|
Omakuva Marjatta Ripsaluoma Elämää ja kirjoituksia
|
|
|
Kirjat AFRIKAN EEVA JA MUITA TODELLISIA TARINOITA On olemassa hyvänlaatuisia ja pahanlaatuisia kasvaimia. Samoin on olemassa objektiivista, todennettavissa olevaa tietoa ja huuhaata, jonkanimisen palkinnon skeptikoiden Skepsis r.y. luovutti tänä vuonna Ylen yhteisen, veronmaksajien ylläpitämän TV-kanavamme ohjelmalle Tulisielu, jota on toimittanut Tulikoura. Huuhaa on mystiikkaa, jolla vedotaan ihmisten ikuiseen uskomisen kaipuuseen. Sillä vedotaan tuloksekkaasti ihmisten luontaiseen (?) älylliseen laiskuuteen. Riittää kun USKOO nähneensä lentävän lautasen, tosin varmaan niistä on todisteita useammankin perheen keittiöissä, kun tiskivuoron saanut saa raivarin. Humanistille on usemmiten selvää, mitä on keskuslyriikka. Richard Dawkins'n kirja Viesti miljardien vuosien takaa on puolestaan biologian ja evoluution keskuslyriikkaa. Se on perusteos ihmisille - itseni kaltaisille - jotka valitsivat koulussa psykologian biologian sijaan, koska biologia kuulosti aivan liian eksaktilta ollakseen luovuutta edistävä oppiaine. Ja vaikka olisinkin valinnut biologian, en tietäisi kuitenkaan, mikä on DNA tai RNA. Luonnontieteet ovat mullistuneet viimeisen 30 vuoden aikana. Dawkins osaa kirjoittaa vetävästi ja vetoavasti. Vasta nyt minulle alkavat valjeta olennaisuudet. DNA on informaatiota ja sen mukaan me elämme, mutta DNA ei koe tai tunne mitään, ei edes tahdo, vaan ainoastaan kopioituu. Muna on kanan tapa tulla munaksi. Luonnon antropomorfointi käy kuin itsestään: "kuu hymyilee", "myrsky raivoaa", "kissa juttelee". Koska me olemme ihmiskeskeisiä - suurin osa meistä - on vaikea käsittää maailmankaikkeuden suunnattomuutta ja varsinkaan sitä, että "monistumispommi", joka käynnistyi aurinkokunnan pienellä planeetalla Maalla, on hyvin sattumanvarainen tapahtuma. Dawkins pitää radioaaltojen keksimistä lajimme suuren älykkyyden osoituksena. Jos avaruudessa on lähimailla älykäs sivilisaatio, se on jo vastaanottanut radioaaltojamme ja kenties myös ymmärtänyt ne, me sen sijaan emme ole vielä kuulleet sanomia naapureiltamme. On mahdollista, että heitä ei olekaan. Afrikan Eeva Jo 15 vuotta sitten oma, edesmennyt paleontologimme Björn Kurtén esitti selvällä suomenkielellä Afrikan Eeva-tarinan, jota nyt on tarkennettu. Meillä kaikilla on yhteinen esiäiti, ainoastaan Eevan elinajasta on vielä epätietoisuus. Mutta hän eli joskus 150 000-250 000 vuotta sitten. Kurtén selvitti evoluutiota tutkiessaan sapelihammastiikereitä, mutta biologit ja paleontologit joutuvat tietämään evoluutiosta enemmänkin kuin vain yhden lajin polveilun. Eevan olemassaolo perustuu siihen, että mitokondrion DNA ei vaihda informaatiota solutuman kanssa ja sen vuoksi se säilyy lähes muuttumattomana äitilinjaisena evoluutiokellona. Mongoleilla, suomalaisilla, Amerikan intiaaneilla ja afrikkalaisilla on sama esiäiti katsottiinpa kenen tahansa tyttären, äidin tai tädin mitokondrio-DNA:ta. Dawkins rakastaa tiedettä ja puhuu siitä intohimoisesti. Biologia on oppiaine, joka ei todennäköisesti ikinä tule valmiiksi, koska sekä mikro- että makrokosmoksestakin löytyy kaiken aikaa uutta analysoitavaa. Ihmisenkään kehityshistoria ei ehkä ole ohi, koska on mahdollista, että hänen aivojensa valtava (ja tuhoisa) kasvu saa aikaan tulevaisuudessa muutoksia hänessä ja/tai hänen ympäristössään. Entä mitä tulee tapahtumaan sisaruksillemme vuorigorilloille, entä serkuillemme valaille? Dawkinsin erittäin sujuva suomentaja on Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva ja jäin kovasti kaipaamaan häneltä pientä esipuhetta Richard Dawkinsista. Nyt en tiedä hänestä mitään. Takakannessa Tieteen huiput -sarjasta kertoo yhden kappaleen mittaisen maininta, että sarjassa kirjoittavat Nobel-tason tutkijat. Tarkoittaako tämä, että Dawkins on saanut Nobel-palkinnon? Esipuheensa Dawkins on päivännyt Oxfordissa 1994. Marjatta Ripsaluoma Richard Dawkins: Viesti miljardien vuosien takaa. Tieteen huiput. WSOY 1995.171 s. |