67. Korpikotinen.                                                     
                                                                                
                                                                                
          En tuosta isoa kiitä,                                                 
          En kovin emoakana--                                                   
          Teki korpehen kotinsa,                                                
          Kankahalle kartanonsa;                                                
          Ei ne tunne sulhot tulla,                                             
          Eikä kulkea kosijat.                                                  
          Eipä tunne tuhmat sulhot,                                             
          äkki outoset osoa,                                                    
          Ilman tien teloittamatta,                                             
          Ilman merkin heittämättä;                                             
          Paljo kenkiä kuluvi,                                                  
          Minun kurjan käyessäni,                                               
          Tienvieriä viittomassa,                                               
          Rastia rakentamassa.