304. Lähin Pietarin pihoille.                                         
                                                                                
                                                                                
          En tieä poloinen poika,                                               
          Poloisiksi päivikseni,                                                
          Mitäpä minäki mietin;                                                 
          Kuta kurja toivottelin,                                               
          Kun läksin kotoa koito,                                               
          Raukka rannoilta omilta,                                              
          Näille Pietarin pihoille,                                             
          Ulitsoille uuen linnan;                                               
          Naisparan pahoille heitin,                                            
          Oman vaimon ostopaksi,                                                
          Heitin lapset itkemähän,                                              
          Pienoset pisartamahan.                                                
                                                                                
          Linnun lentävän näkevät,                                              
          Kokkolinnun liitelevän,                                               
          Näiltä tuulilta tulevan,                                              
          Näiltä ilmoin ennättävän,                                             
          Niin kyselevät kokolta:                                               
          "Oi sie kulta kokkoseni!                                              
          Etkö tietäisi sanoa,                                                  
          Mitenkä iso elävi,                                                    
          Siellä Pietarin pihoilla,                                             
          Ulitsoilla uuen linnan?"                                              
                                                                                
          Ei kokko mitänä tieä,                                                 
          Ei se tunne tuhma lintu;                                              
          Kokko tiesi kuolleheksi,                                              
          Lintu liioin maanneheksi,                                             
          Ikävihin kuolleheksi,                                                 
          Itkuihin kaonneheksi.