Vanhoja sukutiloja ja taloja; muistiinpanoja liittyen Lovisa Ulrika Gustava Forbusin (s. 1792 Loppi Salon kartano) ja Abraham Kustaanpoika Kyttälän (s. 1775 Loppi Räyskälä Skyttälä) joidenkin esivanhempien ja jälkeläisten vaiheisiin   (päiv. 19.2.2014)


Loppi: Salo, Kyttälä, Siukola, Laurila, Pyhäjärvi U.L :  Eskola, Märsy, Lehtola, KoskiKoski TL:  Knaapi   Somero:  Ruoste, Niinimäki, Piekkala, Uusitalo, Nokka, Kiiruu ,  Hovila (ent Ihamäki) sekä Pitkäjärvi, Kimala, Hirsjärvi ja Palikainen, Härkälä, Kiikala: Metsänoja, Mäkilä,  Hauho: Keso, Pohja: Elimo, Fiskars, Karjaa: Mustio Pusula: Kyöppeli, Röysti, KontturiSyrjälä, Yli-Hannula, Kalvola: Niemi Renko: Puhkala Tammela: MustialaYli-Huokuna, Saari   Espoo: Espoonkartano  Halikko: Puotila, Porvoon pitäjä: Jackarby, Pornainen: Laukkoski,  Heinolan mlk: Nynäs, Helsingin pitäjä: Munkkiniemi, Nissbacka, Jokioinen: Jokioisten kartano, Dragsfjärd: Björkboda , Bromarv: Rilax, Masku: KankainenPerniö: Melkkilä, Inkoo: FagervikPernaja: Tjusterby, Tenhola: Ovanmalm




SALO, entinen kartano. Loppi Salonkylä

Salo06b.jpg
Riihisalo- nimisenä kokouskeskuksena toimiva entinen Salon kartanon päärakennus, joka oli Lovisa Ulrika      Forbusin syntymäkoti.  (Kuva MR 2006 )



Salon kartano oli vanha säteriratsutila ja Laurentz-suvun hallussa yli 300 vuotta, kunnes se siirtyi Riihmäen kaupungin omistukseen Riihisalo-nimiseksi kokouskeskukseksi 1960-luvun puolivälissä.
Salon kartano muodostui 1600-luvun alussa viidestä tilasta, lahjoitettiin v 1648 lääninsihteeri ja oikeuspormestari Lorens Håkanssonille ja nautti säterivapautta vuodesta 1651. Siitä, yli 8000 ha:n tilasta erotettiin v 1853 kolmannes, Salmion kartano ja 1866 toinen kolmannes, Leppäniemen kartano.


Varhempia  omistajia oli mm Carl Gustav Laurentz (kornetti, ratsuväen upseeri, s. 1721, k. 1811) ja Elisabeth, os Aminoff (1744 - 1827), joiden tyttären tytär Lovisa Ulrika Forbu  (1792 - 1868) tuli Lopen Räyskälän
Kyttälän talon emännäksi naituaan Abraham (Aapo) Kustaanpoika Kyttälän 1810. Heidän lapsista Adolf  jäi pitämään Kyttälän taloa ja tämän kaksoisveli David (Taavetti) nai Pyhäjärven Vattolan Eskolan  
tyttären Maria Ulrika Eskolinin v 1858 ja siirtyi ko talon isännäksi. Kyttälän tyttäristä Maija Leenan nai naapurikylän Vojakkalan sepän ja Siukolan talon tyttären poika.

Carl Gustaf Laurenzin jälkeen Salon kartanon peri tämän poika, Carl Gustaf Laurentz nuorempi  (1777-1850) puolisonaan  Maria Gustava Alander, Lopen kirkoherran tytär.  Seuraava Salon omistajapari oli  edellisten tytär Fredrika Amalia Laurentz ja vävy Adolf Fredrik Sohlman.  Fredrika Amalian sisaresta, Gustava Vilhelminasta tuli Lopen nimismiehen, Otto Tammelanderin puoliso, joiden jälkeläinen suoraan alenevassaa polvesa  (pojan tyttären tytär) oli Tammelan Saaren kartanon rouva Ester Margaret Lindberg  puolisinaan kaupunginjohtaja Erik von Frenckell ja tyttärenään teatterinjohtaja Vivica Bandler. Oton jäätyä leskeksi v. 1843 hän otti puolisokseen toisen Laurenzin tyttäristä, eli kälynsä Sofia Lovisan, joka  kuitenkin menehtyi jo seuraavana vuonna.

Salon vävy Otto Tammelander edusti tunnettua Tammelanderien sotilassukua ja polveutui Surssilleista ollen Lovisa Ulrika Forbusin 7. serkku. Oton isä Adam Wilhelm Tammelander toimi  Nurmiärven kruununnimismiehenä ja isoäiti Anna Gertrud Tammelander oli Kalvolan Niemen kartanon omistaneen kornetti Erik Tammelanderin tytär. Erik Tammelanderin nuorempi veli, luutnantti Fredrik Tammelander  (1690-1778)  oli Forssan Viksbergin omistaja  ja Urjalan Matkun sotilasvirkatalon haltija 1700-luvun puolivälissä. Mainittujen veljesten isoisä, Michael Caspari Casparinpoika Tammelander oli Tammelan kirkkoherra 1639-47 ja myös Viksbergin omistaja  1640-luvulla. (Lähteitä mm. Biografiakeskus, hamewiki.fi/wiki/Matkun_kartano ja Jutikkala: Suomen kartanot ja suurtilat III. Hki 1943)

Salon kartanon rouvan Elisabeth Aminoffin vanhemmat olivat Pohjan pitäjän Elimon säteritratsutilan haltija kapteeni Carl Gustaf Aminoff, s. 1700,  k. 1768  ja tämän neljästä avioliitosta toisen vaimo Charlotte Licin, s. 1721,  k. 1758 Hauhon Kesolla. Isoisä oli everstiluutnantti Gregori Aminoff, s. Inkerinmaalla 1674, jonka vaimo oli Elisabet von Konov, s. 1674. Isoisän vanhemmat olivat  kapteeni Gregori Aminoff ja Märta Ramsay, Someron Långsjön kartanon tytär, jonka isoisä Hans Ramsay oli tullut 1610-luvulla Somerolle Ihamäen kartanon, myöhemmältä nimeltään  Hovilan omistajaksi.
 (Kansallisarkisto: Svensk adelnsättartavlor I, VI, Stockholm 1931 sekä Rauli Tammela: Räyskälän Kyttälän suku, 1998 ).

Gregori Aminoff vanhemman isä oli eversti Esaias Aminoff, joka "edusti Inkerinmaan aatelistoa kuningatar Kristinan kruunajaisissa 1635. Sai useita länityksiä Inkerinmaalta". Hänen isänsä "Pajari ja Ivanogorodinin linnoituksen käskynhaltija" Feodor Aminoff oli joutunut antautumaan ruotsalaisille 
Evert Hornin johtamille joukoille kovan piirityksen jälkeen 1612, jolloin hän sitten oli siirtynyt poikineen ja kasakoineen Ruotsin armeijan puolelle.
Aminoffit oli vanha böömiläinen aatelissuku, joka 1100-luvulla oli siirtynyt asumaan Venäjälle, Novgorodin seudulle.
Perimätiedon mukaan suvun juurien on uskottu juontuvan aina Egyptin Faaraoihin asti. "Aminoff. En urgammal ädelik ätt i Böhmen, som traditionen vill härleda ända från Pharaonerna i Egypten" (Svensk Adelnsättartavlor I, s 40. Stockholm 1858).

Salon kartanon omistajat v:sta 1607 lähtien:  Tuomas Juhaninpoika, ratsumies, 1607-16; Anders Hara, majuri, 1618-46; Lorens Håkansson, pormestari, 1648-86; hänen poikansa Johan Laurentz, oikeuspormestari, 1693-1720; Ernst Johan Laurentz, kanslisti, 1723-72; Carl Gustaf Laurentz, kornetti (ja vaimonsa Elisabeth Aminoff), 1773-96; Carl Gustaf Laurentz, vääpeli, 1796-1850; hänen vävynsä Adolf Fredrik Sohlman, ruukinpatruuna, 1851-68; Karl Fredrik Sohlman 1868- 1908; Solmu Toivo Matti Helle (ent Sohlman) vuodesta 1908 lähtien.

V 1844 vääpeli Garl Gustaf Laurentz myi omistamansa Salon säteriratsutilan … vävylleen lippujunkkari – aliupseerin arvo Ruotsin armeijassa – Adolf Fredrik Sohlmannille ja tyttärelleen Fredrika Anneli Laurentzille 11428 hopearuplan kauppahinnasta...  1850-luvun lopussa talo laajennettiin, minkä jälkeen se käsitti 8 kammaria, keittiön, 2 eteistupaa ja 2 vinttikammaria. Sohlman suvulta (myöh. Helle) kartano siirtyi Riihimäen kaupungin omistukseen."  Lopen historia I. Tampere 1976, s 248-249)

Salon kartano ja kulttuurimaisema:
"Salon kylän seutu on Lopen vanhimpia pysyvän asutuksen alueita. Kartanon mailta on löydetty rautakautinen polttokalmisto. Salon kartano on muodostettu 1600-luvulla. 1860-luvulla siitä erotettiin Salmion ja Leppäniemen kartanot. Kartanon pitkä päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1800. Rakennus laajennettiin 1850-luvulla nykyiseen mittaansa. Pihajulkisivua koristaa pitkä avoveranta. Rakennusta ympäröi laaja puisto. Talousrakennuksista mainittakoon vanha kivi- navetta, väentupa ja aitta".   Rakennettu Häme, s 142. Hämeen Liitto 2003.

SALO, Loppi Salonkylä. 18 km Hunsalan asemalta ja 44 km Hämeenlinnasta. Omistajat v:sta 1904 Matti Helle ja puolisonsa (v:sta 1909) Lyyli (o.s. Kilpinen). Ollut yli 300 v. Sohlman suvulla, jota sukua nykyinen isäntäkin on. Tilaan kuuluivat vielä 1860-luvulla Salmion ja Leppäniemen kartanot ja Rautakosken tila. Siitä on erotettu 17 lohko- ja palstatilaa, yht. n. 900 ha. Nykyinen pinta-ala 752,77 ha, josta puutarhaa 0,8, peltoa 37,52, viljelyskelpoista maata 150, metsämaata 556,7 ja joutomaata 7,75 ha. Talouskeskus on viljelysten toisessa päässä, kylätien varrella, Kaartjärven rannalla. Päärakennus puusta 1820-luvulta (uusittu 1926), vanhanaikaista herraskartanotyyliä; navetta (150 lehm.) kivestä; talli (10 hev.) puusta...    Kalavedet erittäin hyvät; saalista myydään aika paljon. Sähkövalo ja voima omasta sähkölaitoksesta, Myllylän koskesta.   Suomen maatilat 1931,  II osa.


KYTTÄLÄ. Loppi, Räyskälä


Vanha Kyttälän talo,  joka on purettu kokonaan.  Kuva K Pietilän albumista

Talo oli vanha sukutila, jonka talollisena vuoteen 1811 oli Kalle Kustaa Matinpoika Kyttälä (s. 1740) ja vaimo Kristiina Juhontytär, os Laurila (talollisen tytär Ourajoen Laurilasta). Edellinen talollinen oli Kustaan isä Matti Samuelinpoika (s. 1714).  5/24 manttaalin Kyttälä ostettiin perintötilaksi 1811. Kustaan jälkeen hänen vanhin poikansa Aapo Kustaanpoika Kyttälä, (s. 1775) otti talon isännyyden. Aapo viljeli talon peltoja poikamiehenä 35 v:n ikään vuoteen 1810, jolloin taloon tuli emännäksi naapurikylästä Salon kartanon tyttäristä Lovisa Ulrika Forbus (s. 1792). Aapo Kyttälän (k 1840) jälkeen tuli isännäksi heidän vanhin poikansa Kalle Fredrik, jolla ei kuitenkaan ollut jälkeläisiä ja niinpä hän myi talon parikymmentä vuotta nuoremmalle veljelleen Adolf Kyttälälle v 1857, jonka kaksoisveli David (Taavetti) oli jo tuolloin Eskolan isäntänä.  "Aatun" vanhimmasta pojasta Kaarle Adolfista (s 1868) tuli aikanaan (ilmeisesti pvm:llä 28.9.1894) Kyttälän seuraava ja viimeinen isäntä myytyään v 1899 koko Kyttälän perintötilan Loimijoen Höyrysaha Osakeyhtiölle ja tämä edelleen koko talon ”Jokkis-Forssa Järnvägsaktiebolag” nimiselle yhtiölle v 1900.  Kyttälän talon myytyään Kaarle Adolf  muutti Pusulan Hyönölään sieltä ostamaansa Rantalan tilaan, johon myöhemmin liitettiin Kyöppeli-niminen tila. (Henkikirjat  Kansallisarkisto ja  Räyskälän Kyttälän sukukirja 1998, R. Tammela).

V. 1910 henkikirjan mukaan Kyttälän omistajana on edelleen Jokioisten osakeyhtiö ja talon kirjoilla mm "maakauppias Heikki Juho Skyttälä", s 1873 ja itsellinen Kaarle Kustaanpoika Santala, s 1856, joka viimeksi mainittu oli Heikin setämies ja siis Adolf Kyttälän veljen, Kustaa Juho Kyttälän poika.  Vuoteen 1915 mennessä Kyttälän omistaja on jälleen vaihtunut, kun omistajaksi on tullut "Kamariherra HJ Linder" (Mustion herra, joka omisti myös läheisen Salmion kartanon ja Rautakosken alueen vuodesta 1909 lähtien). Lisäksi Kyttälän kirjoilla oli edelleen "entinen maakauppias Heikki Juho Skyttälä" sekä sukulaismies Kaarle Kustaanpoika Santala. Lisäksi on ollut mäkitupalaisia ym, yhteensä koko talon väkimäärä n 55 henkilöä.

Kaarle Kyttälän veli Heikki Juho Kyttälä toimi 1900-luvun alkupuolella yksityiskauppiaana (tai henkikirjan mukaan "maakauppiaana") kuten lankonsa Kalle Kyttälä. "Vojakkalassa avasi 1907 siirtomaatavarakaupan 'kauppiaaksi syntynyt' Kalle Kyttälä, joka sitten viiden vuosikymmenen ajan harjoitti menestyksekkästi kauppiastointaan....  Räyskälässä aloitti kauppiasuransa Juho Skyttälä 1901"  (Lopen historia I, s. 366. Tpe 1976).


vanhatalo_kyttala.jpg






Ns "Keskitalo" Kyttälän tontilla keskellä kylää, missä Heikki Kyttälä piti kauppaa. Yläkuvassa talo vielä kokonaisena (Kuva Ritva Vuoriston, os Kyttälä), alakuvassa nykyaikaan asti  säilynyt rakennuksen  päätyosa  ( Kuva MR v 2004)

Kalle Aaponpoika Kyttälällä oli Taavetti-veljensä tavoin yhteiskunnallisiakin harrastuksia. Niinpä Lopen ensimmäisessä kuntakokouksessa 30.9.1865 valittiin jäseneksi ensimmäiseen  kunnallislautakuntaan
3-vuotiskaudeksi mm "talollinen Karl Abrahaminpoika Skyttälä Räyskälästä"  . Hänen veljensä Taavetti Aaponpoika  Lindgren oli mm Pyhäjärvi UL::n kunnallislautakunnan esimiehenä  vv 1880-85.  (Lopen historia I, s. 425. Tpe 1976 ja Karkkilan historia. Jyväskylä 1992).

Henkikirjat 1870: (Kansallisarkisto) Tammelan tuomiokunnan ja Hauhon kihlakunnan piiriin kuulunut Lopen pitäjä/ Räyskälän kylä, jossa talo nimeltä Kourila, eli Skyttälä, 5/24 manttaalia. Talossa ollut kirjoilla 16 henkikirjoitettua henkilöä. Omist. Adolf Abrahamson (eli Adolf Aaponpoika Kyttälä). Talossa ollut  kirjoilla lisäksi  mm Ambrosius Leander,  joka oli Kyttälän vävy, eli Maija Leena  Aapontytär Kyttälän (1804-1884) aviomies ja Räyskälän kylän seppä.

Ambrosius Leanderin vanhemmat olivat Vojakkalan kylän seppä Juho Pietarinpoika Leander (1767-1846) ja Maija Liisa Heikintytär Siukola (1782-1867), jonka veljen  (Pietari Heikinpojan) poika Johan Pettersson oli Pusulan Kärkölän Syrjälän isäntä. Ambrosiuksen isovanhemmat olivat Someron lukkari Pietari Leander (1740-1768) ja Someron Talvisillan Nokan talon tytär Maija Erkintytär (s. 1742).




SIUKOLA.  Loppi Vojakkala
"Siukola, omistaja V:sta 1948 Tyyne Esteri Siukola  s 1917.  Lapset:  Ritva -42, Anneli -43 , Pertti -46,ja Matti -51.  Suvulla neljän sukupolven ajan ollut tila sijaitsee Vojakkalan kylässä. Kokonaispinta-ala 136.83 ha" (Suuri maatilakirja V, s 894. Kuopio 1964).

   Siukola.jpg

 Siukolan talo.  (Kuva MR 2007 Pertti Siukolan opastuksella).

Vojakkalan Siukola on vanhoja sukutiloja, joka on ollut saman suvun hallussa n 300 v. Vv 1777-1820 oli isäntänä Heikki Heikinpoika Siukola, jonka tytär Maija Liisa Heikintytär Siukola meni naimisiin Somerolta kotoisin olleen lukkarin pojan Juho Pietarinpoika Leanderin kanssa, joka oli Vojakkalan kylän seppä. Heidän pojastaan Ambrosius Juhonpoika Leanderista tuli myös seppä, joka harjoitti ammattiaan naapurikylässä Räyskälässä. Hänestä tuli myös Räyskälän Kyttälän kotivävy naituaan talon tyttären Maija Leena Aapontytär Kyttälän.

Heikki Heikinpoika Siukolan lapsista Heikki Heikinpojasta tuli seuraava isäntä vuosiksi 1829-1835. Hänen veljensä Pietari Heikinpoika meni kotivävyksi Hattulan Vuohiniemen Kylmalahteen naituaan talon tyttären Anna Juhontytär Kylmälahden. Kylmälahdessa pariskunnalle syntyi poika nimeltään Erkki Juho Pietarinpoika, josta tuli aikanaan Pusulan Kärkölän Syrjälän kotivävy.

                    Laurila. Loppi Ourajoki                   
Omistaja v:sta 1946 Pentti Ilmari ja Lempi Astrid (os. Laurila) Salminen. Ed. isäntä oli Juho Kustaa Laurila. Tila sijaitsee Ourajoen kylässä, 11 km kirkolta. Pa 93 ha. (Suuri maatilakirja V, s. 870. Kuopio 1964)

Vuoteen 1946 Laurilan isäntänä olleen Juho Kustaan isä Kustaa Aadolf Laurila oli isänsä, Aleksanterin jälkeen Laurilan talollinen 1877-1928.
Aleksanteri (Kyttälän) Aaponpoika Laurila oli Ourajoen Laurilan talollinen v:sta 1843, jolloin  Aleksanteri oli ostanut Laurilan sisareltaan Loviisa Wilhelmiinalta (1811-47) ja langoltaan Erkki Juho Eenokinpoika Laurilalta (1809-58).

Laurilan edellinen isäntä Erkki Juhon isä, Eenokki (1767-1831) oli tullut Laurilan isännäksi velipuolensa
Juho Juhonpoika Laurilan (1753-1807) kuoleman jälkeen, joka puolestaan oli perinyt isännyyden isäpuolensa Erkki Heikinpojan (1728-88) jälkeen. Juho Juhonpojan sisaresta Kristiina Juhontytär Laurilasta (1749-1821) oli tullut Räyskälän Kyttälän emäntä naituaan v 1774 Kalle Kustaa Matinpoika Kyttälän.

Erkki Heikinpoikaa ennen Laurilan isäntänä oli ollut Juho Juhonpojan isä Juho Kaarlenpoika (1725-65), jonka edeltäjänä Laurilan talollisena oli ollut hänen  isänsä Kaarle Yrjonpoika (s. 1691).  (Lähde: P. Järvisen Lopen Ourajoen Laurilaa koskeva nettitiedosto)


Eskola.  Pyhäjärvi UL. Vattola.
Eskola2.jpg

Vattolantien maisemaa keväällä 2006. Taustalla Pyhäjärvi, etualalla Vattolantie ja Eskolan vanha talokeskus. Kuva kirjoittajan
Henkikirjatietoja:
V 1885 Henkikirjat : Raaseporin itäinen kihlakunta, Pyhäjärvi, Vattola
Eskola, 1/3 manttaalia, omistaja David Lindgren ja vaimo. Lisäksi 2 lasta ja piika.
5 torppaa joissa henkilöluku yhteensä 38,
Muut (itselliset ym) yhteensä 4 henkilöä, eli kaikkiaan Eskolan talon kirjoissa 47 henkilöä
V 1890 Henkikirjat: Lohjan kihlakunta, Pyhäjärvi, Vattola
Eskola, 1/3 manttaalia  ”eges av bruksegaren Ramsay” eli ruukinomistaja Ramsay talon omistaja. Lisäksi 2 muuta henkilöä omistajan nimen kohdalla sekä
Syytingillä olleet: David Lindgren ja vaimonsa Olga sekä Maria Edolin
Torpat Syrjälä, Keskelä, Kungaman ja Stenbacka, joiden henkiluku yhteensä 31 henk.
Itselliset, yhteensä 8 henk.sekä
Eläkerouva Maria Etholin, eli kaikkiaan henkikirjan mukaan talossa oli 46 henkilöä

Heikki Vihtori Lindgren on tullut Eskolan talon omistajaksi toinen tammikuuta 1884 tehdyllä kauppakirjalla, jolloin talo on siirtynyt vanhemmilta pojalle.
Noin 5 vuotta myöhemmin talo on myyty  Högfors-yhtiölle ostajana tehtaan patruuna Volter Ramsay. Taloon jäivät entisin ehdoin syytingillä olleet Heikki Vihtorin vanhemmat Taavetti ja Maria Ulrika Lindgren. Kauppakirja, jolla  Eskolan talo on myyty allekirjoitettiin Högforssin ruukin tiloissa 5.3.1889. Kaupanteon jälkeen Lindgrenit muuttivat Koski TL:ään sieltä ostamaansa Knaapi-, eli Hyvänen-nimiseen taloon. 

Ramsayntalo1.jpg
Ramsayn talo ja torielämää Pyhäjärvi U.L::ssä (nykyinen Karkkila) 1890-luvun alussa. Lähde: Karkkilan Historia.

Eskolan talon ostaja Volter Ramsay  oli Hans Ramsayn jälkeläisiä suoraan alenevassa (8:ssa) polvessa. Myyjä Vihtori Lindgren oli samaa sukua 9:ssä polvessa. Volter R. polveutui Hans Ramsayn pojan (Johan, k 1648) pojan, maaherra Anders Erikin (1646-1735) jälkeen, kun taasVihtori Lindgrenin esivanhempia oli Hans Ramsayn pojan  Johanin tytär Märta Ramsay, joka oli mennyt avioliittoon kapteeni Gregori Aminoffin kanssa. (Lähde: Svensk adelnsättartavlor VI, Stockholm 1931. Kansallisarkisto)

Volter Ramsayn isä oli Taalintehtaan johtaja Aleksander Volter Ramsay (1825-1891). Kuuluisat, Suomen sodassa kaatuneet, Espoonkartanosta kotoisin olleet veljekset Anders Wilhelm (1777-1808)  ja Carl Gustaf Ramsay (1783-1808) olivat Aleksander V. Ramsayn isän Carl Augustin(1791-1855) serkkuja. Eskolan entisen omistajan Taavetti Lindgrenin suhteen nämä veljekset olivat sukua siten, että he olivat Taavetin isoäidin Brita Lena Forbus´in, os Laurentz (1766-1805) neljänsiä serkkuja.
 
Högforsin Tehdas Oy:n maatilat 1931.
Tilojen nimet ovat: Karkki, Haapala, Liisto, Hongisto, Rautamäki, Eskola, Haijala, Lukkola, Onkimaa, Takko sekä Suutari & Hemmi ja sijaitsevat ne Karkkilan, Vattolan, Voutinaisen ja Vaskijärven kylissä. Matkaa on Högforsin asemalle 1—20 km sekä Helsinkiin 76 km. Yhtiö on omistanut tiloja v:sta 1850 alkaen. Niistä on sittemmin erotettu useita lohko- ja palstatiloja. Tilojen pinta-ala on 3 252,53 ha, josta puutarhaa 4, peltoa 379,85, viljeltyä laidunta 120,07, metsää 2 526,54, joutomaata 68 ja muuta maata 154,07 ha...  Valo- ja voimasähköä valmistaa oma sähkölaitos. Lähde Suomen maatilat 1931,  I osa.

Märsy,  Pyhäjärvi U.L. Tuorila
Märsy Pyhäjärvi, Tuorilan kylä:  2 Km Högforssin asemalta. Omistaja v:sta 1900 Erik Henriksson Pa 200 ha
Suomen maatilat 1931,  I osa.

Marsyp.jpg

Tuorilan Märsy. (Kuva MR)

Tuorilan Märsyn emäntänä  oli  1800-luvun loppupuolella  Amanda Josefina Ekholm, os Lindgren, s. 1863, joka oli Eskolan lapsista nuorempi ja siis 
Vihtori Lindgrenin  sisar. Isäntänä oli hänen miehensä Kustaa Valfrid Ekholm, s 1858. V:sta 1900 emäntänä oli heidän tyttärensä Matilda Josefina Henriksson. os Ekholm, s. 1883 ja isäntänä Jussilan talosta Märsyyn vävyksi tullut Erik Kustaa Henriksson, s. 1872.


Lehtola, Pyhäjärvi U.L. Tuorilan kylä

Lehtolamv.jpg
Lehtolan päärakennus. Kuva MR 2010

"Lehtola, omist. v:sta 1953 Erkki  Kaarlo Valter Lehtola, s. 17.3.1919, vmo Aino Matilda, os Tammisto, s. 2.11.1918... Ollut suvulla useiden sukupolvien ajan. Ed omistaja Kaarlo Valter Lehtola 1935-53.  Tila sijaitsee Tuorilan kylässä, 10 km Karkkilasta ja 7 km Pori-Hki tieltä,  pinta-ala 153 ha. Päärakennus v:lta 1918 sisältäen 7 huonetta..." (Suuri maatilakirja III, s 1130, Kuopio 1965)

Lehtolan emäntä Aino Maltilda , os Tammisto oli Tuorilan Märsyn tyttäriä.


Knaapi, eli Hyvänen : Koski Tl Talola

Historiaa
Knaapin omistajia 1800-luvulla on ollut mm Karl Porthen s. 1853. Taloon kuului hänen aikanaan noin v. 1880 ainakin 3 torppaa ja talossa asui mm kansakoulunopettaja Gustaf Johansson. Sitä ennen Knaapin on omistanut innokas koulumies, herastuomari Israel Hemberg. Hänen omistuskautenaan noin v. 1875 taloon on kuulunut 4 torppaa: Ylhäinen, Tienhaara, Ikkarmäki ja Korppi. ”Talolan koulun tontin oli Israel Hemberg v 1875 vuokrannut omistamastaan Knaapin, eli Hyvösen talosta 50 vuodeksi 4 markan vuotuista vuokraa vastaa, mutta Knaapista lohkaistun Ikkarmäen palstatilan perikunta myi tontin v 1906 huutokaupalla nähtävästi tietämättä vuokrasopimuksesta…. Enempiä riitoja välttääkseen kuntakokous päätti kuitenkin lunastaa maan sen ostajalta ja hakea siihen lainhuudon.” (Kosken historia s. 23)

”Itsenäisten maatilojen määrä pysyi Koskella 1890-luvulle jokseenkin paikallaan, sillä asetukset rajoittivat voimakkaasti tilojen lohkomista. Halkomis- ja lohkomisrajoituksia lievennettiin olennaisesti ja loputkin rajoitukset poistettiin 1916. Asetusten vaikutukset näkyivät selvästi Koskellakin… Katteluksen Ylitalo jaettiin 7 osaan, Alitalo viiteen ja Jättölän Seppälä kuuteen, Talolan Hyvönen, eli Knaapi lohkottiin 11 ja saman kylän Maunu 17 osaan jne”.  (Kosken historia s. 156)
”Kasvava tilattoman väestön aiheuttama sosiaalinen ongelma tiedostettiin varsin hyvin ja sitä koetettiin ratkaista monin tavoin. Yhtenä keinona oli maanjakolainsäädännön vapauttaminen, mikä toteutettiin v 1895 tilanositusasetuksella. Se teki jakotoiminnan miltei esteettömäksi. Halkomalla tai lohkomalla muodostettavan tilan alarajaksi tuli veroluku 1/300 manttaalia ja pinta-ala vähintään 5 ha” (Suomen maatalouden historia,  Hki 2004, osa 2 s. 140)

30.11.1888 Kauppakirjalla Knaapin talon omistajiksi ovat tulleet Heikki Vihtori Lindgren ja  vaimonsa Olga Maria. Myyjä laivanrakennusmestarin leski Erika Wilhelmina Kjäldström (Loimaan tuomiokunnan ilmoitusasiain pöytäkirjat vuosilta 1888-1889, sivut 1503-1508).  11.3.1889 Lainhuuto Lindgreneille Knaapin taloon. Lindgrenit ovat palstoittaneet ja myyneet Knaapin samana vuonna 1889. Virallisesti kaupat on vahvistettu kuitenkin vasta lähes 10 v:n kuluttua 30.9.1898 sen jälkeen kun lääninkonttorilta on tullut virallinen lohkomispäätös ja 1. lainhuuto uusille omistajille on annettu syyskäräjillä 10.10.1899. Knaapi-nimisen päätalon  ¼ osuudella omistajaksi on tullut Jaakko Gabrielinpoika Knaapi s. 1842 ja vaimonsa Miina s: 1852. Muut lohkotilat 1/8- osuudella ja olivat: Korppi , Kankare, Pieti,  Kemppi, Laurinsaari  ja Ikkarmäki. Lohkomispäätös on alkanut seuraavasti: ”Turun ja Porin läänin ynnä Ahvenanmaan kuvernöörin päätös, koskeva Knaapi, Korppi, Ikkarmäki, Kankare, Palo, Pieti ja Laurinsaari nimisten tilusosien lohkomista Hyvösen puolen manttaalin suuruisesta perintötilasta Nro 1 Kosken kappelin Talolan kylässä itsenäisiksi, suorastaan kruunulle veroa maksaviksi tiloiksi: Annettu Turun läänin konttorissa joulukuu 31 päivänä 1897…”.

Henkikirjat (Maskun kihlakunta, Marttilan pitäjän Kosken kappeli):
1885 henkikirja: Knaapi, ½ manttaalia. Omistaja ”Landhushållaren Gideon Kjäldström, Åbo”.
V 1890 henkikirja: Knaapi, ½ manttaalia
Omistetaan siten, että ¼ osan omistaa Jaakko Gabrielinpoika Knaapi synt. 1842, vaimo Miina, s. 1852. Lapset: Juho Miinanpoika Palin. 
6 muuta omistajaa 1/8 osalla
Lisäksi talon kirjoilla entisinä omistajina: Heikki Lindgren, vaimo Olga ja 1 lapsi (Väinö)

Palstoitettuaan talonsa Heikki Lindgren on jäänyt kirjoille Knaapille vielä noin vuodeksi, jolloin hän on harjoittanut ajurin ammattia Turussa (vuosina 1890-91). Vossikan toimi jäi kuitenkin 
väliaikaiseksi, kun kaipuu takaisin maalaisympäristöön johti siihen, että Lindgrenit palasivat uudelleen maatalouden pariin ostettuaan Somerolta Ruoste-nimisen maatilan, johon he muuttivat keväällä 1891
.


Knaapin talo 2006   (Kuva MR)

KNAAPI 1931, 20 km Mellilän asemalta, 37 km Salosta ja 56 km Turusta. Omistajat v:sta 1910 August ja Alina (o.s. Löyhä) Knaapi. Erotettu 7 tilaa, yht. 216,5 ha. Pinta-ala 43,5 ha,.. Talouskeskus maantien varrella, viljelysten keskellä. Kaikki rakennukset puusta... Sähkövalo ja -voima Lounais-Suomen Sähkö Oy:ltä.

Knaapintalo.jpg

Knaapi (Suomen maatilat 1931,  III osa)




Ruoste eli Ruostela : Somero Ihamäki
Historiaa
V 1785. Ruostelan tila muodostui isonjaon yhteydessä ollen yksi 15:sta uudistilasta, jotka  Somerolle tuolloin perustettiin. ”Vuonna 1785 perustettiin isossajaossa (Ihamäen) kylän alueesta erotetulle liikamaalle Ruoste-niminen kruunun uudistalo” (Someron Historia I, s 81)
5.12.1792 Talollinen Juho Jaakonpoika saanut ”perintökirjan Ruostelan kruununtilalle Nro 5 veroltansa ¼ manttaalia Ihamäen kylässä Portaan eli Someron pitäjässä”
19.3.1834 Talollinen Aaron Matinpoika Ruostela saanut kiinnekirjan Ruostelan perintötalolle
24.2.1851 Heikki Juhonpoika Pälikkö ostanut Ruostelan talon pakkohuutokaupalla edesmenneen Aaron Matinpojan kuolinpesältä
1.2.1869 Matti Vihtori Jaakonpoika ostanut Ruostelan Heikki Juhonpoika Päliköltä
26.7.1882 Räätäli Erkki Antinpoika Nyman ostanut Ruostelan Matti Vihtori Jaakonpojalta
1.12.1884 Fredrik Fredrikinpoika (Kylätulokas) ostanut Ruostelan Nymannilta
24.1.1887 Maurits Eliaksenpoika Sulka Viuvalasta ostanut Ruostelan talon huutokaupalla ”naimattomana kuolleen Fredrik Fredrikinpoika Ruostelan jälkeen” . Puoliso Katariina Fredrikintytär oli kotoisin Tammelan Sukulan Tulokkaan talosta. (Someron historia II, s. 334)
9.3.1887 Maurits Eliaksenpoika Sulka saanut lainhuudon Ruostelaan.
21.4.1891 Kauppakirja, jolla Ruostelan talo siirtynyt Heikki ja Olga Lindgrenille. Myyjä Sulan perikunta (Leski Katariina  Sulka ja alaikäiset lapset)

Henkikirjat:Tammelan kihlakunta, Somero, Ihamäki
1875 henkikirja: Ruoste  ¼ manttaalia
Omistaja Mats Jakopinpoika, s. 1845, vaimo Karolina, s. 1845 ynnä lapset
Syytinki Anna Ruoste
1880: Omistaja Mats Jakopinpoika, s. 1845, vaimo Karolina, s. 1845 ynnä 3 lasta
Syytinki: Anna Juhontytär, s. 1814
Räätäli, seppä, suutari ym väkeä perheineen.
Kaikkiaan talossa kirjoilla 69 henkilöä
1885: Omistaja Fredrik Fredrikinpoika Tulokas, s. 1855.  Lisäksi isä Fredrik, s. 1821 ja vaimonsa Anna, s. 1814 (ei henkiveroa) sekä piika Liisa Setälä s. 1814 ja 1 lapsi.
Syytinki: Erik Nyman, s.1856, vaimo Edla, s. 1854 ja 1 lapsi.
Syytinki: Anna Juhontytär, s. 1814 (ei henkiveroa)
Lisäksi  muuta väkeä yhteensä 28 henkilöä
Kaikkiaan talossa kirjoilla 37 henkilöä, joista henkirahaa maksavia 13 henkilöa
1890: Omist. Mauri Sulka perik. Hoitaja Fredrik Tulokas, vaimo Anna, Renki Kaarlo Dahlbom ja piika Maria Heikintytär.
Eläke: Erik Nyman ja Edla
Eläke: Anna Juhontytär ja lapsi Maria
Kauppias Jaakko Linden
Suutari Nikolai Suominen
Ent. kirjuri Alfred Salonius ym
Yhteensä 22 henkilöä
1895: Omist. Heikki Lindgren, vaimo Olga.  Lisäksi 3 lasta ja  Piika Erika Stadius s. 1874.
Eläke: Erik Tulokas ja Manda
Eläke: Erik Korvenoja ja vaimo Edla  sekä 5 lasta
Eläke: Anna Juhontytär, E Tuomi, Maria
Muita henkilöitä: Aleks. Hirvonen perh. 6 henk  Juho Eljaanpoika  perh. 5 henk, Maria Matintytär ja lapsi
Lisäksi ”Itselliset”, 13 henk.  Kaikkiaan talossa kirjoilla n 45 henkilöä
1900:  Omist. Heikki Lindgren ja vaimo Olga. Lapsia 5.  Piika Mari Sundberg
Eläke: Erik Korvenoja ja vaimo ja lapset, 8 henk.
Muut n 20 henk. Kaikkiaan n 36 henkilöä
1910:  Omist Taloll. Heikki Lindgren ja vaimo Olga. Lapset: Wäinö s. -87,  Saima –92 sekä lapsia 3
Eläke: Erik Korvenoja s. 1856, Edla –57 ja lapset
Juho Eliaanpoika –56, Hilma –63, Lapsi Sanna Hakala –91
Itsell. Maria Suominen –71, lapsia 5
Joutolainen August Ahola –78 (Amerikassa) Juho Hägg –64, vaimo Ida –61, vapaa Pietarissa
Jne   Yhteensä 46 henkilöä.
1915: Omist. Heikki Lindgren ja vaimo Olga. Lapset: Saima –92, Frans –94, Hilja –97  ja 3 alaikäistä lasta.
Eläke: Erik Korvenoja perheineen. 
1920: Heikki Lindgren perikunta. Leski Olga Lindgren. Lapset: Hilja Ruostela –97, Frans Ruostela –94 ja vaimo Signe –92. Lisäksi 3 alaikäistä.
Eläke: Erik Korvenoja –56 ja vaimo Edla -57.

Ruostela_1.jpg
Ruostelan vanha talo n v 1900 (Kuva M Vasama)


RUOSTELA, 1931. Somero Ihamäki. 35 km Jokioisten asemalta ja 95 km Turusta. Omistaja v:sta 1925 Vihtori Ilander. Erotettu 3 uudistilalle yht. 24 ha. Pinta-ala 74 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 39, metsämaata 33 ja joutomaata 1,9 ha. Pellot tasaisia savi- ja multamaita. Rakennukset niiden reunassa, tasaisella paikalla, n. 1 km päässä Terttilän kylätiestä. Päärakennus (7 huon.) v:lta 1918. Kotieläinrakennuksessa on harmaasta kivestä v. 1905 tehty 23 lehmän navetta ja sem. tiilistä v. 1915 tehty 6 hevosen talli. Vesijohto... 


                        Ruostela n v. 1930  (Suomen maatilat 1931,  II osa)



PIEKKALA, 1931. 12 km kirkolta, 34 km Salon asemalta ja 94 km Turusta. Omistajat v:sta 1927 Sylvester ja Hanna (os. Ruostela) Piekkala. Ollut isännän suvulla 75 v. Erotettu 9 uudistilaa, yhteensä n. 360 ha. Pinta-ala 230 ha, josta puutarhaa 0,25, peltoa 85 ja metsämaata 144,75 ha. Talouskeskus epätasaisten, laadultaan vaihtelevien viljelysmaiden päässä, lähellä Salonjokea ja Saloon vievän maantien varrella. 2-kerroksinen päärakennus (12 huon.) puusta, n. 150 v. vanha. 50 lehmän navetta tehty kivestä v. 1895 ja 10 hevosen talli sementtitiilistä v. 1925. Vanha aitta rakennettu v. 1711. ..    (Suomen maatilat 1931,  II osa)


                                                     
Someron Terttilän Piekkalan emäntä Hanna Piekkala (os. Ruostela), s. 1904 oli naapurikylän, Ihamäen Ruostelan tyttäriä.  Piekkalan tila on perustettu v. 1680 ja ostettu perinnöksi v. 1762. Ennen Hanna ja Sylvester Piekkalaa omistaja oli Sylvesterin isä Kustaa Piekkala vv 1885-1927 ja sitä ennen Gabriel Lunden vv 1847-85.
Tilan empiretyylisen päärakennuksen oli perimätiedon mukaan rakennuttanut kersantti Hellstedt, eli rakennus oli peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Sylvesterin isoisän  Gabriel Lundenin toimesta rakennukseen oli tehty jo uudistuksia v. 1855.  Mm  "alkuaan avonainen pylväskuisti on korvattu kahdella umpikuistilla... Rakennus on alkuaan ollut valkeaksi rapattu, mutta myöhemmin punaiseksi maalattu. Se käsittää 8 huonetta ala- ja 6 huonetta yläkerroksessa. Muuan niistä on aikaisemmin ollut sisältä rapattu ja seinämaalauksin kaunistettu. Useista vanhoista aitoista lienee korkein ikä v. 1786 rakennetulla viljamakasiinilla." (E Jutikkala: Suomen kartanot ja suurtilat III, s 30. Hki 1945).

"Piekkalan tila, joka sijaitsee pitäjän kaakkoisosassa lahjoitettiin v 1680 sekä ostettiin perinnöksi v. 1762. Siihen yhdistettiin osittain 1800-10, osittain 1890-luvulla Juntin perintötila.
Keskiaikaisista maanomistajista kylässä tunnetaan: Olavi (1476) ja Juhani Niilonpoika (1509). Omistajat v.sta 1540 lähtien: Pekka Laurinpoika 1540-45; Olavi Pekanpoika, Simo Olavinpoika1561-1602; Simo Simonpoika1605-11; Perttu Simonpoika 1612-22; Nuutti Pertunpoika 1627-55; Perttu Nuutinpoika 1656-72; autiona: Yrjö Heikinpoika 1679-81; Jaakko Yrjönpoika 1682-98; Maunu Ristonpoika 1699-1700; hänen veljensä Risto Ristonpoika 1701-14; Lauri Heikinpoika 1722-42; Heikki Laurinpoika 1743-47:  Juhani Erkinpoika (?) 1748-87; (Time’n, insinööri, 1781-82 ja tämän leski 1783); Taneli Juhaninpoika 1788-1805; Erik Hellstedt, kersantti, 1806-33 ja tämän leski Stina –1838; Karl Fredrik Hagman 1839-46; Gabriel Lunden 1847-85; Kustaa Piekkala 1885-1927; Sylvester Piekkala ja hänen vaimonsa Hanna (os Ruostela) vuodesta 1927"  (E Jutikkala: Suomen kartanot ja suurtilat III, sivu 30. Hki 1945)



UUSITALO 1931, 12 km kirkolta, 37 km Salon asemalta ja 90 km Turusta. Omistajat v:sta 1908 Ernesti Vihtori ja Saima (o. s. Ruostela) Uusitalo. Erotettu 4 palstaa. Pinta-ala 76.6 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 40, luonnonniittyä 5 ja metsämaata 31,5 ha. Pellot tasaisia savi- ja multamaita. Talouskeskus viljelysten reunassa, metsän laidassa, Kiikalaan vievän maantien varrella. 16 lehmän navetta ja 4 hevosen talli rakennetut puusta v. 1900. (Suomen maatilat 1931, II osa)
Uusitalosp.jpg

Uusitalo  noin v 1930.  (Kuva M. Vasama)


Someron Talvisillan kylässä olevan Uudentalon emäntä Saima, (os. Ruostela), s. 1892 oli Someron Ihamäen Ruostelan tyttäriä.
Tila on erotettu Talvisillan Luukkalan maista ja tullut suvulle 2.9.1895 tehdyllä kaupalla. V 1900 henkikirjan mukaan Luukkala, Nygård-nimisen tilan omistaja oli Kustaa Kajander ja hänen vaimonsa Maria Albertina, kumpikin v 1852 syntyneinä.
V 1910  tilan nimi suomennettu, eli Luukkala,Uusitalo. Omistaja (vuodesta 1908) talollinen Vihtori (Ernst) Uusitalo, s. 1878 ja
eläkemiehenä.vanha isäntä Kustaa Uusitalo. Sukunimet oli otettu tilan nimestä. Ernst Uusitalon jälkeen isännäksi tuli vävy Kustaa Vasama v 1946.

Nygordin, eli Uudentalon emäntä Maria Albertina oli läheisen Ali-Eskolan tyttäriä, vanhempinaan Johan Gabriel Gabrielsson ja Maja Lena Mikaelintytär, jotka oli vihitty Perttelissä 20.6.1844. Juho Gabriel Gabrielinp. omisti Perttelissä Patala-nimisen sukutilan vv. 1868-86.  

PATALA, Pertteli Patalan kylä. Patalan talo ollut saman suvun hallussa vuodesta 1660. Omistajia: Erkki Ollinpoika 1660-96; Juho Erikinp. 1696-1725; Matti Erikinp. 1725-57; Juho Matinp. 1757-82; Matti Juhonp. 1782-1831; Gabriel Matinp. 1831-67; Juho Gabriel Gabrielinp. 1868-86; Juho Evert Juhonp. Patala 1886-1934; vuodesta 1934 ed. vävy Akseli Elis Mäkelä ja Hilja Agatha (Juhontytär os. Patala).  (Suomen sukutilat.  Patala s. 383).


PATALA, 18 km Salosta. Entinen rälssitila, joka on maksanut veroa Tapilan tilalle Sauvossa. Omistajat v:sta 1886 Juho Patala ja puolisonsa Maria Juhantytär. Aikaisempia omistajia mm. Karl Viktor Gabrielsson ja Johan Gabriel Ali-Eskola. Ollut isännän suvulla useita sukupolvia. Erotettu 8 ha:n tila. Pinta-ala 357,6 ha. (Suomen maatilat 1932, III osa)





MÄKILÄ, 1963. Om. vsta 1920 Eino Johannes Lehtonen s. 9. 8. -94 ja Hilja Sanelma o.s. Ruostela s. 22. 4. -97, poika Erkki Kalervo -27. Aik. isäntä David Jeremias Lehtonen 1895—1920. Tila on Uotilan tilan ent. torppa. Sijaitsee Uuden-Hirvelän kylässä 24 km Kiikalan kirkolta Somero—Hirvelä — Kiikala tien varrella, talouskeskus metsäisellä mäen kumpareella. Kokonaispinta-alasta 62 ha on metsää 41 ha, peltoa 17,11 ha, josta salaojitettu 1 ha, ja puutarhaa 0,09 ha. Lautainen päärakennus vlta 1955 sis. 8 huonetta ja alh. mm. saunan sekä auto- ja traktoritallin. Kivinen karjarakennus 1915 käsittää navetan, puimalan ja rehutilat sekä sementtitiilisessä jatko-osassa 1937 tallin, kanalan ja kalustosuojan. Edelleen on kalustovaja- ja puusuojarakennus 1952, lautainen vilja-aitta 1929 ja viljankuivaamo 1927. ..
Lähde Suuri maatilakirja 1964 , Osa I

Kiikalan pitäjän Uudenhirvelän kylässä sijaitsevan Mäkilän emäntä Sanelma Lehtonen (os. Ruostela), s. 1897 oli n puolen km:n etäisyydellä sijaitsevan Someron Ihamäen Ruostelan tyttäriä. 

M E T S Ä N O J A, 1963. Om. vsta 1954 Vilho Allan Nokka s. 7. 4. -26 ja Elli Johanna o.s. Laakso s. 30. 5. -26, lapset Hilkka Irmeli -52 ja Markku Allan -56. Tila on lohkaistu 1908 Yli-Anttila-nimisestä tilasta ja on kuulunut suvulle vsta 1954. Aik. isäntä Frans Einari Ruostela. Tila sijaitsee Uusi-Hirvelän kylässä 20 km kirkolta Hirvelä-Somero kylätiestä 0,3 km.  Kokonaispinta-alasta 25,5 ha on metsää 2 ha, peltoa 22,5 ha Hirsinen päärakennus on vlta 1939, täysin korjattu 1955, 4 huonetta, alh. sauna. Sementtitiilinen karjarakennus 1930 sis. navetan, ta
llin, sikalan, traktoritallin, kalusto- ja rehutilat. 
Lähde Suuri maatilakirja 1964,  Osa I

Kiikalan pitäjän Uudenhirvelän kylässä sijaitsevan Metsänojan isäntä Einari Ruostela, s. 1894 oli Someron Ihamäen Ruostelan talon poikia.


NIINIMÄKI, Somero Talvisilta
Niinimäki erotettiin Peltoluukkalan maista uudistilaksi v 1900. Sen ensimmäinen omistaja on ollut ilmeisesti talollinen Juho Yli-Ojala, joka mainitaan omistajaksi v 1905 henkikirjoissa. Talon kirjoilla olivat tuolloin myös Richard Virtanen, s. 1875, hänen vaimonsa Emma, s. -79 sekä räätäli Moses Ahlgren, s. –39.  Vuoden 1910 henkikirjan mukaan tilaa asuttavat edelleen samat henkilöt. V 1912  tuli omistajaksi talollinen Kustaa Lindroos, s. –64 ja muita asujia oli hänen vaimonsa Serafina, s. –62 ja  4 lasta, joista vanhin Kalle, s. -97.
V 1931 isännäksi tullut Reino Ruostela oli Ihamäen Ruostelan lapsista nuorin.

Kuva Niinimäen vanhasta talosta   aloitussivulla


NIINIMÄKI, 1963. Om vsta 1931 Reino Ruostela s 2. 7. -08, vmo Elli Vilhelmiina o.s. Jokinen s 26. 9. -10. Lapset: Tauno  -29, Aimo  -31, Lauri -34, Esko  -36, Hilkka  -37, Arvi -39 ja Matti  -42. Tila erotettiin Pelto-Luukkalan maista uudistaloksi 1900. Sitä ryhdyttiin rakentamaan ja asumaan vsta 1912, jolloin Kustaa Lindroos tuli isännäksi. Niinimäki sijaitsee Talvisillan kylässä 5 km keskustasta, uuden Salon -Someron tien tuntumassa. Kokonaispinta-ala on 34,33 ha, josta metsää 5,81 ha, nykyisen isännän kokonaan salaojittamaa peltoa 18 ha ja puutarhaa 0,07 ha. Nykyinen isäntä on raivannut uutta peltoa 2 ha. Osittain puutarhan ympäröimä talouskeskus on koivikon ja kuusikon suojaamana pienellä mäellä keskellä viljelyksiä. Päärakennus on rankorakenteinen puutalo vlta 1956, siinä on 6 huonetta, halli, traktoritalli, sauna sekä mukavuudet. Sementtitiilinen karjar-kennus vlta 1953 uusittiin palon jälkeen 1961. Se sisältää kotieläintilat ja puimalan. Erillisinä ovat vilja-aitta vlta 1940, kuivaamo. 
Suuri maatilakirja 1964,  Osa  V.    

NOKKA, Somero Talvisilta
Suomen maatilat 1931: "Nokka,  9 km kirkolta... Omistajat Lauri Nokka v:sta 1928 ja puolisonsa Toini (o.s. Hurme) v:sta 1930. Ollut isännän suvulla ylimuistoisista ajoista...... Pinta-ala 140 ha".

Aikoinaan 1700-luvulla eräs Nokan talon tytär, Maija Erkintytär (s. 1742) oli avioitunut Someron lukkarin Pietari Leanderin kanssa. Heidän poikansa Juho Pietarinpoika Leander meni sepäksi Lopen Vojakkaln kylään ja avioitui vojakkalalaisen Maija Siukolan kanssa. Heidän pojastaan Ambrosius Leanderista tuli Räyskälän Kyttälän vävy. (Räyskälän Kyttälälä suku. Rauli Tammela 1988)





HOVILA  Somero, Ihamäki:
Omist. v:sta 1610:
Hans Ramsay 1611-49; tämän leski Elin Ramsay os. Stählhandske k. ennen 1668: hänen tyttärensä Elin Ramsay  k. 1702 ja vävynsä Anders Munck  k. 1678 vuoteen 1707; Elin Ramsay:n veljen pojanpoika, eli Hans Ramsayn pojan pojanpoika Aleksi Wilhelm Ramsay 1708-62; hänen vävynsä kapteeni Karl Magnus von Essen 1764-68; Reinhold Kustaf Brakel 1769 … jne.  1700-luvun lopulla Hovilan kahtia jaetun tilan pääosan omistajaks oli tullut  Erik Niilonpoika ,  joka oli aikaisemmin ollut Kiskon Kurkelan Heikkilän ratsutilan omistaja.  Hänen jälkeensä Hovilan pääosan omistaksi tulin hänen  sotilasurastaan luopunut poiknsa, kersantti  Erik Hellstedt, joka myöhemmin 1800-luvumn alkupuolella  oli Terttilän Piekkalan omistaja.  Vuosina 1792-96 Hovilan omistajana oli Jokioisten kartanon omistajan  (Reinhold Johan Jägerhorn)
poika Gustaf  Johan Jägerhorn.
Myöhemmmin omstajia oli: Juho Vihtori Hovila 1876-1907; Juho Hovila 1907-40; Kaino Hovila 1940-41; Ed. leski 1941-.



Hovila.  (Suomen kartanot ja suurtilat,  Hki 1945)

Hovila oli 1 mantt. 959 ha:n suuruinen ratsutila, jonka toisen puoliskon majuri H. R. de Pont v. 1791 lunasti verotilaksi, ja toisen puoliskon everstiluutnantti K. J. Munck v. 1811. Tila joutui myöhemmin A. Nylundille ja sitten Vingon Sahayhtiölle, jolta Vihtori Hovila osti sen… Nykyinen omistaja v:sta 1906 hänen poikansa Juho Hovila ja puoli-

sonsa Edla (o.s. Torkkomäki). Pinta-ala 391 ha… Päärakennus (12 huon.) puusta v:lta 1850; 55 lehmän navetta rakennettu kivestä v. 1875, sikala sementtitiilestä v. 1913 ja 15 hevosen tal-
li puusta v. 1910.  (Suomen maatilat. Porvoo1931)

Hovila, omistaja Aune ja Pirjo Hovila.  Tila on entinen säteriratsutila ja kuulunut mm Ramsay- ja Munck- suvuille. Se sijatsee Ihamäen kylässä. kokonaispinta-ala on 205 ha. (Suuri maatilakirja 1964,  osa V).

Skotlantilaissyntyinen ratsumestari Hans Ramsay perusti Ihamäen kartanon ja oli sen omistajana vv. 1611-49. Tytär, Elin Ramsay tuli Ihamäen omistajaksi, kun kumpikin vanhemmista oli kuollut. Elin Ramsay oli myös Somerniemen Palikaisten kartanon rouva avioiduttuaan tämän omistajan,  Anders Munckin (Anders Munck af Sommernäs)  kanssa.

Ihamäen seuraava omistaja oli Elin Ramsayn veljen, Johanin pojan poika Aleksander Wilhelm Ramsay, jonka vävy Kapteeni Karl Magnus von Essen seuraavana omistajana myi Ihamäen 1769 suvun ulkopuoliselle kapteeni Reinhold Gustaf Brakelille. Ihamäki oli täten  joutunut pois perustajansa Hans Ramsayn jälkeläisiltä v 1769.  Vuosina 1792-96 Hovilan omistajana oli Jokioisten kartanon omistajan  (Reinhold Johan Jägerhorn) poika Gustaf  Johan Jägerhorn.

Ihamäen perustajan, Hans Ramsayn pojat kaatuivat Saksan ja Liivinmaan taistelukentillä 1620- ja 30-luvuilla. Heistä kolme - Aleksander,  Anders ja Hans - olivat naimattomia, mutta kaatuneista neljäs - Johan, joka kaatui 1648 Saksassa majurina - ehti olla naimisissa kahdesti ja häneltä jäi 5 jälkeläistä.  Jojan Ramsayn perheen kotitilana oli Someron Pitkäjärven, elli Långsjön kartano, jonka Ihamäen  herra oli luovuttanut pojalleen asuinkartanoksi.

 


Hovila kesällä 2012. Kuvat MR

   Hovila2k.JPG




PALIKAINEN,   Somerniemi

Omistajat v:sta 1928 ratsumestari, vapaaherra Georg Ramsay ja puolisonsa Anna (o.s. Wahren). Ollut emännän suvulla 70 vuotta. Siihen kuuluu Kopilan ulkotila. Alkuvaiheista mainittakoon, että Kustaa Adolf lahjoitti kapteeni Anders Munckille 1626 Palikaiston kylän, johon tämän poika, Anders Munck af Sommarnäs perusti »suuren herraskartanon», alallaan 5,5 mantt. Sen jälkeen se on kuulunut von der Pahlen, Krabbe, Rotkirch, Carlstedt, Zitting, von Wendt ja viimeksi Wahren suvulle (Suomen Maatilat, Porvoo 1931)


Palikaisten omistajaksi 1630-luvulla tullut Anders Munck af  Sommarnäs oli kolmasti naimisissa ja kolmannen avioliiton hän solmi Ihamäen, eli Hovilan tyttären, Elin Ramsayn kanssa. Jäätyään leskeksi noin v 1680 Palikainen siirtyi hänen hoitoonsa ja näin Elin Ramsay oli Palikaisten omistaja yhdessä perikunnan kanssa kuolemaansa 1702 asti. Tämän jälkeen kartano on ollut eri sukujen omistuksessa.

Palikaisten omistajaksi tuli v 1795 luutnantti Adolf Fredrik Rotkirch, naituaan kartanon tyttären Margaretha Elisabet Krabben. Vävyn vanhemmat olivat Adolf Magnus Rotkirch ja Sofia Margaretha Aminoff, joka oli Salon kartanon Elisabet Aminoffin serkku.  

Rotkirchin kuoleman (1817) jälkeen kartanoa piti leski Margaretha ja perikunta vuoteen 1826. Tällöin se myytiin luutnantti Otto Carstedtille ja tämän puolisolle Ebba Charlotta Bremerille, joka oli Jokioisten kartanon omistajan Josef Bremerin nuorempi sisar. Seuraava omistaja (1838-41) oli ed. poika Otto Emil Leonard Carlstedt puolisonaan Helena Carolina Appelgren. Heidän jälkeensä kartano siirtyi Otto Emilin sisarelle, Anna Charlotta Carlstedtille ja tämän puolisolle, Carl Wilhelm Bremerille, joista jälkimmäinen oli aikaisemman omistajarouvan, Ebba Charlotta Bremerin veljen, Carl Otto Bremerin poika. Pariskunta omisti myös Someron Kopilan kartanon. Molemmat kartanot myytiin nopeasti v. 1843, jolloin Palikaisen osti Anders Wilhelm Zitting pitäen kartanoa hallussaan vuoteen 1852.  

V 1852 omistajaksi on tullut  kenraaliluutnantti Aleksander von Wendt ja perikunta hänen kuolemansa (1874) jälkeen vuoteen 1881, jolloin omistus on siirtynyt Vingo Ångsågs Ab:lle.

Kartanon hankki takaisin von Wendt-suvulle v 1897 aikaisemman omistajan vävy, insinööri Ivar August Wahren (1870-1908), jonka puoliso oli Aleksander von Wendtin tytär Anna Nathalia von Wendt. (1872-1928). Wahrenin kuoleman jälkeen kartano oli hänen ja perikunnan hallussa vuoteen 1928, jolloin omistajaksi on tullut Wahrenien vävy, Munkkiniemen kartanon omistajasukuun kuulunut ratsumestari, vapaaherra Georg Anders Edvard Ramsay (1895-1970) yhdessä tyttären, Hilda Anna Maria Wahren, s. 1900, kanssa.
(Lähteitä: mm Someron Historia ja L. Tiirakari, j  M. Kärki: Someron Kartanot. Painettu Tallinnassa 2011)


LÅNGSJÖ (Pitkäjärvi), Somero
Hans Ramsay omisti Somerolla myös Pitkäjärven (Långsjön) kartanon, jonka hän luovutti pojalleen Johanille. Johan Ramsay, joka palveltuaan hakkapeliittana Stålhandsken rykmentissä kaatui 1648 Saksassa majurina - ehti olla naimisissa kahdesti ja häneltä jäi 5 jälkeläistä Hans, Claes, Margareta, Märta ja Christina ensimmäisestä avioliitosta Märta Klasdotter  Gallen kanssa sekä yksi, Anders Erik  toisesta avioliitosta puolisonaan Dorothea Maria von Kahlden.

Vuonna 1672 Pitkäjärven sai Johan Ramsayn lapsista vanhin poika Hans Ramsay, joka taisteli ratsuväen upseerina ja kaatui ratsumestarina Pommerissa 1675.
Tämän jälkeen kartano siirtyi  hänen leskelleen ja myöhemmin heidän pojalleen Anders Ramsaylle, joka kaatui 1701 Liivinmaalla.  

Toinen Johan Ramsayn pojista, Claes Ramsay (ratsumestari, k. 1687) puolisonaan Helena Stålhandske oli  Someron Kimalan kartanon omistaja ja tämän suvun hallinnassa Kimala säilyi 1700-luvun puoliväliin asti. 1704-39 Kimalan omisti Claes R:n poika, ratsumestari  Johan Ramsay (1683-1739) puolisonaan Christina von der Pahlen, Heinolan Nynäsin kartanon perijä. Vv 1807-25 oli Kimalan puolikkaan omistajana Jacob Avellan, Tammelan kirkkoherran, Mikael Avellanin poika tämän ensimmäisestä avioliitosta Magdalena Garströmin kanssa. Kirkkoherran toisen avioliiton myötä Jacobin äitipuolena oli Eleonora Sofia von Willebrand, Jokioisten kartanon omistajan sisar.

Johan R:n tyttäristä Margareta (k.1702) oli Someron Hirsjärven kartanon rouva naituaan sen omistajan kapteeni Anders Munck´in  (s. 1638, k. 1675), jonka samanniminen setä "farbrodern" Anders Munck af Sommernäs oli Somernienen Palikaisten kartanon omistaja. Margaretan täti Elin Ramsay oli Palikaisten kartanon rouva, kuten edellä mainittaiin.

Toinen Johan R:n tyttäristä Märta avioitui kapteeni  Gregory Aminoffin (1620-75) kanssa. Märta Ramsayn  tiedetään eläneen leskenä v 1691 Murovitsin hovissa, Inkerinmaalla. Heidän poikansa, everstiluutnantti Gregori Aminoff , Ovanmalmin herra,oli Kaarle XII:sta joukoissa Suuren Pohjan sodan aikana  mm Narvassa, Vilnassa, Poltavalla.  Pojanpoika, kapteeni Carl Gustav Aminoff  oli Pohjan Elimon herra ja  tämän tyttär Salon Elisabet Aminoff oli Lovisa Ulrika Forbusin isoäiti.

Kolmas Johan R:n tyttäristä Christina (k. 1713 Piikkiö)  puolisonaan kapteeni  Clas Fogelhufvud (k. 1681 Piikkiö)  ovat  olleet Piikkiön Linnunpään ratsutilan omistajapari. Heidän perilillistensä hallussa Linnunpää on ollut vuoteen 1732. (Jutikkala: Suomen kartanot ja suurtilat II, s. 65).
 
"Piikkiö, Linnunpää....1400-luvun alkupuoliskolla Linnunpää oli Håkan Skytten hallussa, mutta siirtyi jälleen Fogelhufvud suvulle, jonka hallussa oli 1700-luvulle saakka. Viimeksi se on pitkän aikaa ollut Oskar Linnunpään hallussa".  (Suuri maatilakirja III,1932)

Johan R:n pojista kolmas, Anders Erik Ramsay (1640-1734),  maaherra ja valtiopäiväedustaja, tuli  Jackarbyn kartanon omistajaksi v 1671 naituaan kartanon tyttären Dorothea Sofia Ritter von Reitagshausen. Heidän jälkeläistensä omistuksiin kuuluivat Someron Ihamäen ja Porvoon Jakarin ohella mm. Espoonkartano, Laukkoski, Munkkiniemi ja Björkboda.

Pitkäjärvi. Omist. v:sta 1614: Hans Ramsay, ratsumestari 1614-36; ed. poika Johan Ramsay, majuri, k. 1648, 1. puoliso Märtha Galle, 2. puoliso Dorothea Maria von Kahlden; leski Dorothea 1648-72;  ed. (Johan  R. ja Märta G.) poika,  Hans Ramsay, kornetti, k. 1675, puoliso Anna Ljuster; leski Anna 1675-80; ed. poika Anders Ramsay, majoitusmestari, k. 1701, puoliso Elisabeth Bäck i Finland; leski Elisabeth 1701-23; Jacob Ritz, rovasti 1723-39 ja tämän perilliset -1750 (toisen puolikkaan omisti 1739-50 hänen vävynsä kapteeni Mårten de Pont ja toisen puolikkaan  Georg Johan Ritz);  Jacob Reinhold de Pont, Mårtenin poika, ylijohtaja, -1788 ja tämän perilliset -1792 (liikemies Jacob Bremer ja perikunta osaomistajana 1762-87); Karl Fredrik Bremer, Jacob Bremerin poika, tukkukauppias, koko tilan omistaja 1797-1806;  Aron Anders Gadolin, ruukinisäntä 1806; Robert Gustaf Blåfield 1806-09 ja tämän perilliset  -1811; Karl Gustaf Sagulin 1811-51 jne. (Suomen kartanot ja suurtilat III, 1945, s.9).




Ramsayn suku on "Ikivanha skottilainen suku, jonka ensimmäinen tunnettu kantaisä Simon de Ramsay esiintyy aikakirjoissa 1140-89" (Attarntavlor, s. 847. Tor Carpelan, Helsinki 1958) 

Aleksander  Ramsay,
joka oli toiminut kapteenina ja komendanttina Skotlannissa saapui noin 3000:n  skottilaisen palkkasoturin mukana kesällä 1573 Göteborgin kautta Ruotsiin ja sieltä edelleen Suomen kautta Liivinmaalle sotimaan.

Hans Ramsay, Aleksander Ramsayn poika tuli isänsä mukana Liivinmaalle 1573 ja sieltä Suomeen 1577. Hän oli vänrikki skottijoukossa 1604 ja myöhemmiin ratsumestari osallistuen sotiin mm Liivinmaalla. V 1611 Hans Ramsay sai nimiinsä Someron Ihamäen saaden siihen verovapauden ja pitäen tilaa säteriratsutilana v:sta 1613.  Hän kuoli Ihamäessä v 1649 "korkeassa iässä".

Ramsayn vanhalle sukuhaudalle Somerolle on Ramsayn sukuyhdistyksen toimesta pystytetty massiivinen muistolaatta v 1949, jolloin  Hans Ramsayn kuolemansta oli kulunut 300 vuotta. Kiveen on kaiverrettu mm seuravaa:  "Ryttmästaren HANS RAMSAY till  Ihamäki ock Pitkäjärvi,  död 1649. Hans hustru ELIN ANDERSDOTTIR till Bodila, död före 1625" jne.

 
Ramsayk1%20(300x225).jpg

Ramsayn vanhalle sukuhaudalle Somerolle sukuyhdistyksen toimesta pystytetty muistolaatta v 1949. (Kuva MR n. v. 2005).    





KESO, Hauho
Hauhon pitäjässä sijainnut Keson tila oli vanha sotilasvirkatalo ja Lopen pitäjän Salon kartanon rouvan Elisabeth Aminoffin syntymäpaikka. Hänen vanhempansa olivat  kapteeni Carl Gustav Aminoff ja Charlotta Licin. Äidin vanhemmat olivat everstiluutnantti Erik Licin ja Ester Elisabet Andersson.

"Keso, yksinäistalo. Viipurin läänin käskynhaltijan säteri n 1601 - 1636...
Peruutettiin kruunulle 1684 ja  tuli luutnantin virkataloksi."  (Hauhon historia I. Hämeenlinna 1985,  s 857).

"Keso, Hauho Keson kylä , 21 km Hämeenlinnasta, sotilasvirkatalo. Kuulunut vuodesta 1918 Kaarlo ja Amanda (os Alhainen)  Kesolle.  Siirtyy lähiaikoina nykyisen vuokraajan omaksi. Pinta-ala 79 ha".  Suomen maatilat II Porvoo  1931,
sivu 164.


SEURAAVALLE  SIVULLE


_______________________________________________________




Aloitussivulle
Räyskälän Kyttälän sukuseuran sivulle