ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Sunnuntai 01.07.2018
Komeeta on olla kyröläinen. Syy löytyy pesäpallosta, sillä Räpsän enkeleistä kaksi on pelannut eilen B-tyttöjen Lännen joukkueessa Itää vastaan. Jussin enkeleistä liiton valintaraati valitsi Leppäsen Siirin ja Aholan Venlan Suomen B-ikäisten parhaimmistoon. Upeeta ! Ja vielä kaksi Räpsästä. Kaksikon lisäksi kunnian sai myös Räpsässä pelaava Suomisen Hanna. Pelit kulki hyvin, sillä Hanna löi juoksuista kaksi ja Siiri oli kymmenen sentin päässä kunnarista.
    Joensuussa mukana oli tietysti Jussi ja muita enkeleitä Amandan johdolla, sekä joukkueen johto- ja huoltoporukkaa. Kyllä taatankin niin mieli syhysi Joen kaupunkiin, mutta paikataan tilanne ensi vuonna Seinäjoella. Olettaa sopii, että joku räpsäläisistä valloittaa joukkueessa paikan ensi vuonnakin. Siiri ja Venlakin olivat vielä vuotta nuorempaa osastoa.
    Kaunis mutta viileä sää aloittaa heinäkuun. On onni asustaa maalla. Pirtin ikkunasta kun kurkkaa ulos toisella laidunpellolla käyskentelee 60 päinen kyyttölauma vasikoineen. Nuoriso pistää välillä vauhtia aikuisiin kyyttörouviinkin ja rannan puoleisella laitumella viettää kesää viisi Maatalousoppilaitoksen uljasta ratsukkoa. Onnellista aikaa lintumiehelle, sillä eläinten kera linnustoon ovat palanneet kottarainen ja varpunen. Kyllä Linkolankin mieli mettä keittäis, kun vierailisi Osaralla.
    Ja pirttiläisillä Iä:llä ja taatalla jatkuu kuntoilun kiima. Vuoden pyörähtäessä toiselle puoliskolle uintikertoja on tullut 140 ja lisänä on Iä:llä kävelylenkit ja taatalla kuntosali. Golfkin on osansa saanut, mutta kalastaminen on toistaiseksi jäänyt. No onhan torilla se kaunis-silmäinen kalanmyyjätär, jolta mielikseen tekee hitaita kauppoja.
    Paikallinen kulttuurielämä aukeaa oopperoineen ja FEStivaaleilla. Toivon menestystä. Mutta suuri uutinen on saatu siitä, että vanha veijarit ja konnat; Panu Rajala ja Kauno Perkiömäki ovat istumassa samoille teatterin kärryille. Mitä siitä seuraa ? Ollaan viisaampia ensi suvena vai joko talvella. Vai tuleeko jatkuvaan yhdessäoloon nyppyjä kahden ison egon välillä ?
    Siitä maalla olosta by Finntrio:
    "On kaupungin herroilla ankeampaa, ne kravatit kaulassa ravata saa, aion piialla housuni paikkuutta, kyllä maalla on mukavaa "

Torstai 05.07.2018
Nysse on tehty; tutustuttu uuteen valtavaan ostosparatiisiin Tampereella: Ratinaan. Tärkein ensiksi, mitään ostoksia en tehnyt, eikä Iä:kään muuta kuin yhden; tuiki tarpeellisen kesäpuseron. Yllätyimme iloisesti, sillä keskus on avara, valoisa ja tilava. Ei ole ahdistavaa tuntua. Keskus sisältää paljon ruokailupaikkoja, joka makuun ja monesta ravintolasta on hulppea näkymä lasiseinien lävitse ulos Ratinan tienooseen, Hyvä näin.
    Ja kaupassa löytyy lukumäärää ja tavaraa niin mahrottomasti, että en enää ihmettele, että suomalainen narisee pienistä palkoistaan ja rahoistaan. Jos joka luukussa on pussi auki, niin kyllä hilloa kuluu. Otanpa takaisin virheellisen tiedon, sillä ostin minäkin jotain: yhden euron juustohampparin. Erinomainen oli, kunhan siihen käsiksi pääsi. Pitkä jono oli kärkkymässä tarjousta. Ja näin siellä tutunkin. Markkinointineuvos Jussin vanhimmainen juniori Hannu käpytteli hiki päässä emäntänsä perässä. Kiiru oli, ettei tavarat lopu !
    Ostoskeskuksesta oli mahtava näkymä silmänsä pesseeseen Ratinan stadioniin, mitä viimeisteltiin ensi viikon nuorten yleisurheilun MM-kisoja varten. Upea oli paikka. Jos aikataulussa vapaata löytyy, taidan päivänä muutamana istahtaa kisakatsomoon. Paras päivä olisi se, kun taatan suurin suosikki Esbo IF:n Saga Andersson pistää seivästä kuoppaan. Saga on vanhalle fanittajalle parasta silmään pitkään aikaan . Ja mitalin Saaga tuo !
    Hämeenkyrön pesäpallostadionilla opetettiin viikolla enkelien toimesta pesisboogin teorian alkeita ensin Lahden B-tytöille ja sitten helsinkiläisen Roihun naisille. Lahtelaisia vastaan peli lopetettiin toisella jaksolla, kun taululla oli 20 juoksun ero; Roihu taisteli ja marmatti huomattavasti tiukemmin. Matkassa oli tosi stadilaisia, jotka olisivat lukeneet pelin aikana omaa sääntökirjaa. Opetusta täydensivät eilen C-tytöt tuhoamalla Jalasjärven yritykset SM karsinnassa erinomaisella pelillä. Iä:kin oli mukana katsomassa Auroran ja kumppanien otteita sekä syömässä Piikkilän Penan taivaallista grillikyrsää. Seuraavaan peliin tilaan henkilääkäriltämme S Pentiltä Iä:lle nitroja purkin.
    Elämme aikoja, kun Satahäme soi. Viikko on Aamulehden kylätoimittajan, hanuritoimittaja Aulis Alatalon vuoden kiireisintä aikaa. Mikäli joku juttuihin syventyy kannattaa kirjoitusten totuusarvoa mitatessa jättää puolet pois ja epäillä loppuja. Kuten edellisestä ikaalihlaisesta pesäpallosta käsittelevästä jutusta ilmeni; Auliksen kirjoitukset ovat kuin pörinä toimittajan hanurista suvisessa puuseessä!

Tiistai 10.07.2018
Konsta yllätti taatan sitten viimmestä päälle. Menee eilisessä golfharjoituksissa ajamaan golfin ajokortin. En olisi uskonut alkuunkaan, mutta totta se on. Nyt Tiger Konsta on lätkän ohella valmis mainetekoihin myös viheriöillä ja se paras asia; taata sai pelikaverin. Oli Konstakin onnellinen. Nyt päättyi harjoituskentän yksinomainen hinkkaaminen. Varokaa koukkupolvet, kun Konsta ja taata alkavat säätään!
    Peräti 41 senioria vääntäytyi tänään Aren bussiin ja matka kohti Vaasaa alkoi ani varhain. Olin nelisen vuotta sitten suunnitellut Vaasan matkailun rouvan kanssa matkaa leijonille Vaasan seudulle. Matkakohteina silloin olivat Strömsö ja Raippaluoto ja nyt kun ajatuksen lunasti seniorit luetteloon lisättiin Kyrö Distellery Company eli Isossakyrössä sijaitseva tislaamo, missä valmistetaan ruisviskiä ja maailman parasta giniä. Tietysti Raippaluodossa haluttiin tutustua myös Unescon maailmanperintökohteeseen.
    Kierros alettiin viinatehtaalta, koska luultiin, että pienessä pöhnässä päivä saa lisää vauhtia. Ei saanut, sillä hengästyttäväksi laadittu matkasuunnitelma jätti suuremman osan porukan suun kuivaksi. Ei näin kiirettä pirä olla. Muutama sentään pääsi tervehtimään maailman kuulua giniä tehtaan ravintolassa. Ja oli niin mainio opas talossa, joka tiesi kaikesta kaiken ja esitys soljui kuuluvalla äänellä kokonaisen tunnin ajan huumoria unohtamatta. Mielenkiintoista! Pitkän tien on käynyt tehdas saunassa syntyneestä ajatuksesta.
    Erinomainen oli opas myös Strömsössä. Paikan päällä nähtiin millaisissa oloissa yhtä suomalaisten suosikkiohjelmaa väännetään. Kyllä käynnin jälkeen vahrataan Strömsöötä suuremmalla mielenkiinnolla. Ja täytyyhän sitä matkamiesten ittensä ruokkia. Vähän myöhäinen lounas nautittiin Raippaluodon sillan kupeessa. Bernys ravintolan trahteeraus tarjosi matkalaisille tukevat eväät. Ja sijainti oli upea meren ääressä. Kannatta poikkasta, ei mitään kurmeeta, mutta monipuolista rehellistä syötävää.
    Matkan huti lyötiin matkustamalla lounaan jälkeen saaristolaisten käsityöläisten halliin. Paikan tutustumiseen oli varattu 40 minuuttia, mutta jo kymmenen minuutin jälkeen suurin osa porukasta oli hallin kiertänyt. Sanon, että huomattavasti parempi paikka löytyy Hämeenkyröstä Kehäkukasta. Sattuuhan näitä kun paljon maailmalla resutaan.
    "Onhan se muuten komia, mutta onpa vitun piäni, sano Kaappoo naapurin uuresta puimurista"

Lauantai 14.07.2018
Taatalla kolmas presitenttikausi aluillaan. Valta leijonissa vaihtui ensimmäinen heinäkuuta vailla suurempia juhlallisuuksia. Tässä vaiheessa voinen todeta, että Salesta ei ole voittajaksi kausissa, ellei lakia muuteta. Kausi aikoi maakuntamatkalla Pohjanmaalle, minne kanssani matkusti arvovaltainen delegaatio pitäjän silmäätekeviä. Ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin heti perään Viroon, Rääveliin. Matkalle osallistuivain presitentti ja puoliso. Kyllä olivat laivat täynnä taas ees sun taa, vaikka paluussa päivävuorossa hieman väljempää.
    Mitä teimme Räävelissä ? Kierreltiin kauppoja, sekä syötiin hyvin ja vähän juotiinkin. Tutustuimme ravintopuolella meille uuteen ravintolaan, nimeltään Pegasos. Ruokalista ei montaa sorttia luvannut, mutta maistuvaa oli. Poikkeamme joskus toistekin. Iä nautti maksasta ja minä siiasta, mille lentokalan mäti antoi intensiivisen lisän. Liekö lentokalan mädissä syy, sillä hypähtelin matkalla hotelliin.
    Ravintolan terassiruokailu tarjosi myös silmänruokaa. Helteisessä Tallinnassa Sirjet kulkivat lyhyissä mekoissaan niin, että korot vain kopisivat katuun. Kun suomalainen nainen on aina pitänyt ulkonäöllisesti etelä Eurooppalaisista miehistä, niin taatan silmää on ruokkinut virottaret. Heillä oli tyyli hallussa, jo silloin, kun kaupat eivät vielä viimeisintä muotia tarjonneet. Tutustuin terassilla virottarien nauttimaan juomaan, nimeltään Aperol Spritz. Erinomainen oli; koostuen Aperol katkerosta, soodavedestä ja kuohuviinistä ja mukaan jäitä lapiollinen. Siitä tuli taatankin suosikki, ainakin helteillä.
    Ja kun matkalta selvittiin kotiin, niin jopas soitti Konsta ja ronkui golfiin . Mikäs siinä, lähdettiin. Päätimme tsekata Konstalle ensimmäistä kertaa Lakesiden Pirunpellon. Sovittiin, että jos väsy iskee, jätetään puoleen väliin. Tuuleton 29 asteinen sää ei suosinut ainakaan taataa, mutta koko kierros kierrettiin. Hyvin selvisi Konsta haastavasta kentästä. Lyönti on hallussa, kun vielä opetellaan, millä voimalla pallo pannaan vauhtiin. Liika voima ja Pirupellon metsä söi Konstalta useita palloja.
    Mahrotonta koohotusta pidetään Trumputiinista. Mahtaakohan olla fiksu teko kutsua presidentit Suomeen. Pistin merkille, että vierailun alkuinfossa Sale ei muka tiennyt tapaamisen kustannuksia. Tiukkana talousmiehenä uskon, että tiesi, vaan ei kehrannut kertoa. Toivottavasti hätiin pyydetyt poliisit pitävät palkoissaan puolensa. Kun palkat otetaan kekkereitten jälkeen säästöinä takaisin saanee suomalaiset liikennevalvonnassakin hetken huuahtaa.
    Edun vierailusta korjaa Helsinki. Tuskin Kyröskosken motellissakaan moni vieras yötänsä viettää. Kahteen päivään ei kannata tiedotusvälineisiin vilkaista, sillä vierailua pöyhitään asiantuntijoiden kanssa Aatamista asti. Ei hyvältä näytä, jos ihmiset tulee muutamaksi tunniksi Helsinkiin keskustelemaan. Kai asiat voitaisiin muutenkin hoitaa. Nyt kannatta Saulin kysyä Trumpilta ja Putinilta tästä Sotesta. Ja sitten asia hoidetaan, kuten herrat päättää. Muuten Trump on hyvä presidentti. Se mikä tänään sovitaan, voidaan huomenna muuttaa.
    Enkelit hakkasivat pesiksessä Jokioisen ja Kuusankosken. Huisaa peliä kesään 2018 !

Torstai 19.07.2018
Suuri tapahtuma Pyöräniemessä. Toinen emännistä, se amerikkalainen, täytti pyöreitä. Parisenkymmentä kyläläistä osallistui juhlintaan. Kutsu saavutti vieraat vain pari päivää ennen, sillä rannassa vietettiin jenkkiläisiä partyja.
    Juhlat olivat säteilevälle sankarittarelle yllätys, sillä isäntä Jukka toimi juhlien järjestäjänä tyttärien Sofian ja Floran kanssa. Myös kartanon Simo avitti tilaisuutta leipomalla kekkereihin mansikkakakun. Vahinko, että Simo ei aikanansa ryhtynyt sokerileipuriksi. Jos leipomiseen olikin tärväytynyt viitisen tuntia, niin maku oli juuri kohdallansa.
    Isäntä Jukka oli pistänyt lahtiin parhaimman kyyttönsä ja murea liha sai salaisien mausteiden kera viimeisen silauksen rannalle pystytetyssä grillissä, missä siitä valmistui maukkaita hampurilaispihvejä. Menossa oli siis hampparikekkerit runsaiden lisukkein kera. Grillimestarina toimi Jukka. Lahjaksi Jukka oli hommannut Andrealle polkuveneen, mikä tietenkin kastettiin ennen neitsytmatkaa. Nimeksi tuli Old Bag. Andrean ystävä oli onnitellessaan kutsunut Andreaa sillä nimellä. Onneksi ei Andrea Doria. Muistattehan höyrylaivan, mikä upposi 1956 törmättyään M/S Stockholmin kanssa.
    Juhlissa ei pönötetty kovatkaulassa, vaan jokainen tuli suven helteen vaatimassa asussa. Merkille pantavaa oli tämä, sillä mukana juhlissa oli Osaran ulkomaiden lähettiläät. Simo Etelä-Amerikan, Jukka Pohjois-Amerikan ja me Iä;n kanssa Aasian. Pikkuisen kansainvälistä touhua pienehköön Osaraan.
    Uunituorein viranhoitaja saapui Tramputiinin tapaamisesta, missä hän toimi venäläisten tiedotusvälineiden tulkkina. Meidän kylältä löytyy naista ja miestä joka lähtöön. Vain vaatimattomuuteni estää luettelon jatkamisen.
    On onni omistaa tosi hyvät naapurit; Andrean, Jukan ja kaunottaret Sofian ja Floran, sekä hauskan ja reippaan nuoren miehen Mikon!
    Konsta on meillä kesälomalla, kun sisar Aurora taistelee Tampereella pesiksen suurleirillä Suomen D-tyttöjen mestaruudesta. Alkusarjassa kaikki vastustajat kaatuivat. Vuorossa ovat jatkopelit, mutta huomenna suurtapahtuma, sillä Aurora on valittu D-tyttöjen Itä-Länteen siis parhaiden tyttöjen joukkoon. Taitaa käydä tie huomenna Kauppiin kannustamaan Auroraa. Sulka jälleen urheilevien Frantsiloiden hattuun.

Lauantai 21.07.2018
Elettiin perjantain iltapäivää, ja kello näytti Kaupin pesäpallostadionilla 17.15, kun tyttöjen Itä-Lännessä lännen nro 6 kajautti kakkospuolelta pallon maisemiin ja tuloksena oli lyöjälle kunnari ja yksi tavallinen. Kuka oli lyöjä? Vastaus on Aurora Frantsila ottelussa Lännen parhaaksi valittu pelaaja.
    Iä:n kanssa oltiin tilaisuudessa mukana ja kyllä sydän rinnassa pampatti ylärekisterissä. Sillä vaikka Länsi taiston hävisi, niin kyllä Aurora osaamistaan näytti. Ulkopelissä Aurora hoiti tyylikkäästi ison tonttinsa kakkospolttajana. Mihin Lännen peli kaatui muuten tasaisessa ottelussa? Kiitos joukkueen ajoittain luokattomalle heittopelille, missä juoksuja lahjoitettiin Idälle. Yleisöä vaihtelevassa kelissä oli tapahtumassa stadionin täydeltä.
    Kovasti pelkäsin, kuinka Iä:n pumppu sietämättömän paineen kestää, mutta hyvin meni. Kun Aurora kuulutettiin pelin jälkeen Lännen joukkueen parhaaksi, alkoi Iä katsella, montako mediaa ryntää haastattelemaan Auroran Iä:tä. Ei vaan tullut ainuttakaan, vaikka Iä oli valmistautunut kertomaan, mistä Aurora on taitonsa perinyt. No tietenkin lähinnä äiti Marikalta, mutta esiintyi Iä:kin kouluaikanaan joukkueensa parhaana kupparina. (Ei lyöntivirhettä)
    Historiaa ottelussa oli se, että Marikan pelikaverin Peltosen Paulan tytär Tiia pelasi Auroran kanssa samassa Lännen joukkueessa. Kuten myös aikanaan Marika ja Paula voittivat yhdessä Suomen mestaruuden Vihdissä. Valitettavasti taata ei tavannut ottelussa Paulaa. Halattu olisi sitten viimeisen päälle upean ladyn kanssa. Sellaista kesä on tuonut tullessaan Frantsilan pesisperheeseen. Hattua ilmaan Auroralle! Kolmen palkitun joukossa, kun leirillä hyöri yli 700 D-ikäistä tyttöä.
    Seniorit suunnisti Jämille. Ei menty lentämään eikä laskettelemaan, vaan operettia katsomaan. Jyrki Anttilan johdolla koottu ryhmä esitti Jämi Areenalla Mustalaisruhtinatarta. Hyvin esittikin vahvoine laulajineen ja hyvien muusikoiden avittamina. Tietysti urheiluhallissa olosuhteet tarjosivat paikan köyhän miehen operetille, mutta ihmeen hyvin selvittiin äänentoistosta ja pienestä näyttämöstä. Toden sanoakseni kesä ei minulle ole operetin aikaa, vaikka väkeä seurasi esitystä salin täydeltä. Valtaosa meitä senioreita, mutta olihan yhtenä sponsorina Jämijärven hautajaispalvelu. Firmalle seniorit ovat potentiaalisin ryhmä.

Perjantai 27.07.2018
Harrastamme Iä:n kanssa valikoitua kulttuuria. Tänään harrastuksen kohteena oli Pyynikki ja näytelmä Ehtoolehdon sankarit. Kanssamme matkusti bussillinen Osaran porukkaa, joille yhteiseksi nimittäjäksi voi laittaa Maamiesseura. Iä toimi matkan johtajana, vaikka ei enää olekaan seuran puheenjohtaja. Hyvästit johtokunta sanoi pitkäaikaiselle vormyntärille viime vuonna ilman suurempia juhlallisuuksia. Taata odotti vähintään maatalousneuvoksen arvonimeä.
    Mutta näytelmään: etukäteiset odotukset olivat suuret. Tykkään kovasti käsikirjoittajasta Minna Lindgrenistä. Tykkäys alkoi hänen kirjoittamastaan kirjasta Leif Segerstamista. Lindgren on älykkö, joka osaa kuljettaa nokkelaa tekstiä, minkä elävöittivät näytelmässä hyvät tyypit. Ensimmäinen jakso kulki hieman hakien, mutta kuten niin usein toisella jaksolla päästiin vauhtiin.
    Näyttelijöihin taatalla oli kaksijakoinen suhtautuminen. Mainiot olivat Mari Turunen, Tom Lindholm, Lari Halme ja Puntti Valtonen. Punttiin tutustuin ensimmäisen kerran Juicen Grand Slamin taitavana soolokitaristina ja hämmästyin, kuinka luontevasti Puntti pelimanniuran jälkeen teki loistavia suorituksia näyttämöllä. Eija Vilpas ei möykkääjänä ole myynyt minulle koskaan, samoin Tuija Piepposen kanssa. Mutta menivät muun säryn ohella.
    Kiva on löytää pienemmistä rooleista hyviä tyyppejä. Taputukset menee Miia Selinille ja Markus Ilkka Uoleville. Herkulliset vihreätukkainen tyttö ja viroa rääkinyt remppaporukan kymppi.
    Osaralaiset käyttäytyivät matkalla ja teatterissa korrektisti. Matkaeväänä ei löytynyt tällä kertaa kuin kaivovettä. Kartanon Simolla taisi olla hieman väkevämpää, vichyä. Ja ikähaitari porukalla oli lavea. Muuten; suosittelen Pyynikkiä kesäisenä teatterikohteena. Helteessäkin homma pelasi.
    Muusta kulttuurista mainitsen, että helle on aktivoinut lukemistani. Kirjavalikoimasta löytyy Linkolaa, Saarikoskea ja Skiftesvikiä sekä pari uutta opusta Englannin kuningattaresta Lissusta. Olen innostunut Elisabethin arkisesta elämästä.
    Ja Konstan kanssa on annettu golfpallolle kyytiä. Viime kierroksella Konsta keräsi bogey pisteitä 50 ja hurautti 54 tasoituksensa 40:een. Hurja jäbä. Klubilla sanoikin yksi seuramme kärkipelaajista, että nimi täytyy painaa mieleen ja alkaa pikkuhiljaa pelätä. Taata kyllä jarrutteli, sillä ensimmäiset kisat on menestyksen kannalta helpompi pelata korkealla tasoituksella.