22. Laulu, olut ja viina.

          Löytyvi kultaa kupiksi,
             Jos talonpoika tahtoo,
          Hopeeta housun napiksi,
             Ken kaluksi sen katsoo;
          Löytyy myös sanoja virsiksi,
             Kun etempätä etsii,
          Ja laittelevi lauluksi,
             Runoiksi tehä viitsii.

          Vaan aina tulee varata
             Ne monet väärät värsyt,
          Ettei laki sua sakota
             Ja pane pahat reisut.
          Niin saapi laulaa helistä,
             Ett oikein seinät soipi,
          Olutta juoa välistä,
             Kun kallo kantaa voipi.

          Se mielen tanssiin taivuttaa,
             Antaa myös vähän voimaa;
          Kyll' uni muuten uuvuttaa,
             Jos välill' ei saa hoivaa.
          Ja teki, neiet naitavat,
             Sen kernahasti suotta,
          Myös ootta yhtä taitavat,
             Jos itse vähän juotta.

          Miehellen ei myös mitään tee,
             Jos ryypyn, kaksi ottaa,
          Vaan kolmas mieltä koittelee,
             Ja neljäs älyn voittaa;
          Viinasta ei tule viisaus,
             Kun sitä paljo ryyppää,
          Vaan kevyt luonto, kerkeys,
             Sen kanssa olla pyytää.