Liukko nimen historiaa, Seppo Liukko 2005 - 2008

 

C3.                JÄÄKAUDEN MAKSIMI JA REFUGIT:

Jääkauden maksimi Euroopassa, voimakas kylmeneminen tapahtui 22.000 - 16.000 BC aikoihin.

 

Mannerjää levisi Ruotsin Uumajan yläpuolisista Skandinavian vuoristosta Valdaille, Veikselin (Hampuri) linjalta Tanskaan ja Englantiin saakka. Jäämassat olivat lähes 3 kilometriä korkeita, maa painui 0,5- 1 km lommolle. Siperiassa ei ollut maanpinnan jäämassoja, koska sillä alueella oli kuivaa ja maa oli ikiroudassa noin kilometrin syvyydeltä.
Asuminen jääkauden maksimin aikana jäämassojen alueella mahdotonta, suurriista /mammutti ja ihminen mm. Suomen alueelta siirtyi etelään pakoalueille - refugeihin.  Suurriistanmetsästäjien pakoalue oli Ukrainan refugi.

Suurien väestömäärien asuessa yhdessä näiden väestöjen lingua - franca (prestiisi kulttuurin-) kieleksi muodostui Ukrainan refugissa Ural-kielestä kehittynyt suomalaisugrilainen suurriistan metsästäjien (SU) -kieli ja toisaalla Iberian refugissa baskin (BS) - kieli.

 

Metsästäjäväestö tiivistyi Euroopan alueilta yhdelle alueelle, siksi mm. kieliolosuhteet olivat otollisia yhden kielen – suurriistanmetsästäjien prestiisikielen muodostumiselle (lingua - franca kieli).
Ukrainan refugissa muodostui tässä Alppien pohjoispuolisten väestöjen CroMagnonin ural - kielestä suomalaiskielet ja Iberian (Pyreneiden)- refugissa baskin kielet.
Voidaan sanoa, että Jääkauden maksimin jälkeen Euroopan eteläosia lukuun ottamatta jäljellä oli vain kaksi merkittävää kielimuotoa ja kielialuetta; suurriistanmetsästäjien /tundra vaaleiden suomensukuisten-  ja erikseen olivat baski - väestöjen kielialueet.

 

Suurriistanmetsästys oli syy miksi suomalaiskieliä on ollut jääkauden jälkeen niin laajalla – alueella, n. 16.000- 12.000 eaa. aikana Euroopassa ja vielä 12.000- 5000 eaa. aikana, vaikka suurriista oli väistynyt Euroopan metsittyessä Siperian tundra aroille ja lopulta kuollut sukupuuttoon.

Kampakeramiikan aikana n. 5200 - 2500 eaa. (ks. kampakeramiikka, Museovirasto– Kampakeramiikan aika Preussista – Uralille oli mahdollisesti suomensukuinen ja  - kielinen).
Vasta 5000 eaa. alkaen tuli ns. Alppien pohjoispuoliseen Eurooppaan ulkopuolista vaikutetta; väestöä ja uutta kieltä. Tulosuunta oli Lähi-idän maanviljelykulttuureista ja ensin Etelä- Eurooppaan Kreikan alueille ja sitten Mustanmeren ja Alppien väliseltä alueelta pohjoisemmaksi Euroopassa. 

 

Refugit olivat ns. tundra-arojen keskittymä alueilla, joissa oli huomattavan paljon riistaa.

Geneettisesti nämä refugien väestöt olivat hyvin samantyyppisiä ns. aurignag / gravette horisonttia.

Gravette horisontti oli hyvin homogeeninen ja ulottui Pyreneiltä Keski-Euroopan yli Uralille

(H- P. Schulz 1998:27 Tvärminne).

 

Jääkauden maksimin jälkeen nämä suomensukuiset väestöt jatkoivat suurriistan metsästystä laajoilla- alueilla Alppien pohjoispuolella (n. 12.000 eaa. saakka). Toisaalla baskit villipeuran / tunturipeuran ”hoitoa” ja metsästystä nykyisen Ranskan alueella ja siitä myöhemmin pohjoiseen.

Suomensukuisten alueet ulottuivat Uralilta - mm. Brittein - saarille, koska Pohjanmeri silloin oli kuivaa asuttua seutua Tanskasta – Englantiin.

 

PS. Jääkauden maksimin LGM:n (n. 18.000 eaa.) jälkeen meret olivat 120- 150 m nykyistä alempana ja esim. Englannin kanaalin mannerjalusta oli kuivaa ja asutettua mannerta, koska kanaali on n. 80- 120 m nykyisen merenpinnan alapuolella.

 

PALUU Seppo Liukko kotisivuille.

 

 

© Teksti ja kuvat Seppo Liukko