346. Itken osattomuutta.                                              
                                                                                
                                                                                
          Kalatuutta Kauko itki,                                                
          Veli toinen verkotuutta,                                              
          Kolmansi osan vähyyttä;                                               
          Mie itken syvintä syytä,                                              
          Mie pahinta paipattelen,                                              
          Kun itken osattomuutta.                                               
          Miks' et anna antiluoja,                                              
          Lupoa luja Jumala,                                                    
          Kun mä ainosin anelen,                                                
          Kielen kullan kuikuttelen!                                            
                                                                                
          Ei ne muutkana paremmat,                                              
          Eikä pyytäjät pyhemmät;                                               
          Muut ne vievät viekkahuulla,                                          
          Ottelevat ounahuulla,                                                 
          Mie en veisi viekkahuulla,                                            
          En ottaisi ounahuulla,                                                
          Veisin vaivani näöstä,                                                
          Otsan hiellä otteleisin.