ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Lauantai 01.02.2014
Aika aikaansa. Eilen konsertissa Iä:n kanssa, tänään lätkässä lätkäkälyni Anjan kanssa. Kauden avaus osaltani SM-liigaan Tampereella, taisi olla lopetuskin. Ei johdu seuralaisesta. Vaan ottelusta, missä jäällä "viiletti" Ilves ja Jokerit. On Suomen kiekkokerma siinä määrin kuorittu ulkomaille, että entiset mestistason kiekkomiehet kotimaan kaukaloissa pelaavat.
     Tapahtuma sai osaltani alkunsa siitä, että taannoin kävimme Anjan kanssa Hämeenlinnassa katsomassa HPK:n ja HIFK:n välienselvittelyn ja silloin sovimme, että seuraava pelimme katsotaan Tampereella. Koska tiesin Anjan ottelun aikana kovinkin kuumana käyväksi katsojaksi, yllytin mukaamme henkilääkärini lääkintäneuvos Sepon, varmuuden vuoksi. Hyvä näin. Tilanteen tietäen, lääkintäneuvos määräsikin jo ennen taiston alkua Anjalle ja itselleenensimmäiset lääkemukilliset Koffia. Anja tykkää jäällä rauhallisista taitopelaajista. Niinpä häneen ehdoton suosikkinsa oli Jokereitten Jere Karalahti ! Ei silti, vieraskoreena jaksoi kälyni ottelun aikana kannustaa kiitettävästi Ilvestä. Onhan paljon mukavampaa palata kahden Ilvesmiehen kanssa Mondeolla Hämeenkyröön, kuin linja-autoasemalta Länskän bussilla.
     Tasaisesti ottelussa tukkuloitiin. Ilves lähempänä voittoa, mutta tehottomuus käänsi jatkoajalla pelin Jokereille. Kyllä jumankauta otti aivoon tämä Jokerien Väänäsen Ossi. Rusikoida Ilveksen Keränen sairaalakuntoon, eikä minkäänlaista rangaistusta. Perkeleen seeprat! Kyllä sappea keitti. Jos tunne jatkuu, kannatan olympialaisissa mieluummin Kanadaa, kuin kanisteri Väänäsen porukkaa. Pääseepä pelaan ensikaudella Siperiaan, sinne se kuuluukin. Ottelusta on vielä sanottava, että kyllä taatan korville liian kovaa soittavat heviänsä ja makkarat on huonompia ja kalliimpia kuin Kyrössä.
     Seuraavaksi meinataan lähteä Anjan kanssa Ouluun katsomaan vaikka Kärppiä ja kerhoa. Säästömatkaa aiotaan, mennään ja tullaan makuuvaunussa, ilman kallista hotelliyöpymistä. Vielä en ole ruvennut rustaamaan anomusta Iä:lle. Voi olla, että ei ole läpihuutojuttu ! On se mukavaa omistaa kälyjä, nyt minulla on sekä lätkä-että konserttikäly. Konserttikälyn kanssa vielä kiertue avaamatta. Näitä varroten.

Tiistai 04.02.2014
Henkeä vedetty kuun alun koitoksiin. Mistähän johtuu, että kaikki tapahtumat osuvat kuukausittain parille ensimmäiselle viikolle ? Tänään aloitettiin seniorien hallituksella. Minulla on erittäin säntillinen ja hyvä ministerikaarti. Silloin harvoin, kun jollekin sattuu este saapua paikalle, ilmoitus tulee poissaolosta puhemiehelle. Pienellä siitä selviää; naispuoleiset parilla ylimääräisellä halauksella seuraavan kerran kohdatessa. Tähän asti kaikki ovat ottaneet kuranssin ilolla vastaan. Miehillä juttu onkin sitten toinen, mutta jätettäköön se salaisuudeksi.
    Maikkarin hiihtoselostajat ottavat taataa kovasti pannuun. Etenkin nämä Maxilla operoivat Porttila ja Roponen. Katselin mennä viikonloppuna naisten kymppiä, tätä maailman cuppia. Kun osanottajat tulevat ensimmäiselle väliaika-asemalle siunaillaan, kuinka huimasti ero on kaventunut suomalaisten ja maailmanvalioiden kanssa Sotshia lähestyttäessä. Eikä päähän pällähdä, että takana on vasta viidennes matkasta. Maaliin saapuessa Björgenin Maritin hakatessa suomalaisia minuutti tolkulla, kympillä !!, onkin ääni kellossa toinen. Vaan mistä löytyy selostajien mielestä syy ? Ei suksen päältä, vaan suksen alta. Tuntuu siltä, että jos taatakin saisi alleen luistavat lylyt, tiukkaa tekisi Jauhojärvelle taatan nujertaminen. Mahdollinen laskiämpäri isketään huonosti mennessä huollon päähän.
    Haastattelin joskus Lonkilan Paavoa radioon. Paavokin oli aikanaan jonkinmoinen hiihtomies; olympiakultaa viestissä Oslossa 1952, samoissa kekkereissä pronssia 18 km:llä ja Lake Placidin MM-kisoissa hopeaa viestissä 1950. Paavo kertoi, että hän sai ensimmäiset kilpasivakat alleen, kun erään suksitehtaan miehet ne vedonpäälle hänelle voitosta lupasivat. Lyhyenläntä hiihtomies, 157 cm, uskoi lujasti siihen, mikä oli suksen päällä ja ei muuta ku menoksi. - Taitaa tämä kommentaattori Roponen olla muuten hiihtäjä Roposen äijä. Mutta kaikkea hyvää alkaviin koitoksiin suomalaisille hiihtäjättärille, jos muillekin.
    Seniorien armoton Saariselänkävijä Pentti oli jälleen iltapaukuilla Laanihovissa. Viereen baaritiskille parkkeraa hyvännäköinen "riekko", joka alkaa jalallaan kyhnyttää pöydän alla Pentin jalkaa ja kysyy: Kelpaiskos etelän miehelle seura ? Pentti heittää paukun huiviinsa, nousee ja lähtee. Eteisessä Pentti murahtaa portsarille:" on se nyt perkeles, että noista lehtikauppiaista ei pääse rauhaan missään."

Keskiviikko 05.02.2014
Olipa taas kotonen lounas. Kyläravintola Sarvi tarjosi pojilleen erinomaista kalaa ja maistuvaa possukastiketta. Kyllä niillä päivä käynnistyi. Taantunut on osa sakista, vain senaattori ja taata santsasi. Senaattorille lounashetki oli tunteita nostattava. Samaan aikaan kanssamme lounasti Sarvessa Ponnen naislentopalloilijat. Joukkue oli aktiivisimmillaan silloin. kun senaattori toimi Ponnen General Managerina. Paikalla joukkueesta mm Ritva, Salme ja Helvi, muutaman mainitakseni. Tuntui, että edelleen pöydässä passi nousi ja hakkurit pommitti peräkenttää. Timmissä kunnossa olevia plikkoja, vieläkin. Jos olisi tullut mieleen, olisi voitu plikoille heläyttää Tannerin kupletin;" meit oli poikia raitilla viis, oli tyttöjä myös muttei välitetty niist".
    Pelokkaana tiedustelin huruilta, mitä olivat edellisellä kerralla syöneet, minähän olin siellä Tukholmassa. Pitkään muistelivat. Osa ei muistanut, että oliko edes paikalla. Loppupeleissä selvisi, että juustolla kuorrutettua kyrsää oli ollut tarjolla. Kyllä taatan syräntä helpotti.
    Markkinointineuvos Jussi toi uutisia Jumesniemestä. Kärkimaan Elmeri valittu kiekkoilijoiden Pohjola leirille. Yksi pieni, mutta välttämätön pysäkki matkalla NHL:ään. Ei liene perättömiä huhut, että viime viikolla nähty Paussilla kaksi Vankuuverin talvilippis päässä olevaa miestä, Keskustelukumppaneina Kärkimaan Heikki, tulkkina Järvensivun Matti. Iso nippu oli ollut papereita pöydällä. Sopimuspaperiin Matti oli käskenyt Heikin sanoa -jees, mutta taalakorvaukseen -no. Ei sitä jumesniemeläisiä semmosilla hilkuilla vierä, kuin esimerkiksi tämän Barkovin pojan viime syksynä. Suurta roolia sovitellaan veljeksille. Canuksit etsii seuraajia Sedinin veljeksille.
    Ahoset teki Kyrössä kulttuuriteon. Ostaa paukauttivat kunnalta Pappilanjoen rantamilta vanhan koulun. Paikka on ikkuna Hämeenkyröstä matkailijoille. Kesäaikana mm Yrttitilan tuotteita myyvän kaupan piha-alue täynnä autoja. Lounaspaikkana ja kahvilana tunnettu poikkeemispaikka kulkijalle. Myymäläalue tullut tutuksi koko Suomelle. Varjele, jos kiinteistö olisi mennyt muuhun käyttöön.
    Laivuri Savolaisen Purimo pysähtyi Mahnalanseläällä matkalla Siuroon. Vinkeä tuuli kuljetti laivaa kohti kivikkoista rantaa. Oltiin siis järvihädässä. Niinpä asiakaskuntaa rauhoittaakseen laivuri Savolainen tierusteli, olisiko matkustajien joukossa henkilöä, joka osaisi jonkun kirkollisen toimituksen. Jumesniemeläinen matkaaja ilmottautui; hän voisi koota kolehrin !

Perjantai 07.02.2014
Hius-stylistini Järviskä on palannut pitkältä saikulta. Sitä ihmisen pää nähtävästi tottuu määrättyyn käsittelyyn. Pitempi tuntemus kähertäjän kanssa johtaa siihen, että Järviskän stailauksessa tulee hiuksien muotoilussa asiakkaan luonnekin esiin. Stailauksen teho on testattu kylän tytöillä. Pitkiä katseita luotu, missä liikunkin.
    Virhe keskiviikon uutisessa on korjattava välittömästi. Ei se ollutkaan Kärkimaan veljeksistä Elmeri vaan Oskari, joka nyt pääsi sinne Pohjolaleirille. Valitettavia virheitä sattuu, kun uutiset kulkee hieman segmentoituneiden toimittajien; markkinointineuvos Jussin ja taatan kautta. Muuten kiekosta; paljon putosi pois , kun suurin suosikkini Koivun Mikko joutui kisat laistaan. Mikon myötä porukalta katosi henkinen johtaja. Parempi olisi ollut, kun epäonni olisi sattunut kangsteri Väänäselle.
    Aikas mukavat avajaiset Sotshissa. Pönöttäminen jäänyt pois ja marssineista urheilijoista välittyi liikunnan ilo. Yleltä eriomainen valinta pistää Haapasalon Ville kommentoimaan. Ville ymmärtää venäläisten luonteen, välitöntä kommentointia. Sale ja Jennikin pikaisesti kuvassa. Jykää ei kuvattu. Taitaa olla alalauteiden poikia tässä saunassa. Upea oli spektaakkeli ilotulituksineen kaikkineen. Kyllä venäläiset tuntee kisahumpan jytkeen. Minulle kuitenkin pääasia on itse kilpailut. Huruissa veikattiin mitalien lukumäärästä. Taata täräytti tiskiin numeron kahdeksan. Olympiahenkeä Osaralla; aamusella menemme Iä:n kanssa navetan mäkeen harjotteleen vanhalla leipälaudalla tupla- ja triplakorkkia.
    Osaran mies tapasi naapurin postilaatikolla. Postin joukossa oli postimyyntikuvasto ja Osaran mies näytti naapurille alusvaatteisillaan olevan uhkean mallin kuvaa. Kertoi naapurilleen, että malli on tilattavissa. No naapuri kotiin, täytti kupongin ja postitti. Viikon päästä kaverukset kohtasivat jälleen laatikolla, milloin Osaran mies tiedusteli, onko mallista kuulunut mitään, mihin naapuri: kai se sieltä kohta tulee, kun eilen lähetti jo alushousunsa.

Sunnuntai 09.02.2014
Se on nyt Enniä ! Pakko uskoa hopeiseen mitaliin, kun on juuri nähnyt 24. kerran Ennin laskut. Yle urheilu piehtaroi ensimmäisen mitalin kanssa. Ja onhan se upeeta. Omasta mitaliveikkauksestani puuttuu enää seitsemän. En oisi uskonut, että Emmin hermot kestää toista laskua. Mutta ne on eri ihmisiä nämä nuoret naiset.
    Muuten päivä menikin sitten päin prinkkalaa. Niin paljon kun Kaisaa rakastankin, ei mahdettu mitään, vaikka Kaisan kera jokaisen laukauksen tähtäsin. Suurin syy makaa Kaisan mielestä kelvottomissa välineissä, suksissa. Itkeä tirsauttaa haastattelussa. Voi harmi ! Kisojen jälkeen Kaisa taitaa olla vapailla markkinoilla. Oma avomies voidellut sivakat päin persettä. Ei sunkaa semmosen kansa elää voi, joka ei edes suksia pysty huoltaan. Kyllä taata aina voiteli Iä:n lylyt sitte viimmestä päälle.
    Kyllä on Yle niin väärin aatellut, kun on pistänyt Kai Kunnaksen selostamaan jääkiekkoa. Toivottavasti ura päättyy naisten otteluihin. Niin lapsellista kommentointia ja selostusta en ole konsaan kuullut. Olisi pysynyt siellä Sportmakasiinissa. Svedut varmaan tykkää uf-faf-faa toimittajasta. Muuta murisemista ei vielä tässä vaiheessa Ylen toiminnasta.
    Niille urheilijoille, jotka syyttävät huonosta menestyksestä sairautta sanon, jotta tulkaa kiiruusti kotio. Ei sairaana urheilla, eikä olla matkoilla. Pienet vaivat paranee parhaiten kotona sänkysä ja suuremmat terkkarissa. Eikä maksa niin paljoo kuin Sotsissa.
    Huomenna on päivä uusi. Olen pyytänyt Iä:tä keittämään puuron aamulla seitsemäksi, jos vaikka jostain taivailta näkyisi Tanskan ja Kiinan kurlinkimatsi. Hyvää yötä

Tiistai 11.02.2014
Osaralla paikalliset olympialaiset. Johtuen tietenkin siitä, että natiaisistamme peräti kolme viettää syntymäpäiväänsä helmikuun 10. On siinä ollut kylässä tramppaamista ja kovin oltais nenä nirpakalla, mikäli Iä ja taata eivät juhliin osallistuisi. Yksienkään kekkerien tähden en ole vielä tallentamisen syntiin Sotsista langennut. Tottakai juhlat ajallansa, kunhan ne vain on sovitettu sopiviin rakoihin.
    Arvelin, sano Ketola kun valehteli, että vielä riemu nousee urheilutoimittaja Kunnaksen suhteen. Saas nähdä, mitä tekee Yle. Ei ole taatan mitaliveikkaus lisinyt. Kyllä Kykkäseltäkin odotin enemmän naisten mäessä, ainakin pronssia. Muutenkin olleet kisat tähän mennessä, paitsi Ennin, suomalaisen nuorison puolesta mukkelis makkelis kisat. Temppulajeissakin pärjää vain hirmuinen harjoittelija ja luulen, että monella muulla maalla on sijoittaa enemmän hilloa nuorukaisiin.
    Mitä tekevät Suomen naiset hiihdossa ? Kovasti pelkään norjalaisia, vaikka suosin suomalaisia. Norjattarilla liha näyttää olevan kiusatumpaa kuin suomalaisilla. Armottomampi harjoittelu. Ja ruotsalainen huoltoporukka näyttää keksineen sellaiset liisterit sivakoiden pohjaan, että suomalaiset toimittajat rukoilivat tänään kelien äkkinäistä muuttumista.
    Mutta kiekossa näytetään. Raskin Tuukka seisoo kuin muuri maalillaan ja Selänne vääntää "ilmaveivin" kanssa maalit. Toivottavasti kangsteri Väänänen ei suttaa tilannetta. Ja mitä miehet edellä sitä lätkänaiset perässä. Enää keskustellaan siitä, mitkä ovat joukkueittemme mitalien värit.
    Osaralla miesväki kehittelee uutta lajia; kumpareitten lasku ilman porkkia ja suksia. Harjoittelu on pienessäkin kylässä mahdollista vuoden ympäri. Valmentajiakin tiedossa Koskelta, Kirkolta ja Simunasta.

Keskiviikko 12.02.2014
Kyllä senioriemme porukasta löytyy jäsentä joka lähtöön, niin kuin nyt tämä kansainvälisesti palkittu valokuvataiteilija Ailakin. Vaatimattomina ihmisinä tuppaamme vaan pitämään kynttelikköämme vakan alla. Tänään näimme komean kuvakavalkadin Turkista, siitä osasta, mitä hillitön turismi ei ole vielä päässyt raiskaan. Valitettavasti paikalla oleva tekniikka ei antanut mahdollisuutta avata kuvastoa koko loistossaan, mutta hyviä räpsäyksiä olivat.
    Aila voisi pitää senioreille oppitunnit valokuvauksesta. Meidänkin Iä:lle, jonka minusta ottamissa kuvissa puuttuu aina joko pää tai jalat. Yleisenä ohjeena olen sanonutkin, että kun albummiin kuvia valitsee, ottaa ne, missä näkyy jalat. Etenkin shortseissa tulee esille maagiset sääreni.
    Hieman oli hintelämpi menestys senioreiden määrässä tänään. Loskakeli teki omansa, mutta pääsyy tietysti menossa olevat kisat. Kovin olin tietoinen jo etukäteen, että halfpipe on Kyröspohjassa ja Pahaojalla seuratuimpia urheilulajeja. Kyröspohjaan suunnitellaankin Patasen vuorelle puolipiippurataa. Eu:ta varrotaan mukaan hankkeeseen.
    Kyllä minä vielä kotia tullessakin ihmettelin, että tämä meidän senaattorimme sanoi tykkäävänsä Kunnaksen höpötyksestä. Mies, joka on aina osannut sanoa perkeleen paikkaansa. Kyllä nyt uhkaa Järvenkylää hippiliike. Mutta Ruotsi pelasi sellaisen avauserän lätkässä, notta oksat pois. On tulossa sellainen turnaus, että tiiviisti istuu taata tv:n vieressä.
    Osaran mies oli renkinä suuressa maatalossa. Eräänä iltana Osaran mies meni isännän puheille ja pyysi lainata taskulamppua, koska oli lähdössä naisiin. Isäntä siihen, ettei sitä ennen lamppua niillä reissuilla tarvittu, mihin Osaran mies, että sen kyllä näkee emännästä.

Perjantai 14.02.2014
Kunnian ja omantunnon kautta on väännetty veroilmoitusta, laskentaneuvoksen jeesatessa. Ottipa voimille. Toinen koitos on rustata ne sähköisesti verottajalle. Verottajan taas on helppo paiskata paperiinsa hänelle tulevat euroset, jotka minä sitten myhäillen maksan. Niin se kulkee.
    Olympialaiset jatkuu. Huomasitte varmaan, kuinka leijonat lopetti tylysti erään alppimaan jodlauksen ja heti perään näyttivät, kuinka turska paistetaan. On meininki päällä. Nuorukaiset täyttäneet paikkansa vaarien vierellä. Etenkin Määtän poika, joka on taistellut kuin "Tuntemattoman" esikuvansa. Leijonille hohtaa vain taivas rajana. Kuun lopussa Suurtori varattu Kummolan Kalen toimesta suuria kekkereitä varten. Ja naisleijonat myötäilevät vähintään pronssilla. Kiekko rulaa. Hiihdossa on totuttu itku silmissä neljänsiin sijoihin. Ellei viestistä mitalitaivas aukea, ainakin naisilla, jo on pirulainen Sotsissa.
    Kisojen huumassa Iä:n kanssa uitu viikolla jokaisena päivänä. Mihin tällä tähtäämme ? Senioriuinnin piirinmestaruuskisoihin ensi suvena. Joukkueessa mukana laskentaneuvos Maijoineen. Kisoissa laskentaneuvos vetää selkää, minä rintaa. Naisosasto perhostelee.
    Eilen Lotan kekkereillä pitkänlinjan jääkiekkomies Jorma. Ura kesti kuutisenkymmentä vuotta, ihan kilpailumielessä. Viisas mies, piti Kaj Kunnasta ihan tollona. Sanoi, että ei kehtaa moista kuunnella. En minäkään. Jättäisi edes Helsingin slangin pois. Että Ylen piti pistää moinen pelle miesten otteluidenkin selostuksiin. Huh huh !
    Kostean olympiaillan jälkeen Osaran mies herättyään aamulla veti takin päälleen ja lähti ulos. Ovissa mennessään kysäisi vaimo: menetkö Sarveen ? Ei kun kirkkoon, vastasi Osaran mies. Kun mies myöhään ehtoolla hoiperteli kotiin, oli vaimo jo nukkumassa. Keittiön pöydällä oli lappu: "Herran ehtoollinen on uunissa "

Lauantai 15.02.2014
Puhelin soi aamusella varhain. Taata moi, täällä on Konsta. Tulekko päivällä kattomaan jäähalliin mun turnausta klo 12. Voi hyvä poika, naisten viesti alkaa samaan aikaan tv:stä. Arvakkaas minkä valitsin. Viestin tietysti. Ei kyllä. Tottakai halliin kävi matka, kun paras lätkäkaverini on jäällä. Täytyyhän taatan olla katsomossa, kun Frantsilan ilmaveivi viilettää jäällä. Tuleehan niitä naisten olympiaviestejä taas neljän vuoden päästä. Enkä hassummin valinnut. Tuskin oli pelikello pyörähtänyt minuutin verran, kun Konsta nostaa rystyltä Uplakersien ylämummoon ensimmäisen kaapin. Eikä maalinteko siihen päättynyt. Ylöjärven Uplakers ja Kiekko-Karhut poistuvat hallista molemmat 6-0 tappio niskassaan. Ottelujen jälkeen taata käy pukuhuoneessa antamassa läpyt Konstalle. Voi että, ilmaveivin suu on messingillä.
    Suomen naiset ovat varmaan kimmastuneita taatan muutaman päivän takaisesta arviosta. Vähemmän kiusatusta lihasta löytyy puhtia hopeisiin saakka. Kristan viestin lopussa suorittama Herrmannin ohitus suuria urheilutekoja. Hyvä likat ! Kaikki mitalimme naisilta.
    Vaan ei rulaa lätkä. Naarasleijonat tiputtavat itsensä jatkosta ämmämäisellä pelillä. Kenttänaisitus seilaa kuin Kasittula Kyrösjärvellä. Harvoin ottelua pelkällä molkella voitetaan. Routtalainen peliäly ja taktiikka jälleen suomalaista parempaa.
    Vaan Hokkareilla luistaa. Kiekko-Karhut etsii ottelun jälkeen kotipolkua Virroille 11-2 tappio kontollaan. Voitto on koko joukkueen. Sanoin jo ennen pelin alkua Heinolle, tänä ehtoona on Hokkareilla siunausta pelissä; entinen kirkkoherramme Sakari kipuaa ensi kertaa jäähallin lauteille. Ensi lauantaina hallissa ratkotaan noususarjan paikka. Vain voitto Uplakerseista riittää. Nyt on aika tehdä hallin katsojaennätys, siis kaikki paikalle klo 15 !!

Sunnuntai 16.02.2014
Ystävämme Väino Saarenmaalta poikkesi jäähyväiskäynnillä. Väino päättää huomenna pitkän työrupeaman Suomessa ja palaa Saarenmaalle. Paria viikko vaille seitsemän vuotta miehen työpaikka sijaitsi Pälkäneellä. Siitä oli helppo kurvaista Osaralle. Ystävyytemme on alkanut 22 vuotta sitten, alkuun vierailut sujuvat vuoronperään Saarenmaalla ja Osaralla. Eikä tämä yhteydenpito tähän lopu. Tullee varmaan auton nokka näyttämään kohti Lymandaa useammin. Uusi työpaikka Kuressaaressa voitti, pitkä työmatka Suomeen vaihtui kymmenen kilometrin päivittäiseen köröttelyyn Kuressaareen, Ja suurin valtti oli tietysti Marikan luona oleminen ja oma seslonki.
    Mistähän Suomi löytäisi neljä kelvollista miestä suksien päälle ? Iivo näytti nuoren hurjuutensa eikä Samikaan pettänyt. Vaikka itse olen tykännyt, että Jauhojärvi on parempi suustaan kuin suksilla. Valitettavasti meidän Konstakin on suuntautunut kiekkoon. Mutta leijonat näyttivät Kanadan tähdille, että tasapäin pelaillaan. Ihmekös tuo, NHL:ää tahkoaa suurin osa suomalaisistakin. Seuraavana on vastassa Venäjä. Suomi on tottunut järjestään ikäviä yllätyksiä kisojen isännille. Jos veli venäläinen kaatuu Raskin johdolla, luulen että isäntä Putinin vierailut Areenaan lopahtavat. Herkullista !
    Katainen on pelin mestari. Kutsuu opposition päättämään tulevista säästöistä. Opposition osallistuminen tietää sitä, että seuraavassa eduskuntavaalikampanjassa on hyvä vedota, että ikävistä asioista tekin olitte päättämässä. Kyllä rohkeutta pitää löytyä itsenäiseen asioiden päätökseen viemiseen. Ikävältä tuntuu vedota kansalliseen etuun, kun itse on sössitty koko hallituskauden.
    Kyröskosken ala-asteen pojat välkällä: Tero: meirän isä sanoo, että äite täyttää huomenna 40. Pasi: meirän isä sanoo, että äite täytää ensi viikolla 38. Aki: meirän isä sanoo, että äite täyttää koko Opelin takapenkin.

Tiistai 18.02.2014
Vuosi tarjoaa aina joskus sellaisen päivän, että saa vattansa kanssa nauttia oikeen viimmesen päälle. Tänään sattui ensimmäinen kuluvaan vuoteen. Iltapäivällä olimme kutsutut neuvoksen maljankohottajaisiin. Kovasti lähteissämme aateltiin Iä:n kanssa, että tilaisuudessa kuohuvat nostetaan, lausutaan muutama henkevä onnittelusana, diskuteerataan muiden vieraiden kanssa ja eikun pihalle. Toisin kävi. Katettuna oli herkullinen ruokapöytä moninaisine herkkuineen ja päälle kahveet ja makoset. Ei pitäis olla valittamista, mutta, mutta !
    Vietossaan oli myös hääpäivämme, paras olla mainitsematta kuinka mones. Aamusella olimme saaneet yllättävän passituksen kakaroilta. Ehtoolla piti oleman Tampereella Stefans Steakhousessa klo 19. No ei kai semmoisessa paikassa muuta kuin ruokaillaan, joten kekkereitten herkkupöytää täytyi varoa. Ja maukas oli illanvietto. Istuuduttuamme pöytään tarjoilija ystävällisesti ilmoitti, että teitä odottaa viiden lajin illallinen; kerrotaanko mitä se sisältää vai pidetäänkö yllärinä ? Taata ehdotti ylläriä ja niin päätettiin.
    Sitten se alkoi. Ensimmäisenä kannettiin pöytään keittiön tervehdys. Herkulliseksi paistateltua kamaraa salaatin kera. Suurusta tuotaisiin siis kuusi annosta, viisi edessä. Seuraavaksi kermaista herkkutattikeittoa, rapeaa pekonia ja tryffeliöljyä. Edelleen jäävuorisalaattia, stiltonia, rapeaaa pekonia ja sinihomejuustokastiketta. Kuskina taata läträsi mainion veden kanssa, Iä:lle tuotiin jokaisen ruokalajin kanssa oma viininsä. Jaksankohan kantaa autolle, jos meininki jatkuu ? Ja aina uuden lautasen ja viinin ilmestyttyä pöytään tarjoilija kertoi sekä ruuasta, että viinistä mitä edessä on. Mutta jatketaan: edessä seuraavaksi paistettua kuhaa sahramikastikkeessa sekä turskaista perunamuusia. Huh, huh ! Ja vielä jatkuu. Oikeen australialaista Aberdeen Angusta, sisäfilepihvi salaatteineen ja siunatuksi lopuksi lämmintä suklaakakkua, vaniljajäätelöä ja suklaascrumblea. Siinä se. Eikä kaiken viinin jälkeen Iä:kään ollut mikään ellunkana.
    Kyllä vaan niin suosittelen paikkaa herkkusuille. Ja kuinka edullista, ei maksanut mitään. Kiitokset jälkipolville, vaikka kyllä tämä ansaittiinkin. Tulomatkalla vattat niin hyrräsi kiitosta jotta ! Koska olen sentään viettänyt pappismiehenä neljä suvee kesäteatterissa, jätän hääpäivän loppuosan vieton itse kunkin lukijan mielikuvituksen varaan. Ei eres vihjeellistä vitsiä kerrota.

Keskiviikko 19.02.2014
Olipa päivä! Aloitetaan tärkeimmästä; hurujen lounaalla kyläravintola Sarvessa lihapullia ja tilkkeeksi mainiota kalaa. Kyllä meitä passataan. Tilaus timmilleen niin kuin viikko sitten toivottiin. Huolimatta eilisestä ylensyönnistä tänään jatkettiin. Maukkaita lihapullia katosi melkoinen ruko. Vieraskoreita oltiin; vain senaattori santsasi. Täytyihän pullia muillekin nälkäisille jäädä, esimerkiksi Elorannan veljeksille.
     Raskin Tuukan johdolla Venäjä siperialaiseen laulukuoroon. Isäntä Putiinilla naama kuin sen entisen petolinnun peräpää. Venäjän joukkueen valmennusjohdolle on kuulemma varattu aikamoinen kaalisarka Siperiasta. Siellä toverit miettivät maalivahtivalintojaan pitkän tovin. Eikä ne muutkaan Venäjän maailmantähdet pysyneet Suomen poikien kyytissä. Seuraavana syötetään perjantaina katsomossa istuvalle Ruottin Kalle Kustaalle hapansilakoita ja färskiä Falukorvia. Näin hommat lutaa. Jännittävä oli peli; Iä uskalsi katsoa vain viimeiset kaksi minuuttia.
    Tulihan kultaa vihdoin viimein. Niskasen pojasta tuli seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi kansan kestosuosikki ja Jauhojärvenkin on mukava hiiailla uraansa kultamitalin hehkussa. Ja ei siinä kaikki, päivän täydensivät Kerttu ja Aikku hopeilla. Tarkkaan on seurattava mitä tapahtuu viimeisillä maraton matkoilla. Nyt on henki päällä. Mitalitilastossa on varaa astua monta askelta ylemmäksi, kiekkokullan ohella.
    Osaran mies oli saanut lottovoiton ja siinä huumassa unohtanut emännän syntymäpäivän. Asiasta tuohtuneena emäntä ilmoitti, että seuraavana aamuna on autotallin edestä löydyttävä lahja, mikä menee nollasta sataan viidessä sekunnissa. Seuraavana aamuna autotallin oven edessä oli lahjapaketti. Emäntä avasi sen ja paketista löytyi tuliterä henkilövaaka.

Perjantai 21.02.2014
Kelpaa sitä nyt imeskellä taatan kultamitalia lätkästä. Turhaa on ! Minähän sanoin, että Suomi ottaa kultaiset Raskin Tuukan johdolla. Ruotsi tänään tekemät maalit olisivat olleet Tuukalle marjoja torjuttavaksi. Taatan veikkaus kaatui siis Tuukan flunssaa. Vaikka kieltämättä, kyllä Tre kronor kenttäpeliä hallitsi. Selänteen Temppukin saatiin kuriin kovahkolla vartioinnilla, samasta kärsi myön pikkarainen ilmaveivimme. Mikähän mahtoi olla syynä, että Vatasen naama ärsytti isokokoisia ruottalaisia ? Mutta hirmuinen taistelu tulee kultamitaleista, myös pronssista, ellei Tuukka ole kassarina.
    Ylen toimittajista olen käsitellyt vain Kunnasta. Hoh hoijaa ! Muuten parasta antia on antanut kommentaattori Palanteri. Asiantuntemusta ja huumoria mukana niin kuin olla pitääkin. Ja kyllä muutkin ovat hommansa hyvin hoitaneet. Osa toimittajista on istutettu Pasilaan. Hyvä esimerkki katsojille Ylen säästäväisyydestä. Erityisesti taatan silmää ovat viehättäneet uhkeat studioemännät Kristiina ja Laura. "Muodollisesti" päteville toimittajille annettakoon jopa pieni tätimäisyys anteeksi. Ja huomenna tavataan kolmen mitalin kahveilla, ellei taata säästä jopa tapolaa ehtooksi.
    Osaran likka heräsi häävuoteessa, venytteli itseään ja sanoi Paavolleen," nousehan Paavo ja keitä minulle kupillinen kunnon kahvia, vai etkö osaa sitäkään."

Lauantai 22.02.2014
Kyllä nämäkin kisat saa jo loppua. Kovin on peppu levinnyt tv:n soffalla. Alkuviikosta pistetään reippailu päälle keväisessä helteessä. Vaan ikävä oli päivä. Hokkarit meni ja otti nokkiinsa kotostadionilla Ylöjärveltä. Kyllä niin oli tikkuja persuksissa kotio tullessa kuuluttamon tuolista, vaikka olikin Hokkarien mainio persalunen takapuolen alla. Voi, voi se puolustuspeli. Tappioluvut 5-3, viimeisen Uplakers niittasi tyhjiin. Noususarja jäi haaveeksi ? Enää heikko villikortti mahdollisuus lienee jäljellä. Siitä olen iloinen, että huolimatta olympialaisista halli hyvin kansoitettu.
    Jälleen nähtiin, mitä merkitsee, kun Raskin Tuukka on tukkimassa Suomen maalia. Ei ainuttakaan reppua jenkeille. Loistava kassari antaa kenttämiehille luottoa painaa päälle ja se tehtiin. Selänteelle ikimuistettavat läksiäiset. En malta olla taaskaan mainitsematta, että Tuukka oli Ilveksen kassarina, kun muutama vuosi sitten Ilves pelasi harjoitusottelun ässiä vastaa Hämeenkyrön hallissa. Olisi vaan silloin kannattanut Hokkarien tehdä sopimus miehen kanssa. Rahat olisivat kyllä riittäneet . Jumesniemeläisetkin olisivat pistäneet pottiin parin kuukauden maitotilit ja osaralaiset neljänneksen mettänmyynnin rahoista, puhumattakaan rintamaiden kyröskoskilaisista ja kirkonkyläläisistä. Kyrössä on voimakas talkoohenki !
    Jo kisojen tässä vaiheessa on annettava mitali Iä:lle. Niin auliisti on luovuttanut ykköstv:n taatan käyttöön. Tallennuksista on joutunut luuraamaan yöaikaan midsommerit, komisariomorset ja hakekaa kätilöt. Ei oo varaa ainakaan viikkoon taatan nutista epäjärjestyksessä olevasta Aamulehdestä sudokun jälkeen. Eli kyllä nämä olympialaiset ovat paljon antaneet, ainakin meillä !

Sunnuntai 23.02.2014
Hiihtoloma alkoi. Iä ja taatakin saivat osansa. Meille tuli viikoksi vieras. Rottweiler Huuko. Kliffaa ! Alle vuoden vanha ystävämme saa huolenpitoa, huushollin sekaisin ja talon normaalin "väen" Oikun, Hulin ja Teron elämän sekaisin, meidät mukaan lukien. Huukossa riittää virtaa. Vaikein homma ensimmäisenä yönä oli Huukon intensiivinen pyrkiminen sänkyvalioksi. Toiseksi jäi. Tiedän kyllä edellisestä rotikasta Lyytistä, kuinka erinomainen jalkalämmitin 70-kiloinen ystävä on vuoteen jalkopäässä. No näillä mennään ! Hauskuutta tulee jatkumaan kevään mittaan, tiämmä.
    Olympialaisten pölyt huuhdeltiin aamulla Kylpylän altaalla. Hiihtolomalaisia oli pulikoimassa sielläkin aamusta asti. Onneksi poikettiin reissulla Ikaalisten Nesteellä kahvilla ja sillivoileivällä. Kerkiää taatakin saada jotain vatsan täytettä ennen kuin aletaan valmistaan Huukolle aamiaista. Huukon isäntäväki oli vaihtanut rotikallensa uudet proteiininappulat. Huomattiin, piereskeli viime yön.
    Olympialaisten viimeinen päivä puhdisti Putinin kasvot. Miesten hiihtomaratonin kolmoisvoiton myötä Venäjä mitalitilaston ykkönen. Toivottavasti puhtain asein. Komea päätös kiekolle. Kanada näytti ruottalaisille närhen munat. Toinen suosikkijoukkueeni siis kultamitaleille. Mistähän johtuukin, että jo lapsena imetystä hapatuksesta kiekon suosikit ovat Suomi, Kanada, Ilves ja myöhemmin Hokkarit. Jalkapallossa Brasilia ja Englanti ehdottomia ykkösiä, ellei Ilves ota ja vakiinnuta paikkaansa maan huipulla.
    Uutisoinnin mukaan kulttuuriministerimme Arhinmäki on esiintynyt virkamatkallaan kännissä kiekkoilijoiden pronssijuhlissa. Nyt oli Paavon vuoro kaatua kannun päälle. Paavossa on mielestäni kunnon ryyppymiehen karismaa. Työmaa juopottelusta pitää seurat kuitenkin kunnon rapsut.
    Teemu on kuulemma kutsunut Granlundin mökilleen ensi kesänä. Syy; Teemu haluaa mökilleen kunnon laiturin.

Maanantai 24.02.2014
Olihan juhlaa aamusta alkaen. Onnitteluja tulvi kuin Jauhojärvelle kultamitalin jälkeen. Tuli tekstiviestiä, sähköpostia ja puheluita. Hyvä että vastaan kerkesi. Klopaalia oli onnitteluiden tulva; maantieteellisesti Espanjasta Kuusamoon ja siltä väliltä. Iä ehti tietenkin ensimmäiseksi ja tokana sähköposti Tampereelta. Kuusamosta terveiset esitti kahdeksan hengen sekakuoro. Kyllä taatan kelpaa. Joukossa sopivia ylläreitä vanhojen ystävien kautta. Notta kiitokset. Tosiystävät on hieno asia.
    Iä haastoi kaupparetkelle Tampereelle. Nimpparilounaaksi kaffeet ja piirakka munavoilla Lielahden sittarissa. Lahjapaketista löytyi uusi pyjama. Toivoo tietenkin taatan nukkuvan paksusti öisin, eikä koohata muiden asioiden kanssa seslongissa.
    Paavo Arhippaa pyöritellään mediassa. Huomenna vuorossa isä Kataisen puhuttelu. Varmasti jollakin juhlijoista löytyy kuvia pronssijuhlista. Odotan mielenkiinnolla mikä keltaisista lehdistä repäsee. Uusi laji suomalaiseen urheiluun, Paavon kanto. Media pitää pojistaan huolen. Edellinen taisi osua Shampsa Katajaan, joka muutaman huikan nautittuaan meni söshöttään eduskunnan puhujapönttöön. Ainakin Paavon tapauksessa ilmainen viina taisi villitä. Kuten mies väitti harvoin ottaa, mutta reippaasti silloin kun tarjotaan. Lehdistölle muisteli, että taisi olla ensimmäinen kerta, kun filmi katkesi virkamatkalla. Paavon ralliksi sopii Salmisen Simon viisu " ensin meni tolkku ja sitten meni salkku".
    Osaran mies seisoi aamusella alasti peilin edessä ja totesi: kolme senttiä pitempi ja olisin keisari, mihin emäntä: ja kolme senttiä lyhyempi, niin olisit keisarinna.

Keskiviikko 26.02.2014
Kaikkea matkan varrella tapahtuu. Hyvästä ja ahkerasta palvelijastani tietokoneesta räpsähti kiintolevy. Kyllä on orpo olo. Onnesta on köykäsempää kalustoa kuten läppäri ja tabletti. Mutta mistään isommista kirjallisista aktiviteeteista ei tuu mitään. Toivottavasti tohtori Veikko saa koneen nopeasti henkiin. Muuten taatan pinnaa koitellaan. Arvakkaas mutten missä tilanteessa kone kaatui? No tasan tarkkaan aamusella, kun piti iskeä veroilmoitus sähkösesti sisään. Niin pelästyi tietsikka moista hommaa, että syrän räpsähti. Onnesta muu kalusto takaa jonkinlaisen yhteyden ulkomaailmaan Osaralta.
     Laskentaneuvos haastoi eilen liigapeliin. Vastakkain Hakametsässä Ilves ja Pelikaanit. Aika surkea oli tasoltaan ottelu. Onneksi kaukaloon luisteli Väänäsen ruhjoma Keränen. Vaisuhkoa oli pelin alku, mutta kolmannessa erässä alkoi homma suontuun. Kaikki nähtiin neuvoksen kanssa mitä mahdollista; ottelun, jatkoajan ja rankkarikisan. Ilves voitti ! Ja me nautittiin laskentaneuvoksen kanssa nakkeja mukillinen. äänentoistosta emme pitäneet kumpikaan. Niin syvälle kaakkoon oli nappulat säädetty, että tukka hulmusi taaksepäin. Kuuluttajan ääni rikkoutui täysin, mutta olihan meillä silmät, joilla katsella. Seuraavaan peliin otan mukaan molemmille traktorin kuulosuojaimet.
     Hyvät osaralaiset, jos näette kylätiellä mustan rotweilerin ja taluttimen päässä etukenossa juoksevan valkotakkisen naisen, niin se on meirän Iä, jota Huuko ulkoiluttaa. Huuko alkaa tottuun talon tavoille. Tänään aamusella Iä sanoi, jotta olipa ensimmäinen rauhallinen yö ! Hoh hoijaa !

Perjantai 28.02.2014
Sanotaan, että on niitä ennenkin lumettomia helmikuita ollut, mutta ei kyllä taatan muistissa tällaista. Kynnökset paljaina ja vain joissakin metsän liepeillä olevilla sänkipelloilla ohut härmä. Tänään kun tallusteli ulkoverannalla iltapäivällä ja pilviverho oheni, oli viittä vailla, etten kantanut kesäkaluja ulkokuistille. Aurinko kun vielä pläsinsä näyttää, täysi kevät Osaralla.
     Kuinkahan mahtaa käydä klubimme jokavuotisen jääveikkauksen ? 40-vuotta on joka vuosi jääkansi Kyrösjärvellä viihtynyt aina huhti- ja toukokuun vaihteeseen. Jos näin jatkuu ensivuonna veikkauksen kohteena; tuleeko jäät järveen ollenkaan. Kyllä niin harmitti kun Pirkkakin peruttiin. Ei siksi, että olisin intomielinen suksija, vaan Räpsän tähden. Räpsä on parilla hiihtojen huoltopisteellä saanut sievän summan toimintaansa. Nyt sekin rako täytyy täyttää muualta. Iä:n kanssa olemme reippaina tarjonneet useana vuonna ohi hiihtäville pirkkalaisille mehua, suolakurkkua ja muuta virkistystä. Alan uskoa ilmaston muutoksen suhteen viherpiipertäjiä.
     Huomenna Huuko lähtee ja tekee tilaa sunnuntaina saapuville Hulille ja Terolle. Vinkeetä menoa riittää. Tänään vietimme lomapäivää Lotan kanssa kulttuurin merkeissä. Kävimme kirjastossa lainaamassa pari teosta Lotalle matkalukemiseksi. Ope on sanonut, että hiihtolomalla pitäisi lukea ainakin yksi kirja. Sen Lotta on jo tehnyt ja aikoo pistää vielä kahdella paremmaksi. Kirjastoreissulla poikkesimme myös kaupassa. Tuli kovasti tuttuja vastaan ja jäin pariin otteeseen suustani kiinni. Lotta sanoikin, että taatan kanssa kaupan käytävillä metriin menee vartti aikaa. Jotta loppumatkasta välttelin kovasti tuttujen tapaamista. Sitä se on taatana oleminen ! Hauskaa !