300. Sepä vasta kullan kulta.                                         
                                                                                
                                                                                
          Isä kulta, äiti kulta,                                                
          Mies kulta, heponen kulta--                                           
          Korpin kulta kumpanenki.                                              
                                                                                
          Olut kulta, otra kulta,                                               
          Liha kulta, leipä kulta,                                              
          Ei ne vielä kullan kullat.                                            
                                                                                
          Se oli vasta kullan kulta,                                            
          Jok' oli kulta kumpalini,                                             
          Armas vaippani alainen,                                               
          Riski rintataarissani.                                                
                                                                                
          Vaan nyt kuoli kumpalini,                                             
          Vaipui vaippani alainen,                                              
          Riutui rintataarissani.                                               
          Sill' en nyt eneä tieä,                                               
          Miten olla, kuin eleä,                                                
          Miten olla mielevänä,                                                 
          Kuinka kuuluna asua;                                                  
          Jos lähen Lapin lauille,                                              
          Kotapoikien poluille,                                                 
          Eli vierrähän Wirohon,                                                
          Häilähän Hämehen maalle.                                              
                                                                                
          Jo vainen iällä tällä,                                                
          Jo minusta mies menevi,                                               
          Kullan keittäjä kuluvi,                                               
          Rahan saaja raukenevi.