227. Sinnes nyt pihani pitkät.                                        
                                                                                
                                                                                
          Olin mieki neito muinen,                                              
          Olin kasvava kananen,                                                 
          Pitkillä ison pihoilla,                                               
          Oman taaton tanhuilla;                                                
          Kävin kukkana kujilla,                                                
          Kajavana kartanoilla.                                                 
                                                                                
          Toisin nyt minun poloisen,                                            
          Toisinpa tätä nykyä:                                                  
          Sinnes on pihani pitkät,                                              
          Kunnes pitkät pilven rannat;                                          
          Sinnes kaiat kaivotieni,                                              
          Kunnes kaiat kaaren rannat;                                           
          Sinnes laajat lattiani,                                               
          Kunnes laajat lammin rannat;                                          
          Sinnes oikein oveni,                                                  
          Kunnes oikein otavat.