ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

UUSIN

Lauantai 01.03.2014
Hyvää kevättä ! Tai kuinka sen nyt ottaa. Kyllä Osarallakin ihmetellään, mitä siellä Ukrainassa oikeen tapahtuu. Ottamatta enempää kantaa ulkovaltojen politiikkaan Osaralta, totean kuitenkin, että jos minkälainen kähinä alkaisi, Ukrainan kansa olisi varsinainen kärsijä. Aina on ollut, nykypäivinäkin, että koohottajien "lasku" lankeaa tavalliselle kansalle. Toivon sovun löytyvän.
     Mutta Osaralla vallitsee rauha. Kuinka somaa oli pulahtaa Iä:n kanssa aamun uinnille Kylpylään ja sieltä suoraan Kyröskosken torille. Ette arvaa, kuinka hyvälle tuulelle saa osaralaisen Tapolan myyjät Raija ja Antero sekä kalakaupan rouva nätteine tyttärineen. Paljon puuttuisi lauantaista, ellei aamua avattaisi mustalla makkaralla. Ja jatkettaisi ruisleivän päälle pistettävällä ohuella siika tai lohisiivulla. Kyllä niillä eväillä on viikonloppu mallillaan. Tänään, kun kerroin Raijalle ja Anterolle meidän Huukosta, niin Antero otti tilanteeseen osaa pyöräyttämällä Huukolle oman paketin, niinku rauhotteeksi. Kyllä nyt Huuko on Antsun iankaikkinen kaveri.
     Pikkuisen alkaa meikäläiselläkin ajatus pätkiin. Viime lätkämatsista Tampereelta jäi tärkein kertomatta. Sillä ennen Ilveksen ja Pelikaanien pelin alkamista palkittiin hallissa joukkueiden seisoessa siniviivalla kuukauden juniori. Juhlakalu oli Hokkarien 04:nen Noa Paulus, meirän Amandan joukkueesta. Jos oli Noa Ilveksen kapteenin vieressä polleana, niin kyllä ikihokkarin, Frantsilan taatankin talvitakki kohosi sillä hetkellä rinnan kohdalta kolmekymmentä senttiä. Hokkarit pelaa Ilveksen kanssa samoissa sarjoissa ja fiksu joukkue palkitsee muitakin kuin tamperelaisia.
     Kotimaisen politiikan puoleltakin kevät alkoi onnellisten tähtien alla. Katsellessani tänään Salpausselän kisoja havaitsin telkusta, että urheiluministerimme Paavokin seisoi katsomossa omilla jaloillaan, silmät auki ja nenä kohti hiihtotapahtumaa. - Rukalaiset tuli ja Huuko meni. Vallitkoon Yrjölän pirtissä keväinen rauha !

Sunnuntai 02.03.2014
Kulttuuripitoinen sunnuntai. Aloitettiin Maijan ja Lassen kanssa uimalla ja jatkettiin illalla teatterilla. Väliin mahtui lastenhoitoa, kotieläinten huoltamista ja sivusilmällä Salpausselän kisoja, mistä ei mieli paljon mettä keittänyt. Muutamia harvoja kohokohtia huomioimatta suomalaisten ei kannata hirttäytyä tavoitteeseen; olla seuraavien olympiakisojen paras pohjoismainen mitalimaa. Anteeksi vaan, mutta ei meillä osata, muuta kuin kinastella valmentajista. Älyttömyyden huippu tulee kiekkopuolelta, kun vailla urheilullista perustetta seura nostetaan kabinetissa sarjaporrasta ylemmäksi. Näyttäkää hyvät kiekon katsojat jaloillanne, että emme ole urheilujohdon lampaita.
     Teatteriretki suuntautui Komediateatteriin katsomaan "Kvartettia". Matkalle sonnustautui maamiesseuramme sakki. Olipa viihteellistä ja hyvin tehtyä teatteria. Kyllä näyttämölläkin senioreissa löytyy maan teatterillinen suola. Mahtavaa oli seurata nelikon Liisa-Maija Laaksosen, Tuija Vuolteen, Heikki Nousiaisen ja Esko Roineen lavatyöskentelyä. Oikea-aikaisuus, osuviin vedoin näytelty komedia eli. Joissakin kohdissa rohkeakin teksti sai yleisön hyväksynnän. Ainakaan taatan iloinen kristillisyys ei kärsinyt yhtään. Seuramme ehdottomaksi tähdeksi nousi Esko Roine. Syy, Eskolla oli mehevin osa. Kannattaa käväistä "Kvartetissa". Iä, joka on nähnyt myös kappaleen Helsingin version piti Tampereen esitystä parempana. Sillälailla sano Tarvajärven Niilo.
     Blogiystäväni Saksasta kertoo ilmojen olevan syvällä Saksan etelässä Suomen kaltaisten. Ei ole nietoksia kolattaviksi piisannut. Ystävä oli käynyt karnevaaleilla kuuntelemassa filharmoonikkoja, ihme miehen nuoruuden tuntien. Filharmonikkojen kanssa musisoi Göttingenin yliopiston Big Band ja musiikkina yhteissoitossa 40- ja 50 luvun swingiä. Mielenkiintoista. Vanhaksi on kaverikin tullut; nyrjäytti konserttimatkalla portaissa polvensa. Mutta pojastahan polvi paranee.
     Kvartetista mieleen: miten näkee varmimmin lentäviä lautasia ? Nipistämällä tarjoilijaa takapuolesta.

Keskiviikko 05.03.2014
Kyllä ihmiseltä paljon puuttuu, kun aamun seurustelukumppani tietokone on sairaana. Tohtori onneksi lupasi, että ehkä viikonloppu tuo asiaan valaistusta. Toivon niin. En tiedä kumpi on pahempi Iä:n vai koneen puuttuminen. Ei kyllä. Iä on parempi.
     Kylpylässä tavattiin toimittaja Pitko. Kun Aamulehdessä pakinoitsija kirjoitti, että suvussa jyllää vahvasti venäläinen veri, niin varovainen täytyy olla Matin arvostelussa. En missään nimessä halua Kyröspohjaan venäläisiä tankkeja.
     Hurujen lounas. Sarven pöytä lepäsi katettuna tasan pari viikkoa sitten tehdyn tilauksen mukaisesti. Löytyi herkullisia silakoita ja jauhelihapataa. Kukkuraiset lautaselliset syötiin, paitsi senaattori, joka pisti lautasella paremmaksi. Jälkkäriksi kermavaahtoa ja erinomaista kakkua. Vyötä piti välittömästi höllätä. Eikä unohtaa pidä sirkeetä emäntäämme, joka melkein kyyneleen pirautti, kun senaattoria ei kuulunut heti alkuun. Markkinointineuvosta onniteltiin olympiaveikkauksen voitosta. Jussi tietää. Muisteltiin kyröläistä urheiluelämää silloin ennen. Jääkiekossa pelattiin pitäjän sarjaa ja tunteet loiskuivat kuumina. Senaattori kurvaili kaukalossa lempinimellä tappaja. Tuomareista Rönbergin Annan Kalle poikaa kutsuttiin annansilmäksi, kauppias Honkasta silakkakauppiaaksi ja nuoriso-ohjaaja Haatajaa olmiksi.
     Tiistaina käväistiin laskentaneuvoksen kanssa taas liigamatsissa. Ilves hakkasi turkulaiset 4-2. Keräsestä tullut neuvoksen ja minunkin suosikki. Miksi kiivas jääkiekkobuumi ? Neuvos on sponssannut Ilvestä ja saanut "vapaalippuja", niitä käytetään.
     Tänään käväisin myös hiustaiteilija Järviskän ateljeessa. Erinomainen lookki, vaikka itse sanonkin. Järviskän kanssa nopeaa tiedonvälitystä. Varttissa keritään käsitteleen sekä kunnallispolitiikka että kulttuuripuoli. Harvoin tapaa naisihmistä, joka menee niin rempseesti asian ytimeen.
     Osaran mies meni Noksolle uusimaan ajokorttia tulevan 70-v päivän alla. Nokso tarkisti näön ja kuulon, kyseli mahdollisista sairauksista ja lopuksi tiedusteli, onko suvussa ollut tubia. Siihen Osaran mies: ei ole, mutta serkkupojan vaimolla on Audi.

Lauantai 08.03.2014
On aika hiljentyä. Leijonien veljeskunnastamme siirtyi Sakari tuonpuoleiseen. Vietämme siunaustilaisuutta kodikkaassa Viljakkalan kirkossa. Runsas saattoväki johdattaa Sakarin matkalle. Siunauksen toimittaa entinen klubimme jäsen Virtasen Sakari. Tilaisuuden musiikki soi duurissa antaen lohdutusta sureville omaisille ja ystäville. Rajan on kerran ylittävä myös paikalla oleva saattoporukka, Sakari näyttää nyt tietä.
     Sakari kuuluu klubimme perustajiin. Yhteisen matkamme pituus olisi toukokuussa saavuttanut 44 vuoden iän. Kantaporukkaamme jäljelle jäi vielä kahdeksan. Niin ne ajat muuttuu. Ei ole kauaakaan, kun juhlimme veljiemme neli- tai viisikymppisiä, lastemme koulujen päättäjäisiä. Juhlien luonne on muuttunut. Näin se ruljanssi kulkee. Tilaisuudessa paikalla klubimme runsas osanotto. Kun kukkavihon kanssa seisomme Pekka, Lasse ja minä Sakarin arkun äärellä, tulvahtaa nopeana muistona mieleen ajatus Sakarista; leppoisa, humoristi. Veli, joka suoritti päivätyönsä Viljakkalan koulun rehtorina. Hyvän opetuksen ohella Viljakkalan natiaiset saivat Sakarilta myös oivallisen kasvatuksen. Opetustyössä mainiona tukena lady Ritva. Harrastuksista välittyi veljien tietoon useissa jutusteluissa metsästys ja klubitoiminta henkireikänä arkeen. Viljakkalan kunnalliselämä voimallisen harrastuksen kohde. Missä oli kunnan tervehdys pitkäaikaiselle puurtajalle ? Sitäpä kyseltiin monen suusta. Kylmää on touhu nykyään.
     Upea oli viimeisen leposijan paikka. Haudalta, kirkon vierestä avautuu laaja näkymä Viljakkalana maisemaa. Mielenkiintoista seurattavaa metsämiehelle. Saapuuko rusakko metsän laidasta aukealle kevätpuuhiinsa ? Nyt rusakko saa kulkea rauhassa, metsästäjän kädestä on ase kirvonnut.

Maanantai 10.03.2014
Iä:n kanssa suoritettiin hytrologisia tutkimuksia Osaran lahdella. Näytti siltä, että jossain kohtia rannat olivat auki. Väärä havainto. Superkalastaja Vartiainen sano, jotta se on jään päälle puristunutta vettä. Seläällä jäätä kuulemma 30-40 cm, eikä sula ennen kuin tulee taivaalta lämmintä vettä tai helteet. Häntä uskominen, kyllä se niin paljon järvellä resuaa.
     Enkä matkallamme havainnut muitakaan kevään merkkejä. Väittävät, että töyhtöhyyppiä on jo verrattomasti Suomessa, ei meillä. Ainoat muuttolinnut ovat taatan tarkkailussa olleet pari allia Kylpylän altaalla. Kovasti tuntui olevan kevätpuuhat menossa, niin kujersivat jotta. No joutsenia sentään on Osaran "riisipellolla" nelisenkymmentä.
     Eilen opiskeltiin englantia taas urakalla. Opeteltiin tekeen huonevaraus kielillä puhelimitse Hiltonista. Hauskaa oli, kiitos ryhmän. Antero oli opetellu englanninkielisen vitsin. Kovasti nauratti, vaikka emme mitään ymmärtäneetkään. Ope on kehunut ryhmää ja vallankin miehiä. Ollaan kuulemma mahrottoman aktiivisia; paikalla joka kerta ja ajoissa ja järjestetään vielä opinnon päätyttyäkin paikat järjestykseen. Ihmeitä saa nätti maisteri seniori oppilaissa aikaan. Jos pyytäis saatettaisiin vielä kotiokin.
     Liigakiekko loppuu taatan osalta alkaneella viikolla. Kattokaas vaan, niin Kärpät ja Lukko lyövät viimeiset naulat tupsukorvien arkkuun. Mutta alkaapa pian pesäpallo, silloin Räpsän naiset aiheuttavat taas useiksi kuukausiksi sydämen tykytyksiä runsaalle senioripappojen katsomolle.
     Osaran mies oli koskella pirssikuskina. Vääntäytyi matkaan mukaan lestadiolaismamma seitsemän lapsensa kanssa. Mahtoi matka sujua mamman mielestä liian vauhdikkaasti, koska huomautti saföörille: ajakaa kurveissa hiljempaa. Siihen Osaran mies mumisten: paraskin sanoon !

Tiistai 11.03.2014
Ainahan on kirjoituksen väärtti, jos Kyröön tulee olympiahopeeta. Kiitos uroteosta kuuluu Ilkka Tuomistolle. Eipä olisi osuvammin voinut hopea miestä etsiä kuin Ilkka. Vieraillessaan jokin aika sitten senioreissamme Ilkka oli kuin itse vaatimattomuus, vaikka silloinkin oli jo vastaavista kisoista pronssit taskussa. Kyröläinen ruumiillistuma koko mies. Onnittelut ! Ei taira naapureista moista jalometallia löytyvän.
     Vaan kuinkas sattuikaan asian uutisoinnin kanssa ! Tampere omi miehen omakseen Aamulehden mukaan. No mainittiin Kyrökin tekstiosuudessa syntymäpaikkana. Hurjia taisteluja on ennenkin käyty hiihdon mitalimiesten kotipaikasta. Muistuu mieleen tapaus Matti Pitkänen, kun Matti sauvoi olympiakultaa viestissä Insbruckissa 1976. Ikaalisten kanssa tuli ankara vääntö. Kyrö voitti 2-0, johtuen siitä, että hillopieksuilla ei ollut mustaa limusiinia Mattia noutamaan lentokentältä. Kyro Oy:llä oli. Itsekin sain kunnian olla haastattelemassa Matin silloista valmentajaa Kulmalaa Koskilinnassa järjestetyssä kansalaisjuhlassa. Matti ei itse haastatteluista pahemmin piitannut.
     Muutenkin täällä Kyrössä on alkamassa hurjat kisat, tarkoitan kuntataloutta. Investointeja on tuleville vuosille kehitelty ainakin 50 miljoonan edestä. Keskuskoulu vähintään 18 (kaikkine päivineen lähellä 25:tä), puhdistamo 10 ja Sasi-Mahnalan päiväkotiin ja kouluun loput. Eikä taida riittääkään. Tuntuu, että valtakunnan politiikkoja valtuusto seuraa siinä, että nyt tehrään lasku kahdelle seuraavallekin valtuustolle. Tulopuolella ei nimittäin tasaavia lukuja näy. Kahtellaan !
     Meininki on niinku entisellä Osaran miehellä, joka aloitti puheensa; tyhjästä olen aloittanu ja nyt on yli pari miljoonaa velkaa.

Keskiviikko 12.03.2014
Seniorit valtasivat Isopappilan. Keväisessä säässä (+11 ) tallusteli hurja joukko kuulemaan, mitä tietokirjailija Jussi Viitala meille kertoisi. Aihe mielenkiintoinen; "parin valinta". Niinpä poijat olivat pukeutuneet parhaimpiinsa ja osa jättänyt emännän pois fölistä. Jo kutsussa lupailtiin, että oitis kahveen jälkeen parit muodostuisi piirileikkiä "Lintu lensi oksalle, lauloi niitä näitä.." tanssahdellen. Päätimme kuitenkin, että kristillinen ympäristö ei liiemmin pitäisi piirin pyörimisestä, joten se homma jäi sikseen. Mistää sen tietää, minkä puun takana meedia luuraa. Olisi siinä selostamista, jos Oivasta olisi luettu, että seniorit tanssivat Isopappilassa.
     Vaan olipa mielenkiintoinen ja hauska esitelmä. Huippuna, että eläimistöstä alkaneet jutut päätyivät aina ihmisiin. Kyllä nyt sai seniorit, sekä naiset että miehet, oppia kuinka flaksi käy. Koskahan lähretään kokeileen. Riikinkukkourosten komeasta viuhkasta aloitettiin ja naisten pupillien suurenemiseen päädyttiin. Innokas lapinkävijä joukostamme tiedusteli, mistähän saisi seuraavalle reissulle sulkahatun, millä laittaisi lappilaisten naisten pupillit suureneen. Matkailevan seniorin omien "pupillien" mitta kuulemma riittää. Kyllä tällaisilla tietokirjailijan luennoilla viihtyy.
     Syksyksi suunniteltu Pietarin matka peruutettiin. Naapurin isäntä Putiini tuntuu olevan niin tuimalla tuulella, että kukaa sinne tunkee. Garda valkkaantui uudeksi kohteeksi. Mikää sen viehkompaa, kuin laulaa lämpösessä syyshämyssä Gardan rannalla tinttarellaa.
     Kuusi vuotta tuli seniorien toimintaa täyteen. Kovasti jaettiin kunniamerkkejä. Vaikka eihän se kuusi vuotta ole kuin pahaisen kakaran ikä, mutta semmosia mekin oomme, ainakin mieleltämme.

Perjantai 14.03.2014
Kyllä eilinen niin masensi, että. Laskentaneuvoksen ja senaattorin kanssa mentiin Tampereelle Ilvestä kannustamaan jatkopeleihin ja kurjasti kävi. Totuuden sanoen, kyllä raumalaiset jaarittelijat olivat kaikessa parempia. Ikävä kattella, paitsi soreita jäänsiivooja tyttöjä. Että viisi kierrosta sitten vielä mietittiin pääseekö tupsut suoraan pleijareihin, ilman säälipelejä, ja nyt ollaan tässä. Kaiken kukkuraksi Keräseltäkin vietiin pistekunkun paikka. Viskin olisin ottanut senaattorin ja neuvoksen kanssa, vaan Mondeo esti. Hokkarienkin kannattaisi ottaa käyttöön jäänsiivooja tytöt. Kyllä hämeenkyröläisissäkin naisissa hemasevuutta löytyy. Tältä istumalta pystyn nimeään heti kymmenen, kylläkin vähän kypsyneempiä kuin Tampereella. Urheilijoiden sanoin; taatan kiekkokausi taputeltu.
     Pitkästä aikaa filharmonikoiden seuraan. Itse menninkäinen, Segerstamin Lefa tahtipuikossa. Ehdoton suosikkini suomalaisista kepittäjistä sarjassaan. Lefa johti istualtaan, lienee komean ulkomuodon syytä. Kulkuun lähdettiin Sibeliuksen "Sadulla"; komeaa kertomista sävelten siivin. Jatko löikin sitten ällikällä illan yleisön; kapellimestari riisui frakkinsa, orkesterin miehet takkinsa ja koko orkesteri pukeutui saunapyyhkeisiin. Patarumpalimme Tiina kietaisi pyyhkeen turbaaniksi päähänsä ja Lefan sanoessa "satu meni saunaan" ja poistuessaan pianon taakse eteemme avattiin Leifin uusi "sinfonia nro 256, sauna". Musiikillista ilottelua puolisen tuntia, jota säesti vuorollaan eri soitinryhmien vedenheitto kiukaalle ääniefektein. Olipa musiikillinen performanssi. Kappaleen päätyttyä harpisti sai Lefalta kuumat suudelmat auttaessaan takin kapellimestarin päälle. Olipa tyttö punainen ! Taon jälkeen vuorossa Brahmsin suosituin: "Sinfonia nro 3". Loistava tulkinta filharmonikoilta Leifin johdossa. Kauniin kolmannen osan aikana soittajista nousi käyrätorvisti Ismo Ponkalan ja huilisti Pekka Rankan soitanta erinomaisiksi tulkinnoiksi. Tulipa palsamia eilisiin haavoihin.
     Miksi osaralaiset tanssivat lavatatansseissaan sukkasilla ? Kuulevat musiikin Hämyfestareilta.

Lauantai 15.03.2014
Iä:n kanssa ahdettu kulttuuria oikein kauhan kanssa. Taitaapa olla neljäs kerta, kun nautimme Nokso-Koiviston Oskarin konsertista. Poikkeuksellisesti paikkana Nokian Kerhola, Kyröskosken Koskilinnan kaltainen paikka saleineen ja parvekkeineen. Tarjolla on myös katsottavaa taiteen ystäville; Outi Heiskasen ja Tiitus Petäjäniemen teoksia ripustettu salin seinustoille. Taiteilijat henkilökohtaisesti läsnä myymässä taidettaan. Iä:lle teki mieli ostaa taulu "lehmä ja vasikka", mutta nuukuus iski.
     Oskarin ohjelmistossa ensin suomalaista laulumusiikkia ja päivän pääteoksen Scubertin "Winterreisen" esittely. Oskarin basso on ajan saatossa kypsynyt ja on eräs miellyttävimmistä äänistä mitä kuulleet olemme. Kerholan heikohko akustiikka ei haittaa lainkaan ja säestyksestä vastaa huippupianisti Marko Hilpo. Säestys tukee laulajaa pientä piirtoa myöten mallikkaasti. Ihmettelen ellei parivaljakolle synny laajempaa kysyntää. Oskari on nimenomaan lied mies. Väki tuntuu tyytyväiseltä kuulemaansa. Oskarin isä Pekasta huokuu tyytyväisyys, kun väliajalla vaihdamme sanaa.
     Jos eilen kohtasimme miespuolisen menninkäisen Segerstamin, niin tänään vuorossa vastaava nainen; Outi Heiskanen. Taiteilija rakastaa esiintymistä. Niinpä yllätyksenä kuulemme Outin esittämät pari veikeetä viisua. Tilaisuuden piristävä puolukka.
     Seuranamme konsertissa vanhat luokkakaverimme henkilääkäri Seppo ja mettänhoitaja Markku rouvineen. Eipä olisi uskonut viisikymmentä vuotta sitten, että yhdessä kuunnellaan Nokialla suuperttia. Paremmin olisi silloiselle vartalolle sopinut vanhentuneet Kimi Brown ja Renegadesit, jossain Viikinsaaressa. Väliajalla ynnäämme, missä sekin vanha kaveri menee ja ketkä ovat kuolleet. Vaan taiteenpalo on tässäkin joukossa valtava; Markulla kiinnitys kesäteatteriin ja Seppo maalaa tauluja. Mahtaako Kyrö saara vielä poijistaan carycooperin ja remprantin, aika näyttää.

Tiistai 18.03.2014
Senioripiiri vietti kevätkokoustaan Parkanossa. Hyvät olivat järjestelyt piirimme pienimmän seuran toimesta. Paikalliseen Anneliin olemme aina luottaneet, eikä petytty nytkään. Ohjelma oli kohrallansa ja etenkin trahteerinki kahvipöydässä runsasta ja maistuvaa. Kiitoksin !
     Vaan sitten alkoi kokous. Kovasti olen pettynyt piirimme päättäjiin, sillä homma oli etten sanoisi helvetinmoista tivolia. Sattui nimittäin niin, että kyröläiset olivat innostaneet meikäläistä hakeamaan liiton valtuuston paikkaa. Ensimmäisessä osiossa valinta näytti selvältä, mutta kyllä nämä pellet sen siitä kääntyyn saivat. Isoin yhdistyksemme Tampere, ei ollut hakenut liittovaltuuston paikkaa ollenkaan, mutta kun yhdistys ei saa liittohallituksen varsinaisen jäsenen ehdokkuutta kääntyi halu valtuuston paikkaan. Ja Tampere sen sai. Siunauksellista jatkoa Tampereen edustajalle, ihan tosi. Kun on tarpeeksi iso, paikat aukeaa hakemattakin. Valtuustopaikka ratkaistiin julistetun tauon aikana toisessa huoneistossa vaalitoimikunnan ja tamperelaisten välillä. Sillälailla pelaa demokratia liikkeessämme. Nyt tiedän tarkalleen, miltä Krimin ukrainalaiselta tuntuu venäläisten kanssa äänestyksessä. Kyllä tämä poukkoilu hieman vituttaa. Hallituspaikkakin tuntui menevän "säälipleijareissa".
     Oppia ikä kaikki. Toista kertaa en näissä merkeissä kuuseen kurkota. Häpeän kyröläisten puolesta kokouksen noudattamaa menettelytapaa. Minulle riittää toimiminen rehtien kyröläisten parissa, liiton ja piirin hapatus saa aikaani, jos vapaa-aikaa on, ja varsinkin viitsin. Vaasan vuosikokouksesta kehnään yhdistyksellemme ensimmäiset säästöt. Vaikkakin yhdistyksemme valittuna, en moiseen klovniporukkaan lähre. Ja kovasti varoitan pienempiä yhdistyksiä hakemaan piiriin auki tulevia puheenjohtajan, sihteerin ja kouluttajan paikkoja. Tämän päiväisen käytännön mukaan, pienien yhdistysten paikkaa hakiessa, valinnoista viimekädessä päättää sivuhuoneisiin kokoontuvat toimikunnat isompien yhdistysten toiveiden mukaan riippumatta siitä, ovatko julkiseen hakuun osallistuneet vai ei. Turha on tuhlata pateja harakoille. Liitto etsii tulevalle kaudelle teemaa, ehdotukseni on; "yhdessä eri suuntiin nykien".
     Äänestyslippusekoiluineen kokous oli surkein senioreissa käyty, syvältä sieltä .. !!

Sunnuntai 23.03.2014
Hola ! Terveiset Espanjasta. Päätimme katkaista talven Iä:n kanssa ja matkustaa hieman etelämmäksi. Nyt vaelletaan Valenssiassa, tiedättehän tämän Välimeren puoleisen espanjalaisen maakunnan. No ellette maakuntaa, niin futisseura Valencian varmasti. Ainakin puolet kyröläisistä asian harrastajista tietää seuran mainion kassarin Diego Alvesin.
     Totta puhuen Kyrvään golf on valmistavalla leirillä Bonalbassa, Alicantessa. Niin on kiirusta pitänyt, että ei ole paljon ehtinyt kirjoitella. Lajiharjoittelua aamusta iltaan ja ainoona vapaapäivänä, sunnuntaina kuntopiiriä. Leiri alkaa olla loppupuolellaan. Mukava on ollut kuulla, että Osarallakin vallinneet kohtuulliset säät, lumiryöppyä ja pakkasta. Ei ole kasusta ollut täälläkään; parisenkymmentä astetta lämmintä ja kohtuullinen hiivari. Mutta kuntoilleet olemme. Golfin porukka on hinkannut joka päivä kenttää ja Iä ja Leena kävelleet toista kymmentä kilometriä per päivä. Mitä nyt välillä ovat lähikaupungissa ja kaupoilla piipahtaneet.
     Espanja on kiva maa ja ihmiset ystävällisiä, vallankin nuoret naiset, ja koreitakin ovat. Jo muutaman päivän aikana olen muuttanut suunnitelmiani matkustaa vanhoilla päivillä Tongalle, maahan, missä saa pitää seitsemän vaimoa ja nauttia niiden kanssa rommia, senkun terveys kestää. Nyt haluan ehdottomasti pari ketterää espanjatarta kotitalousharjoitteluun. Kyllä aamupuuro maistuisi ilman lisukkeita, kun puuron lataisi lautaselle tumma iberi kaunotar. Pistetään anomus sisään.
     Kataisen Jykä on tuntenut ihan oikein huolta Espanjan kansan puolesta ja taloudesta. Käydessämme espanjalaisen tavaratalon ruokaosastolla, kyllä sääliksi kävi, suomalaisia. Tampereen tavarataloistakin olisi kolmen parhaamman valikoimat saaneet pistää saman katon alle, eikä olisi pärjännyt sittenkään. Ja tavaroiden hinta, ei kehtaa sanoa, pahaa verta vain herättäisi tukitoimissa rehenteleviä suomalaisia. Ei hypi silmille edes Räävelin kaupat.
     Ruoka pienessä kylässämme maultaan kohrallansa. Aivan loistavaa. Hyvin tulin toimeen ilman keskiviikkoista hurujen lounasta. Vaikka kyllä Sarvi aina Sarvi on. Meren antimia voisi hiukan lisätä. Ja vielä lopuksi. Olipa ainutlaatuista seurata tänään hotellin baarin skriiniltä klassikkoa Real Madrid kontra Barcelona. Tupaten oli täynnä paikka ja molempien kannattajia tasapuolisesti. Rajuja olivat tuuletukset runsasmaalisessa ottelussa, mutta kiinni ei käyty. Iä:kin seurasi elämänsä ensimmäisen jalkapallo-ottelun alusta loppuun. Vaan kyllä siinä tumma miestarjoilija sai kantaa Iä:lle rutosti klubivoileipää, olutta ja ginitonikkia silmäniskujen kera. Kohta Osaralla takaisin !

Keskiviikko 26.03.2014
Niin se vaan on, ettei Osaraa mikään voita. Matka onnellisesti takana ja kunto tapissa. Iä:lle taisi tulla talsittuja kilometrejä satakunta ja taatalle golfia peräti viitenä päivänä. Eräs ryhmämme jäsen kyllä lausahti, ettei olisi vaan tämän kesän golfit siinä. Ei kyllä ole! Kohta pistetään tuulemaan, kun on swingit kohrallansa.
    Kiinnostava huomio matkalta. Kyllä norskit osaa muutakin kuin turskaa syödä. Hyvin tyytyväisiä olimme lentoyhtiö Norwegianin palveluihin. Ei ole ollenkaan pipa niin kireällä kuin ryynäsellä. Parasta kaikesta on tietenkin se, että lennolla palvelee suomenkielinen henkilökunta, joka on ystävällistä ja asiakkaista huolehtivaa. Tämä halppis yhtiö täytyisi saada ehdottomasti pesiin Pirkkalaan, senkin uhalla, että ryynänen lähtee. Jopa kone tuntui tilavammalta; saattoi johtua edellä mainituista syistä.
    Kinthaalla on kannattaako Espanjan reissu tehdä näin aikaiseen kevääseen. Lämpötila hipelsi kyllä päivittäin ylimmillään 21-23 astetta, mutta kalpipaikoissa päivisin ja varsinkin iltasella melko viileää. Vaikka menihän tuo töissä ollen. Siitä pääteltiin, jotta ei kesä tai kevät vielä pitkällä ollut, kun senioriitat kieppuivat kaupungilla talvitamineissa. Valokuvia tuli otettua runsaamman puoleisesti; Iä yli 200 ja minäkin kuutisenkymmentä. hetimiten tallensin muistot nettiin ja niitä alustavasti katsellessa totesin, että onkohan me paljon muuta kuin syöty ja juotu. Asia johtunee siitä, että Iä on innokas ikuistamaan jokaisen pöytään tuodun annoksen kyytipoikineen.
    Kyllä matkalla Ikaalisten kylpylää kaivattiin. Hotellimme mainoksessa kehuttiin paikan kylpyläpalveluja, oikein spaksi mainittiin. Eipä tullut käytyä kertaakaan. Iä kävi kerran ja se riitti sillekin. Pieni oli allas ja vesijumputus ei kuulemma mistään kotoisin. Oli niin kovat vertauspohjat Ikaalisista. Että turha se on näissä maissa kulkea nokka nirpalla ja hokea, ettei meillä vaan mitään ole. Mutta muuten kyllä hotelli oli erinomainen, vallankin ne ravintolan tummat tarjoilijattaret. Huh huh.
    Kysymys kuuluu, mitähän jäbä nyt duunais ? Taitaa iskeä kulttuurikärpänen. Kahtellaan !

Torstai 27.03.2014
Johan oli jännittävä ilta Tampereen Teatterin Frenckell näyttämöllä. Kaikki alkoi jo toista kuukautta sitten, kun huomasimme laskentaneuvoksen kanssa, että lahjalippuja on käyttämättä. Laskentaneuvos sen keksi; mennään ja katsotaan ainaisten komedioiden sijaan jännäriä. Näytelmäksi valikoitui " Kylmä murha". Hui kauheeta ! Eikä petytty. Maijan ja Iä:n tukka taitaa olla vieläkin pystyssä, puhumattakaan meistä. Harvoin olen istunut persukset niin kiinni teatterin penkissä, etten edes kertaakaan ehtinyt vilkaista kelloa.
    Koko joukkio Elina Rintala, Jukka Leisti, Esa Latva-äijö ja Matti Hakulinen kerrassaan mainio. Edvard Taylorin teksti niin yllättävä käänteitään, että kaikkien veikkaukset murhaajasta menivät totaalisesti pieleen. Ohjaaja Mikko Viherjuuren ohjaus erinomainen. Tietysti Leistin fanina pidin Jukasta. Nokkela replikointi sai sopivasti Jukan myötä huumoria muuten hyisille tapahtumille. Ja totta kai taatan silmä lepäsi uhkeassa Elinassa, joka näyttelijänä on varmistunut ajan myötä. Neuvokselta en uskaltanut mielipidettä Elinasta kysyä, neuvos kun elää "nuorta" ihastumisen huumaa. Mutta lauseella sanoen, kyllä kannattaa käydä katsomassa.
    Olipa tökerö esitys ykkösen A-studion haastattelu Paavo Arhinmäen kanssa. Muuten rauhallinen Sakari Kilpeläinen munasi itsensä sessiossa totaalisesti. Miksi Arhinmäki raahataan studioon, jos miehelle ei anneta suunvuoroa ! Sääliksi kävi Paavoa. Revolveri haastattelu ei sovi Kilpeläisen tyyliin.

Perjantai 28.03.2014
Huikea oli ilta Tampere-talossa. Paikalla Pirkanmaan parhaat klassisen musiikin tuntijat; Mustajärven Pate, laskentaneuvos ja taata. Kyllä nyt ollaan neuvoksen kanssa kulttuurin suurkuluttajia. Tarpeetonta lienee mainita, että myös Iä ja Maija fölisä. Laskentaneuvoksen oli paikalle houkutellut metsosopraano Anu Komsi. Neuvoshan on nuoresta pitäen ollut suuri laulumusiikin ystävä. Ollessaan killipoikana Suolahdessa hänellä oli ihastuksena naapurissa asuva "koppeloaltto kaarina".
    Täysi Tampere-talo nautti täysin siemauksin elohiiremme Santtu-Matiaksen ja filharmonian kokoomasta monipuolisesta ohjelmasta ja millä tavalla toteutettuna. Voi herran pieksut ! Ohjelmistossa Prokofjevia, Bartokia, Glieriä ja Tiensuuta. Mikä oli konsertin punainen lanka ? Liennytys. Kun Ukrainassa uhotaan ja raketit Suomen rajoilla roikaa, Rouvali oli ottanut ohjelmistoon venäläiset Prokofjevin ja Glieren, joukkoon unkarilaista Bartokia ja suomalaista Tiensuuta. Illan suosikkini oli Prokofjevin klassinen sinfonia nro 1. Kepeätä ja kaunista klassista.
    Sananen Prokofjevista. Säveltäjä oli aikoinaan tunnettu venäläisen musiikin kauhukakarana, joka vaikutti pitkään Amerikassa, palasi Venäjälle ja kuoli aivoverenvuotoon samana päivänä kuin" isä aurinkoinen"; Stalin poistui omalla tahollaan. Notta semmosta.
    Oman luvun ansaitsee Anu Komsin tulkinta Tiensuun "Voice Verser" teoksesta. Osittain hauskakin esitys antoi todisteen Anu Komsin taidoista huippulaulajana. Uudesta suomalaisesta musiikista huolimatta yleisö pysyi hyvin rattailla. taas meitä koulutettiin. Viimeinen Bartok antoi lopullisen niitin Santtu-Matiaksen ja filharmonikoiden yhteistyöstä. Ei tämän kaksikon nokalle ole Suomessa hyppijöitä. Meinaan näin on partituurit Mansessa.
    Konsertin ensimmäisen kappaleen ajan Iä:n vieressä istui viehkeä sellistimme Elina Sipilä, joka Prokofjevin päätyttyä kirkaisi ilonsa ilmoille. Oli hyvä ettei istunut taatan vieressä. Taas olisi taata saanut kyseenalaista kunniaa kirkaisun johdosta.

Sunnuntai 30.03.2014
Kerran viel. Meinaan teatteria tälle viikolle. Vuorossa Hämeenkyrön Näytelmäseuran talviteatterin "Meijän Onni ". Eikä siinä mittään, verrattain hontelon käsikirjoituksen pohjalla lepäävä Liisa Heiskasen näytelmä sai mojovan toteutuksen kyröläisiltä. Ohjaajana toimineen Siltalan Benin musiikki tukevoitti hienosti näytelmää. Esitys oli kahtia jakautunut; kansannäytelmää ja kansan kabareeta. Olisiko ollut vielä parempi, jos olisi keskitytty reippaaseen kabareehen, ainakin laulupuoli toimi herkullisesti. Koskilinnan salin joskus ongelmanninen äänentoisto toimi hyvin ja kutakuinkin täysi sali viihtyi esityksessä.
    En tierä, katsooko esitystä määrätyn väristen linssien läpi, mutta kyllä vanhat haukat miellyttivät eniten. Pipsa on aina taattua tavaraa, samoin Taisto ja Matti. Komediennen taitoja osoitti myös Leena. Konstaapelit Seppo ja Jussi seuran rempseetä vakikalustoa. Ja nuorempaa polvea on visusti kasvamassa. Kyllä Kyrön näytelmäseurassa on asiat kohrallansa. Koskilinna, verrattomasti parempi esityspaikkana kuin vanha kunnon Mäntylä. Joskin paras esitystila löytyisi Yhteiskoulun auditoriosta. On valtava voimannäyte kyröläisiltä teatterin ammattimaisilta harrastajilta, että voimavarat löytyvät sekä kesä- että talvinäytelmään. Hatun reuhkani ilmaan heitän. On ollut kunnia olla mukana tässä aktiivisessa porukassa.
    Viikonlopun kohokohtiin kuului lisäksi Auroran ja Konstan kiekkopelit. Konstan porukka kaatoi Lempäälän 4-3, ollen häviöllä eka erän jälkeen 3-1. Konstan rystymaalista takaa-ajo alkoi ! Ja toisessa pelissä Ylöjärvi kaatui Auroran jengille 18-0. Peli oli muuten harjoitusta ensi vuotta varten; pelit pelattiin täysimittaisella kentällä. Tästä on hyvä jatkaa.