Omakuva

Marjatta Ripsaluoma

Elämää ja kirjoituksia

 

 

Walter Moers

KUKA RATSASTAA LÄPI YÖN JA TUULEN

Marjatta Ripsaluoma

Moneen kertaan tätä kirjaa lukiessa tuntui kuin taustalla olisi soinut Marian Andersonin laulama Schubertin Goethen sanoihin säveltämä laulu Erlenkönig - Haltiakuningas. Andersonilla oli lauluun sopiva dramaattinen ääni. Laulun suomenkielinen nimi on hölmö: Keijujen kuningas. Eivät keijut ole kohtalokkaita, haltiat sen sijaan voivat olla. Lauluhan loppuu: "In seinem Armen das Kind war tot" (Lapsi hänen käsivarsillaan oli kuollut).

Olen monesti kirjoja lukiessani tarkkaillut kirjailijan tapaa muodostaa kuvia. Mitä enemmän on mahdollista muodostaa mielikuvia, sitä paremmin tarina vetää. Walter Moers on tehnyt päinvastoin: hänellä olivat kuvat ensin. Ne ovat tunnetun, 1800-luvulla eläneen kuvittajan Gustave Dorén eri kirjojen - myös Raamatun - kuvituksesta poimittuja.

Ajatus on kerrassaan loistava. Moers otti ja innostui 100 vuotta sitten tehdyistä kuvista ja rupesi kuvittelemaan tarinaa niiden ympärille. Syntyi Hurja matka halki yön.

Painajaisia hereillä

Suurin osa meistä muistaa Dorén kuvittaman kuvaraamatun. Aivan pienille lapsille ei ainakaan meidän perheessämme kuvia näytettykään, koska varsinkin kadotuksen kuvat olivat harvinaisen verisiä ja väkivaltaisia. Mutta itse muistan kyllä nähneeni kuvista silti painajaisia joskus 8-vuotiaana.

Vähän myöhemmin katselin kuvia useinkin, koska koulussa opetettiin Raamatun sisälukua. Kotona saatoin katsoa mitä Doré oli ollut Raamatun tapahtumista mieltä ja useimmiten tulin torjuneeksi ystävällisen kirkkoherran opetuksen kaunisteluna. Raamattuhan on tolkuttoman verinen kirja.

Moers valitsi kertomuksensa päähenkilöksi 12-vuotiaan Gustave - pojan, joka joutui kuoleman kynsiin ja pälkähästä päästäkseen tekemään erinäisiä urotekoja kaikenlaisten hirviöiden keskellä.

Ajatushan on suorastaan antiikkinen! Tätä kirjaa voi hyvin suositella esimerkiksi englanninkielen kirjallisuuden ja filologian professori J.R.R. Tolkienin kirjojen ystäville. Samanlaista antiikkista kilvoittelua kuvaa myös Moers. Tolkienilla ei ollut kuvitusta mukana useimmissa kirjoissaan (paitsi lyhyissä tarinoissa), sen sijaan jälkimaailma Disney -yhtiön rahoin katsoi asiakseen tehdä Sormusten herrasta spektaakkelin. Ne jotka eivät ole nähneet elokuvia vielä, pyydän: älkää katsoko, lukekaa kirjat mieluummin!

Moersin kirjassa kuvitus ja tarinat kulkevat yhtä jalkaa. Tarinat eivät ole kamalia, jännittäviä kyllä. Kamalimmatkin hirviöt voivat osoittautua miellyttäviksi kumppaneiksi. No, iso krokotiili kyllä syö muutaman ritarin ja hevosen, mutta juuri nämä uhrit rakastavat syödyiksi tulemista. Intohimo sekin.

Käännös on hyväätekevää suomea, Marja Kyrön. Hurjaa matkaa halki yön voi suositella kaikille yli 10-vuotiaille.

Walter Moyers: Hurja matka halki yön. Kuvitus Gustave Doré. Suom. Marja Kyrö. Otava 2003, 190 s.