2. Petetty nuorukainen.

          Nuori mies kihlasi morsiamen,
              Otti oman kullan,
          Meni sitte vieraille maille,
              Lupasi pian tulla--.

          Oli hän siellä vuotta kaksi,
              Oli kolme vuotta;
          Kulta luuli kuolleheksi,
              Tainnut ei enää outtaa.

          Nuori mies tuli vierailta mailta,
              Tuli hän kotiansa,
          Meni kultansa kartanohon,
              Tervehti kultoansa.

          Nuori mies tuli vierailta mailta,
              Meni kultansa luoksi;
          Kulta se tuosta valjeni
              Ja ve'et silmistä juoksi.

          "Miksis kultani valjenit,
              Et ole niinkun muinen?"--
          "Täytyipä minun valjeta,
              Kun minull' on kulta toinen."

          "Toiseen olen vihittynä,
              Kihlat toiselta saanut;
          Toinen minua toivotteli,
              Toisen kanss' olen maannut."

          Kulta se tuosta surkutteli,
              Paniin pahoillensa,
          Erokirjan kiijotti
              Ja antoi kullallensa.--

          "Kirjan nyt minä kirjotin
              Ja annan sinulle tässä;
          Et nyt kauan enempi
              Mua näe maalimassa."

          Veti hän miekan terävän
              Ja painoi itsensä läpi;
          Veri lähti vuotamaan,
              Kun väkevä virta käypi.

          Tästä mahtaa jokahinen
              Panna mielehensä,
          Kuin se tekee pahasti,
              Joka pettää ystävänsä.