ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Keskiviikko 4.12.2014
Kyllä niin otti alkuviikko koville pikkujouluineen kaikkineen, että laskentaneuvoksen kanssa oli pakko lähteä Rääveliin. Lohtua vaivoihin haettiin tietysti Räävelin apteekeista ja sieltähän rohtoa löytyi vaivaan kuin vaivaan. Tallinkki keikutteli edestakaisin täydessä lastissa. Ellemme olisi varanneet aamiaista etukäteen, olisimme ilman jääneet, sillä laivan ravintolan luukulla oli lappu vastassa - täynnä. Mutta reippaat matkamiehet ottavat kaiken huomioon. Eipä silti, jono seisovaan aamiaispöytään kiemurteli 40 minuuttia. Harvinaista.
     Apteekit täynnä suomalaisia, sillä muutkin suomalaiset olivat erilaisten tautien riivaamia. Autoihin kärrättiin rohtoja niin, että kulkuneuvojen valot näyttivät kohti taivasta. Voi sitä riemua, kun janoiset maamiehet ahtoivat autoihin tavaraa. Korvissa kuului suomalaisten veromarkkojen kilinä, niiden lasketellessa virolaisten pusseihin. Kyllä kotimaassa taas kärvistellään veli virolaista, joka rientää naapurikansan avuksi hädän hetkellä. Niin kiirettä piti meilläkin, että kun takaisin tullessa tehtiin yhteenvetoa käymisestämme, totesimme, että ei edes yhtä vaatemyttyä keritty kääntämään kauppojen hyllyillä. Vaan toista olisi ollut, jos Maija ja Iä olisi ollut fölissä. Aikamiehet osaavat keskittää ostosmatkansa.
     Suomalaisille annettiin toki tunnustusta. Tämä on hauskin kansa, minkä maan päällään kantaa. Pääministeri pyörii shortseissa hyrrässä, jota nassikat heittelevät palloilla, eläköityneet presidentit ovat sarjakuvahahmoja; Veli Ponteva ja Aku Ankka. Urheiluministeri on muumien Myy, luojalle kiitos, että ulkomaalaiset edustukset jäänevät Falunin hiihtoihin. Vain sitä puuttuu, että Haavistosta ja Antoniosta olisi tullut presidenttipari. Mitä seuraavaksi ?
     Mutta äkkiä täyttään lääkekaappia, jos nyt silmäkipuun pienet ottaisi.

Torstai 05.12.2014
Kyröskosken ala-aste yllätti jälleen. Vuorossa oli koulun Itsenäisyysjuhlat. Varhaisesta aamusta huolimatta istui yleisöä lehtereillä visusti. Kyllä kannatti olla paikalla. Linnan juhlat jäävät näissä kisoissa hopealle.
    Marssimusiikin soidessa saapuivat oppilaat kahden presidenttiparin kättelyyn. Kaikki koulukkaat olivat pukeutuneet parhaimpiinsa opettajia myöten. Olisipa ollut Sami Syköllä selostamista minkälaista pukuloistoa nähtiin. Kyröläisissä ompelimoissa oli parin viikon ajan painettu pitkää päivää. Lopputulos oli häikäisevä.
    Tottakai juhlissa tanssittiin. Parhaiten sujui satapäiseltä juhlaväeltä kehruu valssi. Meidänkin Aurora, Lotta, Marleena ja Konsta näyttivät pareineen, että taatansa taidot ovat siirtyneet nuoremmille polville. Tanssittiin myös valssit ja letkajenkat. sekä tietysti jammailtiin uudemman musiikin myötä. Näissä jamimeiningeissä näytti siltä, että opettajakunnalla svengasi parhaiten.
    Kuultiin myös oman maamme ja kansainvälisiä asioita luotaava juhlapuhe, laulettiin Maamme-laulu ja nähtiin ryhdikkäät lippuvartiot. Yleisö oli erinomaisen tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa ja satojen kameroiden salamavalot välkkyivät yleisöparvekkeella. Kyllä nyt alkaa Kyröskosken ala-asteen arvosteluissa numerot loppuun ylärekisterissä. Opettajakunnalta huimaa kekseliäisyyttä ja toimintaa yhdessä nuorisomme kanssa.
    Ei sitten pätkääkään harmittaisi, jos huomen illan juhlat linnassa jäisivät katsomatta, sillä näiden kekkereiden tunnelmaa ja loistoa ei ylitä mikään.

Perjantai 06.12.2014
Pitihän sitä tuijottaa kansakunnan kermaa Linnan vastaanotolla. Eikä siinä mitään, laatuisat juhlat. Salen isännyys näkyi juhlien järjestelyissä. Presidenttiparimme kahvitteli veteraanien seurassa ja mm entiset pressat oli ajettu rahvaan joukkoon. Hyvä näin, sillä onhan Haloskaa ja Maraa tapitettu jo kyllästymiseen asti. Urheilumiehenä Sale oli kutsunut kekkereihin koko keihäskaartin. Vain "Saksa on paska maa" Räty puuttui joukosta. Liekö asiaan vaikuttanut, että kerran v-mäinen tullimies esiintyi juhlissa villapaita päällä. Jääkiekon puoleltakin olivat legendat Saku ja Teemu mukana ja rautakansleri Kummolakin kuvassa välähti. On kuulemma viimmesen päälle presidentin miehiä.
    Mutta kyllä illan ehdoton kuningas oli veteraani, 101-vuotias Hannes Hynönen. Hannes oli reippain haastateltava ja pilkettäkin löytyi silmäkulmasta, kun udeltiin löytyykö Hannes myöhemmin illalla tanssilattialta. Ja löytyihän Hannes pyörähtelemästä ja daamina Oksasen Sofia. Kyllä on vaarilla maku paikalla. Veteraani antoi uskoa kaikille senioreille, taatallekin. Hyvinkin yli 30 vuotta voi jalka vielä parketeilla liippaista, kun vaan löytyy sopivan uhkeita kolmekymppisiä partnereiksi. Muuten jos mielipidettäni kysytään illan näyttävimmästä kottaraisesta, niin taatan pojot saa Urpilaisen Jutta. On siinä sellainen paketti, että ihokarvat vieläkin värisee.
    Yle saa myös täydet pisteet asiantuntevasta juhlien selostuksesta. Jussi-Pekka Rantasen ryhmältä onnistui valtaosan vieraiden tunnistaminen. Läksyt lähetykseen oli tehty kympin arvoisesti.
    Illan vieraaksemme oli saapunut Jussilan perhe rannasta. Jussi ja taata kuulivat arviot puvuista Iä:n, Eveliinan, Amandan ja Marleenan kommentoimina, joten pysyttiin Pyöräniemessä kärryillä ilman Sykköäkin. Olipa positiivinen Itsenäisyyspäivä !

Tiistai 09.12.2014
Jääkenttien vierellä vierivät viikonlopun hetket. Ensinnä Konstan turnee VaPS:ia vastaan. Hyökkääjänä pelatessaan Konstan sakki oli parempi numeroin 4-1. Mainittakoon, että Konsta sai ottelussa jäähyn ja vielä isä Jani toimi tuomarina. Kyllä taata oli katsomossa ehrottomasti sitä mieltä, että tuomio oli hirvittävän väärin. Opetelkoot sastamalalaiset luisteleen, jotta ei aina mukkelisi. Toista VaPS:ia vastaan Konsta siirtyi maaliin ja voittolukemat 11-0 kertokoon maalivahtipelin onnistumisesta. Seuraava Tuukka Rask on kehittymässä Kyrössä.
    Hokkarien edustus sai vastaansa jatkosarjan kakkosen Suolahden. Hyvätasoisen pelin voitto jäi kotiin, joskin alkukankeutta joukkueella oli. Mutta siinä vaiheessa, kun keksittiin, että ratkaisun voi tehdä itsekin, eikä kaikkia maaleja tarvitse tehdä tyhjiin, Hokkarit menivät menojaan. Taululla loppunumerot 8-1. Vähän annettiin tasoitusta pitkämatkaisille vastustajille; rosterista puuttui viisi pelimiestä Hokkareilta, suurin osa tehopakkeja. Illan parhaina vilistivät Vili Matikka, Teemu Väisänen, Teemu Viitala, Henry Sirkiä ja Ville Niemenmaa noin tehollisesti. Varsinaiset kantavat voimat puolustajana pelannut Kari Lohtander ja tosi maukkaita koppeja ja jalkatorjuntoja ottanut veskari Miikka Huumonen.
    Enpä juuri keksi hämeenkyröläisille maukkaampaa illanviettoa, kuin poiketa otteluiltoina hallilla. Jatkosarjassa peli ovat hyvätasoisia ja kioski ja Rystybaari tarjoavat maukkaita tuotteita. Eiköhän pistetä 300 rikki, vaikka jo ensi perjantaina klo 19.
     Kun itsellänikin on visusti sormet pelissä näiden kyröläisten seurojen Hokkarien ja Räpsän kanssa, olen usein miettinyt, kuinka onnistuneet seurojemme nimivalinnat ovat, niissä paljastuu kotikunta ja lajiväline; Hämeenkyrön Hokkarit, Hämeenkyrön Räpsä. Ei ole turhaa uhoa, kuten esimerkiksi Suolahden Urho tai Ikaalisten Tarmo. Painiakin on ainakin junioritasolla Kyrössä harrastettu, liekö enää. Vallitsevan käytännön mukaan painiseuran nimeksi sopisi Hämeenkyrön Trikoot. Ainoa haittapuoli olisi se, että ikaalilaiset kysyisivät, misää niillä on tehtaan myymälä ?

Keskiviikko 10.12.2014
Joulumieltä hankkimassa. Seniorien joululounas keräsi Isopappilaan ennätysyleisön, lähes 50 lounastajaa. Silti poissa muutama perusseniori. Matkat vie ja harrasteet, mm rahaministerimme Pentti lylyä lykkimässä ja monotansseissa Lapin hangilla. Palkinnon puuttuessa vuoden kuntokorttien arvonta siirrettiin tammikuulle. Ehtiipä mattimyöhäiset vielä liikuntapisteitä kerätä. Kisan voittajalle ojennettava lahjakortti on ollut aina rahurin hankittava.
    Pääasia juhlassa oli tietenkin se, että pastorimme Anu ehti perinteen mukaisesti paikalle. Siinäpä senioreille loisti joulun valo. Vakaat ukonköriläätkin kuuntelevat pirteää Anuamme kuin hepo aisakelloa. Ja kun jouluinen lounaskin oli vielä maultaan paikallaan, niin mikäs nauttiessa. Reippaasti syötiin, oikein santsikierroksen kera. Mukavaa on lähteä asentamaan seniorien ensi vuotta asemiin.
    Jouluinen mieli jatkui, kun huomasin TV 1:sen joulukeräyksen saaneen ritarikunnaltamme sievoisen lahjoituksen. Kun tähän lisätään vielä toinen huomattava lahjoitus ritarikunnalta, on mieli hyvä, että toiminnassa on ollut mukana. Samalla voimme olla tyytyväisiä jäsenmääräämme, olemme nirkkona Euroopassa.
    Muuten aikas hintavaksi pikkujoulujen syömingit tulee. Mikäli Iä:n kanssa olisimme vastanneet myöntävästi jokaiseen kutsuun, olisi lanttulooralle, rosollille ja kinkulle kertynyt hintaa rapiat 400 euroa. Aikamoinen kasa hilloa eläkeläisille. Kun tähän lisätään, että edellä mainittujen jouluruokien popsiminen jatkuu kotoisessa pöydässä vajaan viikon ajan, niin syytä on jarrutella välillä, eikä rientää jokaiseen tilaisuuteen. On valittava jo vatsankin tähden !
    Lounaalla kuultua: seniorimme Terttu, teologi, jonka poika on myös teologi, kertoi, että kun pojanpoikaa pyydettiin tekemään toivelista parhaista joululahjoista, komeili listalla ensimmäisenä; ettei tarvitse mennä aattokirkkoon.

Perjantai 12.12.2014
Vaikea oli ongelma ratkaistavaksi tälle päivälle; kaksi tilaisuutta päällekkäin. Tampere-talossa filharmonikkojen konsertti Osmo Vänskän johtamana, mielenkiintoisine ohjelmistoineen ja Hämeenkyrössä Hokkarien edustuksen sarjapeli. Uskokaa tai älkää, taata ei lähtenyt ei lähtenyt kuuntelemaan Vänskää, vaan nautti kiekkoilun jänskää.
   Varsinainen syy jäädä Kyröön johtui illan ulkopuolisista olosuhteista. Hokkarien kaikki junnut joukkueiden toimihenkilöineen oli Ilves kutsunut liigaotteluun Ilves - SaiPa ja näin kotihalli poti lievää toimitsijapulaa. Hokkarit on nääs Ilveksen yhteistyökumppani, vau ! Muutenkin olen sitä mieltä, että jos on ollut yhtenä isänä mukana Hokkarien synnytyksessä, niin lapsesta huolehditaan vielä aikapoikanakin.
   Suurin pettymys silti oli, että en saanut kälyltäni Anjalta lämmintä jouluhalausta. Ilmoitin Anjalle asiain tilasta jo hyvissä ajoin. Tartteekohan nyt lähteä kiiruulla ennen joulua Rinkelinmäelle Hämeenlinnaan ? Kyllä mieli tekisi. Eli konsertissa istui Anja taatan paikalla. Erinomainen kuulemma oli konsertti ollut, tyypillistä nykyisin filharmonikoille.
   Mutta ei ollut hassumpi pelikään. Tukka takussa seurattiin pari erää kotijoukkueen tehottomuutta, mutta kolmannessa erässä löytyi onnesta Hokkarien pelikirjasta ohjeet, kuinka tamperelainen JäHi kaadetaan. Mistä johtui parin erän tehottomuus, siinä miettimistä. Pelästyivätköhän Hokkarit pikkujoulupelissä aloituskiekon pudottanutta joulupukkia. Mainio kotiyleisö vaikutti osaltaan kolmannen erän ryhtiliikkeeseen. Tunnettuna teatterikuntana pidetty Hämeenkyrö on saanut sekä pesäpallosta, että jääkiekosta teatterille armottomat kilpailijat katsojista. Eilenkin lehtereillä istui kaksisataa katsojaa, huolimatta juniorien Tampereen vierailusta.
   Osaran mies saapui emäntänsä kanssa kiekkopeliin vihaisena, oltiin vartti myöhässä. Istuuduttuaan katsomoon emäntä lohdutti: voidaan olla sitten viisitoista minuuttia kauemmin.

Tiistai 16.12.2014
Elämässä riittää ruljanssia. Mainitaan ensinnä ikävämmät. Kuinkas ollakaan rupesi virus kummittelemaan eräillä blogin seuraajilla. Ne, joilla on Nortonin suojaohjelma saivat varoituksen avata sairasta sivustoa. Ei pidä paikkaansa, silloin suuren virussodan päivinä kone putsattiin viimmestä päälle, mutta nyt odotetaan Nortonin vastaavaa tempausta. Voihan halvattu näitä taudin levittäjiä aikanansa.
   Lauantaina vietettiin Kyrvään golfin kauden päätöstapahtumaa. Yksi pariskunta jäsenistöstämme olivat saaneet ensimmäistä kertaa huikaisevan mummin ja vaarin arvonimet ja siitähän keskustelunaihetta kirposi lähes koko ehtooksi. Iä vielä avitti porukkaa valmistamalla jäsenille lampaan potkista tehdyn ehtoollisen taatan baarikaapin myötäillessä. Olipa hauska ilta aina seuraavan vuorokauden puolelle. Harvinaista nykyään noin kauaksi riekkuminen, mutta kun aikakulta kului.
   Aamulla sai pää parannusta laskentaneuvoksen ja Maijan kanssa Kylpylän altailla. Ei montaa jumppaliikettä suoritettu, senkun lilluteltiin. Ja uimareissun jälkeen ritarikunnan lounaalle Kangasalle. Sieti ehtoolla varansa pitää väkijuomien kanssa, sillä menomatkalla Hämeenkyrössä Kehäkukan ristillä poliisin puhalluttajat. Kun jonosta tuli vuoro kohdalle, sanoin poliisille, notta ei kai mun tartte puhaltaa, kun olen kirkkoon menossa. Siihen konstaapeli totesi, että jos et kerran juovuksissa ole niin jatka matkaa; ja minä jatkoin ilman puhallusta. Kyllä on fiksua poliisikuntaa, eikä mittarin viisari kyllä olisi kohrallani värähtänytkään. Valtio säästi taas yhden pillin hinnan. Tosi on !
   Iltapäivän lopulla kiiruusti jäähallille. Hyvä oli, että taata meni. Aurora paiskasi VaPsin reppuun kuusi maalia ja Konsta KPK:lle yhden. Kyllä kanssakatsojat siunailivat, että jo tuli taatalle kallis iltapäivä. Siitä ilosta kyllä maksaakin. Ehtoommalla vielä kakkosjoukkueen pelikuulutus.
   Seniorit kokoontuivat tänään hallituksen järjestäytymiskokoukseen. Sihteeri ollut hakusessa, sillä Iä on seitsemän vuoden aikana kyllästynyt kirjoittaan pöytäkirjoja taatan polvella. Julkinen haku oli päällänsä eiliseen saakka, mutta valintatilaisuuteen Kylpylän naistentansseihin ei ketään kuulunut. Niinpä vanhoilla jatketaan, vaikka kyllä taatan polvikin vähän vaihtoa halusi. Ensi vuonna pistetään haku taatan fotograafin kanssa ajoissa liikkeelle, jos nyt vielä silloin jatkanen. Mutta muuten meillä tuntuu olevan jälleen hyvät ministerit. Ainakin tulevan kauden tapahtumia listatessa kesäkuun loppuun jäi täysin vapaaksi vain juhannus. No karsinta siirsi osan syksyyn.
   Pikkupoika oli päässyt isänsä kanssa naapurin mökille miesten saunailtaan. Lauteilla pojan viereen istahti Osaran mies ja hetken kuluttua poika sanoi: sinulla on sitten suuret kädet. Sellaiset saa, kun tekee paljon metsätöitä, vastasi Osaran mies. Hetken kuluttua poika aloitti jälleen: sinulla on sitten suuret jalat. Sellaiset saa, kun tekee paljon maatöitä, sanoi Osaran mies.- Mutta pissalla et ole paljoo käynyt, totesi poika.

Lauantai 20.12.2014
Hurjat karjamarkkinat Osaralla. Heinäsuon kyyttökarja vietti tupaantuliaisia lukuisten naapurien ollessa todistamassa suurta juhlaa. Auta armias sitä menoa, kun ukset aukesivat huiman tilavaan uuteen pihattoon. Ensimmäiset puoli tuntia laukattiin hännät suorana navettaa päästä päähän. Nuorukainen Leevi innoissaan mukana kuin myös aivan pikkiriikkinen Lucy. Sonni Kalle näytti lehmäväelleen tietysti vauhdin mallia.
   Tilaisuuteen Iä oli hankkinut skumppaa ja muusta ohjelmasta vastasivat Osaran westeriset isäntä Jukka ja kartanon Simo; seutukunnan tunnetut ja tunnustetut kantrimiehet. Jukan numerona Sleepy John Estesin "Milk cow blues" ja Simolla emännälle tarkoitettu "Boogie Woogie country girl" ala Big Joe Turner. Oli erinomaisen kantripainotteinen ohjelmisto valloillaan. Lopuksi nautittiin munkkikahveet Sofian laittamana. Kahvikeskustelussa kehuttiin joukolla voimansa tunnossa olevaa Osarankulmaa. Seuraavan kerran juhlitaan kuulemma kuttutilan perustajaisia.
   Ja onhan Osara tunnustettu jo valtakunnallisestikin. Kaiteellista kaistaa rakennetaan tulevana suvena miljoonilla euroilla, jämät valtion myöntämistä euroista annetaan parkanolaisille. Katuvalot Tampereelta Osaralle verettiin jo vuosia sitten, asia mikä on kirvellyt jo pitkään tamperelaisia, jotka joutuvat moottoritietä lasettamaan pimeässä Hämeenlinnaan. Mutta tottahan virkuimmat paikkakunnat valaistaan ensin. Parasta aikaa kylätoimikunta pohtii, mitä kehtaisi seuraavaksi valtiovallalta pyytää. Kurkelan lentokentän kehittäminen rinnan Tampere-Pirkkalan kanssa saattaisi olla mojova juttu sekä sopiva piriste näivettyvälle Kyröskoskelle.
   Vakaviakin puhuttiin sumppia hörpätessä. Piispa Mäkisen toilailut kärvistelevät edelleen osaralaisten mieliä Yhteisenä kommunikeana julistammekin, että tällä haavaa Suomessa ei arkkipiispaa ole, vaan sen sijalla arkkiriippa Mäkinen.

Tiistai 23.12.2014
Alkaa joulu oleen kohrallansa. Viimeisetkin hankinnat tehty ja illalla alkaa jouluruokien laitto ja kypsyttely. Pirttiin saadaan vihdoinkin joulun tuoksu. Jälkipolveakin tulossa aikas legioona, mutta ei huolta, Iä:n köökki huolehtii porukasta.
   Esimakua saatiin jo eilen, milloin Jantsu ja Iä järjestivät joululounaan autoliikkeen porukoille. Ruokailijoita taisi olla kolmisenkymmentä ja erinomaiset arvostelut pitokokit jouluisista antimista saivat. Taas kun ovat nuoret miehet kiitelleet, niin taitaa Iä:kin jo vartoilla seuraavaa joulua. Taata toimi vain logistiikkapuolella ja kantoapuna.
   Muutenkin syöty napa nappuralla. Hurujen joululounas nautittiin murujen kanssa tietysti kyläravintolassamme Sarvessa. Ja kyllä oli herkkuja tarjolla. Lounas on niin suosittu, että paikat pitää etukäteen varata. Niin tekivät hurutkin, vaikka meillä on läheiset suhteet sirpakkaan hovimestariin. Kun useamman santsikierroksen jälkeen poistuivat markkinointineuvos, senaattori, laskentaneuvos, presidentin kaima ja allekirjoittanut muruineen talvi-ilmaan näytti siltä kuin lauma pinkviinejä olisi huojunut Sarven ovesta ulos.
   Kulttuurillinen antikin on ollut paikallaan. Filharmonian joulusatu avitti viikonlopulla laskeutumaan jouluun. Erinomaisen orkesterin kapellimestarina svengasi jazzmies Petri Juutilainen. Solistina viehko Saara Aalto. Voi Saara, Saara, erinomainen olet laulajana, mutta miksi lapsekas ääni ? Ystäväni Simon kanssa kiinnittyikin huomiomme laulun sijasta Saaran asuun. Hopeiset vartalon myötäiset housut kimaltelvati komeesti.
   Koska olemme ystäväni Martin kanssa laulumiehiä, kuuluu joulun perinteisiin joululaulut Pirkkalan kirkossa. Komeasti soi jälleen Mieskuoro Laulajien jouluviisut. Perinteinen sisääntulolaulu Alta Trinita Beata saa jouluhiiret vilistämään pitkin selkärankaa. Kuoron uudistettu koreografia oli onnistunut. Ei vain pönötetty edessä korokkeella, vaan rantauduttiin yleisön joukkoon. Korkeatasoisen mieskuoron laulu on upeeta! - Ehrottomasti pitää mainita Pirkon kahvitus ennen konserttia. Suolapaloissa löytyi vaikka mitä, aina hevoseen asti. Ei ihme, että ajatukset laukkasivat vielä ehtoolla kotonakin.
   Tämän joulun yllätys on uuden panimomestarin Jussin ensimmäinen sahdin pano. Koemaistajaiset järjestettiin hetki sitten. Erinomainen maltainen pehmeä maku hyväili makuhermoja. Tiukkaakin oli, toisen lasin jälkeen taatan pipa nousi muutaman sentin yli hiusrajan.
   Joten HAUSKAA JOULUA kaikille blogini lukijoille toivottaa Osaran mies taata !

Lauantai 27.12.2014
Joulu paremmalla puolellansa. Kost jumal ! Rauhallisesti kulki Iä:n ja taatan joulunvietto perhepiirissä. Jälkipolvi vietossa kaikki tyynni eli kaikkiaan kinkkua silpoi 16 henkeä ja hukkapäitä kolme koiraa ja yksi kolli. Voi tätä kantataatan ja Iä:n iloa.
   Sattuuhan näin isossa sakissa aina kaikkea pientä; miniä kaatuu koiraan, taata polttaa kielensä mukuloiden kehittämällä chilisotilla ja Huli ja Huuko erotetaan kerran toisistaan kinkun himossa. Mutta muuten jouluna pelattiin lautapelejä koko porukalla aina aamutunneille saakka ja Tapantina harjattiin Osaran lahdelle luistelubaana ja vietettiin päivää komeassa talvisäässä ja joka ainut päivä syötiin tukevasti. Jussin joulusahti oli kekrin parasta antia.
   Eivät menneet pyhät ilman kulttuuria. Tänään seniorit ampaisivat Tampereelle , kolmisenkymmentä henkilöä matkusti Aren onnikassa Komediateatteriin Tampereelle. Illan ohjelmassa lauteille kiipesivät Kivikasvot. Erinomainen pari tuntinen vanhojen herrojen seurassa vei muistot aikaan jolloin oltiin nöösipoikia. Hallussa oli herroilla laulu ja kepeät sketsitkin menivät kelvollisesti. Muutamien laulujen sanoituksissa liipattiin sopivasti myös nykyaikaa. Bravo Kivikset !
   Show;n paras taatan mielestä Ismo Sajakorpi, jonka Beach Boys falsetti yllätti täydellisesti. Mutta komiasti lauloivat myös Fredi; Vesa Nuotio ja uusi kasvo, Alajärven poika Henrik Lamberg. Kimmo Leppälän kvintetti komppasi hyvin ja balanssi Kivikasvojen kanssa kunnossa. Joskin hetkellisesti kannuja paukutellut Nappi Ikonen intoutui rajumpaan lyöntiin. Varmasti monille meidän seniorille ehtoo oli positiivisen yllätyksen ilta. No taatalta pieni kritiikki; en ole koskaan tykännyt, että suurimpien suosikeitteni, Junnu Vainion ja Juicen kappaleita esittävät ketkään muut kuin mestarit itse. En nytkään ihastunut Junnun laulelmista. Junnu ja Juice ovat taatalle pyhä asia.
   Taatan joulun herkkä hetki sattui eiliselle iltapäivälle, kun ajelin Kyröskoskelle ja kuuntelin parasta radioasemaa; radio Suomea. Annas olla, päräyttivät eetteriin Vottosen Veljesten Siantappojenkan. Tulvahtipa mieleen monet aatonaatot radio Satahämeen, joskus yhreksän tuntiakin kestäneissä suorissa joululahjavalvojaisissa. Vottosen Veljekset oli vaki kamaa, ainakin sikamiesten toiveissa. Pitkästä aikaa se kuulosti edelleen hyvältä. Vanhan vuoden kunniaksi muutama riimi kappaleesta:
   " Kuustoista vuotta sikaa syötettiin voilla ja perunalla, eikä siitä henkikään lähteny kuin suurella kanuunalla"
   "Ämmät ne huuteli, touhuss ja hyppeli, olivat aivan kuin hullut, ei koskaan oo nähty sellaista sikaa, josta enemmän on läskiä tullut"
   " Ja sellaista sikaa ei varmastikaan, ollu muilla kun meillä, vaikka lastenlapset oli harmaja hapset, oli vieläkin läskiä heillä"

Keskiviikko 31.12.2014
Kylläpäs vuosi vieri villiä vauhtia. Johtuneeko vanhenemisesta vai mistä, mutta kyllä olisi ajankulussa jonkinlainen jarrumies paikallaan. Vuotta otamme vastaan Iä:n kanssa kahrestaan, vain yksi vieras saapunut; Huuko koira Jussilasta. Isäntäväki lähti kekkereihin ja Huuko tuotiin yökylään, koska rotikka on arka rakettien paukutteluille. Aina kun jossain pamahtaa nostaa jumalattoman metakan. Muuten olisikin ollut liian rauhallista.
   Tilastomiehenä on aika katsella, mihin tämä vuosi oikein katosi. Ei mennyt pelkästään pirtillä istuskeluksi, kun katsoo seuraavaa. Uintikertoja kertyi ennätysmäärä 173 ja vesijumpassakin tuli viihdyttyä 37 kertaa. Luvut kalpenee kuitenkin Iä:n vastaaville, sillä uintikertoja kertyi hänelle yli 200. Jääkiekkoa tuli katsottua livenä kentän reunalla 41 ottelua ja pesistä tasan 50 peliä. Molemmista kiitos kuuluu Frantsilan natiaisille, joiden edesottamuksia pelikentillä tuli vuoden aikana tiiviisti seurattua. Iä:kin monissa mukana !! Kokoukset yms ovat kahmaisseet mukaansa 49 kertaa. Lukuun sisältyy seniorit, leijonat ja ritarit. Ei valittamista, sillä näin säilyy verkosto kanssaeläjiin laajana. Vuoden varrella näissä ympyröissä tapaa reilusti yli parisataa henkilöä. Mielenvirkistystä jos mikä selskaapata erilaisten persoonien kanssa.
   Kulttuurin saralla filharmonikot ovat vinkanneet Tampere-talolle 21 kertaa ja ruokakulttuurissa huruissa on aterioitu 19 kertaa.
   Vaan kaksi on aivan liian vähälle jäänyt; golfin pelaaminen ja kirjojen lukeminen. 18-kierrosta kentillä ei mielessä mettä keitä, niistäkin monet ulkomailla. Myös lukutavoitteeni kirja/viikko on läsähtänyt alakanttiin neljäänkymmeneen. Tästä ensi vuonna parannetaan. Kun näihin menoihin lisätään vielä ulkomailla vietetyt päivät 24, tulee vuoden tapahtumien summaksi 390. Hieman enemmän kuin vuodessa päiviä. Niin ja se kalastus, aivan periskoopista. Kalalaukku käyttämättöämiä välineitä täynnä. Ja onhan näiden lisäksi poikettu kaikenlaisissa kissanristiäisissä; sukujuhlissa, elokuvissa ym.
   Jonkinlaista laiskuutta on viettänyt myös blogistin kynä. Saaa nährä, kuinka ensi vuonna. Vielä kaikille lukijoille: jos mahrollista parempaa UUTTA VUOTTA kuin tämä vuosi.