ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

01.06.2015
Suvi kumminkin. Vietossaan kesäkuun ensimmäinen ja praasu palaa Vanhan-Yrjölän leivinuunissa. Jotain kesäistä kumminkin; olen ottanut esille Aamulehden ja Hämppärin suvinumerot. Jännää on katsoa, mihin sitä lähretään, jos ilmat paranee.
     Hengästyttävää on kesän tarjonta jopa Hämeenkyrön ympäristössä puhumattakaan muualla. Jos vaikka puolissa käväisisi, ei tarvitse paljon pirtillä piileskellä. Aivan ensinnä karsiutuu joukosta pois suuret festarit, emme ole niitä ihmisiä, jotka käyvät massatapahtumissa muiden tuupittavana. Näillä vuosilla ne on koettu.
     Säkin pohjalle seuloontuu teatteri ja muutamat näyttelyt. Tarkistaa täytyisi, jos aikaa riittää ainakin Pyynikki ja Komediateatteri. Ammattilaiset saavat vaatimattomastakin hömpästä hauskaa aikaan, eikä kesä ole suurten draamojen aikaa. Ihmettelen edelleen, että Kyrön kahdessa esityksessä ei huomioida eläkeläisiä. Ahneus haisee ! Toivotaan kuitenkin menestystä kotikutoisillekin viritelmille.
     Eläkeläiselle kesä on kiireistä aikaa, ei puhettakaan, että ostaisimme liput tapahtumiin ennakkoon. Päivää päälle tarkastetaan mikä tänään ja vallitsevalla säällä kiinnostaa. Oma mökki ja sauna lohkaisee suurimman osan ajasta ja natiaisten sekä räpsättärien pelit katsotaan viimeistä päälle. Virveli, kirjat ja golf mailatkin kohtuullisessa käytössä. Tuu nyt jo kesä ja lämpö ! Osaran vanhapiika soitti Kyröskosken palokunnalle ja kertoi, että iso äijänköriläs yrittää tunkeutua hänen asuntoonsa. VPK:sta vastattiin, että asia kuuluu Hämeenkyrön poliisille eikä heille. Mihin vanhapiika, jotta ei se mitään auta, kun tänne tarvitaan pitkät tikapuut.
    

Keskiviikko 03.06.2015
Hurujen luonasta vietetään kyläravintola Sarvessa. Porukka pieni mutta intensiivinen; kartonkineuvos Ismo, markkinointineuvos Jussi ja taata paikalla. Murujen pöydästä ei löydy kuin Iä. Kaikenlaista estettä ja kremppaa huruissa aina silloin tällöin. Mutta paikallaoleville ruoka kelpaa.
    Maksakastike ja uunipossu perunamuusin kera maistuu toki. Kannattaa keskittyä nykyisin vain yhteen asiaan, markkinointineuvos vaihtaa kuulumisia mätkiessään perunamuusia lautaselle ja henkitoreissaan juuri ja juuri selviää mahrottomasta satsista. Hurut kun eivät ruokaa jätä. Jälkkäriksi hedelmäriisiä, mikä mielestämme on taas eräänlaista "jarrua", mutta hyvää. Hurujen jarrut on kyllä muutenkin niin kireellä, että lisäpuristetta ei tarvita.
    Lounasreissulla tapaan koulukaverini Kukon Arvon. Ei olla nähty vuosikymmeniin, mutta jotain tuttua miehessä on ensi näkemältä. Arvokin tunnistaa Seppäläskän eli Iä:n ja taatan, joten ei aika meihinkään niin paljon koskenut ole. Tapaamisen seurauksena mukavia muistoja pyörii mielessä ehtooseen asti.
    Illalla seniorit marssivat pesäpallostadionille. Joukko on pieni mutta pippurinen, kiitos ottelun alkuun asti vallinneen sateen. Ei onnistu räpsättäret syöttämään Lapualle Kyrön Kärvistystä, vaan pohjanmaan likat tarjoavat meille kropsuaan. Notta pikkuhiljaa alkaa vihmoon joukkueemme sisäpeli. Tehdään kyllä niin alokasmaisia virheitä, jos tilanne päälle saadaan, jotta perkele. Ajatelkaahan; ajo päällä ja lyöjä kumauttaa viimeisellä kaarikopin. Ei huonompaa vaihtoehtoa pesiksessä tilanteeseen löydy. Kuitenkin keikumme sarjan kärkikaartissa, mutta nyt on terästyttävä pelinjohtoa myöten.
    Taas saivat Eero ja taata valita pelin parhaat. Taata pääsi halaan lapualaisista Elli Katteluksen ja Saija- Maria Saaren , sekä meirän likoista Kirsi Ala-Lipastin ja Anne Tolosen. Ah tätä ihmiselon autuutta ! Ei kyllä turhaan mennyt eilinen parturikäynti hiustaiteilija Järviskän ateljeessa. Niin oli esiintymisvarmuutta, kun oli vookit paikallansa. Katsojia ottelussa oli säästä huolimatta neljättä sataa!
    Notta moon niin tohoruksis etten saa olluksi !

Sunnuntai 07.06.2015
Ny se sitten alko talon restauraatio eli rakennus saa uudet maalit ylleen. Kyllä on aika mennyt, vasta 22 vuotta sitten siveltiin edellisen kerran. Toivottavasti tulee hyvä, värejä on mietitty laajan arvostelijakunnan kanssa. Viime metreille päätös jäi. Ei kertonut Iä:n talonmiehen muistikirja, millaisilla väreillä oli edellisen kerran sipaistu. Mutta kyllä nyt visusti tallennetaan, vaikka tuskin tämä isännöitsijä pariskunta enää seuraavista maaleista päättää. Ainakaan taata ei koiranputken alta kantaa ota.
    Maalauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Ei tämmösillä myrskyillä Iä ja taata enää rellingeillä keiku. Suomme valinnallamme Noksolle ja terkkarille alkukesän rauhan.
    Laatuaikaa on vietetty viikonloppu, sillä Lotta, Marleena ja Konsta viihtyneet kanssamme. On pelattu, ajeltu traktorilla aina kiehtovassa Mannanmäessä ja syöty Iä:n ruokalan tarjoamia herkkuja. Vieraat ovat saaneet päättää ruokalistoista. Eikä ne hassummilta ole maistuneet Iä:n ja taatan suussakaan. Tietokoneen käyttöä tarkasti rajoitettu ja ajettu nuoriso reippaasti ulkoilmaan.
    Lasareetissa tutkittiin taatan silmä. Hyvältä näytti, parhaat arvot pitkästä aikaa, eikä edellisten mittaustenkaan kanssa ole huolta ollut. Ei ihme, että keväinen naisväki on näyttänyt taatan silmään niin korealta.
    Eeron kanssa käytiin Kaupissa kannustamassa Räpsää. Hyvin meni; Karjalan plikat Viinijärveltä ei saanut hyppyäkään. Palkintoraatiin emme päässeet, sillä ainainen kiusankappale kyläravintola Sarven lounaalta: eräs daltoneista oli ottelun sponsorina ominut homman. Ala-Lipastin Kirsin valitsi hänkin räpsättärien parhaaksi ja Taipaleen Ninan toiseksi. Daltoni tekee valinnat ulkonäön perusteella. No ei vaiskaan. Mutta halata ei arvannut, se temppu vaatii kypsempiä miehiä ja tiivistä puristusvoimaa.
    Kaupunkilaismies saapui Osaran miehen luo kesälomalle. Osaran mies oli vierasta vastassa, jolloin vieras kysyi; missäs muut ovat. Siihen Osaran mies; kesällä laitumella ja talvella navetassa.

Keskiviikko 10.06.2015
Eivät malttaneet seniorimme vielä kirmata kesälaitumille. Lährettävä oli tienpäälle kohti Hämeenlinnaa. Ohjelmaa oli varattu matkalle niin paljon, että heikkopäisempiä hirvitti. Ollaan niin ahneita tutustumaan eri paikkoihin. Alustavan matkasuunnitelman mukaan tutustumiskohteina Vanajanlinna, Turengin Asemaravintola, Martta Wendelinin näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa, Lepaan viinitila ja Hattulan kirkko.
    Vanajanlinnasta siis aloitettiin. Aika reppavan metsästysmajan on tohtori Rosenlew aikoinaan itselleen laittanut. Kyllä täällä jänisjahdeissa olisi käynyt. Erinomainen oppaamme piti ryhmän mielenkiinnon pihdeissään koko esityksen ajan. Onneksi kukaan senioreistamme ei tunnustanut opiskelleensa linnassa olleessa Sirola-opistossa. Melkoista hapatusta olisi kalloon painettu. Kun linna oli myös kotvan aikaa venäläisillä, saamme herkin mielin kiittää, että linnaa ei ole venäläisen tavan mukaan pistetty päreiksi. Upea kohde juhlille. Räikkönenhän Jenninsä kanssa linnassa vihkaistiin. Yhdistyksemme poikamies Pentti on myös ankarasti miettinyt hääpaikakseen Vanajaa, mutta tarpeeksi rikas tyttöystävä on vielä hakusessa. Menestystä etsinnälle !
    Kovasti alkoi matkalaisten vatsat kurnia jo tässä vaiheessa, mutta apunsa tautiin tarjosi Ravintola Turengin Asema. Paistettu lohi lisukkeineen oli herkullista ja mainita täytyy erityisesti mahtava itseleivottu leipä ja taisi voikin olla Asemalla laitettu. Oman jännityksen lounaalle toivat kymmenenmetrin päästä 140 km tuntivauhtia ohi vilistäneet junat. Matkanjohtajakin joutui aterioidessaan noudattamaan tsaarinaikaista neuvoa; pirä huivista kiinni Tatjaana. Myös talon mainio esittely kuului ohjelmaan.
    Vatsat pömpöllä ajettiin taidemuseoon kuulemaan opastusta Martta Wendelinistä. Jokainen meistä oli elämänsä aikana tutustunut Marttan kuvituksiin Kotiliesi lehdissä ja monissa lastenkirjoissa. Vaikka en varsinaisesti olekaan Martta fani, täälläkin opas osasi kertoa mielenkiintoisesti Marttan vaiheista. Ja mansikkana kakussa oli tietenkin lämmin halaus Nokian seniorien puheenjohtajan Pirkon kanssa ! Pirkolla ja minulla ovat aina hommat synkanneet.
    Lepaan viinitilalla tarjottiin retkueelle pullakahvit ja ryhmä käytti intensiivisesti aikaa myös viinihankintoihin. Useampi ruukku matkasi kohti Kyröö. Mahtoikohan jokuset tyhjentää jo ruukun paikallakin, koska onnikkaan tullessa porukassa vallitsi hilpeä meininki. Jopa niin hilpeä, että matkanjohtaja ehdotti, että Hattulan kirkko jätettäisiin ohjelmasta pois. Asia sai yksimielisen hyväksynnän. Jotta niin retkeiltiin Hämeenlinnan maisemissa.
    Edellisenä iltana esiintyi Hämeenkyrön pesis-stadionilla kaksi maan parasta C-tyttöporukkaa; Räpsä ja Nurmo. Molemmat tavoittelevat ikäistensä Suomen mestaruutta, Nurmolla etuna se, että kaikki pelurit ovat vanhempaa C:tä. Nottei täällä pohjanmaalaisia pelätä, osoitettiin asia todeksi sillä, että kampoihin pistettiin ja lujasti. Jaksot tasan, mutta supervuoron vei Nurmo. Niin kuumana kävi Nurmon pelinjohtaja, notta hyvä ettei käynyt syöttötuomaria kraivelista ja pistänyt tuomarin kanssa kinttupainiksi. Runsas yleisö eli täysillä mukana, mutta kysyn vaan; mihnä oli otteluilmoitus Hämppärin seurapalstalta ?? Yleisöä olisi ollut vielä runsaammin. Kaikki on katunu jokka Nurmoosta on lähteny, ja nekin jokka on takaasin tullu.

Sunnuntai 14.06.2015
Pidennetty viikonloppu vietettiin kotimaan kierroksella; päällimmäisenä tavoitteena Leijonien vuosikokous Vuokatissa. Koska matka oli pitkä, varasimme reissuun Iä:n kanssa kolme päivää. Kyllä kannatti. Tulipa nähtyä muutakin kuin Vuokatti.
    Taatalla oli 35. vuosi järjestön vuosikokouksessa, joten tutuksi on tapahtuma tullut. Maata on kierretty näissä merkeissä etelästä pohjoiseen kuin myös lännestä itään. Kovin pieni paikkakunta ei voi tapahtumaa enää järjestää, sillä osallistuva leijonalauma on kooltaan reippaat parituhatta. Kokouksessa henkilövalinnat tehtiin ja tavattiin tuttuja. Siinäpä se.
    Menomatkalla yritin irrottaa Iä:tä pitkään vaivanneesta kokoomuslaisesta hapatuksesta ja vein Iä:n Lepikon Torppaan. Pitkälle on pötkinyt maallisella vaelluksellaan torpan kuuluisin asukas Urho Kaleva. Vaatimaton kasvupaikka jalostaa. Eipä Salekaan pistä virka-ajan pituudessa Urhoa nokille, no lakikin estää. Poikaporukalla on joskus torpalla poikettu matkalla korkeanpaikan leirille. Otettiin kuskeja lukuun ottamatta tuhdit viskiryypit, ehkä kahdetkin, poltettiin presut ja muisteltiin Urhoa. Kyllä niin nosti urheilumieltä leiriämme varten.
    Ensimmäisen yön vietimme Iä:n kanssa Kajaanissa hotelli Valjuksessa. Ei hassumpi paikka; sijainti keskeinen, palvelu erinomaista ja aamiainen ja ruoka kiitoksen kestävää. Kyllä olivat luonnikkaita Kajaanin tytöt respassa ja muutenkin mukiinmenevän näköisiä. Ellei olisi ollut Iä matkassa, olisin ehrottomasti pyytänyt respan tytön lukeen Topeliuksen iltasadun maata mennessä.
    Toinen yö vietettiin Nurmeksessa Bompassa. Tiedättehän paikan, mistä ovat peräisin sanonnat "johan bomppas" ja "oletko vienyt vintille jo talvibomppas". Valkoisen miehen hotelli, kylpylöineen kaikkineen. Ja taas pisti silmään ja korvaan luonnikas palvelu ! Kylpylä ei aivan nokittanut kotikenttäämme Ikaalista, mutta ihan ok.
    Vaarojakin matkaan sisältyi, poikkesimme nimittäin Kolilla. Upea paikka, missä Iä survaisi hulppean kävelylenkin. Taatalle riitti päärakennuksissa esitteiden tutkailu ja harjulta avautuvien maisemien valokuvaus. On tää Suomi vaan hieno paikka !
    Mitä jäi matkalta reppuun, no tietysti Karjalan kieltä: Kuibo olet voinuh ? Kuda kui. Voittogo neuvuo, mis on hyvä syöndäpertti ? Tuogua miul butilkka piivuo. Syön zuarittuo pedrua ja karjalanpiiruat jäittsävoilla. Passibo. Hyviä oli. Nägemih !

Keskiviikko 17.06.2015
No johan syötiin huruissa. Kyläravintola Sarvi oli jälleen laatinut huruille maittavan kattauksen; ei lihapullia eikä paistettuja silakoita, mutta herrantähren maistuvaa paistettua kalaa ja yhtä suosikkiamme kaalikääryleitä. Ensimmäinen lautasellinen rakennettiin kalan ympärille ja toinen kaalikääryleitten. Jälkkäriksi lautasellinen hedelmäsalaattia eli kompottia. Kyllä olivat vatsat täynnä markkinointineuvoksella, senaattorilla, presidentin (Kekkosen) sukulaisella ja taatalla. Myös murut tuntuivat nauttivan suuruksestaan. Vaikka heinäkuu on huruilla lomakuu luonaasta, päätimme kokoontua vielä heinäkuun ensimmäisenä. Emme jaksa kestää yli kuukauden taukoa Sarven plikoista !
    Seuraavat pisteet lähtevät Hämeenkyrön terkkarille. Toimenpide tehtiin terkkarissa taatalle Haitao Jinhin toimesta. Eipä voi potilas juuri paremmissa käsissä olla. Koko ajan taata oli tietoisena missä mennään. Kyllä Noksolla on rautainen esikunta. Eikä avustava hoiturikaan ollut Haitao pahempi ja vielä nätin näköinen. Taata olisi viihtynyt toimenpiteessä pitempäänkin.
    Ehtoolla ajeltiin Eeron, Auroran ja miniän kanssa Kankaanpäähän. Luvassa superpesistä Räpsän ja Kankaanpään Mailan kanssa. Voihan perkele, että oli Räpsältä surkea sisäpeli. Jo ennalta tuntui, että heikosti tässä käy ja niin kävi. Kyllä Eeron kanssa pikaistuksissa päätimme, että pisin matka Räpsän seuraaviin peleihin johtaa tästä eteenpäin kotipeleihin Hämeenkyrössä. Haloo pelinjohto ja räpsättäret; Kankaanpäänkin kentällä voi lyödä kolmospuolelle, eikä jatkuvasti pommittaa varmaa kakkospuolta. Tällä hetkellä pelaatte koppipalloa ettekä pesäpalloa. Näillä ranteilla noutaja saapuu pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Ei tämä ole helppoa sanottavaa !
    Huruissa keskusteltiin runsaasti jalkapallosta. Huonosti menee sielläkin. Mixulle kaadetaan laskiämpäri päähän. Näin se menee ! Alaja pitää jättää huonosta päävalmentajan valinnasta arvostelun ulkopuolelle. Palloliiton johtajana toimi valinnan aikaan Sauli Niinistö ! Markkinointineuvos muisteli tippa silmässä hienoa kokemusta olympiavuonna, milloin meikäläisen lankomies Karri ja ja hänen isänsä Helmer Timgren olivat vieneet markkinointineuvoksen katsomaan olympialaisten jalkapallo-ottelua Stadionille.
    Myös paikallinen futis makaa aallonpohjalla. Senaattorin potkuporukka on tohtori Rajalan blogin mukaan lopettanut rankkarikisat. Mikä lie syynä; konstaapeli Koivusen poistuminen Pietarin Palloseuraan vaiko joku muu ? Hiekkalaatikolla voi lapiotaan ystävälliseti lainata naapurin kakarallekin. Vittuilu suuntaan tai toiseen ei pelihenkeä edistä.
    Politiikka on seurattu Osaran vinkkelistä antamalla kuitenkin uudelle hallitukselle työrauha. Hienoa on ollut uutinen kökkään osallistumsesta varakkailta teollisuuspampuilta; viisi prosenttia palkasta seuraavat neljä vuotta hyvään tarkoitukseen. niiltä jotka esimerkkiä seuraavat. Seniorien puheenjohtajana minäkin tulen ehdottamaan, että linjassa ollaksemme lahjottaisimme eläkkeistämme, jotka niin haluavat, seuraavan neljän vuoden aikana 0,005 prosenttia hyvään tarkoitukseen. Puheet kolmannen sektorin käyttämisestä jääkööt omaan arvoonsa. Tuo sektori sisältää henkilöiltään keskitulon alapuolella olevia ihmisiä, joilta esimerkiksi seuratyössä viedään verotuksen kautta talkooapu. Hävetkää valtiovalta, hallitus ja eduskunta !
    Kuitenkin; Hyvää Jussia kaikille ! Hurujen juhannustaika: Siemaise kotona aattoehtoona pullo kossua ja lähre kyläravintola Sarveen jatkoille, niin on mahrollisuus nährä samalla kertaa sekä nykyisen että tulevan puolisosi.

Perjantai 19.06.2015
Suloista jussia sateessa. Semmoista se on Suomen kesä. Huutosen Matti lupailee edelleen epävakaista, mutta lämpimämpää. Kaikki muutokset parempaa kiitollisuudella vastaanotetaan.
    Aatto alkaa hautausmaalla. Iä on hankkinut tosi koreita Annansilmiä toista laatikollista, joita aamuvarhaisella lähdemme istuttamaan haudoille. Vettä loippaa, että heikkopäistä hirvittää, mutta onhan sadevaatteet keksitty. Meidän lisäksemme varhaiselle aamulle on vain yksi uskaltautunut kalmistoon. Mutta koreeta jälkee syntyy floristi Iä:n käsistä, taata toimii apulaisena ojentaen kulloinkin tarvittavaa instrumenttia ja Annansilmiä.
    Hautuumaalta torille. Kyllä on rukoukseni kuultu; pitkästä aikaa kaunissilmäinen kalatyttö myyntipöydän takana ja pienellä taktikoinnilla onnistun saamaan hänet myyjäksi. Kyllä nyt taata punnitsee ostoksiaan kiireettömästi ja kalaa laitetaan pakettiin useasta laatikosta. Ah tätä auvoa ! Toinenkin tunti olisi myyntipöydän vieressä vierähtänyt, ellei Iä olisi teputtamisellaan kaupanhierontaa häirinnyt. Muuten torilla ei kansaa krouvisti vaella, parkkipaikkojakin löytyy vaikka millä mitalla. Sääli myyjien puolesta.
    Ravakka sakki viettää Pyöräniemessä jussia. Tarkistuslaskenta osoittaa, että juhlijoina on kaksikymmentä aikuista ja neljätoista natiaista. Sakki asettaa suuret vaatimukset Ellun suurkeittiölle, sillä tarjolla on monipuolinen juhannusehtoollinen. Onnesta naisväki on hieman talkoillut tarjottavien kanssa, joten kukaan ei ole lääpähtänyt juhlien valmistelussa. Innolla on mukana ollut myös Frantsilan nuorien naisten kolmas polvi. Ilta päättyy komeaan kokkoon ja meiränkin pirtissä on ehtooyöstä petiä petin kyljessä lattialla, että hyvä jos liikkuun pääsee.
    Juhlailtaan saapuu myös ameriikan paanari Jantsu. Jantsu on viettänyt naapurin Andrean kanssa kaksiviikkoisen Andrean kotikulmilla Minnesotassa. Taataa miellyttävät eritoten Minnesotan tuliaiset. Kuten muistanette, Koivun Mikko on siitä asti ollut taatan suosikki, kun Mikko kävi Hämeenkyrön hallissa 17-v. maajoukkueen kapteenina pelaamassa maaottelun tsekkejä vastaan ja lahjoitti taatalle leijonien verkkapuvun ja SM- liigan krakan. Nyt taatan garderoopista löytyy Minnesota Wildin pikee- ja t-paidat. Notta vähän nokka pystyssä liikennöidään kesällä kylällä uusissa kostyymeissä.
    Huomenissa homma jatkunee jokavuotisella luontopolulla. Sitä on nimittäin natiaisten toimesta kyselty viitteellä, että älä sitten kysy samoja kun viime vuonna. Nyt alkaa kyssärit loppuun; josko tänä vuonna arvuuteltaisiinkin taatan vanhoja sussuja, niitä piisaa kyllä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. JUSSIA kaikille !!

Maanantai 22.06.2015
Mainiosti selvittiin jussista. Aivan hurja oli kolmen joukkueen välillä käyty luontopolkukisa. Reitillä koeteltiin tietoa botaniikasta, eläinopista kuin seutukunnan historiasta. Ja niinhän siinä kävi, että kaikilla joukkueilla kaikkien rastien vastaukset oikein. Johan riitti nystyrän hierottavaa kisojen palkintotuomarilla Iä:llä. Taatalla ratamestarina ei ollut tilaisuuteen osaa eikä arpaa. Ensimmäistä kertaa kisojen historiassa jouduttiin turvautumaan palkintotuomarin nahkapäätökseen eli arpomaan palkinnot. Koska kaikki suhtautui asiaan myönteisesti, näin myös tehtiin.
    Lopputulemana olimme oikein tyytyväisiä onnettomuusherkän keskikesän juhlan suhteen, sillä vesilläkin liikuttiin, promilleitta tietenkin. Iä antoi naperoille opastusta soutuveneen käytössä. Nyt osaa kolmas polvi soutaa, huovata ja tehdä käännöksiä soutupaatilla.
    Urheilun merkeissä jatkettiin tänään, jolloin Lotta, Marleena ja Konsta siirtyivät taatan holhouksessa kolmipäiväisille golf-kursseille Lakesideen. Varaus kurssille oli tehty jo pari kuukautta sitten. Kyllä pallo sai kyytiä, kun Osaran Iloset ja Sörestammit piiskasivat valkoiseen palloon vauhtia. Erinomaisen odotettu oli myös kurssipäivän puolivälissä tarjottu välipala; pizzaa, ranskalaisia ja mehua. Tapaan on kuulunut myös ammoisista ajoista alkaen irtojätskin nauttiminen tulomatkalla Häijään kikkarilla.
    Reipasta sakkia ovat natiaiset. Vauhtia piisaa koko reissun ajan. Iäkin olisi mielissään "vanhana" opettajana, kun kuulisi kuinka trio matkalla virittelee taistelulauluja kurssia varten. Notta ollaan sillä ikää, jotta enää ei tuiki, tuiki tähtönen vaan Play kanavalta kuultu: taas on juhlat käynnissä, tultiin mukaan täydessä kännissä.

Keskiviikko 24.06.2015
Frantsilan miesten juhlapäivä; Jussi, Juha, Jani ja Matti Juhani. Kiitos onnitteluista ! Tulevat pääasiassa lähipiiriltä. Nimpparien lahjaksi talo on maalattu ja remonttiryhmä iskee tiiviisti saunan hallin kimppuun. Kylä ny ehostetaan paikkoja.
    Natiaisten golf-kurssi päättyy hirveään kaatosadepäivään. Mutta juniorit eivät valita. Näkemisen arvoinen on se into, millä kentälle rynnätään sateesta huolimatta. Ovat tyytyväisiä Lakesiden kurssittajiin ja etenkin mainioon ruokaan. Avajaispäivän lisäksi seuraavina päivinä kurssilaisille tarjottiin runsaat välipalat paniinien, nakkien ja lihapullien kera. Kotona ei iltapäivällä tarvinnut ruokapuolta paikata.
    Tänään kokoonnuimme Räpsän naisten superpesisotteluun kotoisalle Hämeenkyrön kentälle. Tappio tuli sarjan kärkijoukkueissa keikkuvalle Raumalle 2-0. Mutta mahrollisuus oli myös pistetilin kartuttamiselle. Sisäpelistä kiikastaa ja pelin johdosta ? Eeron kanssa olemme viihtyneet pelin parissa jonkinmoisen ajan; Eero 75 vuotta ja meikäläinen 60 vuotta. Meirän pelikirja ei sisällä kopparien turhia pelinjohdon määräämiä pallon pudotuksia kopeissa eikä koppilyöntejä vaihtotilanteissa. Tappiosta kiitos tänäänkin raumalaisten etenemään pääsyn pudotetusta kopista. Hyvä jos tiedostettaisiin kämmit tässä vaiheessa. Joukkueessa on ainesta oikeilla säädöillä pitkälle.
    Kyrön kesätapahtumissa voidaan silti olla tyytyväisiä yksittäisten otteluiden yleisömääriin, tänäänkin sateessa 300. Kovasti on suosituilla kesäteattereillakin tavoitetta silmille hyppimiseen ! Ja taatana tiedän, että jos junioreilla into piisaa kasvamassa on valtaisa joukko erinomaisia tyttöjunioreita tulevaisuuden Räpsälle.
    Olisi mukava nähdä, että kuntakin satsaisi hieman pesäpallon olosuhteisiin. sillä ne ovat tosi vaatimattomat, ajatellen että Kyrössä pelataan pesäpallossa maan korkeimmalla sarjatasolla. Nykyisen liikuntasihteerin aikana mikään kyröläisen joukkuelajin tukeminen ei onnistu. Liikuntasihteerin varsinaisena tehtävänä urheilumarkkinoinnissa tuntuu olevan oman perheen moottoriharrastuksen tukeminen, mille tukea hankitaan liikuntasihteerin kunnalle esittämien hankintojen kautta. Notta semmoista mafiaa Kyrössä. Nyt on vitsit vähissä !

Lauantai 27.06.2015
Mistähän sekin johtuu, että pitkät ajat kuluvat, ilman terkkarin uksien avaamista ja sitten äkkisiltään siellä istutaan viikossa useampana päivänä. No tällä kertaa kyllä ihan oma syy. Kun mittariin alkaa kertyä tarpeeksi vuosien numeroita täytyy terveysasioitakin silloin tällöin tutkistella.
    Vaan mukava on ollut vierailla Hämeenkyrön tarjoamissa terveyspalveluissa. Erinomaiseksi on kapellimestari Nokso virittänyt orkesterinsa, niin mukavaa ja palvelevaa henkilökuntaa jotta. Useamminkin siellä poikkeaisi, mutta hyvä näin. Ensimmäistä kertaa taatan jo melkoisen pitkän elämän aikana minulta poistettiin viikko sitten tikatut ompeleet. Hauskaa oli mukavan hoitajan kanssa toimenpide suorittaa, siinä menossa potilassänkykin hajosi; ei laskeutunut ollenkaan, vaan aina kuljetti kohti kattoa. Voi että kun kävi nauruhermon päälle. Ja kun paikalle kutsuttu monttööri saapui seslonkia korjaamaan, vakuutin, että hoitajalla ja taatalla ei ole osaa eikä arpaa sängyn rikkoutumiseen. Liekö uskonut ?
    Suoraan tästä toimenpiteestä riensin suuhygienistin (halvatun hieno virkanimi) vastaanotolle. Pitkään oli aika ollut varauksessa, joten hammaskiveä kertynyt jälleen kohtuullinen määrä. Mistähän sitäkin tulee vaikka päivittäin purukalustoa jynssää ja suuvesiäkin (?) tulee käytettyä jopa yliannoksia. Vaikka potilaan kärsimykset otetaan hyvin huomioon, mikään miellyttävä toimenpide se ei taatan mielestä ole. Ainakin taata on lähes kolmivarttisen selällänsä sillassa kuin painija Salomäki.
    Seuraavana päivänä vielä yksi kokemus lisää; käynti Tampereella magneettikuvauksessa. Erinomaisia olivat hoitajat täälläkin. Kyllä hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Etukäteen olin kuullut toimenpiteestä pariltakin naapurilta. Toinen kertoi, että kone piti helvetinmoista meteliä, vaikka kuulosuojaimet korvilla olikin ja toinen oli nukahtanut koneeseen. Valitse siitä sitten kultainen keskitie. Varmuuden vuoksi kysyin nätiltä hoitajalta, että oliskohan mitään mahdollisuutta saada sisarta putkeen mukaan; ei ollut. Sensijaan käteen lyötiin kuminen pallukka, mistä hätätilanteessa voi puristamalla kutsua apua paikalle. Parikymmentä minuuttia sylinterissä meni mukavasti ilman pallukan puristelua.
    Osaralainen elukkasatu: Päättivät kerran Maaseutuoppilaitoksen Paavali-pässi, Heinäsuon Kalle-sonni ja Kartanon Rasmus-ruuna viettää ehtoon yhdessä jutellen ja sahtia siemaillen. Ehtoo kului ja sahtiakin ja niin vain kävi, että kesken ehtoon Paavali sammui. Kun sahtia oli menossa jo toinen saavillinen, syntyi Kallen ja Rasmuksen välille sanaharkkaa ja lopulta tilanne äityi siihen, että kävivät toistensa kimppuun; puskettiin ja potkittiin ja molemmat jäivät tantereelle verissäpäin makaamaan. Aamusella ensinnä heräsi Paavali ja katsoi nukkuvia, sinelmillä olevia Kallea ja Rasmusta ja totesi; nyt on aika vähentää ryyppäämistä, koska olen käynyt väkivaltaiseksi.