45. Katrin kosijat.                                                   
                                                                                
                                                                                
          Katrina kotikananen,                                                  
          Kotikukka, linnukkinen,                                               
          Viikon viipyi, kauan kasvoi,                                          
          Istuen ison majoilla,                                                 
          Peripenkin notkumilla;                                                
          Kolmet renkaat kulutti                                                
          Isänsä avaimilla,                                                     
          Hirren kynnystä kulutti                                               
          Heliöillä helmoillansa,                                               
          Toisen hirren päänsä päältä                                           
          Siliöillä silkeillänsä.                                               
                                                                                
          äiti tuota arvelevi:                                                  
          "Katri kaunis neitoiseni,                                             
          Miksi ei sinuista naia,                                               
          Suon kukaista, maan kanaista?"                                        
                                                                                
          Katri tuohon vastoavi,                                                
          Sanoi Katri: "Ka en tieä,                                             
          Miksi ei minua naia,                                                  
          Suon kukaista, maan kanaista."                                        
                                                                                
          äiti tuohon arvelevi:                                                 
          "Miepä tieän, miks' ei naia,                                          
          Miks' ei illat päätä pesty,                                           
          Aamut päätä harjaeltu,                                                
          Miks' ei myöhän maata menty,                                          
          Nostu aamulla varahin."                                               
                                                                                
          Katri päähänsä panevi,                                                
          Neiti neuot mielehensä,                                               
          Alkoi illat päätä pestä,                                              
          Aamut päätä harjaella;                                                
          Teki liitot kuun keralla,                                             
          Kuun keralla, päivän kanssa,                                          
          Nousi aamun aikasehen,                                                
          Istui illan myöhäsehen:                                               
          Tuli kolmelta kosijat,                                                
          Yhet tuolta Inkereltä,                                                
          Toiset sai Perä-virosta,                                              
          Kolmannet Kojon hovilta.                                              
                                                                                
          Iso käski Inkerelle,                                                  
          Inkerellä käyäksensä,                                                 
          Vehnäleivän syöäksensä,                                               
          Olutjuoman juoaksensa.                                                
          Eip' on mennyt Inkerelle,                                             
          Illat pitkät Inkerellä,                                               
          Illat pitkät ja ikävät,                                               
          Päivät vieläki pitemmät.                                              
                                                                                
          Emo käski Perä-virolle,                                               
          Perä-virolla käyäksensä,                                              
          Viron leivän syöäksensä,                                              
          Viron vettä juoaksensa.                                               
          Ei mennyt Perä-virolle,                                               
          Viron vettä soutamahan,                                               
          Saarellista sauomahan,                                                
          Aalloista ajelemahan.                                                 
                                                                                
          Veikko käski Kojon kotihin,                                           
          Kojolassa käyäksensä.                                                 
          Kojon leivän syöäksensä,                                              
          Kojon vettä juoaksensa.                                               
          Ei mennyt Kojon hoviin,                                               
          Kojolass' on konsti tuhma,                                            
          Ukot uunilla sokiat,                                                  
          Lapset laiskat lattialla.                                             
                                                                                
          Sisko käski mansikkahan,                                              
          Mansikassa käyäksensä,                                                
          Marjat määltä syöäksensä,                                             
          Jokivettä juoaksensa.                                                 
          Meni mansikka'aholle,                                                 
          Siin' oli mansikat makiat,                                            
          Vatut vaaran rintehellä,                                              
          Mesimarjat muilla mailla.