303. Luulin lumpehen pitävän.                                         
                                                                                
                                                                                
          Voi minä poloinen poika,                                              
          Voi poika polonalainen!                                               
          Luulin lumpehen pitävän,                                              
          Meren kaislan kannattavan;                                            
          Ei lumme pitänytkänä,                                                 
          Meren kaisla ei kannattanna.                                          
                                                                                
          Loime raukka lumpehelle,                                              
          Lumme lumpsahti merehen;                                              
          Minä kaislalle kavahin,                                               
          Kaisla katkesi jälestä.                                               
                                                                                
          Jo nyt kohta koitoisella,                                             
          Kohta koitopäiväisellä,                                               
          Yks' on tiehyt tietyssäni,                                            
          Yksi matka mielessäni:                                                
          Mennä pohjahan poloisen,                                              
          Alle aaltojen osata,                                                  
          Alle selvien vesien,                                                  
          Päälle mustien murien,                                                
          Sisareksi siikasille,                                                 
          Veikoksi ve'en kaloille.