ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Sunnuntai 02.12.2018
Olihan pitkästä aikaa miellyttävä viikonloppu. Siksi, että Aurora ja Konsta saapuivat oikein yökylään pitkästä aikaa. Vietettiin laatuaikaa jakautuen siten, että taatan kanssa puhuttiin ja katsottiin urheilun asiat pahki ja Iä:lle annettiin köniin korttipeleissä. Kiirutta nuorilla pitää, kun ei Osarallekaan useammin ehditä. Mutta onnesta tulo oli nytkin parivaljakon oma päätös.
    Valitettavasti kummassakin urheilijanuorukaisessa tauti on viipynyt rajuna pitkän aikaa. Pelejä jäänyt väliin, mutta Konsta kävi jo kokeilemassa iskuvoimaa sarjaottelussa. Vastuksena paha KooVee ja tappiohan siitä tuloksena oli. Maalinteon puute vaivaa jälleen. Vastustajan molari joutui taas paljon enemmän töihin, mutta se laukausten tarkkuus. Onpa vielä sarjaa jäljellä. No tuli Konstalle kumminkin piste ja saldo nyt 14 ottelusta 20. Laineen Patukalla 24 pojoa, mutta otteluitakin 26.
    Filharmonia tarjosi antoisan illan. Aivan mieletön oli illan nuori solisti Behzod Abduraimov Uzbekistanista syntyjään. Griegin pianokonsertto sai kuulijat hypnoosiin, niin kuin silmälasikäärme Tashkentin torilla. Uzbekillä vallitsi soitannollinen veljeys Santtu-Matiaksen kanssa ja filharmonia oli taivaissa tukiessa mestarin soittoa.
    Griegin mestarillinen tulkinta pieksi Rouvalin ja filharmonian hurjaan musiikilliseen kiimaan Aleksander Skrjabinin a"Ekstaasin runoelmassa". Päätös ensi kauden jatkosta näiden mestareiden kanssa kypsyi välittömästi.
    Niin pikkujoulut vietettiin Auroran ja Konstan kanssa ja kylpylän allas antoi joka päivä lämpimän kylvyn. Tänään seurueeseemme liittyivät Maija ja laskentaneuvos, joiden kanssa aamun kahvikupposen äärellä parannettiin maailmaa oikein perusteellisesti. Ja tietysti oltiin kilttejä. Tonttuja muistiinpanoineen hiippaili joka puolella Kylpylää.
    Ässien pelaaja putosi Kokemäenjokeen ja vajotessaan huusi: Help tuonoin mä hukun.

Sunnuntai 09.12.2018
Ankeaa Annan-päivää vietetään ainakin sään puolesta. Nimipäiväsankarimme Iä silti päivän valopilkku. Ohjelmassa aamu-uintia Kylpylässä ja muu päivä kuluu paljolti aloittamaansa siivousprojektiin: kaapit kuntoon. Olemmeko vielä koskaan olleet näin tärpästikkelinä, sillä joulukortit suurimmaksi osaksi kirjoitettu. Ulkomaille, varsinkin kummitytöille Sri Lankaan, ovat tervehdykset lähteneet jo reilut viikko sitten.
    Josu, Jantsu ja Jussi matkasivat kaukomaille. On Osaralla hiljaista. Eikä meidänkin kohtaloksi tullut ainakaan kolmen viikon eläintarhan pito. Huuko viettää talvilomaa Laviksella ja Muru Tampereella. Koputetaan puuta, sillä jos tulee hankaluuksia molemmat palautuvat oitis meidän hoteisiin. Lemmikkien kiintiömme käsittää kaksi kollia Alvinin ja Teron, sekä Border Collie Hulin. Näiden kanssa pärjätään, etenkin kun Alvin asustaa Jussilaa.
    Presidentin itsenäisyyspäivän kutsut menivät sujuvasti. Olimme kutsuneet presidenttiparina klubimme iltapäivän brunssille presidentin residenssiin. Kutsuissa pyydettiin hallitusta saapumaan Kyrösjärven puoleisesta sisäänkäynnistä ja muiden navetan puoleisesta. Komeita pareja saimme kätellä ja useita jopa halatakin. Ehtoolla oli peukalon hanka turta paljosta pusertelemisesta.
    Klubimme on iältään 48 vuotias ja ensimmäiset juhlat samoissa tiloissa käytiin jo vuonna 1971. Taistojen tanner oli siis monelle aiempaa tuttu ja iltapäivä kirvoittikin mahrottoman hauskoja muistoja ensi vuosilta. Brunssi oli Iä:n valmistama ja huoleni ruuan riittävyydestä oli aiheeton. Onhan meillä kotona suurtalouskokki Iä. Pitkälti kuten Niinistölläkin brunssi perustui kotimaisiin, jopa oman kylän, kyyttöjen lihaan. Täytyy sanoa, että kyyttössä on muuhun nautakarjaan verrattuna intensiivisempi maku.
    Konsta esiintyi joukkueineen viikonloppuna kiekkokaukaloissa. Saldona oli tappio molemmista. Lauantain Vammalan pelissä Konstan pistetili ei kohennusta saanut. Tauti oli vienyt terää. Tänään hävittiin kirvelevästi Tapparalle 1-2. Vähäsen kirvelyä helpotti, että siitä ainokaisesta vastasi Konsta. Kuiva kausi kesti siis Konstalla vain yhden pelin. Pistesaldo 16 ottelusta on 21. Vielä ollaan mukavasti piste per peli vauhdissa.
    Rauha vallitsee siis Pyöräniemessä. Mutta jos toden sanon, ei noi kakarat kersoineen hullumpi lisä eloon ole !

Keskiviikko 13.12.2018
Papit ovat järjestäneet meille kaksi mainiota tilaisuutta alkuviikosta. Maanantaina olimme leijonaporukalla kahvittamassa Veteraanitalon asukkaita, joille oli talolla järjestetty laulullinen jumalanpalvelus ehtoollisineen.
    Pitäjäämme valittiin hetki sitten kirkkoherra ja kyllä hänen erinomainen täytyy olla, kun voitti äänestyksessä Anu-pappimme, joka tänään järjesti Veteraanitalon palveluksen. Olen aina kokenut Anumme loistavana seurakunnallisten tilaisuuksien järjestäjä. Anussa yhtyy puhe ja laulu juuri hyvän papilliseen tapaan. Ja kun seuraa hänen moninaisia tehtäviään, niin ahkeruus on Anun eräs hyve.
    Minä annan piu paut näissä hommissa sukupuoliselle tasa-arvolle. Sille tehtävä kuuluu, joka sen parhaiten hoitaa. Mutta hyvin voi olla, että uusi valittu on myös hyvä kirkkoherran toimen hoitaja. Veteraanitalon sali oli täynnä kuulijaa ja laulajaa ja parhain hetki minulle oli vaihtaa ajatuksia 100-vuotiaan Armas Koiviston kanssa. Veteraani täyttä rautaa ja pahoitteli vain, että Niinistö oli kutsunut hänet linnan juhliin viime vuonna, kun tänä vuonna tuli se ylppö täyteen.
    Tänään seniorit kokoontuivat Isopappilassa joulupuuron merkeissä. Ensimmäinen kerta innostanee jatkamaan ensi vuonna, sillä osallistujia oli lähes viisikymmentä. Tilaisuudesta sukeutui lämminhenkinen yhdessäolon hetki ja siihen avun antoi pappimme Erkki Jokinen. Erkki on papin ohella intohimoinen luontomies, joka luontoretkillään on kameran kanssa napsinut komeita ja puhuttelevia kuvia Suomen luonnosta. Onpa niistä valmistettu neljä kirjaakin. Kuvan, musiikin ja sanan avulla Erkki kietoi seniorit kolmen varttin hurmokseen. Näitä vahvoja saarnamiehiä suomalaiset seurakunnat tarvitsevat. Kiitos Erkille !
    Ja kiitokset annetaan myös emännille Anjalle ja Paulalle. Puuro ja väskynäsoppa teki kauppansa ja juhlien esillepano oli mallikkainta. Semmoista porukkaa meiltä senioreissa löytyy.
    Olipa hyvä, että Koskilinna otettiin myynnistä. Kunnasta löytyy vastuunkantajia, jotka haluavat säilyttää upeita vanhoja pieteetillä rakennettuja rakennuksia, eikä anna niiden luisua ainakaan halpamyynnissä huonoihin käsiin. Varokaa kuntalaiset näitä kolmea Koskilinnan myyntiä kannattanutta. He kuuluvat kunnan telaketjuosastoon, joiden mielestä kuntamme vanhat monumentit murskataan maan tasalle. Vai olisiko myyntirahoilla rakennettu Laitilaan uusi meijeri ?

Keskiviikko 19.12.2018
Nyt jaksaa istua koneella. Hurut kävivät nauttimassa kyläravintola Sarven joululounaan ja olo on kuin sillä Turusen kuululla pyssyllä. Mukana olivat kaikki peruspelimannit; senaattori Asko, markkinointineuvos Jussi, laskentaneuvos Lasse ja Kekkonen sekä taata. Kyllä pöytä notkui herkkuja. Joululounas Sarvessa on vuoden tapaus. Ja hyvin oli ravintolan tarjoiluihin täytynyt varautua, sillä hurujen lisäksi paikalla olivat Daltonit seurassaan Ilkka Ronaldo Virtanen. Pirusti pelästyttivät taatan, kun ilmoittivat lihapullien loppuneen. Onnesta kyse oli daltonien kulhosta, sillä huruille tuotiin höyryävä täysi latinki pulleroisia pöytään. Ei silti, maukkaat kalat ja laatikot mojovan kinkun kanssa täytti vatsat jouluruuilla, mutta kyllä tilkkeeksi aina viitisentoista lihapullaa mahtuu.
    Herkkuja riitti Kekkoselle, laskentaneuvokselle ja taatalle kaksi lautasellista, mutta markkinointineuvos ja senaattori nauttivat vielä kolmannenkin. Ja tarjoilut olivat maistuvia, sillä tiedän sen siitä, että senaattori murisi syödessään. Sanon vaan, että jos joku blogia lukevista Hämeenkyrössä ja Kyröskoskella poikkeaa, niin Sarvi on tärkeämpi nähtävyys, kuin Frans Eemelin hauta. Mainittakoon, että muruja oli paikalla kolme ja silläkin osastolla tuntui ruoka maittavan, koska puheet olivat harvassa. Tänne oli tultu syömään eikä höpiseen.
    Viikolla poikettiin laskentaneuvoksen kanssa Räävelissä. Jouluinen matka johtui siitä, että laskentaneuvos halusi tavata hambaravin ja tarkastuttaa joulua varten purukalustonsa. Jos kelle, niin laskentaneuvokselle tarkastus on tosi tärkeä. Hänellä kun on tapana jakaa joulun alla suudelmia tytöille mistelien alla. Hän on meistä tosi kansainvälisin. Eipä mukavalta tuntuisi, jos etuhampaat viiltelisivät hekuman huipulla. Taata kun on vain näitä halimiehiä, niin minulle riittää tarpeellinen käsivarsien puristusvoima.
    Varoittava sana sanottiin hambaravillemme: jos viinan hinta vielä nousee, niin seuraavan kerran avataan suumme latvialaiselle hambaraville. Turha on suunnitella tunnelia, kun turistit tätä menoa loppuu. Isoilla tavarataloilla on kuulemma nyt jo vaikeuksia. Asiakkaita liikkuu pyydyksissä harvalta. Parikymmentä prosenttia oitis pois viinan hinnasta, niin kyllä kauppa viriää. Kännipäissä on hauskempi tehdä tyhmiäkin ostoksia
    Ja siunatuksi lopuksi: kulttuuria. Filharmonia päätti kautensa kapellimestari Klaus Mäkelän johdatuksella. Erinomainen oli ilta ja veikkaukseni on, että Klaus Mäkelä on seuraava Filharmonian kapellimestari. Kun Esa-Pekka Salonen jättää Lontoon, niin Rouvali siirtyy sinne. Tampereen punnat eivät riitä raitiotien jälkeen lontoolaisille ja Klaus Mäkelä saapuu Tampereelle Oslosta. Illan viehkoin oli erinomainen viulistimme Elina Vähälä. Voi kun saisin lottovoiton, niin pestaisin muutamana loppuiltana Elinan soittamaan kammariini hyvän yön musiikiksi valkoisessa pitkässä mekossaan, voi olla lyhyempikin, Jerry Rossin iki-ihanan Hernandos Hideawayn OLE !

Keskiviikko 26.12.2018
Menihän se joulu näinkin. Tarkoitan vähäisellä väkimäärällä, joskaan ei aivan kahdestaan, kuin jossain vaiheessa näytti. Janin perhe Marika, Aurora ja Konsta pelastivat jouluaaton ja Juha, Annette, Janita ja emännän sisko Anja joulupäivän. Tänään saapuivat ensimmäiset Thaimaasta Lotta, Jantsu ja Josu. Joten maailma alkaa maata mallissaan Osaran leveysastella.
    Joulun alla pujahdettiin Iä:n kanssa kuusimetsään ja komea kuusi löytyikin. Kiitos siitä Iä:lle, joka sai kunnian valita ja kaataa joulupuumme. Taata oli vain kuskina pakulla ja näytti leimikon, mistä Iä puun valitsi. Ja tarkkana emäntänä valitsi omansa metsänhoidollisesti oikein. Ei ehkä kaunein, mutta pikkuisen kärsinyt, joten tuskin siitä tukkipuuta koskaan olisi tullut.
    Vahva oli uskoni kuusen valintaan ja kaadon onnistumiseen. Onhan Iä:n suku sahalaisia täynnä. Saku jopa menestyvän sahan johtaja, sisko Marja-Liisa tietääkseni lautatarhalla taaplaajana, taata sahatavaran myyntitykkinä ja poika Jussi sahatavaran lähettäjänä. Edellä mainitut vain pieni otos suvussa sahurinvikaa omaavista. Puun kaadon suoritti Iä Fiskarsin makuterässä olevalla oksasahalla.
    Sekin siunaus lukumäärältään pienellä juhlijoiden joukolla oli, että kenenkään ei tarvinnut nyrpistellä nenäänsä taatan lipeäkalan hajussa. Siksi nautinkin tästä oivasta jouluruuasta jopa useamman kerran.
    Iä:n köökki ei paljon helpommalla joulusta selvinnyt, joskin valmistetut määrät olivat huomattavasti edellisiä vuosia säyseemmät. Kahtakymmentä on parhaina vuosia väkimäärä hilponut. Mutta hyvä näin!
    Oman mainintansa joulussamme ansaitsee Anja, jota kovasti on houkuteltu Ossaran jouluun. Hän on taatalle samanlainen jouluvieras, kun elokuvassa Pastori Jussilainen on pastorille saavuttamaton Lilli. Tosi vähän nykyisin tapaa näitä Seppälän sisarusten komeita edustajia. Jokaisella lienee omalla tahollaan olla vinkeää vientiä.
    Joulukirkkoonkin ehdittiin haudoilla käynnin jälkeen. Sopivin ajaltaan vietettiin Mäntyrinteellä, mihin oli kerääntynyt ehkä runsas puoli kappelillista joulun sanomaa kuulemaan. Konstan kanssa veisattiin vierekkäin.
    Yhtä joulun toivetta taata ei täyttänyt. Jani kysyi ilmoittautuessaan jouluaattoon, notta onko taata hankkinut joulusahtia. Ei ollut. Onhan tv:kin jo kuukauden toitottanut, että anna lapselle selvä joulu.

Sunnuntai 30.12.2019
Nyt on taatalla tarkat ajat. Konsta lähti seurueineen rapakon taakse alustavaa sopimusta hieroon NHL:n kanssa. Lähinnä kiinnostuksen ovat osoittaneet Florida Panthers ja Tampa Bay Lightning, mutta reissullaan Konsta kohtaa myös Montreal Canadiensin, Philadelphia Flyersin ja Columbus Blue Jacketsin joukkueet.
    Ensimmäinen valokuva taatalle tuli Floridan The BB & T kotiareenalta, missä Konsta kantoi Floridan kapteenin paitaa. Saattaapa olla, että Pantterit ovat etsimässä Sasha Barkoville käypästä laituria. No taatalla ei ole mitään vastaansanomista, jos Winnipeg vaihtuu Floridaan. Halvemmallakin taata pääsee, kun ei tarvitse talvella kotimatseihin ostaa huopatossuja.
    Hassumpi paikka ei ole Tampakaan, minkä Amalie Areenalla Konsta seuraa Tampan ja Columbuksen pelin. Hieman sama vaiva kuin Floridalla on Tampallakin, sillä sentteri Steven Stamkosille kyttäillään myös laituria. Tämänkin teamin kanssa pysyttäisiin Floridassa.
    Matkassa on siis koko Konstan perhe, niin pitkälti sitten sisko ja vanhemmat näkevät millaisissa olosuhteissa Floridassa pelataan. Kovasti ole varottanut isä Jania, että jos Laineen Patulle kirjoitettiin tulokaskaudesta 900.000 paperi, niin Konstan kanssa ei pidä tyytymän alle milliin. Tuleehan miehillä kuitenkin olemaan huima ero; patukka ei onnistu maalaamisessa muuta kuin ylivoimalla pelaten, mutta Konstan tehot pulpahtaa pintaa tasakentällisinkin.
    Taata on pyytänyt hetimiten tietoa, kun sopimus syntyy, niin tiedämme, koska Iä:n kanssa Floridaan muutamme ja päätös Pyöräniemen asunnon restauroimisesta jäisi tuleville polville.
    Kaukomatkalaisista Josu, Jantsu ja Jussi ovat kotiutuneet. Jussin pesueen hain Vantaalta eilen. Lähtöä ennen Vantaalle, ehdin katsomaan Floridan ja Montrealin pelin. Eivät näyttäneet Konstaa vaikka istui aitiossa. Ehkä asia pidetään vielä salassa.
    Urheilusta vielä semmoista, että kyllä Veikkaus Oy on selkärangaton, kun hyväksyy vetokohteekseen hiihtäjä Pärmäkosken. Jos jalkapalloilija tai muun palloilulajin edustaja olisi manipoloinut tuloksia, niin viimeisen päälle pistettäisiin kärsimään.
    Hyvää vuoden loppua ja paljon parempaa Uutta Vuotta 2019 !