hyrrässä tikkojen maalina.
    Kuinkas sattuikaan, kirjat löysivät jälleen tiensä taatan seesteiseen lomailuun. Kovasti miellyin, ehkä vuoden parhaaseen kirjavalintaani; Ulla-Leena Lundbergin romaaniin "Jää". Mielenkiintoinen kuvaus sodan jälkeisestä elämästä saaristossa, elettynä pienen saaristoseurakunnan uuden, nuoren papin ja hänen perheensä kautta. Tapojen ja elämisen kuvaajana sivumäärää olisi voinut kasvattaakin. Ainoa miinus oli pappiparan hukuttaminen jäihin jo sata sivua ennen loppua. Vuoden kirjatinkini on niin kova, että nyt pitäisi keskittyä ohuihin romaaneihin. Seuraavana vuorossa yöpöydällä on uusin Isokallio.
    Leijonillakin on edessä vilkas kevätkausi. On sotaveteraanien kuljetuksia, kirkkopyhää, jääarpojen myyntiä ja lastenjuhlaa. Osanotto on muutenkin vilkastunut kuin Sillanpään Miinan rekooli. Hyvä näin, ensi vuonna 45 vuotta täyttävältä yhdistykseltä.
    Osaran vaari oli saanut Noksolta ohjeet aloittaa voimistelu. Ohjeeseen vaari oli todennut, että ei kai sitä enää näin iällä oleva mihinkään ruumiilliseen rääkkiin rupea. No Nokso oli sanonut, jotta aloitettaisiin ihan varovasti eli käännetään päätä aina vuoronperään oikealle ja vasemmalle. Ja tehtäisiin tätä liikettä aina silloin, kun naapuri pyytää kaljalle.

Lauantai 08.11.2014
Taas vääntäydytään silmä nulpulla myyjäisiin Kyröskosken ala-asteelle. Käsky on käynyt natiaisilta, että myyjäisiin on tuleminen, eikä muistaa tarvitse kuin pari asiaa; lihava rahapussi ja iso tyhjä koppa. Tapahtuma on erinomaisen suosittu näin Isänpäivän alla. Jokainen luokka on kattanut notkuvan pöydän erilaisia tuotteita. Suurperheisten, kuten meidän, on vierailtava vähintään neljässä pöydässä: Auroran, Konstan, Lotan ja Marleenan sekä arpapöydässä. Viime vuonna ostospöytiä oli vielä viisi, kun Amandakin opiskeli ala-asteella. Huimasti vaihtaa tavara omistajaansa. Kyllä huomenissa monessa perheessä väännetään suu messingillä myyjäisistä ostettuja nisusia ja suolaisia. Tapahtumassa mukana priimus moottoreina löytyvät lasten vanhemmat. Hyvä Kyröskoski, yhdessä temmaten euroja mm luokkaretkiin ! Kylki vääränä kotiutuvat myös Iä ja taata koppansa kanssa.
    Eilen nautittiin Pirkkalassa lounasta ystäviemme Pirkon ja Martin luona. Marttia oli lykästänyt ongella Pyhäjärvellä. Rapalaan oli tarttunut komea kuha. Siitä syystä peijaiset. Isännästä kun löytyy "kokkikolmosta", niin plikat pistettiin lenkille suuruksen laiton ajaksi. No vitsi vitsi, kyllä emännälläkin oli mittavasti sormensa pelissä. Mutta oli nyt asia kuinka tahansa, lopputulos oli erinomaisen maistuvaista. Siitä osaralaisten vatsat hartaimmin kiittää.
    Vaan olipa kelinsä, missä Pirkkalaan ajeltiin. Kunnon lumimyräkkä ja Pirkkalan päässä pari peltikolaria muutaman sadan metrin välein. Onnesta mainio Pusan Askon rengasliike ojensi auttavan kätensä torstaina.
    Tiedoksi huomisille vieraille; taata on sijoittanut lahjapöydän heti eteisestä oikealle. Tervetuloa !

Maanantai 10.11.2014
Kyllä van kannatti eilistä varrota ja laittaa se lahjapöytä oikealle kohrallensa. Niin muistettiin isää, jotta. Kovasti koreen aamutakin sain ensimmäisestä paketista. Sen kun yllensä rempautti ja peilistä itteään tutkaili, niin näyttipä taata kuin entisen Suomi Filmin "Pastori Jussilaiselta". Kelpasi siinä keekoilla pirtin lattialla. Eikä siinä kaikki; Iä:kin pääsi nauttimaan lahjoista niin, että sai yöksi viereensä "kiroilevan siilin".
    Siitä onkin sitten mukava siirtyä päivän seurakuntavaalien tuloksiin. Mahtava oli hurujen poliittinen vaalivaisto. Kyröskosken puolesta ryhmä pisti yhdestätoista ehdokkaastaan peräti kahdeksan valtuustoon. Laittamaton oli temppu uudelta ryhmältä. Uusia jäseniä valtuustoon peräti kolmetoista. Ei piisannut potku perinteellisissä puolueissa, kun kyröskoskilaiset valtasivat vaaliuurnat. Kokoomuskin sai lättyynsä peräti kolmella valtuustopaikalla. Jotta sitähän me hurut veikkailtiin, että koskilaiset vahvoilla tuloksissa.
    Parhaiten vaalit sujuivat kuitenkin osaralaisilta. Tämä pitäjämme jäyhin kansanosa napsaisi kolme valtuustopaikkaa. Osaralle päin menevää tietä, kun taloittain kuljetaan, niin Heinäsuolta kyllä, meiltä ei, kartanosta kyllä ja sitten vielä Urjaisten perältä Vanhatalo. Hyvä oli, että tyydyimme pieneen ehdokasmäärään, muuten ei olisi jäänyt muille mitään.
    Viikon kalenteri näyttää kovin täydeltä. Menoa pukkaa joka päiväksi, pariksi useampiakin. Eipä ehdi kaamosmasennus tarttuun.

Keskiviikko 12.11.2014
Kylläpä oli kyläravintola Sarvi pistänyt taas kystä kyllä pöytiin. Oli jauhalihamureketta, valkokastiketta, paistettuja kalafileitä ja käristystä ynnä muuta. Syötiin niin, että navat rutisi. Eikä yhdessä ruokailleet murutkaan heikommalle jääneet. Järjestyksen pidon kannalta seurueet ruokailivat eri pöydissä. Muita huomioita; Sarvesta muodostuu pian paikallinen kilpailija kulttuuriravintola Cosmokselle. Nyt toisessa pöydässä istuivat tohtori Rajala ja veroministeri (seniorien) Kahila. Kovin oli soma pari. Kun vielä kuiskittiin, että tohtori Rajala suunnittelee seuraavaksi Kahilan elämäkertaa "Pena; tennis, tanssi ja tytöt ", niin emme lainkaan ihmetelleet, että kolmannessa pöydässä istui kirjanpainaja Eloranta. Seurakuntammekin osallistui tilaisuuteen lähettiläänä pastori Virtanen. Jotkut kyllä olettivat, että tohtori Rajala tunnettuna naiskauneuden ihailijana oli valinnut lounaspaikan hurujen murujen tähden.
    Kiihkeesti keskusteltiin seurakunnan vaaleista. Lopputulemana esitettiin kommunikea, että kyröskoskelaisten voitto oli veriä seisauttava. Entäs jatko ja vaalilupaukset ? Hurut ovat tiukasti sitä mielipuolta, että koskelta ei pidä vähentää enää yhtään mitään. Vaikka suunnistaja Linnainmaan kommentti Aamulehdessä kertookin parin kilometrin matkan Kyröskoskelta kirkolle sujuvan helposti, niin kysytäänpä pojalta uudestaan, kun on korvantakuset kuivahtaneet ja on rollaattori jalkojen alla.
    Seniorien hallitus kokoontui puimaan syyskokouksen asioita ja suunnitteleen tulevaa. Ohjelmaehdotuksia tuli taas tulvimalla toimintasuunnitelmaan. Ja mitä vielä valittava uusi hallitus keksiikään. Kerkiääkö ensi vuonna eres matkalaukkua tyhjentään ! Hallituksen virkoihinkin on tunkua kyllänsä. Pitkä syyskokous odotettavissa lukuisine äänestyksineen. Tarvitseekohan konsultiksi kysyä Tampereen Yrjöä !

Perjantai 14.11.2014 Nyt on helppo niputtaa pari päivää blogissa: kuunnelkaahan. Eilen seniorien musiikinnälkäinen iskujoukko lähti Tampere-talolle. Tilaisuutta oli varrottu pitkään, sillä liput Santtu-Matiaksen ensimmäiseen filharmonikoiden iltapäiväkonserttiin oli tilattu oitis, kun ne myyntiin tuli. Ja kannattikin, sillä niin vain ajankohdasta huolimatta Santtu-Matias keräsi salin täyteen. Ohjelmistoksi oli valikoitunut Tsaikovskin "Sinfonia nro 5 ".
    Säveltäjänä Tsaikovski on tarpeeksi karhea kyröläiselle senioreille. Kärsihän mies elinaikanaan päänsäryistä, neurooseista ja alkoholismista ja oli lisäksi homo, asia jonka kyllä salasi. Kuolinsyyksikin epäillään joko itsemurhaa tai ammutuksi tulemista. Mutta huolimatta näistä Tsaikovski musiikillaan todisti, että risastakin repusta voi löytyä leuhkat eväät.
    Seniorit yhdistivät vierailuunsa Tampere-talon esittelyn, aivan mahtava, sekä nisusen, suolaisen ja kahvin sekä teen nauttimisen ennen konserttia. Siellä me sitten kökötimme salissa hyvillä paikoilla ja siunailimme Santtu-Matiaksen ja filharmonikoiden hurjaa musiikkimatkaa. Ja herrajesta kun me nautittiin. Senaattorimme Askokin kävi heti konsertin jälkeen Tampere-talon kassalla ja kysäisi, jos voisi vaihtaa huomisen jääkiekkolippunsa perjantain konsertin pilettiin. Muutenkin senaattori kärvisteli koko loppumatkan, notta voi kun aikanaan tuli otettua lätkämaila käteen, eikä eres huilua. Elämä on vaikeita valintoja täynnä.
    Mutta tänään matkasimme Iä:n kanssa filharmonikoiden kausariin. Santtu-Matias puikoissa ja ohjelmistossa uudelleen eilinen Tsaikovski. Ei haitannut. Kuunneltaisiin vielä vaikka kolmannen kerran. Mutta mikä ilahduttavinta konsertin alkupuolella loistavaa Ravelia. "La Valse" ja "Pianokonsertto vasemmalle kädelle" saivat meidät lopullisesti tämän ilmeikkään säveltäjän suosikeiksi. Solistina nuori suomalainen pianisti Roope Gröhdahl. Olipa yhteistyötä pelkällä vasemmalla kädellä Santtu-Matiaksen ja filharmonikoiden kanssa. Sekä Roope Ravelinsa jälkeen että Santtu-Matias filharmonikoiden kanssa konsertin päätteeksi joutuivat ottamaan ylimääräisen kappaleen. Räiskyvää musiikin juhlaa, totta vie. Santtu-Matias on ajan ilmiö !
    Seniorimatkalla kuultua. Osaran mies meni musiikkiliikkeeseen ja kysäisi myyjältä, josko heillä olisi Quantanameeraa levyllä. On useammankin esittämänä, mikähän olisi mieluisin ? No kun oltiin kesällä muijan kanssa Teneriffalla, niin rantaravintolassa oli sellainen musta pianisti. Löytyisiköhän kappaletta hänen esittämänään. Onko teillä soittajasta tarkempaa tietoa, kysyi myyjä. On vastasi Osaran mies, hänellä oli Niken kumitossut.

Tiistai 18.11.2014
Sunnuntai-iltana poikkesin Räpsän syyskokouksessa. Ajankohtaista tietoa saa asoista osallistumalla jäsenille tarkoitettuihin tilaisuuksiin, missä paikalla on ainakin seuran silmäätekevät. Pesäpalloseuramme on ajanut hallinnollisesti matalalla profiililla, onnistuneesti, sillä seura lienee ainoita superissa pelaavia, millä ei ole velkaa euron kuutinaa. Erinomainen asia.
    Nyt seuran hallintoa uudistettiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja hentoinen toiveeni on, että talous säilyy tarkkana edelleen. Koossa on hyvä porukka naisten ylimmälle sarjatasolle ja juniorityö on siinä mallissa, että on lupa odottaa tulevaisuudessa omia tyttöjä edustuksen rinkiin.
    Yhteistyö Tampereen kanssa lienee hyvällä mallilla, vaikka edelliset yhteistyökuviot eivät hurraa huutoja liiemmin aiheuta. Tilanne Tampereen kanssa yhdessä toimien on ollut tehdyn työn ohelta Hämeenkyrö painotteista. Eli Mansea on vaivannut yhteistyössä vaikeahko Tyrvään tauti; ruoka eli menestys on maittanut, työnteko ei niinkään. Uskotaan parempaan tulevaisuuteen.
    Iä:n kanssa vietettiin alkuviikko arpajaisvoiton toten Naantalin Kylpylässä. Lokoisa oli paikka kyröläisille vesipedoille. Kylpylä on eriomaisen siisti, rauhallinen ja palveluiltaan kympin arvoinen. Kuitenkin Ikaalinen ajaa ainakin yhdessä asiassa edelle; vesi altaissa on ainakin taatan vilukissalle lämpimämpää kuin Naantalissa. Siksi taata viihtyikin lämpimässä porealtaassa, missä vesi lämmöltään lähenteli varmaan 40 astetta. Iä, joka on jotain sukua norpalle, suoritti oman osuutensa pääaltaassa.
    Naantali on kesäkaupunki, mutta kyllä siellä kannattaa talvellakin poiketa. Jouluvaloineen kaupunki on kompakti paketti. Aivan erinomaisen arvosanan annamme ruokaravintolalle, missä nautittiin maanantaina iltasuurus. Ravintola on nimeltään Trappi. Ystävällinen palvelu ja ruoka, herranpieksut maullansa. En muista koskaan nauttineeni niin maittavaa pihviä, kuin mitä "Trapin erikoinen" tarjosi. Eikä Iä:n lammaskaan jälkeen jäänyt. Ja Trapin miljöölle annetaan kymppi plussa. Kannattaa ehrottomasti Naantalin reissulla nälkäisenä käväistä.

Torstai 20.11.2014
Seniorimme viettivät eilen syyskokousta. Kivasti oli paikalle porukkaa tullut ottaen huomioon, että syyskokous henkilövalintoineen ei ketään kiinnosta. Niinpä olinkin ilmoittanut etukäteen, että tänä vuonna kolme hallituspaikkaa arvotaan poissaolijoiden kesken. No vitsi, vitsi.
    Mutta muuten oli nuorekas ja urheilullinen meininki. Päivän alustajina toimivat pesäpalloseuramme Räpsän nuoret hurjat, Jaakko ja Jussi. Alkuunsa senioreista muodostettiin kaksi joukkuetta; miehet ja naiset, joista miehet pelasivat ulkopelin ja naiset sisäpelin eli juoksivat ja löivät, kuten normaalistikin. Miesten kenttäjärjestyksessä lukkarina pelasi Teiskonlahden Seppo, kova laulumies, siepparina verottaja Kahila, polttolinjassa joukon ainoa ammattilainen Lehtisen Eero ja Pappilan perimmäisessä salissa kopparina senaattori Myllymäki, jolla arvioimme insinöörinä olevan parhaat saumat pallon tulokulman määrittämiseen.
    Demonstraation jälkeen kuulimme mielenkiintoisen esitelmän nais- ja tyttöpesiksestä. Läväyttäessään pöytään tyttöjen harjoitusmäärät oli monella seniorilla silmät ymmyrkäisinä, että paljonko jää aikaa muille harrastuksille. Kaikki kuitenkin tapahtuu tyttöjen tahdosta, vakuuttivat valmentajat ja kertoivat, että pelurien ikä on tällä hetkellä sellainen, että jos pesäpallo ei olisi näin aktiivista ja tavoitteellista osa porukasta juoksisi kylillä kollien perässä ja liikuntaharrastus jäisi silleen. Seniorien miehet paheksuivat kovasti sellaista mahdollisuutta, vaan kuinkahan olisi kollittelun laita ollut, jos sama tieto olisi kerrottu senioreille rapiat 60 vuotta sitten.
    Pohjoiskorealainen mentaliteetti henkilövalinnoissa jatkui. Taata lähtee vetämään kahreksatta vuotta senioreita. On se mukava kun köyhällä on ainakin luottamusta. Vaikkakin ilo on ollut upean porukan suitsissa. Suhteet piiriin ovat olleet kylmän sodan partaalla viime keväästä lähtien, mutta onneksi on sanottava, että yhtä vähän kuin piiri on kaivannut meitä, olemme mekin kaivanneet piiriä. Toivottavasti nousevana vuonna piiriin palaa demokratia, eikä isoimman yhdistyksen Yrjö S. lajittele esimerkiksi virkoihin hakijoita jyviin ja akanoihin.
    Valtakunnan politiikasta. Seurasin tänään mieliohjelmaani toistaiseksi; eduskunnan kyselytuntia. Eduskunnassa hiillostettiin maatalousministeri Orpoa. Orpo varmaan oppi, että ei kannata lupauksia tuista lässytellä, ennen kuin ovat päätökset paperilla. Oppositio vei eiliset pisteet 10-0. Olen edelleen sitä mieltä, että jo nimensä vuoksi sliipattu Orpo sopisi paremmin sosiaalipuolen ministeriksi. Liikuttavaa oli näin vaalien alla seurata mm demari Rajamäen teatraalinen huoli suomalaisen maidontuottajan asemasta. Viisi kuukautta ennen eduskuntavaaleja suomalaisen talonpojan kanssa haluavat kaulailla kaikki vasemmistoa myöten. Mutta ans kattoo vaalien jälkeen. Soon nyt sitä pelin politiikkaa !

Keskiviikko 26.11 2014
Vesijumpasta ja uimasta riennettiin hurujen tapaamiseen. Mukana markkinointineuvps Jussi, senaattori Asko ja myös valkeakoskilainen hurumme Ismo. Murut ilahduttivat Sarvea supistetulla kokoonpanolla. Ja Sarvi palkitsi hurunsa maittavilla kalapihveillä ja possun paistoksella, jälkkäriksi tarjoiltiin ohrankryynipuuroa ja rusinasoppaa. Tukevahko olo kolmen lautasellisen jälkeen.
    Muinaisia muisteltiin; markkinointineuvos oli poikennut Kyröskoskea muistelemassa silloin ennen vanhaan. Muistelukset olivat koskeneet aikaa rapiat 60-70 vuotta sitten. Kovat olivat ajat, mutta vielä kovemmat pojat ja tytöt. Joku oli väittänyt, että Kyrölle töihin päästääkseen ei paljon papereita katsottu, mutta ehroton suositus oli se, jos saapui työhaastatteluun Ponnen verryttelypuku päällä. Jo silloin arvostettiin urheilua.
    Kahtiajako kylässä oli kova oikeiston ja vasemmiston välillä. Jussi kertoi, kuinka Iä:n sisaren Anjan, lämpösiä ajatuksia hänelle, koulutoveri oli kertonut, kuinka he 14-15 kesäisinä olivat menneet lampunvarjostimen tekokursseille Anjan kanssa Hälläpirtille. Porttikielto paikkaan tuli välittömästi, kun kotona oli asiasta kerrottu.
    Politiikkaa puhuttiin vahvasti muutenkin, meinaan nykypolitiikkaa. Karmeeta on seurata tätä helvetinmoista alasmenoa hyrräpääministerin aikana. Ryhtiliikettä kaivataan, eikä se tapahdu muuten kuin henkilöitä vaihtamalla. Että kuinka voi mies valita hallitukseensa kaksi keskenkasvuista naisministeriä ! Laura Räty, joka on saanut kaikki hommat sekaisin, missä on toiminut. Pahimman luokan pyrkyri. Ja sitten tämä Sanni ympäristöministeriksi. likka joka on tuskin suota elämässään nähnytkään, puhuu soiden suojelusta.
    Illalla kun katselin puheenjohtajatenttiä, oli hyrrä valinnut uuden osan itselleen. Oli pääasiassa hiljaa, kotimaan politiikka kun ei ole ollut koskaan milläänlailla hallussa. Mikäli hyrrä olisi ollut paras, olisi keskustelu pitänyt käydä ranskaksi ja aiheena Merkelin jakkupuku.
    Muuten hurut yhdistyivät lounaan aikana kummasti. Markkinointineuvos pääsi vihdoinkin kauan vaivanneesta asiasta, kun sai tietää Ismolta, että hän on Ilveksen miehiä. Ny me tunnustetaan kaikki samaa väriä. Herralle kiitos !

Perjantai 28.11.2014
Edessä oli eräs vuoden tärkeimmistä tehtävistä. Siksi ani varhain Kyröskoskelle, vastaanottamaan Kyröskosken ala-asteen soihtukulkuetta. Tasan tarkkaan puoli yhdeksän koulun portista kurvasi ulos komea kulkue kynttilät loistaen lyhdyissä jokaisen oppilaan kätösissä. Ryhdikkäästi marssi kulkue. Ei ihme, että koulun johtajana toimii kenraalin velipoika, niin hyvin oli järjestetyt joukot ja timmit äksiisit pidetty.
    Kyröskosken ala-asteella on ollut tapana yllättää meidät sekä koulun juhlissa, että muissakin tapahtumissa. Kiitos tästä kuuluu koko opettajakunnalle. Vaivoin sain Iä:n pidätettyä vetämästä käden lippaan, kun marssirivistössä meidät ohitti, jopa kahteen kertaan Aurora, Lotta, Marleena ja Konsta. Kun vielä luonto olisi antanut aamulle maahan pienen lumenhärmä, ohimarssi olisi ollut jouluisen valloittava.
    Mutta isommassa kuvassa, kuten poliitikot nykyään sanovat, kynttiläkulkue valoi uskoa siihen, että vielä Kyröskoskelta paukkuja löytyy. Sadat lapset ja kynttilät osoittivat, että kylä elää !
    Tänään oli Tampere-talossa konsertti filharmonialla, mihin suuntasimme Iä:n kanssa varovaisin mielin. Niin olivat suhtautuneet muutkin, sillä talo oli yleisöltään pitkästä aikaa melko vajavainen. Vaikka päivän Aamulehti hehkutti illan esiintyjiä kapellimestari Erkki Lasinpaloa ja illan solistia sellisti Anssi Karttusta tuntui illan ohjelmisto muidenkin mielestä todella vieraalta. Alkupaloiksi tarjoiltiin Baxia, jatkoon Jukka Tiensuun "Sellokonserttoa" filharmonian tilaamana ja kantaesitettynä, sekä Nielsenin "Sinfonia nro 2", ei mieli mettä keittänyt.
    Meille tuttuja olivat toki Lasinpalo ja Nielsen. Ja kaksikko tarjosi ehdottomasti illan parhainta antia Baxin alkumarssin ohella. Tiensuun sävellys vaatii sitten jo taatan kohdalta pitempää oppimäärää, tuskin pääsee ikipäivinä sinne asti. Varmasti ihan hyvä suoritus filharmonikoiltamme, eiväthän ne petä koskaan. Taisi tänään eduskunnan tekemä äänestyskin himmentää mieltä, mutta siitä enemmän seuraavassa.

Lauantai 29.11.2014
Vuoden kiihottavin tapahtuma takana, Osaran karaokekisat ja maamiesseuran pikkujoulut. Jo loppukesästä saakka ovat laulut raikuneet kulmakunnalla traktoreista, pihoilta ja mökeiltä. Ennennäkemätön harjoituskausi takana ja tänään vihdoinkin kisailtiin. Aluksi peesailtiin ja mikrofoni kelpasi vain naistensarjalaisille, mutta kellon lähestyessä keskiyötä ja Viitalan valmistaman lauluvoiteen uhkaavasti vähetessä vuoroista tapeltiin jo hikisin päin.
    Tuomariston tehtävä oli raskas, joskin naistensarjan kärkeen kiilasi Heinäsuon laulavat sisarukset Sofia ja Flora. Miesten paremmuutta ei oltu saatu ratkaistua vielä aamuyön tunteinakaan. Kärkisijoista tappeli kolmikko Heiskanen, Heinäsuo ja Immonen. Etenkin Heiskanen oli saanut lisää karheutta Ryysyrantaansa. Aamusella fyysisesti hontelompi tuomaristo kuin laulajien kärkikolmikko teki vihdoin viimein nahkapäätöksen; voitto jaetaan kolmeen osaan. Tuomaristo poistui paikalta poliisisaattueessa.
    Muuten juhlat sujuivat komeasti. Maaseutuoppilaitoksen seinät pullistelivat väen paljoudesta; paikalla lähes 90. Jouluinen ruoka maistui erinomaisen maittavalta, oli jännittävä tietokilpailu ja arpajaiset runsaine palkintoineen. Väliin luikautettin joululauluja ja puhelias joulupukki poikkesi ilahduttamassa sekä nuorisoa, että vanhempaa väkeä. Mainita pitää myös illan juontaja, Osaran Tarvajärvi; Jukka. Kiihkeästi porukka vartoo jo seuraavia juhlia.
    Eduskuntamme painiskeli perjantaina sukupuolineutraalin avioliittolain kanssa. Lopputuloksen voi päätellä siitä, että kirkolle oli sanonut hyvästit lauantai-iltaan mennessä lähes 8000 jäsentä. Taata olisi ollut ja on ehdottomasti lakia vastaan, silti hyväksyen henkilöt, jotka hiihtävät asiassa eri latuja meikäläisen kanssa. En yhtään ihmettele, että hyrräpääministerimme Tuppurainen on oman kantansa ilmaissut pyrkien johdattelemaan kansalaisia, mutta kirkon toimitusjohtajan arkkipiispa Mäkisen ulostuloa ihmettelen. Olisi aika vetää tiukat johtopäätökset kirkosta eronneiden määrästä, eikä joukko jää tuohon, ja punnita tarkkaan oikeus oman firman yhden perusjalan sahaamiseen. Jääkiekosta tiedämme, että asioiden mennessä päin prinkkalaa yleensä valmentaja vaihdetaan, ei joukkuetta. Entäs kirkossa ?
    Kun selailin luetteloa kansanedustajien äänestyskäyttäytymisestä luin myötämielisten listasta tähän asti arvostamani Ilkka Kanervan nimen. Olen aina pitänyt Ilkkaa tolkun miehenä, aidosti naissukupuolesta tosimiehen lailla kiinnostuneena. Nyt täytyy taatan tarkastaa oliko Tuksu tosiaan nainen vai mies !
    Asiaan otettiin rohkeasti kantaa myös pikkujouluissamme. Ulkokuistilla kokoontuneen ulkoparlamentin julkaisemassa kommunikeassa äänestystulos tuomittiin yksimielisesti. Samoin päätimme, että ei ainakaan Osaran pojat rupea toisiaan sillä silmällä vilkuileen. Parlamenttiin oli tihkunut tietoa, että tämän hossotuksen jälkeen tulee tapetille useamman parin muodostama avioliitto. Äkkiseltään asia tuntui ajattelemisen väärtiksi. Pitkän pohdiskelun tuloksena tuli mieleen tällä erää vain yksi heikkous; anoppien määrä lisääntyy.