|
Omakuva Marjatta Ripsaluoma Elämää ja kirjoituksia
|
|
|
Kirjat OHUTTA YLÄPILVEÄ JALAT MAASSA Marjatta Ripsaluoma Kirja on hauska, mielenkiintoinen ja liikuttava. Se on myös kirjoitettu erittäin kauniilla suomen kielellä. Kieleen tulee kiinnittäneeksi ylimääräistä huomiota kun tietää kirjoittajien musisoivan. Ehkä musiikki on eräänlainen kieli. Äänitin kasetille Einojuhani Rautavaaran Angel of Light, CD-levyn lähetin ystäville joululahjaksi Amerikkaan. Haluan aina tehdä tunnettavaksi omalta pieneltä osaltani muutakin Suomea kuin saunan, sisun ja Sibeliuksen. Ennen säveltäjän ja hänen muusansa, Sini Rautavaaran, kirjoittamaa opusta Säveltäjä ja muusa en ollut tiennyt enkelimusiikin taustaa. Olin epämääräisesti ajatellut että ehkä Rautavaaralla on uskonnollinen tausta. Mutta nyt ilmenee että kyse onkin keveydestä ja valosta. Ihmisen täytyy kuvitella lentäminen ja siivet. Siksi siis enkelit. Kirjan rakenne on yksinkertainen. Yhteistä elämää käydään läpi kappale kappaleelta, joskus kirjoittajana on Sini R. ja joskus taas Einojuhani R., mutta harvoin saman asian kuvaus on mukana kummallakin. Skandaali! Pariskunnan tarina alkoi noin 20 vuotta sitten. Ikäeroa heillä on 30 vuotta, Sini oli vasta opiskelija, Einojuhani puolestaan oli jo tunnustettu säveltäjä ja korkeassa 55 vuoden iässä. Alku oli myrskyisä avioeron ja ystävien ja kylänmiesten paremman tiedon ristipaineessa. Musiikki kuitenkin kantoi paria eteenpäin, yhteisetkin työt. Einojuhani jatkoi sävellystyötään ja Sini opiskeli musiikkipedagogiksi. Muusan ajatusta Sini miettii vasta aivan kirjan lopulla. Eiväthän nykyajan naiset tahdo olla muusia, he tahtovat oman elämän. Näin Sini miettii osaansa säveltäjän rinnalla: "Luettuani antiikin mytologian kuvauksia muusasta olen kuitenkin alkanut hyväksyä itselleni tuon lisänimen. Muusat eivät aina olleetkaan yksioikoisen passiivisia, pelkkiä objekteja, vaan nämä valon, runouden ja musiikin jumalan Apollon seuralaiset olivat kevään ja runollisen inspiraation henkiä." Kirjan paras anti on ehkä suomalaisen ja kansainvälisenkin nykymusiikin maailman kuvauksissa - erityisen ansiokas on kirjan loppuun liitetty nimihakemisto. Vaikka konserttien, säveltäjien, muusikoiden ja muiden ihmisten kuvaus sekoittuu avioliiton tarinaan, tällaisena musiikin maailman kuvaus kuitenkin välittyy hyvin yleismaailmallisena. Musiikkia voi rakastaa kuin toista ihmistä. Suomalainen musiikki voi hyvin ja menestyy maailmallakin. Tätä ajatellessani toivon että myös muu kulttuuri, erityisesti kuvataide ja kirjallisuus, vähitellen tulisi yhtä tunnetuksi. Einojuhani Rautavaara, Sini Rautavaara: Säveltäjä ja muusa. WSOY 2001, 273 s. |