ylapalkki

 
blogit
palaute
paasivulle

Keskiviikko 01.08.2018
Huh hellettä, mutta en valita. Suvi kumminkin, sano Sillanpää. Aivan mahtavia uutisia Seinäjoelta, missä Aurora pesistelee C-tyttöjen kanssa. Maan parhaat ovat paikalla. Huomenna Itä-Länsi ja Aurora on jälleen mukana joukkueessa. Suven kaksinkertainen Itä-Länsi pelaajatar Räpsässä. Kovassa iskussa Aurora on jopa vuoden vanhempien seurassa. Iä ja taata matkustavat kannustamaan.
    Toinen odotettu tapahtuma on hurujen lounas. Nauttimassa ovat senaattori Asko ja taata sekä tietysti murut. Muut jäsenet kärsivät hervottomasta helteestä. Ikävä on ollut Sarven tyttöjen ja patojen luokse. Uunimakkara, kalapullat ja broileri täytti kuvun ääriään myöten. Jututkin siistimpiä, kun Kekkonen, markkinointineuvos ja laskentaneuvos puuttuivat. Naisista ei sanan kravetta. Elorannan daltonit eivät parhaassa iskussa. Kalapullia riitti vaikka millä mitalla. Tapahtuman myötä ei mitään mahda; syksy saa.
    Jussin enkelit kaatoivat viikonlopussa Riihimäen. Hieman on viimeisissä otteluissa ollut enkelien pallo hukassa. Syy lienee kuumat kelit ja hurja johto sarjassa. Kuumiksi tulevat myös ottelut. Riihimäen arvostettu pelinjohtaja Reunanen menetti kertaalleen malttinsa. Harvemmin nykyisin kuultu nimitys tuomarista jumalauta kaikui stadionilla. Kotikatsomosta huomautettiin, että pesis on perhepeli.
    En panisi pahakseni, että kuntamme huomioisi paremmin menestyvät pesäpalloilijamme. Oopperassa ei ole käynyt kuin murto-osa katsojista kuin pesiksessä. Katsomoa saisi isommin kattaa ja myös oma työpaikkani kuuluttamo on täysin työlakien vastainen. Kuumuus kuuluttamossa kieppuu 37 asteen tuntumassa Kiitos Raijan vesittämisen, kukaan ei ole pyörtynyt. Moitteet saa koko valtuusto, joista ei jäsentäkään paikalla vieraile. Tilanne muuttuu, kun vaalivuosi iskee. Vai muuttuuko? Valtuustostamme ei löydy hakemallakaan ensimmäistäkään arvoa nauttivaa kunnallispolitiikkoa. Sulpuja koko sakki!
    Mikä on kaksinkertaisesti toivotonta? Täytetty kana hautoo tyhjiä munia.

Lauantai 04.08.2018
Nyt se on nähty ja kuultu; kesän 2018 veret seisauttavin show; sotilassoittokuntien Hamina Tattoo. Matkassa oli Pyhän Johanneksen Länsi-Suomen komentajakunta. Liput oli ritari Martti tilannut viime syksynä, joten saimme nauttia elämyksestä erinomaisilla paikoilla.
    Tattoo juhlisti tänä vuonna 100-vuotiasta Puolustusvoimia ja oli näin ollen kerännyt yhteen kaikki Suomen kaikki sotilassoittokunnat Tattoon historiassa ensimmäistä kertaa. Ulkomaisten soittokuntien edustus oli myös painava. Esimerkiksi Yhdysvaltoja on edustanut aina Euroopassa palvelevista joukko-osastoista koottu soittokunta, mutta tällä kertaa maata edusti USA:n merijalkaväen vanhin ammattiorkesteri ihan sieltä jenkkilästä.
    Myös Englanti oli lähettänyt Haminaan kuningatar Elisabeth II:n kuninkaallisen merijalkaväen orkesterin. Muut ulkomaalaiset edustivat Alankomaita, Venäjää, Saksaa, Norjaa ja eksoottista Korean tasavaltaa.
    Kun avauksessa kuusi suomalaista soittokuntaa aloittivat Porilaisten marssin, tuntui kuin taatalta olisi pumppu tullut rinnasta ulos ja olo oli pyörryttävä. Valitettavasti suomalaiset olivat jättäneet vanhat kunnon marssit pois ja esittivät ohjelmassaan tilaisuutta varten sävelletyn 100-Juhlateoksen. Hyvä sekin oli, mutta sittenkin olisin toivonut paria perinteistä.
    Puutetta paikkasi onneksi ulkomaalaiset; saksalaiset Jääkärimarsilla ja hollantilaiset Sihvon Muistoja Pohjolasta marssilla, sekä norjalaisten Sibeliuksen nro 2. Arvostelua: venäläisillä riehakkain perustuen vanhoihin venäläisiin kansanlauluihin, jenkeillä paras jalkatyö ja Etelä-Korean traditionaalisella Puolustusministerön soittokunnalla huimat taisteluesitykset. Mutta taitavin ryhmä kokonaisuutena; Kuninkaan Kaartin soittokunta ja kivääriryhmä Norjasta, mikä esitti niin jämtin ohjelmiston, että pikkusormea myöten kaikki tapahtui nappiin. Kuviomarssi sai yleisön hullaantumaan. Kyllä näitä olisi kuunnellut ja katsellut vaikka koko päivän. Arvoisa Tattoo, me tulemme vielä, jos elon päiviä riittää!
    Paluumatkalla muistelimme kyröläisiä vastaavia kekkereitä ja muistin sopukoista ui pintaan vuotuiset Palokunnanjuhlat, kun Kyröskosken urheilukentällä kuunneltiin reipasta Kyröskosken VPK:n marssimusiikkia ja seurattiin palokuntien kilpailuja. Mukana palokunnista mm. Kyröskoski, Hämeenkyrö, Kyröspohja ja Herttuala. Ja kentällä pelattiin seurapelejä; tikanheittoa, Ukonsuuhun heittoa, renkaanheittoa ja isot äijät iskivät voimavasaralla. Oli se aikaa!
    Mitä muuta? B-tytöt kaatoivat pahan kasken Lappeenrannan kotona. Hurjan tiukka matsi päätyi Jussin enkeleille. Auroraa katsomassa Nurmossa. Kaksinkertainen Itä-Länsi pelaajattaremme joukkueineen voitti Idän; Auroralla yksi tuotu juoksu kireässä ottelussa. Ja hurut jalkautuivat Valkeakoskelle perjantaina. Laskentaneuvos Maijoineen kutsun esittäjänä. Ja koska hurutilaisuuksissa ei normaalisti nautita väkeviä oli isäntäväki varannut tilaisuuteen kaksi huoneistoa. Hyvin meni. Vai mistää minä tiedän, kun läksimme Iä:n kanssa kesken juhlien pois.

Keskiviikko 08.08.2018
Taata ottaa takapakkia kuun alussa suunnatusta ryöpystä kuntamme valttareille. Inhimillinen kajastus heijastui lasisilmästä, kun Hämeenkyrön pesäpallostadion sai komean sähköisen tulostaulun. Nyt on meininki kuin Sotkamossa konsaan. Hellehattu päästä ja nöyrä kumarrus kunnan puoleen. Onhan se manuaalitaulukin asiansa ajanut, mikäli numerotaulun hoitaja on pysynyt hereillä. Etsittäköön sille sopiva sopukka junioripeleihin, sillä junnujen taulu on ollut vaatimaton. Melkein samanlainen oli peleissä aikanaan viihtyneen Tatu-vainaan, joka ei uskonut virallista taulua, vaan veteli saappaalla hietikkoon eteensä viivoja juoksujen tullessa ja krukseja kärpäsistä.
    Ja onhan Räpsän plikat näyttötaulunsa ansainnut ja etenkin aktiivinen yleisö. Tällä haavaa Naisten Suomisarjan runkosarjan voitto on plakkarissa, kun tänään kaatui Riihimäki. Ja tyttöjen superpesiksen alemman sarjan voitto ratkeaa ylihuomenna, kun Hamina saapuu Kyröön. Piste riittää voittoon. Runsaan yleisön tuki olisi nyt kullan arvoista. Joten kentälle klo 18.
    Berliini; miksi Suomen joukkueeseen valitaan aina ensimmäiseksi kävelijät. Tulos on yleensä sama kuin nytkin; paras oksentaa sijalle 25, toinen saa lämpöhalvauksen ja kolmas viedään lasareetiin puolimatkassa. Kyllä nytkin hehkutettiin kisojen varmimmasta mitalistista: Aku Partasesta. Joka halvatun kerta nesteys ei toimi. älkää lähettäkö mihinkään kisoihin enää kävelijöitä, mikä tuskin on edes urheilulaji. Ajakaa kyykkä kisalajiksi, siitä riemu repeää.
    Mutta ylihuomenna pesis-stadionilla kohdataan.

Sunnuntai 12.08.2018br> Nysse on tehty; Räpsän B-likoille sekä alemman loppusarjan että Suomi sarjan lohkovoitto. Ei paljon parempaa pesis-suvea. Lähes vuosi on puurrettu ja vain yksi epäonnistuminen: B-tyttöjen ylemmän loppusarjan häviö Roihuvuoren katastrofissa. Peli on julmaa, yksi nukahtaminen tärvää koko sarjan.
    Mutta uutta jännäriä rakennetaan, sillä keskiviikkona alkavat Suomi-sarjan välierät kotikentällä Järvenpäätä vastaan. Peli käynnistyy 17.30. Nyt jos koskaan kansaa kentälle.
    Uusi tulostaulu on maineensa veroinen. Tänään Poria vastaan pelatussa Suomi-sarjan päätösottelussa katselin Räpsän kannattajia katsomoon ja ainakin ensimmäisen jakson kansa vahtasi vain tulostaulua. Se on kuulemma käyty oikein Sotkamosta asti asentamassa. Ei siis ihme, että eilinenkin merkityksetön ottelu voitettiin mennen tullen.
    Golfkaverini Konsta vietti tänään synttäreitä. Juhlapäivää oli siirretty kiiruiden vuoksi. Kansaa oli tuvan täydeltä ja tarjoamiset mainiot. Taisi sankarilla olla vahvasti sormet pelissä tarjoamisten valinnassa. Juhlissa paljastettiin iso uutinen. Konsta on ammattilaistiensä alussa ostettu Hokkareista HC Nokiaan ja ensimmäisessä kokoontumisessa peliturnaukseen joukkue on valinnut Konstan kapteeniksi. Taatalle taitaa tulla matkoja talven mittaan Nokian halliin.
    Mutta ei se haittaa. Taata on jo unta nähnyt, kuinka muutaman vuoden päästä Konsta viilettää Winnibeg Jetsissä Patrik Laineen ketjussa sentterinä. Sitten vietetään Iä:n kanssa talvet Kanadassa. Saattaa olla, että Iä:n kanssa innostutaan pelaamaan siellä itsekin seniorisarjaa. Joukkueen nimi on Winnibeg Rollaators.
    Yleisurheilun EM-kisat olivat suomalaisille hanurista. Vaivainen valopilkku oli pikaviestin kuudes sija. Siitäkin osa kiitos hämeenkyröläiselle Otto Ahlforsille. Seurasin Ylen toimittajien loppuvetoa kisojen päätteeksi. Ilo löydettiin Norjan ja Ruotsin nuorista kultapojista! Finni sanoi, että usko pohjoismaisiin urheilijoihin pysyi, toivottavasti tarkoitti norjalaisia ja ruotsalaisia. Katsoin silmä kosteena miesten seiväshypyn finaalia, kuinka maailman paras ranskalainen iloitsi ruotsalaisen jokaisesta onnistumisesta. Näin menettelevät urheilumiehet.
    Urheilutoimittajan pahin kökkö oli suosikkini Petra Mannerin haastattelu Oliver Helanderin kanssa kisan jälkeen. Väkisin painetaan vain tyhmiä kysymyksiä. Nyt Petran pisteet lähtivät. Petralla on ihana , hieman vino suu. Johtuu kuulemma nuorena runsaasta suutelemisesta. Ja kun Finniä kuunteli, suomalaisten kanssa mitalitta jäivät urheilijat Täpä Rällä ja Täpä Rästi.

Keskiviikko 15.08.2018<
Vaikka en ole kova omia kehumahan, niin kyllä nyt täytyy hattua nostaa miniälleni Eveliinalle. Aina olen tiennyt miniän ahkeraksi ja mukavaksi ihmiseksi, mutta että on vielä rohkeakin. No kuunnelkaas tätä. Hänen miehensä Jussi, siis mun poika, täyttää puolivuosisataa ja miniä päättää järjestää miehelleen yllätyksen. Ja minkälaisen?
    No pelataan Naisten Suomisarjan lohkovälierä ottelua Räpsä-Järvenpää, niin Eveliina on päättänyt viikonloppuna kahvittaa Jussin juhlan kunniaksi koko pesäpalloyleisön ja joukkueet. Siinäpä sitten olikin jauhot katossa muutaman päivän, kun homman Eveliina hoiti Jussilta salaa. Kun kuuluttajana tiesin suunnitelmat, niin kysyinkin miniältä, monelleko hengelle olet laskenut tekeväsi täytekaakkua. Vastaus oli ykskantaan: kolmelle sadalle. En sentään pyytänyt miniää mittamaan kuumetta, vaan ajattelin, että siunausta leipomuksille. Ja leivonnan hän suoritti yksin salaisessa paikassa.
    Niin sitä sitten tänään kahvitettiin ja kakutettiin 283 suuta. Oli kesän paras yleisömäärä. Ja ottelun aluksi 283 laulajan suurkuoro lauloi tv-tähti Antti Väreen johdatuksella sankarille onnittelulaulun. Kyllä riipas taatankin syräntä. Notta tommottia Jussipoikia sitä on saatu Iä:n kanssa alulle. Ja että niin hurja miniäkin, vaikka ei taatalla sen valinnassa ole osaa eikä arpaa. Jostain on ollut pakko pitää näppinsä irti.
    Kuinka sankari saatiin yllätettyä. Samassa tilaisuudessa vihittiin uusi tulostaulu ja Jussi luuli, että sen kunniaksi tarjottiin ottelussa kahvit. Muuten ei ottelusta paljon kertomista jälkipolville, sillä Järvenpää oli vahvistettuna kahdella superin pelaajalla hitusen parempi. Jännitys jatkuu lauantaina Järvenpäässä.
    Hurutkin kokoontuivat kvartettina Sarveen. Mahtavan makunautinnon tarjosi kotiruoka; makaronilaatikko, makkarakastike ja uunisilakat. Päälle ahmaistiin vielä aprikoosikiisseliä ja kermavaahtoa. Ruuan lisäksi suu oli muikea myös markkinointineuvos Jussin kaskuhetkestä. Ei niitä tässä voi toistaa; ne tallennetaan hurujen pilvitiedostoon Ei muuten, mutta jokaisella kotisensuuri on ankara. Pian laitettaisiin huruilta Sarven ovet säppiin.

Maanantai 20.08.2018
On juhlia piisannut jotta. Edellisessä blogissani kerroin, kuinka vanhinta poikaani juhlistettiin viime viikolla toisessa kodissaan Hämeenkyrön pesäpallostadionilla. No eihän kekkerit siihen loppunut, sillä seuraavana iltana koko Iä:n ja taatan mafia kokoontui viimeistä jäsentä myöten Tampereella. Paikaksi oli valikoitunut ravintola Roast Tammelan puolessa.
    Sakki täytti pienen ravintolan kabinetin ja tilaisuutta juhlistettiin täydellisellä illallisella. Hyvää oli kuulemma ruoka koko porukalla, sillä jokainen sai valita herkkunsa makunsa mukaan listalta. Iä iski hampaansa ylikypsään pässin niskaan ja taata pariloituun meriloheen. Erinomaiset valinnat. Nuoriso valitsi joko renkipojan pekoniburgerin tai sheriffin pippuripihvin. Maullaan olivat nekin annokset, koska haarukallistakaan ei vanhemmille jäänyt. Viisi tähteä on annettava rennolle ja ystävälliselle palvelulle. Rouhea ravintola Roast on nimensä ansainnut.
    Ja seuraavana aamuna toteutettiin Iä:n kanssa kauan sitten tehty suunnitelma; lähdettiin Ahvenanmaalle. Erikoista matkassa oli se, että meno suoritettiin Ahvenanmaan saaristoa pitkin lauttayhteyksillä. Erinomaisesti oli yhdyslautoilla tilaa, vaikka hieman pelotti mahdollinen tungos, sillä oli perjantai ja sää viikonloppuna erinomainen.
    Ensimmäinen yö vietettiin Brandön saarella hotelli Gullvivanissa. Eriomaisen siisti ja rauhallinen hotelli ja tarjoilut pimpan päälle. Yllärinä ilta oli ohjelmoitu, sillä hotellin ravintolan valtasi yhden naisen ja viiden miehen muodostama irkkuyhtye. Ja munaskuita myöten tunsi aidon irkkumeiningin. Esityksessä oli taitoa ja tyyliä. Miehet vaihtelivat kappaleen myötä soittimia ja koko gängi lauloi. Taatan silmää viehätti erityisesti naispelimanni. Viulu ja irlantilainen tinapilli soi kuin enkelillä ja ne kiusoittavat kauniit katseet. Huh huh!! Jos olisi pulloon mahtunut, olisin Pyöräniemeen tuonut. Voi että, kun alkoi reissu onnellisten tähtien alla. Ravintola oli täynnä kuin nuijalla lyöty. Paikalliset Karlssonit ja Erikssonit eläytyivät menoon mukaan. Ei muuta puuttunut kuin että Iä olisi esittänyt osaralaisen riverdancen. Hii Haa !
    Mutta matka jatkui kohti Maarianhaminaa. Matka taittui parituntisella lauttamatkalla Brandöstä Vårdöhin. Siellä Voorttiin ja matkalla tarkistettiin Brommarsundin linnakkeen rauniot ja Kastelholman linna. Kulttuuria oleman pitää. Maarianhaminassa asettauduimme Park Alandia hotelliin. Sijainti on aivan keskustassa ja siisteys silmäänpistävä. Kaupungilla resuttiin armas päivä ja syötiin. Kahvila Dino`´s sijaitsee sivukadulla ja siellä nautimme iltapäivän lounaan. Ravintolassa leivottu lämminleipä täytettynä juustolla, kinkulla ja vihanneksilla maistui taivaalliselta nälkäisille matkaajille. Samoilla jalansijoilla nautittiin vielä iltaiseksi pastaa ja härkää. Suunmukaista sekin ja annos oli kooltaan valtava. Olisi voitu pistää Iä:n kanssa puolittaen. Mutta silmä vetää, vaikka ei kestä hennot sääret.
    Matkaajille suotiin iloksi myös pridekulkue, mihin emme itse osallistuneet. Väkeä oli kymmenenkertaa enemmän kuin Kyröskosken muinaisissa vappukulkueissa. Ihmettelin miksi nämä rakkauden apostolit käyttivät musiikkina marssimusiikkia. Jenkkiläinen tai ranskalainen kukkaskansan musiikki olisi sopinut hörhöilyyn paremmin. Semmoista Ahvenanmaalla, missä suomen kielellä pärjää huomattavasti huonommin kuin Tallinnassa!

Keskiviikko 22.08.2018
Hirveä hinku on ollut kirjoittaa pesiksestä. Hämeenkyröläisessä pesäpallossa kolutaan sellaista syyskesää, ettei koskaan. B-tytöt ovat näyttäneet karsintapeleissään, kuinka rautainen ryhmä Hämeenkyröstä löytyy. Eikä se ilmaiseksi ole tullut, sillä pesäpallon kanssa on viihdytty yhtenäisenä ryhmänä vuosikausia ja viimeisinä vuosina jopa kymmenen kuukautta vuodessa.
    Korkealle nostan lippalakkiani joukkueen johtoryhmälle, joka aikaansa ja rahaa uhraten on suonut joukkueelle niin hyvät olosuhteet, kuin ne pienessä kunnassa voi olla. Kun vielä kuntakin on viimein huomioinut menestyksen, ollaan pesiksen kanssa upealla tiellä.
    Myös katsojat ovat huomioineet menestyksen kansoittamalla stadionimme lehterit. Tänään ottelussa katsomossa jännitti lähes kolmesataa henkeä. Pelillisesti homma kulkee, mistä kertoo tasaisten ottelujen kääntäminen voitoiksi. Karsinnoissa ensin Räpsän voiman sai tuntea Järvenpää. Vaikka Järvenpään joukkueessa pelasi superissa olleita sarjajyriä, niin ensimmäisen ottelun häviön jälkeen nuori joukkueemme otti selvät voitot kahdesta seuraavasta. Näytettiin, kuinka mummut sukeltaa. Tänään aloitettiin kotikentällä ottelusarja lohkomestaruudesta Laitilaa vastaan. Huippuunsa jännittävän ottelun voitto jäi Räpsälle. Pelit jatkuvat lauantaina Laitilassa ja jos tarvitaan vielä sunnuntaina Kyrössä.
    Yleisö eli ottelussa mukana tiiviisti. Löytyikö nyt se ratkaiseva kolmastoista pelaaja katsomosta. Iä:tä kävi sääliksi, sillä pitkiä aikoja Iä joutui istumaan katsomossa uskaltamatta katsoa kentälle. Onnesta Penan kyrsät kävivät nitroista. Eikä se jännitys kuuluttamossakaan kaukana ollut. Iä;n kanssa meillä oli pelissä paljon; joukkueessa pelasi sekä Amanda että Aurora. Amandalla ratkaisijan avaimet ensi jaksolla; läpäri takakentältä toi kolme tavallista ja Aman kunnarin Ja se lopputulos 9-4 ja 4-3..
    Notta näin on marjat pesiksessä!

Sunnuntai 26.08.2018
Kesä heittäytyi sille kantille, että Sri Lankan kummit kokoontuivat Hollolassa. Porukasta on tullut suuri perhe, sillä useimpien kanssa olemme viettäneet kolmen vuoden aikana lähes kolme kuukautta Hikkaduwassa Sri Lankassa. Jos ei siinä ajassa tutustuta, niin missä sitten, Pienillä reissuilla saarella saatamme viettää kiinteästikin toistemme kanssa useammankin päivän.
    Uudet tuulet puhaltavat juuri nyt kummitoiminnassa, sillä Vuorisen Anneli ja Ossi vetäytyvät eläkkeelle hommasta ja tehtävän hoitaa nyt kymmenen hengen toimikunta, vanhoja Lankan kävijöitä kaikki. Kyllä O ja A eläkkeen ansaitsevat, sillä vuosia kului toimintaa johtaessa 32. Sanoisin, että pariskunta on osassa saarta tunnetumpi kuin istuva presidentti ja ainakin suositumpi. Leikkimielisessä puheessaan Ossi mainitsikin, että saattaa kymmenen jotenkin korvata heidän parivaljakkonsa.
    Kuinka sattuikaan, meidän piirikuvernöörien reppanakurssilta oli paikalla neljä jäsentä ladyineen; Anneli ja Ossi, Sirkka ja Matti, Raili ja Erkki sekä me. Kyllä puhetta piisasi. Mutta harvoin tavataankin. Lämmöllä ainakin taata muistaa tapahtumasta lisäksi monet Lankalaisten ladyjen lämpimät halaukset.
    Saas nähdä vieläkö matkalle lähdemme ! Päätöstä ei ole tehty, vaikka kovasti on kummityttöjä ikävä. Viimeinen kirje saapui viime viikolla ja hyvin kuulemma menee. Amandi on valittu suureen lentopalloturnaukseen pelaajaksi ja opiskelu luistaa Diluksilla ja hänellä erinomaisesti. Vielä Hollolasta, kauniit kiitokset lähetämme seurakunnan ravintopalvelulle. Lohilaatikko ja muut eväät olivat maukasta gurmeeta.
    Nyt ollaan Hämeenkyröläisen pesäpallon kanssa erinomaisen lähellä ykkösdivaria. Munapitäjä sai selvin numeroin Laitilassa loikkiinsa ja edessä on nousuottelu Siilinjärveä vastaan. Räpsättäret kirmaavat kotistadionille kiilaan Siilinjärveä vastaan lauantaina klo 14. Toinen osa Siilinjärvellä sunnuntaina samaan aikaan ja jos kolmas tarvitaan se seuraavana lauantaina klo 14. Ilman yhteyttä Laitilaan olisi Hollolan reissu ollut suurta tuskaa, mutta kiitos yhteyksien elin pelissä reaaliajassa.
    Jääkiekkokausi alkoi perjantaina Hokkareilla Suomen cupin ottelulla Lapuan Virkiää vastaan. Pohjanmaalaiset olivat virkeämpiä ja veivät viikonlopun molemmat ottelut selvillä maalieroilla. Hokkareilta puuttui runkopelaajia, mutta eihän se ole häviöön syynä. Kun taistoon lähdetään, niin silloin ovat parhaat jengissä. Virkiän putki kulki kiivaammin ja kuvioissa oli juonikkuutta. Parempaa odotellen Hokkareilta; kakkonen on Hämeessä kova sarja.
    Pohjalaisittain Hokkarien hommassa oli niin sanotusti kusta perunoisa.