Hengelliset "tieteet" etenevät pelottavalla vauhdilla. Nyt ilmoitetaan että Vaasasta saa henkiparannusta - oletettavasti maksua vastaan. Ilmeisesti henkiparantajilla, joita ennen kutsuttiin poppamiehiksi tai shamaaneiksi, on kokemusta ihmeparannuksista.

Jään miettimään, milloin Suomenmaassa on kumottu laki poppamiesten työn kieltämisestä. Tuskin henkiparantajat lakia rikkovat.

Televisiossa näytetään hihhuliseurakuntalaisia Nokialta. Kirjavat kirjat pursuavat oppeja oikeasta elämästä: milloin yhdeksäs askelma vie onneen tai portti johtaa luovuuteen. Joku kirja taas käyttää sitaatteja aivotutkimuksesta tai filosofiasta, esimerkiksi J. W. Snellmannin kunniakasta nimeä käyttävästä "korkeakoulusta", jossa opetetaan antroposofiaa, steinerilaista "tiedettä".

Semmoisen kirjan kirjoitti filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius nimellä Mitä on ihminen? (Atena, 1999). Antroposofiaan puolestaan kuuluvat homeopaattiset lääkkeet ja biodynaaminen viljely, jotka usein (tarkoituksellisesti?) sotketaan luonnonmukaisuuden ihanteeseen ja elämänsuojeluun.

Eräs tuttavani sairastui syöpään ja kuolemanpelossaan hylkäsi koululääketieteen ja tarrautui homeopatiaan. Hän kuoli. Kuollut hän olisi tietysti ennemmin tai myöhemmin, nyt kuolema ehkä aikaistui.

Ihmisiä ajaa etsintöihinsä hätä siitä, että elämänkatsomuksellinen pohja on kadonnut. Se katosi aika nopeasti kulutukseen perustuvan talouden myötä. Kulutusihanteet meillä ovat olleet jatkuvan kasvun ehtona jo 60-luvulta lähtien.

Nyt on hyvin vähän ihmisiä, jotka tuota megatrendiä enää vastustaisivat. Eipä juuri enää ole köyhien ystäviä, jotka yrittäisivät puhua tasajaon puolesta.

Minua itseäni, pitkäaikaistyötöntä, valistettiin: on paljon fiksumpaa olla henkisen kehityksen konsultti ja edustaa firmaa jakkupuvussa kuin valittaa rahattomuutta. Huijaaminen on kunniallisempaa kuin köyhyys. Kunniallisuus puolestaan tarkoittaa varakkuutta. Johon on pyrittävä hinnalla millä hyvänsä.

Skepsis ry on ainut tietämäni yhdistys, joka vielä yrittää taistella ihmisten puolesta huijaavia kaikenkarvaisia konsultteja vastaan. Skepsis ei yritä kieltää ihmisiltä uskomista, mihin itse kukin haluaa uskoa. Mutta rajatietoa ei pidä sotkea tieteeseen. Kuilu "rajatiedon" ja tieteen välillä on kasvanut. Ihmiset tyhmistyvät.

Skepsis ilmoitti äskettäin, että yhdistyksen lupaama 40 000 markan palkkio on edelleen hakematta. Rahan saa taho, joka kykenee todistamaan jonkun rajatiedon "tiedon" pätevyyden. Olisi oikein hyvä, jos vaasalaiset henkiparantajat lähtisivät todistamaan pätevyytensä valvottuihin olosuhteisiin.

Silmänkääntötemput sopivat ihmisten huvittamiseen. Mutta ne eivät sovi eksistentiaaliseen kriisiin joutuneiden ihmisten parantamiseen. Oikoteitä kasvuun ei ole, ei henkiseen sen paremmin kuin fyysiseenkään.

Huijaamisella niin kuin kaikella valehtelulla on lyhyet jäljet.

Marjatta Ripsaluoma