221. Tullut muoto mustemmaksi.                                        
                                                                                
                                                                                
          Olinpa minäi ennen,                                                   
          Olin kun omenakukka,                                                  
          Olin marja maatessani,                                                
          Lehti liikkuellessani,                                                
          Istuessani ihana,                                                     
          Armas astuellessani;                                                  
          Moni katsoi muotohoni,                                                
          Varteheni valkotteli.                                                 
          Nyt on muoto muunne saanut,                                           
          Kasvo kaunis vanhentunut,                                             
          Tullut muoto mustemmaksi,                                             
          Kasvo kaiaksi ruvennut.                                               
          Mure tuonut mustan muovon,                                            
          Huoli kasvon kaientanna;                                              
          Hoikk' on huoleva hevonen,                                            
          Murehtiva vaimo musta.