302. Jo nousen nokinen poika.                                         
                                                                                
                                                                                
          Kauan malkio makasin,                                                 
          Viikon utra uinaelin,                                                 
          Nokisilla nuotioilla,                                                 
          Hiilisillä hiertimillä.                                               
          Jo nousen nokinen poika,                                              
          Nousen pois nokisioilta,                                              
          Syli syttä hartioilla,                                                
          Vaaksa varrella nokea;                                                
          Vaan en tuota tunne'kana,                                             
          Enkä arvoa esinnä,                                                    
          Tien kunka otan etehen,                                               
          Juonen kunka juostakseni:                                             
          Oisko seppä seinän alla,                                              
          Takoja tuvan takana,                                                  
          Antaisin pajalle palkan,                                              
          Hinnan hiilihuonehelle,                                               
          Taottaisin uuen miekan,                                               
          Terän pitkän, pään lyhyen,                                            
          Lähteäkseni sotahan,                                                  
          Kera tauin tappelohon,                                                
          Kun ei surma suorin tehnyt,                                           
          Tauti oikein osannut.