291. Selväksi tekeyminen.                                             
                                                                                
                                                                                
          Jopa tunsin tullessani,                                               
          Tiesin tiepotellessani,                                               
          Tämän koitosen kotihin,                                               
          Tämän talon tanhuille--                                               
          Tunsin saavani hyvihin,                                               
          Ja jaloihin joutuvani:                                                
          Kolm' oli aittoa mäellä:                                              
          Ison aitta kultaharja,                                                
          Pojan aitta hopiaharja,                                               
          Veljenpojan vaskiharja.                                               
          Tunsin saavani tupihin,                                               
          Joutuvani juominkihin,                                                
          Kun tuli oluen tuohku,                                                
          Viinan karsu kartanolle.                                              
                                                                                
          Hyv' on sain tähän salihin,                                           
          Jouvuin näihin juominkihin;                                           
          Juon mä päivän, juon mä kaksi,                                        
          Pääsen kohta kohmelohon,                                              
          Selviän mä siitä jälle.                                               
          Niin olen sitte selvä miesi.