Durrenmatt

Kapinallinen. Kuunpimennys. Suom. Ilona Nykyri. Like 2006, 158 s.

AINEISTOA ERÄISIIN TEOKSIIN? MUISTELMAT?

Marjatta Ripsaluoma

Arvioinnin kohteena on Friedrich Dürrenmattin viimeinen teos Stoffe I-III. Ihmettelin melkein heti alussa, miten omituisen hyppelehtivää teksti oli. Oli siellä tarinoita ja oli tiukkaa filosofiaa. Sitten huomasin että nimisivun takaosassa lukee, että  From Stoffe I-III (Aineistosta I-III). Missään ei ilmoiteta kuka on lyhentänyt kirjaa ja miksi.

Helsingin yliopiston kirjastosta näyttää löytyvän seuraava opus:

Du?rrenmatt, Friedrich:  

Nimeke:           Labyrinth : Stoffe 1-3 / Friedrich Du?rrenmatt    

Julkaistu:           Zu?rich : Diogenes, 1990           

Ulkoasu:           338 s.  

Sisältö: Sis.: Der Winterkrieg in Tibet, Mondfinsternis, Der Rebell         

Aineisto:           Kirja   

ISBN:  3-257-01851-7 (sid.)

Kustantamo on sama kuin kirjassa ilmoitettu. Tässä ei kuitenkaan sanota, että opus olisi lyhennetty, jota tämän kirjan "from" tarkoittaisi. Pitääkö tästä siis päätellä, että  Dürrenmattin teos on lyhennetty suomennoksen yhteydessä? Kirjailija on kuollut 1990, ja copyright yleensä myönnetään/myydään johonkin tiettyyn opukseen.

Lukuisat internet-tulokset antavat vain eri kustantamoita ja eri vuosia. Jossakin sanottiin ilmestymisvuodeksi 1981, Helsingin yliopiston kirjasto kertoo että 1990, tämän käsillä olevan suomennoksen alkuteksti ilmoitetaan julkaistun vuonna 1998, sama kustantamo kuin edellä.

En tiedä siis mistä teoksesta puhun, ja se on paha se.

Lopputulos: nämä muistelmat tarinoin höystettynä on lyhennetty alkuperäisestä, ja se harmittaa minua Dürrenmattin näytelmien ja muiden kirjojen ystävänä valtavasti. Kyse on maailmanluokan kirjailijasta.

Tiibetin Talvisota?

Tässä kirjassa ei puhuta mitään Tiibetin Talvisodasta. Kirjailija kyllä kertoo että "siihen aikaan kun kirjoitin Talvisotaa". Sitä itseään ei ollut. Kuunpimennys oli, se on tarina. Sitten tuli tarina Kapinallisesta, joka päättyy peililabyrinttiin, mutta en tiedä, onko alkuperäisessä teoksessa ollut kokonainen labyrintti, Minotaurukset ja muut.

Olen lukenut koulussa pitkän saksan, joten pääsin selville Dürrenmattin tuotannosta. Sain tietää että Tiibetin talvisota olisi suuri Kolmas maailmansota, siis osana tuota trilogiaa (?). Kolmatta maailmansotaa ei Dürrenmatt kirjassa kuitenkaan kuvaile.

Jokainen kirjailija vanhetessaan rupeaa miettimään tulevaa maailmaa. Dürrenmatt tunnustautuu ensin epäilijäksi, sitten ironikoksi ja lopuksi vielä epätoivoiseksi. Sitä samaa on luettavissa myös hänen näytelmistään, joista mm. Vanhan naisen vierailu on esitetty Suomessakin monta kertaa, vaikka suomentaja väittää teosta suomentamattomaksi.

Tämä kirja

Dürrenmatt aloittaa selvittämällä aika perusteellisesti lapsuutensa. Siihen kuului pappi-isä ja äiti, jonka kanssa poika ei oikein tullut toimeen. Isän kanssa oli oidipaalinen kamppailu opiskeluvuosina, niin kuin tapaan kuuluu.

Kirjan alkuun on hyvä syy siinäkin, että harva ei-sveitsiläinen tietää yhtään mitään Sveitsin 1930-40-luvuista. Sveitsi oli paljon suljetumpi maa kuin nyt. Nuori Dürrenmatt tajuaa, että maailmassa on perusteellisesti jotain vikaa, mutta sotkeutuu sitten tunne-elämän kiemuroihin ja päätyy aluksi Hitlerin kannattajaksi. Näin siksikin, että Hitler on anti-kristitty, joten isänmurha tulee tehdyksi kunnolla.

Tällaista kuvaa esimerkiksi holokaust-kirjallisuus viljelee muuallakin, mieleen tulee etsimättä saksalaisen, entisen varsovanjuutalaisen, Marcel Reich-Ranickin muistelmat (Eurooppalainen, Otava 1999), joissa hän miettii mistä nämä nulikat ruskeine paitoineen oikein ilmestyivät.

Sveitsi on kuitenkin piilossa sodalta. Tämä on varmasti vaikuttanut Sveitsin historiaan paljon, aivan samalla tavoin kuin Ruotsiin. Vasta nyt rupeaa tulemaan ilmi tapoja, jolla sveitsiläiset ja ruotsalaiset ostivat puolueettomuutensa Natsi-Saksalta.

Sveitsi kieltäytyi päästämästä juutalaispakolaisia Boden-järven yli. Kirjailijan mielestä asiaa pitäisi ehkä käsitellä kansakunnan muistissakin. Sveitsiläispankkitilit tulivat julkisuuteen vasta jokin aika sitten, nukkuvat juutalaistilit.

Kirja on ehdottomasti poliittinen ja aivan varmasti kulttuuripoliittinen. 1930-luvun lopulta ehkä noin 1980-luvulle mahtuu asioita selvitettäväksi niin teräväkärkisen politikoijan kuin tarinankertojankin kirjaksi.

Demokratian puolustus

Seuraava päänvaiva tulikin sitten Dürrenmattin suomentajan mukaan kommentoimasta Rudolf Kassnerin teoksesta Luku ja näkö. Sellaista ei löytynyt Helsingin yliopiston kirjastosta, jossa ovat kaikki Suomessa julkaistut teokset, käsittääkseni.

Internetistä selvisi, että Kassner oli mm. kulttuurifilosofi, mutta myös fysiognomi, johon viimemainittuun hänen kirjoittamansa opus Zahl und Gesicht: nebst einer Einleitung: Der Umriss einer Universalen Physiognomik. (Leipzig: Insel 1919) viittaa. Vai on Zahl und Gesicht "Luku ja näkö"? Entäs jos se tarkoittaisi kasvoja, siis Gesicht, tai näkyä. Zahl on kyllä luku, mutta onko se sitä tässä yhteydessä?

Fysiognomia tarkoittaa sellaista "tutkimusta", jossa ajatellaan ihmisen kasvonpiirteiden vastaavan luonteenpiirteitä. Lukion Lehtovaaran psykologian kirjassa puhuttiin mm. Kretschmerin typologiasta, jonka mukaan minä pienileukaisena ja pitkäotsaisena olen leptosomi ja sitä myöten introvertti.

Kassnerista en ole ennen tätä kirjaa kuullut halaistua sanaa. Kassnerin edustama tutkimussuunta on hiljaisesti haudattu rasistisena Toisen maailmansodan jälkeen.

Kun en Kassneria enkä muitakaan puhdasrotuisuuden puolestapuhujia tunne, on pitäydyttävä Dürrenmattin sanaan. Kirjailija päättää mietiskelynsä demokratian puolustamiseen. Hän tahtoo ehdottomasti demokraattien puolustavan demokratiaa demokratialta.

Kapinallisen loppu tapahtuu peililabyrintissä. Siinä demokratian ja valtion olemus näkyy niin, että loputtomasti monistettu labyrinttiin sotkeutunut Kapinallinen onkin sitten demokraattisen valtion koko kuva. Harvassa on asioita mietiskelevä ihminen, joka ei silloin tällöin tahtoisi erota valtiosta. Ja jos se rupeaisi muistuttamaan yksilöä itseään, kuka sellaista kestäisi?

Tässä saattaisi olla siemen Tiibetin Talvisotaan. Kunpa tietäisi.