252. Elettihin meillä ennen.                                          
                                                                                
                                                                                
          En tieä poloinen poika                                                
          Poloisiksi päivikseni,                                                
          Elettihin meillä ennen,                                               
          Asuttihin aikoinani,                                                  
          Kuultihin kalat kutevan,                                              
          Lohen purstot loiskuttavan;                                           
          Vaanpa nyt tätä nykyä                                                 
          Ei kuulu kuettajia,                                                   
          Pois on kaonneet kalatki,                                             
          Lohen purstot loiskahtanna.                                           
                                                                                
          Illalla isäni kuoli,                                                  
          Aamulla talo hävisi,                                                  
          Jäini kun jäniksen poika                                              
          Jäälle jääkellehtämähän;                                              
          Parahiks' on paita pantu                                              
          Lapselle isottomalle,                                                 
          Emon tietämättömälle,                                                 
          Varsin vanhemmattomalle.                                              
                                                                                
          En tieä poloinen poika                                                
          Poloisiksi päivikseni,                                                
          Kunne luome luotu lapsi,                                              
          Kunne aiottu ajame;                                                   
          Joutaisi joki'i sulata,                                               
          Saisin verkkoni vesille--                                             
          Kyll' on verkkoni vesillä,                                            
          Vaan on vierahan panema.                                              
                                                                                
          En tieä poloinen poika                                                
          Poloisiksi päivikseni,                                                
          Ei ole niitun niittäjätä,                                             
          Eikä pellon kyntäjätä.                                                
          Muut niitti isoni niitun,                                             
          Muut kynti isoni pellon,                                              
          Mie kynnän kyläväliä,                                                 
          Ahoviertä astuvoitsen,                                                
          Kangasviertä karhielen,                                               
          Lehtoviertä lennättelen.                                              
                                                                                
          Niin minua niitutonta,                                                
          Lasta pientä pellotonta;                                              
          Kylvän ohrat Suomen maalle,                                           
          Hernehet Hämehen maalle,                                              
          Vehnät viskoan Wirohon,                                               
          Kaurat Karjalan ahoille,                                              
          Josta vilja virtoavi,                                                 
          Vilja vierahan kätehen.