Kolkkala ja Rautanen

Selaimesi ei osaa soittaa MP3-musiikkia. Voit ladata tiedoston omalle koneellesi: tiedosto.mp3.

Mainilan laukaukset

ULKOASIAINKOMISSAARI MOLOTOVIN SUOMEN MOSKOVAN LÄHETTILÄÄLLE YRJÖ-KOSKISELLE 26 PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 1939 OSOITTAMA NOOTTI.

Suomennos. Herra Lähettiläs.

Puna-armeijan yleisesikunnan ilmoituksen mukaan meidän joukkojamme, jotka ovat sijoitetut Mainilan kylän tienoille, Karjalan kannaksella, ammuttiin tänään 26 p:nä marraskuuta klo 15.45 odottamatta tykkitulella Suomen alueelta. Ammuttiin yhteensä 7 tykinlaukausta, josta seurauksena oli, että 3 sotamiestä ja 1 aliupseeri kuoli sekä 7 sotilasta ja 2 päällystöön kuuluvaa henkilöä haavoittui. Neuvostojoukot, joilla oli ankara käsky olla antautumatta provokatioon, pidättäytyivät vasta-ammunnasta.

Neuvostohallitus saattaa tämän tiedoksenne ja katsoo tarpeelliseksi tähdentää, että Teidän herrojen Tannerin ja Paasikiven kanssa hiljattain käytyjen neuvottelujen aikana neuvostohallitus huomautti vaarasta, jonka lukuisten vakinaisten joukkojen keskittäminen rajan välittömään läheisyyteen Pietarin luona aiheuttaa. Suomen alueelta tapahtuneen provosoivan ja neuvostojoukkoihin kohdistuneen tykistöammunnan johdosta neuvostohallitus on pakotettu nyt toteamaan, että suomalaisten joukkojen keskittäminen Pietarin läheisyyteen ei ainoastaan muodosta uhkaa Pietarille, vaan itse asiassa on Neuvostoliittoa vastaan vihamielinen teko, joka jo on johtanut hyökkäykseen neuvostojoukkoja vastaan ja aiheuttanut uhreja.

Neuvostohallituksen tarkoituksena ei ole paisuttaa tätä, päällystön mahdollisesti huonosti johtamien Suomen armeijan joukko-osastojen taholta suoritettua inhoittavaa hyökkäystoimenpidettä, mutta se haluaisi, ettei tällaisia inhoittavia tekoja vastedes tapahtuisi.

Tämän johdosta neuvostohallitus, esittäen jyrkän vastalauseen tapahtuneen johdosta, ehdottaa, että Suomen hallitus viipymättä siirtää joukkonsa Karjalan kannaksella kauemmaksi rajalta, 20-25 km:n päähän, ja täten estää uudistuvien provokatioiden mahdollisuudet.

[Ottakaa vastaan, herra lähettiläs, täydellinen kunnioitukseni osoitus.
Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari [V.]Molotov.
Marraskuun 26 päivänä 1939.



Pietarin valtionyliopiston uuden historian professori Vladimir Baryšnikov julkaisi vuonna 2004 artikkelin,

jonka mukaan Mainilan laukauksia ei ammuttu. Baryšnikovin mukaan kysymys oli vain Moskovan radiossa esitetystä väitteestä, jolla ei ollut todellisuuspohjaa. Tätä Baryšnikov perustelee monella seikalla: väitettyjen laukausten uhrien henkilöllisyys ja heidän hautapaikkansa eivät ole tiedossa, eikä Suomen arkistoista löydy yhteneviä ja selviä silminnäkijähavaintoja tapahtumasta. Sodan perusteeksi Moskovan radio esitti tekaistun väitteen Mainilan laukauksista. Baryšnikovin mukaan Suomen viranomaiset ryhtyivät etsimään todisteita Neuvostoliiton itse ampumista laukauksista. Tuloksena oli kokoelma epäselviä todistajanlausuntoja. (wikipedia)

SUOMEN MOSKOVAN-LÄHETTILÄÄN YRJÖ-KOSKISEN ULKOASIAINKOMISSAARI MOLOTOVILLE 27 PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 1939 OSOITTAMA NOOTTI.

Suomennos. Herra Kansankomissaari.

Kirjelmäänne tk. 26 p:ltä on minulla kunnia hallitukseni puolesta vastata seuraavaa:

Väittämänne rajaloukkauksen johdosta Suomen hallitus on kiireellisesti pannut toimeen tutkimuksen. Siinä on todettu, että Suomen puolelta ei ole suoritettu kirjelmässänne mainittua tykinlaukausten ampumista. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että Neuvostoliiton puolella rajaa on mainitsemallanne Mainilan seudulla suoritettu 26. 11. klo 15.45-16.05 Neuvostoliiton aikaa ampumista. Suomen puolelta on voitu nähdä räjähdyspaikka, Mainilan kylä-aukea, joka sijaitsee vain n. 800 m rajasta aukean pellon takana. Äänien perustalla, jotka ovat aiheutuneet kuulluista 7 laukauksesta, on voitu todeta, että ase tai aseet, joilla ammunta on suoritettu, ovat sijainneet noin 1 ½ - 2 km kaakkoon räjähdyspaikasta. Havainnot laukauksista oli merkitty asianomaisen rajavartioston päiväkirjaan heti tapahtuman sattuessa.

Näin ollen on kysymyksessä mahdollisesti harjoituksien suorittamisen johdosta Neuvostoliiton puolella tapahtunut onnettomuus, joka ilmoituksenne mukaan valitettavasti on vaatinut ihmisuhreja. Tehtäväni on senvuoksi torjua esittämänne vastalause ja todeta, että Suomen puolelta ei ole suoritettu väittämäänne vihamielistä tekoa Neuvostoliittoa vastaan.

Viittasitte kirjelmässänne myös esittämiinne lausuntoihin herroille Paasikivi ja Tanner, heidän ollessaan Moskovassa, siitä vaarasta, minkä vakinaisten joukkojen keskittäminen rajan välittömään läheisyyteen Leningradin luona aiheuttaisi. Tämän johdosta haluan huomauttaa, että Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja; sensijaan ei sinne ole sijoitettu esim, sellaista tykistöä, jonka ampumiskantavuus ulottuisi rajan toiselle puolelle. Joskaan siis ei ole mitään konkreettista aihetta joukkojen siirtämiseen ehdottamallanne tavalla rajalinjalta, on hallitukseni kuitenkin valmis neuvottelemaan asiaa koskevasta Neuvostoliiton hallituksen ehdotuksesta siinä mielessä, että molemmin puolin siirrettäisiin joukot määrätyn matkan päähän rajasta.

Totean tyydytyksellä ilmoituksenne, että Neuvostoliiton hallituksen tarkoituksena ei ollut paisuttaa sen rajatapahtuman merkitystä, jonka se kirjelmänne mukaisesti silloin otaksui tapahtuneen. Olen iloinen, että olen voinut heti seuraavana päivänä esityksenne saamisesta poistaa syntyneen väärinkäsityksen.

Jotta asiassa ei missään tapauksessa jäisi jäljelle minkäänlaista epäselvyyttä, ehdottaa hallitukseni, että molempien maiden Karjalan kannaksen raja-asiamiehet saisivat tehtäväkseen yhteisesti tutkia kysymyksessä olevan tapauksen sen mukaisesti kuin 24. 9. 1928 solmittu, raja-asiamiehiä koskeva sopimus edellyttää.

Vastaanottakaa j.n.e.

A. S. Yrjö-Koskinen.

© Pentti Loukonen