Lundberg

RINTAMA JA KOTI

Marjatta Ripsaluoma

Ulla-Leena Lundberg on suomenruotsalainen kirjailija. Kirjan kansiliepeessä sanotaan että hän on julkaissut 18 teosta, suomennettu on vain yhdeksän. Suomenruotsalainen kirjailija on aina suomalainen kirjailija, joten kääntämiseen pitäisi saada vauhtia. Monen muunkin kirjailijan kohdalla.

Meitä suomenkielisiä, ruotsin lukijoina laiskoja, on paljon.

Viimeksi ennen tätä viime vuoden Finlandia-palkintoehdokasta Marsipaanisotilasta luin Lundbergin kirjan Linnunsiivin Siperiaan (1994) viime kesänä kun eräs ystävätär oli matkalla Siperiassa ja minä vahdin kissoja ja kasveja sen ajan.

On oikeastaan hauskaa miettiä kirjaa sen jälkeen, kun on lukenut siitä jo arvosteluja. Voin kaikessa rauhassa olla sitä mieltä, että minusta kotirintaman korostaminen arvioinneissa on ollut harhaanjohtavaa.

Kyllä pääpaino näkyy olevan itse rintamalla, sekä Syvärillä että Kotkassa, jossa oli ilmapuolustuspatteristoja.

Minusta on hämmästyttävää, että kirjailija on kyennyt kuvaamaan rintamaa näinkin elävästi. Hän on ottanut siihen kenties kepeämmän asenteen kuin mihin on totuttu: sota on Kummelin Göranille ja Frejlle suuri seikkailu. Se ei ollut niinkään kohtalon kysymys.

Tässä on kirja perheestä sodassa. En muista onko sellaista ennen kirjoitettukaan. Kun sitten Göranin tragikoominen kuolema ja Frejn sopeutumattomuus rauhanajan maailmaan lopussa tuovat uutta arkea lähemmäksi, näkyy myös perheen hajoaminen.

Minusta on toisarvoista valittaa että Viipurin menetys oli väärässä kohdassa kirjaa tai että isänmaallista paatosta puuttui, minusta tässä on aivan mahdollinen tarina.

Kirja on jännittävä, se vie mukanaan ja sotien merkitystä Suomen elämään voi pohtia vähän uudesta näkökulmasta.

Ulla-Leena Lundberg: Marsipaanisotilas. Gummerus 2001. 496 s.