Olin parinkympin tietämissä joskus kaheksankytluvun loppumetreillä kun ensimmäisiä kertoja testailin rämäkkää laulusaundiani vastaantuleviin. Järjestelin epävirallisia laulukatsauksia aamuyön tunteina kantakaupungin tuntumassa ja jostain syystä sain oikeen värikkäitä ja kovaäänisiä päälliköitä kannatusjoukkoihini. Siksipä pari vuotta myöhemmin kun nousin Ballsin kanssa ekan kerran lavalle, olin jo jollain tapaa karaistunut, vaikkakin laulajana vielä kovin kokematon. Omintakeinen laulutyylini ei tuntunut root-pohjaisen groove`n rollin poljentoa haittaavan, päinvastoin.Vertaus Janis Jopliniin ei luonnolisestikkaan ollut kaukaa haettua, polkaisinhan koko laulu-urani käyntiin kappaleella Mercedesbenz. Siinä harras gosbel pääsee räyhäämään ilman säestystä. Se sopi meitsylle, kun ei ollu ees bändiä.


 Balls discografia:
 -89 keväällä eka EP: "Balls". Tuottaja Jukka Orma

 -90 syksyllä eka LP: "Drunk Fish". Tuottajana Affe Forsmann, äänittäjä Jani Viitanen

 -93 "Balls change When balls wants to change". Tuottaja Pave Maijanen

 -95 kevät "Jungle in the Barrel". Tuottaja Jukka Orma

 -01 syksy "Skinny Dipping" tuottaja Mitja Tuurala
Ballsin kyydissä lähti vyöryttämään sitten rytinällä. Ainakin meikäläisen silloisesta perspektiivistä. Orma äänitti ekan EP:n "Vanhan" näyttämöllä parilla mikillä ja tämän kivikiekon siivittämänä me sahattiin härmän kuppilat läpi pariin kertaan. Sitten syksyllä -90 ilmestyi Drunk Fish. "Kännikala" ui suomalaisten kuulijoiden liiveihin ja vaikkei blues ollut sen kummemmassa kurssissa suhteessa valtavirtaan, kuten ei nykyäänkään, alkoi Ballsilla ajanjakso jolloin se kovaäänisesti dominoi suomalaista kapakkikulttuuria.
Myrskyisän Balls historian ohella (myrskyisän siksi, ettei se malta pysyä kuopassaan, vaikka se on sinne haudattu sen kolme kertaa ainakin) olen vieraillut suuremmoisten suomalais- ja vähän argentiinalaistenkin artistien levyillä. Mainittavimpia näistä on Pedro Hietanen, Edvard Vesala, Ismo Alanko, Maija Vilkkumaa ja tietenkin Flaming Sideburns ja Eternal Erection. Olen saanut laulaa myös muutamia historiallisia helmiäisiä eri kokoelmilla, joita on tehty mm. Junnu Vainion ja Reino Helismaan kaltaisten mestareiden kappaleista. (Daiga daiga duu, Naapurin sähköurut...)
Konserttiluontoisista vierailuisani mainttavimpia lienee Helsingin juhlaviikkojen mestaroimat tribuutti-illat mm. Rauli Baddingille v.2000 ja Gösta Sundqvistille 2003 (kiertueineen), 2005 Massive attac-ilta ja 2006 Lasse Mårtenson kohu-ilta.
Musikaaliestraadeilla olen päässyt säteilemään vuonna 1983 Kajaanin teatterissa "Lätyt hillolla Pekka Töpöhäntä "ja vuonna 2003 musikaalissa "Stand By Me", jota vedeltiin Savoy -teatterissa.

Näytäntökauden loputtua tämän oivallisen musikaali-esityksen mukana oli unholaan vaipumassa siis loistavia Ahvos- /Sirkesalo- käännöksiä loistavista Leiber/Stoller -kappaleista. Nappasinpas niistä sitten itselleni sopivimmat ja sitten kun syksyllä 2003 Koutalan Timo (Branded Woman) tilasi ravintola Sävelen Sunnuntai-iltoihin tunnelmaan sopivaa rytkettä oli mulla hallussa mainio arsenaali kunnon suomi poppia...no ee, root`rollia. Kasasin näitä iltoja varten soittoniekkoja, joilla mielellään olis ab ajokortti, pakettiauto ja hyvä soittuutaito. Vaatimukset melkeen natsas ja kokoonpano saikin säntillisesti nimekseen Viranomaiset. Näillä eväillä Sunnuntai-illoista tulikin oikeen särpäköitä jami-iltoja sitten kevääseen 2004. Sama harras rälläkkä jatkui sen jälkeen ravintola Dubrovnikissa, Coronabaarin alakerrassa seuraavan vuoden joka ikunen sunnuntai, kunnes jostain hyvästä syystä meistä oli tullut bändi: Leinonen ja Viranomaiset (Mitja Tuurala / basso, Mc Gyver / kitara, Kanttori Nieminen / koskettimet, Sande Vettenranta / rummut ja meide laulaa)

Pienen postailun jälkeen byroo-osuuden ohjaimiin asettui AllStar Bonnier ja 15.11.2006 ilmestyi eka albuumi: UUSI PÄIVÄ. Luvassa omia ja toisten nasevia rytmipaloja lukujen hengessä.

Siinä tähän asti elettyä laululintusen elämää noin suurin piirtein.....  ETUSIVULLE