ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Sunnuntai 01.06.2014
Kyröskosken koululla lukukausi päätettiin eilen Suvivirteen. Kukahan tästäkin asiasta vaivaa näkee, nähköön. Amandan koulun päätöksessä tunteet korkealla; ala-aste jäi taakse ja ensi lukukautena avautuvat yläasteen ukset. Johtuen taannoisesta koulusirkuksesta juhlan ohjelma oli supistettu laulupitoiseksi. Kutosten lähtölauluna Suurlähettiläiden "Kun tänään lähden ". Pöyhösen Jussun säveltämä teos ei sävelkulultaan niitä helpoimpia ole, mutta komeasti kutoset haasteesta selvisi. Jälleen oli järjestetty rauhallisesti etenevä lämminhenkinen juhla, kiitos Kyröskosken opettajille.
     Koululta kiirehdittiin Amandan, Auroran, Lotan, Konstan ja Marleenan kanssa kahvila Kehäkukkaan. Taata oli luvannut piffata koulun päättäjäiset Pappilanjoen rannassa. Mukana myös natiaisten vanhempia ja Iä tietysti. Kun olimme pitkään pöytään nautittavamme saaneet, voin sakin taatana todeta, että komea oli porukka ja päällepäätteeksi myös hyvät tokarit. Kyllä kelpaa !
     Iltapäivällä Iä:n kanssa Lieksuun, ihan vaan sateista päivää viettämään. Ja annas olla, kun päästiin perille, Iä:tä pisti ostoskimalainen. Liike kuin liike pääsi Iä:n kanssa kaupanmakuun. Luomumökkimme sai jääkaapin ja keittolevyn. Siinä se luomu lähti, kun sähköt tuli; taata tyytyi saunaharjaan ja kalanperkaussaksiin.
     Tänään jatkettiin pesäpallon parissa. Amandan Iso-D sai vieraaksi sarjapelissä yhden maan kuuluisimmista pesäpalloseuroista SMJ:n Seinäjoelta. Iso-D tykkää popsia pohojanmaalaisia, äsken sen sai tuta Nurmo, nyt SMJ. Jaksolukemat 25-5, 9-4 kertokoon kaiken. SMj oli eiliseen asti lisäksi sarjajohtaja. Mukava oli seurata justiinoitten pelinjohtajaa, joka pohjanmaalaisella ittepäisyyrellä tyytyi pelin aikana marmattamaan vain omille flikoille, mutta Seinäjoen viimeiseen paloon henkseli paukahti kyröläisille. Pitkään sitä jo ihmettelin pelin kulkuessa, notta mikä ristus on, ku ei SMJ:n pelinjohtajaa ahrista. Mutta niin se on täälä Kyrösä, notta son eri asia kun sahatahan ja kun sika hinkkaa.

Tiistai 03.06.2014
Kylpylämme on pessyt silmänsä. Komeeta oli astua uudistettuun kylpylämme vastaanottoon. Ympäristö kuin Bahrainin Hiltonissa ja tiskin takana plikatkin sievissä vihreissään. Laskentaneuvoksen kanssa piti viedä uusittuun paratiisiin lahjaksi ämpärillinen Kyrösjärven vettä. Aamuisina käyttäjinä tänään yksi mummeli, laskentaneuvos, Pitko ja minä. Upeaksi oli laitettu myös allasosasto. Kuiskivat, että viikonloppuisin naispuoliset allasvahdit esiintyvät tarzan kuvioisissa bikineissä ja miehet vastaavissa uimahousuissa. Lienee vipinää ! Kyllä nyt kelpaa uimastella.
     Kokoomus valitsee pian pääministerinsä. Minullakin on suosikkini, vaan en kerro. Kumpaakaan miestä en kuitenkaan kannata. Kuunneltuani muutaman haastattelun sanoisin, että muoviaivoisuutta esiintyy kaikilla. Perustaksi nimetään " koti, uskonto ja isänmaa", mutta kaikki suhtautuu esimerkiksi hoppelisuhteiden kaikenlaisiin laillistamisiin positiivisesti. Voi sitä totuudenkin kertoa, vai onko tosiaan näin ? Ei ketään syrjiä tarvitse, mutta olisi rehellinen mielipide mukava kuulla. Ja hallituksen lentokoneen ensimmäiseksi perämieheksi tulee Antti Rinne. Edelleen on kaikki mahdollisuudet ajaa Jopen laulunsanoin "ilman jarruja helvettiin." On valinta mikä tahansa, toivottavasti valinta osuu maan ja kansalaisten parhaaksi.
     Osaralla vallitsee levollisuus. Maamies-seura harkitsee seuraavassa palaverissa Altian ostoa.

Keskiviikko 04.06.2014
Eipä aina kannata lähteä merelle kalaan, lähempääkin ottipaikkoja löytyy. Asian todisti Hämeenkyrön seniorit, kun neljättäkymmentä jäsentämme vieraili Mannanmäen näkötornissa helteisessä kesäsäässä. Hienoksi on paikka laitettu, kiitos muutaman aktiivin hengenpalon. On meillä Kostulassa matkailukohde, mitä kelpaa kesäiselle kulkijalle näyttää.
    Paikan esittelyn suorittivat hankkeen vastaava Isomuotian Harri ja yhdistyksemme varapuheenjohtaja Lähteenmäen Matti. Rohvessooriemme taustoitus oli niin täydellinen, että eipä epäselvää asioista kenellekään seniorille jäänyt. Kaiken kruunasi tornin emännän Anjan kahveet ja nisuset.
    Mannanmäen taistelujen muistomerkki on pystytetty 1938 ja omistus on vaihtunut useampaan otteeseen aikojen saatossa. Sodan aikana lotat suorittivat Mannanmäessä ilmavalvontaa, kiitos muistomerkin hallitsevan sijainnin harjun päällä. Huolta Mannanmäen rapistuneesta kunnosta tunnettiin vuositolkulla, ennen kuin v. 2012 alkoi tapahtua. Nyt paikka on niin timmissä kunnossa, että eipä näkemättä uskoisi. Kunhan 3-tienviereen saadaan opastus, jokaisen kesämatkaajan kannattaa poikkasta muutama sata metriä valtaväylältä tutustumassa paikkaan ja hörppäämässä kahveet. Pettymystä ei tule ! Ja tulot käytetään Mannanmäen kunnossapitoon. Mannanmäen näkötorni on Suomessa ainutlaatuinen muistomerkki Vapaussodan historiasta.
    Palatessani ehtoolla pesiskentältä oli pihaamme tuotu minikaivuri, millä Jussi suoritti maankaivua. Onneksi tulin, sillä muuten taatan hellyydellä vaalittu piha olisi möyritty joka sopesta. Niin se vaan uusi vehje poikia kiinnostaa. No toden sanoakseni jo tänään muutamat pihan röykyt kunnostettiin silmälle sopivaksi. Kones on vuokrattu, mutta säästää lapiointiin tottunutta hartiaa sen verran, että kunhan vaan ei tulisi jossain vaiheessa hankittavaksi. Se tästä vielä puuttuu, kun Konsta tutustuu kaivuriin huomenna.

Torstai 05.06.2014
Lintu palasi kaupunkiin. Filharmonikot ärsytettiin tänään hurjaan menoon Ohjelmistossa Sibeliuksen "Tapiola" ja "Lemminkäissarja" sekä Enescun "Sinfonia sellolle ja orkesterille". Eipä olisi kausi saanut komeampaa päätöstä. Kun keitokseen lisätään vielä mainio norjalainen sellisti Truis Mork, voin sanoa, että syksyn konserttisarjaa odottaa kiihkeästi. Kyllä meitä hellitään musiikillisesti, lauteilla parikymmentä kertaa kaudessa maailman valioita.
    Hannuhan on saanut aikanaan filharmonian liekkeihin ja tänään tuntui siltä, että orkesteri halusi satsata "vanhalle" johtajalle kaikkensa. Napanuora Linnun ja filharmonikkojen välillä sykkii voimallisesti. Jämäkässä otteessa kapellimestari entisiä työläisiään kuljetti; oli voimaa, herkkiä suvantokohtia, kaikkea. Liekö koko kaudella filharmonikot intoutunut sellaiseen menoon, kuin konsertin päättäneessä Lemminkäis-osiossa "Lemminkäinen palaa kotitienoille". Herranjesta sitä poljentoa ! V
    anhalle riihellemme annetaan sisäistä ilmettä. Viime vuonnahan lievässä kyytyrässä oleva vanhus suorittiin ulkopuolelta ja nyt on vuorossa sisälattioiden uusinta. Lankut ja laudat on sahattu oman metsän puista ja kuivutelleet sisätiloissa talven. Natiaisillekin mukava muisto seurata oman mettän puiden asettumista restauroituun riiheen.
    Vanha vaivojaan huokaa. Nyt vihoitteli hammas. Soitto päivystykseen terkkarin hammashoitolaan ja kahden tunnin sisällä makasin lääkärin penkissä. Hyvä ja nopea oli hoito ja kivuton. Erikoista vierailussa lääkärillä oli se, että toimenpiteen suoritti kiinalainen naislääkärimme. Olipa hellä kokemus. Jälkeenpäin kuulin, että lääkärimme on nauttinut Iä:n kieltenopetusta. Minäkin mieluusti opetusta tällaisille oppilaille antaisin, vaan kuulemma äijät ei käy ohjaamaan maahan muuttaneita naisia.
    Kulttuurillinen valaistuminen eiliseltä. Palatessamme illalla Hämppiä pitkin konsertista minulle luultavasti selvisi, mitä lukemassani Tuomas Kyrön "Kunkussa" kirjailija tarkoitti "positiivisilla ponttooneilla". Ponttoonit käveli vastaan helteisellä Hämeensillalla. Oppia ikä kaikki !

Lauantai 07.06.2014
Iä:n kanssa hurautettiin Poriin. Pori on mukava kaupunki, etenkin tori ja vallankin nahkiaisaikaan. Nyt oli kysymyksessä leijonien vuosikokous, mihin osallistumisiamme on vuosien varrella kertynyt rapiat kolmekymmentä. Tapahtuma on sitten ensimmäisten käyntiemme paisunut kuin pullataikina, eikä mikä tahansa kirkonkylä pysty enää kokousta järjestämään. Majoitustilaa viikonlopuksi pitää löytyä lähemmäs parituhatta paikkaa. Kun Iä:n kanssa olemme kuivioissa pyörineet 44 vuotta, on matkan varrella syntynyt paljon tuttavuussuhteita, jotta kätellä saa niin, että peukalohangoista nahka lähtee.
    Vaikka paljon on vanhoja jalopeuroja matkan varrella pudonnutkin. On niitä, jotka ovat muuttaneet "Pietarin leijoniin" ja myös niitä, joilla ei nykyinen kunto enää riitä kokoustamiseen matkoineen. Vaan on se piristävää tuttuja kerran vuodessa tavata. Kaiken muunkin järjestötoiminnan ohella on hohto hommasta sitten alkuvuosien kadonnut. Pitkään parjattu kysymys kokousten kustannuksista on vuosien ajan mennyt kuuroille korville. Niinpä emme Iä:n kanssa ole vuosikausiin osallistuneet iltajuhliin sun muihin hömpötyksiin. Tänäänkin vaihdoimme kalliin kisalounaan paikalliseen vaihtoehtoon; söimme viidesosalla lounaan hinnasta silakkapihvit muuseineen Porin torilla. Hyvää oli !
    Porista pesäpalloon Hämeenkyröön. Naisten superissa ottelu Räpsä-Kempele, ottelu mihin oli haastettu seniorit mukaan. Ottelua ennen vallinnut sade pudotti katsojaluvun minimiin, vaikka ottelun kuluessa sää oli mitä parhain pesikseen. Sääliksi kävi Räpsän taloudenhoitajaa. Mutta minkälaisen pelin räpsättäret tarjosivatkaan; pari jaksoa, supervuoro ja kotiutuskisa. Nämä kaikki tarvittiin ennen kuin voitto kotijoukkueelle napsahti. Kyllä senioreitten syrämmet olivat kovilla. Pumput tilttasivat useasti yli 150 lukemilla. Iä kiljui kuin ennen vanhaan nilkkasukkatytöt Elviksen nähdessään ja intoutui pelin jälkeen lyömään yläviitosia räpsäläisten kanssa. Olipa menoa !
    Olet porilainen, jos seitsemän ruokalajin illallinen mielestäsi tarkoittaa lautasellista hernesoppaa ja sixpackia, tai jos "kolmiosainen puku " on haalarit, flanellipaita ja lämpökalsarit.

Maanantai 09.06.2014
Missähän lienee eilinen vietetty ? No pesäpallossa tietenkin ja oikeen Kankoonpäässä. Mahdettiin tehdä Räpsän historiaa, kun molempien veljesten, Jussin ja Janin porukat toivat alemestaruudet Hämeenkyröön. Auroran joukkue aloitti kaatamalla Rauman ja Amanda jatkoi. Kankaanpään pesispyhätössä rankaistiin paikallisia Mailajunioreita. Väkeekin oli helteisellä stadionilla yli 200. Ja meirän likat pelasivat kuin unelma. Kyllä jälleen oli Iä:llä ja taatalla syrän syrjällänsä katsomossa. Kun vaan pumppu tämän kaiken kestää ! Onnea Räpsä !
    Ollaan täällä Osaralla niin maalaismaisemassa jotta. Rantaniityllä köpöttelee maatalousoppilaitoksen viitisenkymmentä lammasta ja naapurin pellolla käyskentelee Heinäsuon hallava karja, 23 kyyttöä ja yksi sonni, nimeltään Kalle. Kovin on äkkijyrkkää nykyisen karjan sikiäminen. Kaksi päivää ennen kuin sonni Kalle tuli paikalle syntyi karjaan jo ensimmäinen vasikka. Vielä en ole keriinny Jukalta kysymään lähettikö Kalle ensimmäiset siemenet postissa. Vai johtuuko tapaus tästä osaralaisesta viriilistä ilmapiiristä ?
    On taas aika loilottaa maaseudun ylistystä biisillä "Thanks God I am a country boy": isken piialle silmää ja hellitän vyön, kyllä maalla on mukavaa" !

Torstai 12.06.2014
Lämpimästi otti Tukholma Iä:n ja taatan vastaan. Miellyttävän merimatkan jälkeen ilmapuntarit näyttivät jopa helteistä säätä. Matka sai alkunsa siitä, että niin mahrottomasti olimme keränneet Silja-pisteitä, että niiden käyttö mahdollisti laivamatkan oikeen Kommodoori luokassa. No onhan toki rahaa palanut pisteisiinkin, muuta eipä se pitkän ajan kuluessa kerättynä niin pahalta tunnu. Kun reissun huolella rakentaa, Tukholman matkasta saa hyvinkin virkistävän. Tietysti matka vaatii lähdön Helsingistä. Etukäteen ostetut ruokailut antavat myös pienet alennukset ateriointiin.
    Symphonyn ruokapaikat valitsimme ravintoloiden huolellisen ruokalistojen tutkimisen jälkeen. Ilman keskinäistä nahinaa paikaksi valikoitui päivällisiin Bon Vivant ja aamiaiset nautittiin Bistro Maximessa. Molemmat tarjosivat herkullisen kattauksen ja ennen muuta rauhallisen ympäristön, sillä laivassa oli vallattomasti väkeä. Matkassa oli suuria ulkomaalaisryhmiä; oli japanilaisia, intialaisia, tanskalaisia, kiinalaisia ja jokunen venäläinenkin suomalaisten ja ruottalaisten seassa.
    Tukholmassa Iä:llä oli tietysti pakollinen tapaaminen Axelsonnien kanssa. Jopa kolmen Akselinpojan kaupat joutuivat Iä:n innokkaan pöyhinnän kohteiksi. Sen hänelle soin, sillä taatalla riitti silmänruokaa helteisellä katuterassilla. Sirot Stinat kopistelivat kivasti korkeissa koroissaan ja antavissa kesämekoissaan Tukholman katuja. Eikä taata muuta Ruottista tarvinnutkaan, olipa halpa reissu. Olen jostain tutkimuksesta lukenut, että aktiivinen, päivittäinen nuorten naisten tiiraaminen lisää seniorimiehen ikää vuosilla. Tukholman ja Tallinnan vierailujen jälkeen taatan vuosimittari on noussut 108:aan.

Sunnuntai 15.06.2014
Ei kohren mennyt Kokoomuksen valinnat; Stubb pääministeriksi. Erinomasen hyvä kylläkin tulos Paulalla näiden nuorten karjujen joukossa. Kateutta ei kannata Alexin valinnasta kantaa, kylmä maailma aukeaa puoluekokouksen jälkeen. On päätösten aika ! Riittääkö rasvattoman miehen neuvottelukunto, kas siinä kysymys. Suurin kivi kengässä lienee valtiovarainministeri Rinne. Rinteelläkään ei mahdollisuutta taka-askeliin ole, joskin pelotteena nopeat vaalit, mihin remarit ei varmaan kannatuksellaan halua. Rinne pelastuu viikolla olevasta EU:n ministerikokouksesta, kiitos kotimaan hallitusneuvotteluiden. Hikinen paikka tulee olemaan Antille lähteä vääntämään olemattomalla kielitaidolla small talkia eurooppalaisiin illallispöytiin.
    Paljon kiinnostavammasta asiasta väännetään Kyrössä. Seurakuntatalo puhuttaa. Restauroiraanko vanha, rakennetaanko uusi, mikä on paikka; kirkonkylä vai Kyröskoski ? Emerituskirkkoherramme Sakari naulasi viikolla teesinsä asiasta kysymyksiin Hämppärissä. Sakari puhuu asiaa. Siitähän sitten lehden palstalla keskustelu repesi. Seurakuntalaiset tietää, että aluksi kirkkovaltuuston riitaisiin sointuihin on löytynyt kuulemma muutamia yhteisiäkin säveliä. Etenkin sen jälkeen, kun valtuustossa istuva everstiluutnantti sai perille viestinsä, kuka määrää ja ketkä ovat mokuja. Tairettiin Tuomiokapituliakin asiassa tarvita. Nykyisestä yhteiselosta esimerkki lehden yleisönosastolta "hieno teatteriesitys oli kirkkovaltuuston viime kokous. Siellä naurettiin ja taputettiin ja puhuttiin hassuja totisella naamalla." Usko on iloinen asia.
    Sakarin kysymyksiin antoivat vastauksensa myös kirkkoherra ja talouspäällikkö. Asiaa pohdiskeltiin yhtäältä ja vallankin toisaalta. Pariskunnalla on vahva tieto tulevaisuudesta; " tulevaisuudessa olemme osa isompaa seurakuntayhtymää". Näin valetaan uskoa kotiseurakunnan tulevaisuuteen. Kun lisäksi "oikeastaan kumpaankaan seurakunnalla ei olisi varaa", on parasta isoista rahan reiistä luopua. Odotellaan rauhassa herran tuloa ja veistetään tappi siihen reikään, mistä seurakuntavene mahdollisesti alkaa vuotaan. Iso seurakuntayhtymän tulee hoitaa isot investoinnit ?
    Kyröskosken seurakuntatalo pitää ehdottomasti säilyttää. Kyröskosken kirkkokansaa voidaan ohjeistaa siten, että jättävät joka toisen kerran sanankuulossa käymättä, milloin sisäilman pöpöistä ei vaaraa liene. Pastoritkin voisivat lyhentää palveluksen alle kolmeen varttiin kerralta ja jos kyröskoskilaisten tekee mieli matkailla, ehkä pääkirkossakin löytyy tilaa koskilaisten poikkasta kerran kuussa.
    Eeron kanssa vietettiin pesispäivää Kaupissa. Hienosti pelasivat räpsättäret. Pieni kauneusvirhe päivässä oli eläkeläislipun hinnan nosto kymmeneen euroon. Ainakaan meillä ei ollut asiasta tietoa. Pärjättiin silti, mutta ajatellaanpas ukkoa tai akkaa, joka lähteissään ottaa piirongin päältä kympin matkaan aikoen ostaa pääsylipun ja makkaran. Ilman kyrsää oli Kaupista poistuminen !

Tiistai 17.06.2014
Niin se tuli vaikka ei pitänytkään. Ei olisi taata saanut poiketa autokaupassa; uusi Hoppa on pihassa ja vanha odottaa liikkeessä ostajaansa. Edelleen Hopan ostajana, taata erään ystävänsä sanojen mukaan haluaa kokea helvetin jo maan päällä. Pitkäaikaisen hoppakokemukseni mukaan, ei se ihan hassu paikka ole. Sanoihan pitäjämme topakka, entinen rakennusmestari Virtasen Jaskakin papin pelotellessa Jaskaa kuumaan paikkaan joutumisella, että siellähän ne häneen parhaat ystävänsä uittoyhdistyksestä häntä odottavat.
    Mutta autoon. Senioripäiviä varten on Iä:n kanssa aina silloin tällöin aikamme kuluksi käyty pruuvamassa erilaisia kulkupelejä ja herkkälonkkaisina olemme päätyneet malliin, missä istuimet ovat tarpeeksi korkealla. Hopassa on. Auto on kooltaan pienempi kuin edellinen, mutta antaa muutamalla penkin käännöllä tilan jopa seitsemälle matkaajalle. Pari ylimääräistä istuinta sopii vain natiaisille. Jälkikasvustamme joku huomasi, että nythän koko natiaisporukkamme pääsee reissuille Iä:n ja taatan kanssa. Täytyy nykästä matto jalkojen alta; se ei ollut autokauppamme tarkoitus. Tekniikkaa Hopassa riittää niin paljon, että ohjekirjaa tutkitaan vielä parinkin kuukauden päästä. Seuraava kulkupelihankinta lienee ainakin halvempi. Taikka mistää sitä tietää, minkälaisiksi rollaattorienkin hinnat vuosien varrella nousee.
    Ei säily Kyröskoskella seurakuntatalo. Kirkonkylään rakennetaan uusi kirkon, vanhainkodin ja sairaalan läheisyyteen. Tiedetäänpä mihin seuraavat vuodet veroja keräillään. Näissä ratkaisuissa valtuusto ei ole köyhä, kipee kylläkin - päästänsä. Pistetään nyt sitten kerralla koko kirkonmäki kuntoon. Rakennetaan seurakuntatalosta niin tilava, jotta vuokralle mahtuvat apteekki, Altia ja hautaustoimisto, varsinainen palvelukeskus. Vaan kyllä tulee Kyröskosken seurakuntataloa ikävä. Jo nuoruudesta muistan talon minullekin tarjoaman avun. Kotoa oli helppo saada lupa vierailuihin viikonloppuina Kyröskosken piruntorjuntabunkkeriin ja siirtyä sieltä vaivihkaa Koskilinnaan tansseihin.

Perjantai 20.06.2014
Voi herranen aika tätä suven säätä. Pitkähihaista täytyy päällensä hakea uskaltautuakseen pihalle. Vanha-Yrjölä seistä pököttää sen verran aukeella paikalla, että tuuli kuin tuuli sopii ja puhaltelee ilman vieläkin viileämmäksi. Mutta sitävarten meillä on vaatteita, että toimeen tullaan säässä kuin säässä.
    Huomattavasti vähemmän kuin normaalisti kerää Pyöräniemen kuuluisin kokko väkeä juhannusjuhliin. Tuntuu melkein yksinäiseltä; paikalla vain 26. Dynastian naiset ovat heiluneet pari päivää keittiössä, miestenkin tuella, ja alkuillasta Jussilan pirtissä odottaa makuisa illallinen. On se onni, että suvussa löytyy näitä suurkeittiön taitoja. Eilen K-kaupan kassa kysyi lihoja hihnalle lastatessani, että taitaa tulla paljon vieraita. No ei niin paljon, mutta halvatun nälkäisiä. Sortimentissa löytyy, kupu täyttyy kyytipoikien avustamana. Ruokailun jälkeen miesten johdolla saunaan. Täyttä olisi, ellei natiaisosasto viihtyisi pesutilan ja laiturin välisessä liikenteessä. Ihme kyllä, joka jätkä käy hyisessä järvessä, paitti taata, joka tyytyy pesun lopuksi hulauttamaan järvivettä ämpärillisen niskaansa. Naisten vuoron alkaessa virkistyy Osaran lahdella veneliikenne huomattavasti. Semmosta pientä keskikesän seksiä aaton viipyvässä hiljaisuudessa.
    Kokkomestari Jussi on rakentanut vuoden varrella komean kokon. Sytytinosaston huolimattomuutta, että ensimmäisiin tulikäskyihin kokko ei antaudu, mutta kun se toisella kertaa lehahtaa liekkeihinsä, kansa toteaa, että yksi komeimmista tällä vuosituhannella Vanhan-Yrjölän rannassa. Natiaisosasto, miespuoleiset, on vielä saunomisen jälkeen oksinut taatan uudella oksasahalla hehtaarin männikköä mestarina Konsta ja ahkerina apumiehinä Taavi, Teemu ja Kappe. Mukava lisä kokkoon.
    Kansainvälisyyttä ilman ei Osaralla kokollakaan selvitä. Naapurin Andrea saapuu amerikkalaisine juhannusvieraineen katsomaan kesäyön noituutta a la Pyöräniemi. Enklanti ei porukalle tuskaa tuota. Taatakin ittensä siunaa, kun talvella tuli käytyä se kansalaisopiston kurssi. Siitä vaan: "My name is Matti. Whats your problem ? " Yrjölän rannassa siirrytään hilpeässä tunnelmassa juhannuspäivän puolelle, eikä sääkään haittaa, kun on vuorattu ruumis sisäisellä lämmikkeellä.

21.06.2014
Jo on aikoihin eletty. Osaran suuret luontopolkukisat jäivät tältä juhannukselta käymättä. Kisat kariutuivat osanottajien puutteeseen, sillä kellään vanhemmista ei riittänyt sydäntä ajaa kakaroitaan kynä kädessä etsimään rasteja hyisessä juhannus-säässä. Niinpä pelilliset aktiviteetit suuntautuivat pirttipeleihin. Ensimmäinen kerta, kun kisat peruttiin vuosien saatossa. Mälsää. Onnesta eilen pääsimme Jussilan kedolla pelaamaan vuotuisen pesismatsin aikuiset ja natiaiset. Vaikka aikuisten joukkueen lukkarina nosteli palloja entinen pesissuuruus, taata, koimme kirvelevän 9-7 tappion. Tuomaripelillä saattoi olla hieman osuutta asiaan. Pääasia kuitenkin, että kaikki pystyivät nauttimaan jussinvietosta ilman terkkarissa käyntiä.
    Tänään taatankin oli sortuminen sisäpeleihin. Harhaillessani netin ihmeellisessä maailmassa löysin mielenkiintoisen viihteen päivälle. Eräällä sivulla kehoitettiin vastaamaan muutamiin kysymyksiin ja kun vastukset ovat valmiit, sivu hakee minulle parhaiten sopivan juhannussussun julkkiksista. Viimmesen päälle harkitsin jokaisen vastaukseni ja sitten vain odottamaan vastausta. Ja kas kummaa, minulle sivu tarjosi juhannusheilaksi - Jutta Urpilaista. Ei hullumpi ehdotus. Mikäpäs sitä olisi saunoa Jutan kanssa juhannusta. Ihan mattina olen siitä, että vaikka ei saunanpesä olisi puuta nähnytkään, lämpö olisi keikkunut 80 paikkeilla jo Jutan kivutessa lauteille. Semmoinen taatan juhannuspeli. Iä:ltä en tivannut, osallistuiko hän kyselyyn.
    Ja kun ilta sai, saimme kolme odotettu vierasta; Amanda, Lotta ja Marleena saapuivat, Ama ja Mannu yökylään. Kelpasi siinä aloittaa juhannusyön köllöttely Mannun ja Iä:n vieressä.
    Harkittu vastaisku, sano Osaran mies, kun vihdalla löi. Surraan huomenna, sano kärpänen Osaran miehen rantasaunan lasissa ja lähti kävelemään.

Maanantai 23.06.2014
Maa on saanut uudet ministerit. Paljon ei ole pätkäläisillä aikaa toimia, joten se ja sama ketä virkoihin pistettiin. Yksi asia hieman pintoo. Uusi pääministerimme sanoi, että valinnoissa on otettu huomioon alueellisuus. Onkohan tämä Pirkanmaamme maassamme minkäänlainen alue ! Paitsiossa pelataan jatkuvasti. Asiantila viittaa siihen, että meillä on muiden kansanedustajien mielestä asiantuntemattomat edustajat tai sitten ne ovat niin änkyröitä, etteivät tule muiden kanssa toimeen. Satosen Arton valinta oli laiha lohtu tähän tautiin. Yksi valintakriteereistä taisi olla lenkkeily. Mitä enemmän jaksaa juosta hotkottaa, sen parempi ihminen Stubbin silmissä.
    Olen selaillut Pirkanmaan tapahtumakalentereita. Tapahtumaa suvelle riittää niin, että jo lukemisen puolivälissä alkoi hengästyttää. Iä:n kanssa valitsemme käyntimme kohteet sitä mukaa, kun mieli nopeaan päätökseen antaa aihetta. Kesäteatteria täällä Kyrössä pelataan melkein jokaisessa kylässä. Myllykolu on saanut rinnalleen Heiskan. Mistähän moinen, etenkin kun näytännöt pyörivät kesässä samoihin aikoihin. Jotensakin tuntuu, että kovamaineinen Myllykolu yritetään jonkun ryhmän toimesta kampittaa ? Enpäs oikein yritykseen usko. Mutta saahan kesäisessä Kyrössä kukkatarhan vierustalla kasvaa ohdakepeltokin. Se on sitä luonnon monimuotoisuutta.
    Näissä mietteissä Osaralla. Harvoinpa on keskikesän tietämiin Vanhan-Yrjölän pirtin leivinuunissa palavat puut räiskyneet lisälämpöä antamaan !
    Kesäteatterista mieleen. Mahtaakohan nykyään löytyä tälläista; näyttelimme Panun "Töllimäen tohtoria" Myllykolussa useampana suvena. Parhaina päivinä oli jopa pari näytöstä samana päivänä. Välissä oli sen verran rakoa, että ehdimme poikkaista Kyrönholvissa virkistäytymässä. Matkassa mukana useimmiten Virtasen Manu, Osaran Timo, Pitkäsen Osmo ja Mäkelän Erkki. Astuessamme sisään edeskäypä oli oitis tilanteen tasalla. Eteemme rahdattiin "Töllinmäet "; yhden tähden jallua kuuman veden ja sokurin kanssa.

Perjantai 27.06.2014
Voi Satu, Satu minkäs teit ! Voivottelu johtuu siitä, että kesäteatteri tuli korkattua Porin Kirjurissa seniorien kera. Kovasti odotin muodollisesti pätevän Satu Silvon lehahtamista lavalle Dario Fon farssissa "Näillä palkoilla ei makseta". Vaan pettymyksekseni täytyy sanoa, että turhanpäiväinen raakkuminen vei paljon hohtoa pois Sadusta. Erkki Saarelan ohjaamassa esityksessä muutamia naisten välisiä (Katariina Kaitue toisena) muka hauskoja kohtauksia oli vedetty niin tappiin asti, että osa yleisöä oli vähintäänkin vaivautunut. Eipä silti, valtaosaltaan farssi pelasi mainiosti ja taitavat miehet selättivät näyttelijöinä naiset 5-0. Jukka-Pekka Palo ja Jukka Puotila varmoja tyylilajin hallitsijoita, mutta suurin yllätys minulle oli kulttuurin moniottelijan Reidar Palmgrenin mainio suoritus. Joten kyllä farssin kannattaa katsoa. Kirjurissa on hyvä olla paikalla ajoissa, sillä katsomoon ei ole paikkalippuja.
    Mutta eihän seniorit yhteen paikkaan tyyry, kun reissuun lähretään. Tuskin oli kunnolla matkaan päästy, kun porukka löysi ittensä Huittisten VPK:n lounaspöydästä. Herkullisen aterian tarjosi VPK. Huittisissa kasvatettu kukko pisti maullaan heltan pystyyn. Kuten Kale mainitsi, ei pätkääkään jäänyt "Kukkoa Huittisissa" jälkeen "Kukosta Wienissä". Eikä mikään tee niin poikaa, kuin istua röhöttää Aren bussissa täyrellä vattalla.
    Seuraava tutustumiskohde sijaitsi Harjavalassa; Emil Cedercreutzin museo. Olihan esineistöltään runsas ja mielenkiintoinen näyttely. Ja viimmestä päälle siisti. Esineitten sijoittelu oli tilava ja niiden luokse oli helppo päästä. Museon esittelyn ja kierroksen kanssamme suoritti itte museon johtaja, Henry Flinkman ! Suosittelen tutustumista museoon perheen natiaisten kanssa. Esineistössä on runsaasti sellaista kalua, mitä taatakin kloppina muistaa käyttäneensä. Varatkaa aikaa ja antakaa erilaisten muistojen tulvahtaa mieleen !
    Porin jälkeen viivähdettiin pari päivää Meri-Teijossa, mihin laskentaneuvos Maijoineen oli esittänyt ystävällisen kutsun. Päiviä vietettiin urheilun merkeissä. Ensimmäisenä päivänä kiersimme Maijan kanssa Teijon golf kentän, mukana innokkaina caddyina Iä ja laskentaneuvos. Leppoisa kierros antoi uskoa siihen, että vielä meiltäkin pallo saa kyytiä. Seuraavana aamuna oli Iä:n ja laskentaneuvoksen liikunnan vuoro. He esittivät merivedessä ohjelmanumeron "kuviokelluntaa ja hassunkurisia ilmeitä". Ja mikäs lämpimäss merivedessä ( 13 C ) oli ollessa, kun rannalla yleisön joukossa mittari näytti paria astetta alempaa lukemaa. Meri-Teijossa trahteeringista huolehti "Catering Lasse". Firman pääkokki oli parahultaisesti juuri suorittanut grillimaisterin arvon ja niin saimme nauttia grillatusta kala- ja possugurmeesta päivien aikana. Aikataulu ei liikuntapäivillä antanut mahdollisuutta Mölkkyyn, joten se vaihtui saunan jälkeen useampaan ölkkyyn. Olipa reipas viikko !

Sunnuntai 29.06.2014
Suvi täynnä tapahtumaa, valintaa riittää vaivaksi asti. Taatalle ja miksi ei Iä:llekin tärkein pesäpallon suurleiri Loimaalla. Tapahtumassa maan kaikki D-ikäiset tyttöjoukkueet etsivät Suomen kärkiseuroja. Tytöissä mukana Amandan porukka, Räpsän Iso-D, mitä isä Jussi luotsaa. Kilpasarja aloitettiin perjantaina ja 28:sta joukkueesta on jatkopeleihin selviytynyt kahdeksan, Iso-D joukossa mukana. YES ! Tiistaina tiedetään mihin asti taidot piisaa. Unettomia öitä tiedossa.
    Joskus on mielenkiintoista poikkasta tuttavien sivustoilla. Harvoin kokee seniori-ikäisellä sellaista poikamaista ihastumisen iloa, kuin Kierikkalan kesämiehen Panun raportoinnista Vammalan kirjallisuuspäiviltä Jenni Haukiosta. Tapaamisen aikana tohtorimme on heittänyt varmaan kaksoisvoltin taaksepäin kahdella kierteellä kerien ja taittaen. Rivien välistä voi päätellä, että jo tähän mennessä yhteistyö on poikinut kutsun linnaan Itsenäisyyspäivänä. Palsamia Panulle viime vuoden haavoihin, silloinhan presidenttiparin kohtaaminen meni asiantuntemattoman Vammalan kaupunginjohdon puolesta lievästi sanoen munille.
    Jalkapalloon en ole vielä puuttunut. Upeat ja mielenkiintoiset ovat kisat. Hakkaa lätkän MM:t kirkkaasti. Huonoa ottelua ei ole ollut, vaikka joukkueita mukana 32. Futis on koko maailman peli. Mikäli haluat säilyttää kisojen jännittävyyden loppuun, älä lue seuraavaa. Futiksen maailmanmestari 2014 on - Saksa. Donnerwetter, Klose und Schweinsteiger !